​Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan valtioneuvoston kirjelmään, joka koskee neuvotteluita järjestelmästä laittomasti EU-maissa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi sekä selvityksiin Suomen ennakkovaikuttamisen tavoitteista EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen ja suhtautumisesta EU:n varautumisunionistrategiaan.

Suuri valiokunta tukee toimivia ja ajantasaisia EU-sääntöjä palautusprosessien tehostamiseksi

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan neuvotteluissa paluuasetuksesta kiinnittäen valtioneuvoston erityistä huomiota perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudellisiin näkemyksiin palautuskiellosta, oikeusturvan toteutumisesta ja lapsen edusta.

Suuri valiokunta tukee tavoitetta saada aikaan toimivat ja ajantasaiset EU-tason säännöt palautusprosessien tehostamiseksi. Tehokas palautusjärjestelmä on keskeinen osa toimivaa turvapaikkajärjestelmää ja muuttoliikkeen hallintaa.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU:ssa päästään sopuun perusoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden velvoitteita kunnioittavasta eurooppalaisesta paluujärjestelmästä, joka varmistaa mahdollisimman nopeasti laittomasti EU-alueella oleskelevan kolmannen maan kansalaisen vapaaehtoisen paluun tai viranomaistoimin toteutettavan palautuksen paluukieltoa kunnioittaen.

Suuri valiokunta suhtautuu lähtökohtaisen myönteisesti ehdotuksiin, jotka koskevat turvallisuusuhkaa aiheuttavien kolmansien maiden kansalaisten palautusten tehostamista, yhteistyövelvoitetta viranomaisten kanssa, säilöönoton enimmäiskeston pidentämistä ja paluumaan laajaa määritelmää.

Suuri valiokunta pitää perusteltuna luoda EU-oikeudellinen kehys paluukeskusten perustamiselle. Neuvotteluissa on tärkeää varmistua turvallisuusuhkaa aiheuttavien henkilöiden maahantulokiellon keston riittävyydestä sekä rikoksia tehneiden ja rikoksista epäiltyjen palauttamisen tehokkuudesta sekä siitä, että maahantulokielto olisi mahdollista jatkossakin määrätä toistaiseksi voimassa olevana ja ilman samanaikaisesti tehtävää palauttamispäätöstä.

Tärkeää on, että jäsenvaltioille jätetään asetuksen soveltamisessa riittävästi liikkumavaraa erilaisiin tilanteisiin.

Suuren valiokunnan päättämään eduskunnan kantaan tehtiin vastaesityksiä (sd., vas., vihr.), jotka voi lukea kokouksen pöytäkirjasta myöhemmin tänään.

Käsittelytiedot ja asiakirjat: U 15/2025 Paluuasetusehdotus

​EU-varoja tulisi kohdentaa strategisiin tavoitteisiin nykyistä vahvemmin

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston ennakkovaikuttamistavoitteisiin koskien EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä. Suuren valiokunnan lausunto koskee valtioneuvoston täydennettyjä kantoja sekä ennakkotietoja komission 16.7. julkaistavasta ehdotuksesta.

Seuraavaan rahoituskehykseen (2028–) kohdistuu merkittäviä uudistus- ja kasvattamispaineita, mikä johtuu erityisesti muuttuneesta geopoliittisesta tilanteesta, tarpeesta vahvistaa EU:n strategista kilpailukykyä ja turvallisuutta, torjua ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä mahdolliseen laajentumiseen valmistautumisesta. Suuri valiokunta pitää perusteltuna, että kokonaistason tarkastelussa tunnistetaan merkittävästi muuttunut turvallisuusympäristö ja sen aiheuttamat välittömät tarpeet, mukaan lukien Ukrainan tukeminen. Rahoituksen painopisteitä on välttämätöntä priorisoida ja varoja tulisi kohdentaa nykyistä vahvemmin strategisten painopisteiden mukaisesti.

