​​Mietinnössä esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia on arvioitu sekä perustuslainmukaisuuden että tarpeellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta.  

Perustuslakivaliokunta esittää, että saamelaiskäräjälaki hyväksytään pääosin hallituksen esityksen mukaisena. Sen keskeisiin ratkaisuihin, kuten oikeutta tulla merkityksi vaaliluettelon koskevaan 3 §:ään ja neuvotteluvelvoitetta koskevaan 9 §:ään valiokunta ei ehdota säännösmuutoksia. Valiokunta ehdottaa kahta muutosta perustuslain vaatimusten vuoksi. Valiokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Suomen perustuslaki turvaa saamelaisten aseman alkuperäiskansana ja saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi perustuslain mukaan saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto kotiseutualueella sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamelaiskäräjälain uudistuksen tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä

Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössään saamelaiskäräjälain oikeutta tulla merkityksi vaaliluetteloon koskevan 3 §:n aineellisten kriteerien keskeistä merkitystä alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden kannalta. Valiokunnan käsityksen mukaan paitsi oikeudellisessa, myös tarkoituksenmukaisuusharkinnassa on 3 §:n osalta syytä antaa erityistä merkitystä sille, että saamelaiskäräjät on antanut ennakkohyväksynnän hallituksen esityksen sisältämille lakiehdotuksille.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on perustuslain mukaan antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslakivaliokunta on mietinnössään tämän tehtävänsä kannalta arvioinut, että kahta esitykseen sisältyvää oikeusturvaa koskevaa säännösehdotusta on muutettava, jotta asia voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Ensinnäkin edellytyksenä asian käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä on, ottaen huomioon paitsi alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus myös yksittäisen vaaliluetteloon hakeneen henkilön perustuslain 21 §:n mukaiset oikeudet ja asian merkitys tällaiselle henkilölle, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanoa koskevaa sääntelyä muutetaan niin, etteivät muut kuin lakimiesjäsenet voi muodostaa enemmistöä ratkaisukokoonpanosta.  Perustuslakivaliokunta ehdottaa säädettäväksi, että muutoksenhakulautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja, lakimiesjäsen ja vähintään yksi asiantuntijajäsen.

Lisäksi perustuslakivaliokunta pitää tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä sitä, ettei valitusluvan myöntämisen edellytyksiä rajata tiukemmin kuin hallintolainkäytössä yleisesti. Valiokunnan mukaan ehdotetun valituslupasääntelyn tulee mahdollistaa niin tehokkaan oikeussuojan antaminen yksilölle kuin oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaaminenkin. Valiokunta ehdottaa, että haettaessa korkeimmalta hallinto-oikeudelta muutosta muutoksenhakulautakunnan päätökseen sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n mukaisia yleisiä valitusluvan myöntämisen perusteita.

Valiokunta toteaa, että ehdotusta saamelaiskäräjälain muuttamisesta on valmisteltu pitkään. Valiokunta on jo aikaisemmin pitänyt tärkeänä, että valtioneuvosto antaa perustuslaissa saamelaisten asemasta ja oikeuksista säädetyn turvaamiseksi sekä Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämiseksi eduskunnalle esityksen asiassa.

Katso valiokunnan mietintö PeVM 4/2025 ​