Suuri valiokunta antoi tänään lausuntonsa valtioneuvoston kirjelmään Euroopan komission luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta. Lausuntoon sisältyy eriävä mielipide.​

Ehdotus on muuttunut parempaan suuntaan

Suuri valiokunta ei kannattanut alkuperäistä ehdotusta luonnon ennallistamisasetukseksi aikaisemmassa lausunnossaan (SuVL 14/2022 vp), vaikka pitikin perusteltuna EU-tason sääntelyä, jolla EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden toteutuminen turvataan. Valiokunta katsoi, että hyväksyttävään lopputulokseen pääsemiseksi ehdotukseen tulee tehdä useita lausunnossa todettuja muutoksia. Valiokunta painotti erityisesti, että toimeenpanon kansallisia kustannuksia täytyy saada olennaisesti arvioituja kustannuksia pienemmiksi, jäsenmaiden liikkumavaraa toimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa tulisi lisätä ja asetuksen tulee ottaa huomioon kansallinen metsäpolitiikka sekä jäsenmaiden erilaiset luonnonolosuhteet ja muut erityispiirteet ja luonnon tilan parantamiseksi jo tehdyt toimenpiteet.​

Suuri valiokunta arvioi valtioneuvoston jatkokirjelmän ja asiantuntijakuulemisten perusteella, että ehdotus on muuttunut monessa Suomen kannalta keskeisessä kysymyksessä parempaan suuntaan. Suuri valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti lisäjoustoihin koskien luontotyyppien ennallistamista, luonnon heikentämiskieltoa ja turvepeltojen ennallistamista sekä siihen, että kaupunkiympäristöjen viherryttämistä koskevissa säädöksissä huomioidaan paremmin jäsenmaiden eri lähtötilanne. Edellä mainitut muutokset vähentäisivät Suomessa myös asetuksen toimeenpanon kustannuksia. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että metsäluonnon tilan arvioinnissa käytettäviin metsäindikaattoreihin on tullut mukaan valinnanvapautta, jolloin ne vastaisivat paremmin kunkin jäsenmaan erityisolosuhteita.​

Kustannuksia tulee kohtuullistaa

Edellä olevista parannuksista huolimatta suuri valiokunta suhtautuu ehdotukseen edelleen kriittisesti. Erityisen ongelmallisena valiokunta pitää sitä, että asetuksen toimeenpanon arvioidut kustannukset Suomelle olisivat vieläkin hyvin korkeat. Jatkokirjelmässä arvioidaan vuosittaisiksi kustannuksiksi noin 756–778 miljoonaa euroa 2024–2050 välisenä aikana. Valtiontalouteen kohdistuvan lisärahoitustarpeen arvioidaan olevan enimmillään 315 miljoonaa euroa vuosittain. Suuri valiokunta katsoo, että toimeenpanon kustannuksia tulee saada edelleen olennaisesti kohtuullistettua. Kustannusten tulee olla suhteessa muiden jäsenmaiden kustannuksiin.

Suomi on pyrkinyt neuvotteluissa saamaan lisäjoustoja laaja-alaisten luontotyyppien ennallistamistavoitteisiin. Suuri valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto tavoittelee tätä aktiivisesti myös jatkoneuvotteluissa. Tällä olisi merkittävä vaikutus myös toimeenpanon kustannuksiin. Lisäksi suuri valiokunta pitää tärkeänä varmistaa, että joustavammaksi muuttuneet kaupunkien viheralueita koskevat tavoitteet säilyvät jatkoneuvotteluissa sellaisessa muodossa, jossa jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet tulevat täysimääräisesti huomioon otetuiksi.​

Suuri valiokunta katsoo, että jatkoneuvotteluissa tulee myös varmistaa aiemmassa lausunnossa (SuVL 14/2022 vp) todetulla tavalla, ettei asetuksen ennallistamistavoitteet heikennä ruokaturvaa, maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia tai omaisuudensuojaa. Suuri valiokunta katsoo, että omaisuudensuojan toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota myös asetuksen mahdollisen voimaantulon jälkeen sen toimeenpanovaiheessa.

Valiokunta painottaa aktiivista vaikuttamista Suomen erityisolosuhteiden esille tuomiseksi

Suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Kolmikantaneuvottelut asetusehdotuksesta neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä ovat vasta edessä. Tilanteeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon epävarmuuksia, kun Euroopan parlamentin kanta on vielä auki. Suuri valiokunta katsoo, että Suomen etujen mukaista on osallistua aktiivisesti jatkoneuvotteluihin. Neuvotteluissa tulee sekä puolustaa niitä muutoksia, jotka asetusehdotukseen on Ruotsin puheenjohtajakaudella saatu, että edellyttää korjaamaan ehdotukseen vielä sisältyviä ongelmakohtia, jotta ehdotus olisi Suomen kannalta kohtuullinen erityisesti kustannusten näkökulmasta. Suuri valiokunta painottaa aktiivisen yhteistyön tärkeyttä muiden samanmielisten jäsenmaiden kanssa ja aktiivista vaikuttamista Euroopan parlamenttiin Suomen näkemysten ja erityisolosuhteiden esille tuomiseksi.

Suuren valiokunnan lausunnon ja kokouspöytäkirjan voi lukea valiokunnan sivulta myöhemmin tänään.

Eduskunnan valiokunnat järjestäytyivät eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa. Vakiintuneen käytännön mukaan valiokunnat asetetaan uudelleen, kun hallitus on nimitetty.