Suuri valiokunta tukee tavoitetta EU-budjetin kohtuullisen tason säilyttämisestä. Suomen tulee neuvotteluissa kiinnittää erityistä huomiota asemaamme itäisenä ulkorajavaltiona ja samalla EU:n nettomaksajana. EU:n tavoitteiden ja rahoituksen yhteensovittaminen on yhä vaikeampi tehtävä. Merkittävä kysymys on, miten erityisesti puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen liittyviä tarpeita on mahdollista toteuttaa nykyisen kehyksen puitteissa säilyttäen EU:n budjetin taso kohtuullisena.

Suuri valiokunta tukee kehyksen rakenteen yksinkertaistamista ja joustavuuden lisäämistä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä suhtautuu avoimesti tulosperusteisten mallien tarkastelemiseen rahoituksen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Suuri valiokunta alleviivaa EU-rahoituksen ehdollisuuden tärkeyttä.

Rahoituksen kohteista suuri valiokunta tarkastelee lausunnossaan erikseen maataloutta, kilpailukykyä, koheesiopolitiikkaa, Ukrainan tukea, puolustusta ja kokonaisturvallisuutta, liikennerahoitusta ja sotilaallista liikkuvuutta, rajaturvallisuutta ja itäisten ulkoraja-alueiden rahoitusta sekä luonnon ennallistamista ja ilmastoa.

Suuren valiokunnan lausuntoon sisältyy 3 eriävää mielipidettä (sd.; kesk.; vas., vihr.)

Käsittelytiedot ja asiakirjat (SuV:n lausunto ja eriävät mielipiteet julkaistaan myöhemmin tänään):
EJ 2/2025 – E 31/2024 Ennakkovaikuttaminen EU:n rahoituskehykseen

Suomi voi johtaa kokonaisturvallisuuden ja varautumisen vahvistamista esimerkillään

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan suhtautumisessa EU:n varautumisunionistrategiaan, jonka Euroopan komissio sekä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoivat 26.3.2025.

Strategian tavoitteena on vahvistaa EU:n varautumista erityisesti viime vuosien häiriö- ja kriisitilanteista saatujen kokemusten pohjalta. Suuri valiokunta tukee EU:n kokonaisturvallisuuden vahvistamista, johon liittyvät myös sisäisen turvallisuuden strategia ja puolustuksen valkoinen kirja.

Suuri valiokunta kiinnittää huomiota mm. yhteiskuntien kriittisten toimintojen turvaamiseen, siviiliväestön suojelun strategiseen merkitykseen, häiriönsietokyvyn vahvistamiseen, kriisitilanteisiin liittyvään sääntelyyn, varautumisen poikkihallinnolliseen toimeenpanoon, ympäristökestävyyden huomioimiseen sekä EU:n ja Naton yhteistyön syventämiseen. Huoltovarmuuden osalta suuri valiokunta nostaa esille mm. strategisten riippuvuuksien vähentämisen eri sektoreilla sekä materiaalisen varautumisen strategisen suunnittelun EU-tasolla.

EU:n yhteinen varautuminen tuottaa parhaiten lisäarvoa jäsenvaltioille, kun se perustuu yhteisesti jaettuun tilannekuvaan. Laadukas uhka- ja riskiarviointi edellyttäisi mm. resurssien ja tiedonvaihdon lisäämistä.

Varautumisunionistrategian toimeenpano riippuu osin tulevasta rahoituskehyksestä. Tulevat ehdotukset ratkaisevat toimeenpanon tehokkuuden ja toimien lisäarvon jäsenvaltioille. Riski päällekkäiselle sääntelylle ja hallinnolliselle taakalle on olemassa erityisesti Suomen kaltaiselle hyvin varautuneelle maalle.

Suuri valiokunta korostaa, että valtioneuvoston tulee edelleen jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä EU:n kokonaisturvallisuuden ja varautumisen vahvistamiseksi. Suomi voi kokonaisturvallisuuden ja varautumisen mallimaana johtaa esimerkillään.

Suuren valiokunnan lausunto on yksimielinen.

Käsittelytiedot ja asiakirjat (SuV:n lausunto julkaistaan myöhemmin tänään):
E 35/2025 EU:n varautumisunionistrategia

Suuren valiokunnan kokousten pöytäkirjat valiokunnan sivulla​