Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä sopi julkisen talouden ylivaalikautisesta tavoitteesta vuosille 2027–2033

Julkaistu 25.2.2026 8.35
Yksityiskohta Eduskuntatalon marmoriportaiden metallikoristeesta.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä sopi julkisen talouden ylivaalikautisesta tavoitteesta vuosille 2027–2033

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on sopinut, että EU:lle toimitettavaan keskipitkän aikavälin suunnitelmaan haetaan sopeutuskauden pidennystä neljästä seitsemään vuoteen.

Työryhmä sopi myös ylivaalikautisen tavoitteen vuosille 2027–2033 sekä alustavan vaalikauden tavoitteen vuodelle 2031.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä, jossa on edustus kaikista eduskuntaryhmistä, järjesti keskiviikkona 25.2. eduskunnassa tiedotustilaisuuden julkisen talouden ylivaalikautisesta tavoitteesta vuosille 2027–2033.
Vuoden alusta voimaan tulleen uuden finanssipoliittisen lain mukaan julkisen talouden hoitoa ohjataan valtioneuvoston asettamilla valtion- ja paikallishallinnon yhteenlaskettua nimellistä rahoitusasemaa koskevilla tavoitteilla. Rahoitusasematavoitteet valmistelee parlamentaarinen työryhmä, mistä sovittiin 14.10.2025 allekirjoitetussa parlamentaarisessa sopimuksessa julkisesta taloudesta.

Parlamentaarisen sopimuksen tavoite on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyys pitkäjänteisellä ylivaalikautisella sitoumuksella ja menettelyillä. Allekirjoittaneet eduskuntaryhmät sitoutuvat sopimuksen sisältöön sekä edistämään kestävää julkisen talouden hoitoa yhteisymmärryksessä.

Keskipitkän aikavälin suunnitelmaan haetaan sopeutuskauden pidennystä

Rahoitusasematavoitteiden asettamisen lähtökohtana on EU:lle kesällä 2027 toimitettavassa keskipitkän aikavälin suunnitelmassa määriteltävä nettomenopolku, jossa hyödynnettäisiin mahdollisuutta sopeutuskauden pidennykseen. Seitsemän vuoden sopeutuskautta pidetään perusteltuna ottaen huomioon merkittävät sopeutustarpeet, joita Suomen kasvavan velka-asteen laskuun kääntäminen edellyttää.

"Velkaantumisen taittaminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Yhteisesti sovitut pitkän aikavälin tavoitteet parantavat luottamusta Suomen taloudenpitoon niin kotimaassa kuin ulkomailla", totesi finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen (kok).

Työryhmä pitää perusteltuna, että mahdollinen ennakoitua nopeampi talouskasvu käytetään lähtökohtaisesti velkasuhteen nopeampaan alentamiseen ja että valtioneuvosto käynnistää laajan valmistelun talouspolitiikan pitkän aikavälin päätösten tukemiseksi. Julkisen talouden vahvistaminen kannattaa jaksottaa ja kohdistaa huolellisen valmistelun jälkeen siten, että se haittaa talouskasvua ja kestävää yhteiskuntakehitystä mahdollisimman vähän.

Rahoitusasematavoitteet perustuvat valtiovarainministeriön talven 2025 ennusteeseen ja tämänhetkisiin laskelmiin EU-velvoitteiden edellyttämästä julkisen talouden vahvistamisesta seuraavalla vaalikaudella. Molemmat tavoitteet asetetaan muodollisesti vaalikauden 2027–2031 ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

Ylivaalikautinen tavoite 2027–2033

Ylivaalikautinen kahdeksan vuoden tavoite asetetaan vaalikauden puoliväliin mennessä keskimääräisenä rahoitusasemana tulevalle kahdeksan vuoden ajanjaksolle. Parlamentaarisen sopimuksen mukaisesti ensimmäinen ylivaalikautinen tavoite asetetaan poikkeuksellisesti kahdeksan vuoden sijaan vuosille 2027–2033.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on sopinut, että ylivaalikautinen tavoite vuosille 2027–2033 on noin -3 % valtion- ja paikallishallinnon yhteenlasketulle rahoitusasemalle suhteessa BKT:hen.

Työryhmä päivittää ylivaalikautista tavoitetta seuraavan vaalikauden puolivälissä, keväällä 2029, ja päivitetty tavoite asetetaan muodollisesti sen kevään julkisen talouden suunnitelmassa.

Alustava vaalikauden tavoite vuodelle 2031

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on sopinut, että alustava vaalikauden tavoite vuodelle 2031 on -2- -2,5 % valtion- ja paikallishallinnon yhteenlasketulle rahoitusasemalle suhteessa BKT:hen. Vaalikauden tavoitetta päivitetään joulukuussa 2026, jolloin myös EU-komission syksyn 2026 talousennusteeseen perustuva viiteura on käytettävissä.

Kukin hallitus päättää toimista vaalikauden rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseksi. Finanssipoliittisen lain mukaan vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa tulee ilmoittaa toimet, joilla vaalikauden tavoite saavutetaan. Nyt sovittuun alustavaan vaalikauden tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi VM:n talven 2025 ennusteen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan noin 8–11 miljardin euron yhteenlaskettua julkisen talouden vahvistamista vuoteen 2031 mennessä. Laskelmiin liittyy huomattavaa epävarmuutta ja ne päivittyvät useaan otteeseen ennen vuotta 2027. 

Katso tallenne finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän tiedotustilaisuudesta 25.2.2026​
Tutustu tiedotustilaisuuden materiaaleihin (pdf)
Lue finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän raportti valtioneuvoston julkaisuarkistossa​
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä aloittaa työnsä (tiedote 24.10.2025)

Aihealueet
Eduskuntaryhmät