Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai keskiviikkona 28.5. valmiiksi hallintovaliokunnalle osoitetun lausuntonsa hallituksen esityksestä HE 38/2025, joka koskee hyvinvointialueiden rahoitusta.
Lausuntoon sisältyy kaksi eriävää mielipidettä. Eriävän mielipiteen jättivät sosiaalidemokraattinen, vihreä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä yhdessä sekä keskustan eduskuntaryhmä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin
Hallitus esittää hyvinvointialueiden rahoituksen laskentaperusteiden muuttamista niin, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettavan rahoituksen osuus nostetaan 1,5 prosenttiin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Samalla asukasmäärän ja palvelutarpeen mukaan määräytyviä osuuksia lasketaan kumpaakin 0,25 prosenttiyksikköä. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen laskentatapaa muutetaan. Esityksen tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita panostamaan erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa esityksen tavoitteita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettavan rahoituksen osuuden nostamista. Valiokunta esittää kuitenkin, että hallintovaliokunta arvioi vielä sitä, mistä tämän rahoituksen korotus on tarkoituksenmukaisinta vähentää.
Siirtymätasauksia koskeva säästötoimenpide
Esityksessä ehdotetaan siirtymätasauksiin väliaikaista muutosta, jolla toteutetaan siirtymätasauksia koskevat julkisen talouden suunnitelmassa linjatut kertaluonteiset valtiontalouden säästötoimenpiteet vuosille 2026 ja 2027. Lakiehdotuksen edellytysten mukaan säästötoimi kohdistuu ainoastaan Helsingin kaupunkiin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että valittua ratkaisua valmisteltaessa on kiinnitetty huomiota alueiden kykyyn järjestää lakisääteiset palvelut. Valiokunta pitää kuitenkin ongelmallisena, että esityksessä on sivuutettu sen arviointi, mikä merkitys negatiivisilla kannustinvaikutuksilla on palvelujärjestelmälle ja sen rahoitukselle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta näkee tärkeänä arvioida rahoitusratkaisua kokonaisuutena ja sen mahdollisia taloudellisia vaikutuksia, joita voi seurata, jos alueet ennakoivat riskiä siitä, että nyt kertaluontoiseksi ajateltua sääntelytapaa tultaisiin käyttämään säästötoimena uudestaan ja ehdotettu muutos luo alueille kannusteen käyttää jatkossa rahoituksensa täysimääräisesti välttääkseen vastaavien säästötoimien kohteeksi joutumisen.
Rahoitusmallin jatkokehittäminen
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallia olisi syytä kehittää yleisesti yksittäisten pienten muutosten sijaan. Nykyistä mallia voidaan pitää oikeudenmukaisena mutta myös vaikeaselkoisena. Valiokunta yhtyy asiantuntijoiden näkemyksiin ja korostaa tarvetta kehittää hyvinvointialueiden rahoitusmallia kokonaisuutena siten, että tavoitteena on samanaikaisesti riittävän rahoituksen turvaaminen sekä kannustaminen kustannusvaikuttavuuteen. Pienten muutosten riskinä on johtaa järjestelmän monimutkaisuuden lisääntymiseen ja kannustavuuden kärsimiseen.
Valiokunta painottaa, että rahoitusmallin kehittämiseen liittyy olennaisesti myös rahoitusmallin toimivuuden arviointi. Rahoitusmallin tulee perustua tutkittuun ja ajantasaiseen tietoon sekä mallista saatuihin kokemuksiin.
Miten asian käsittely jatkuu
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto on osoitettu hallintovaliokunnalle, joka laatii hallituksen esityksestä mietinnön. Kun mietintö on valmis, asia palaa eduskunnan täysistuntoon, joka käsittelee asiaa mietinnön pohjalta.
Valiokunnan lausunto StVL 7/2025 julkaistaan myöhemmin tänään valiokunnan verkkosivulla.