​Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan neuvotteluissa eurooppalaisen ilmastolain muuttamisesta (U 37/2025). Suuren valiokunnan lausuntoon (SuVL 7/2025) sisältyy 2 eriävää mielipidettä (sd.; vihr., vas.).

U 37/2025 Eurooppalainen ilmastolaki – SuV:n ja erikoisvaliokuntien lausunnot, käsittelytiedot

Eurooppalaisen ilmastolain tavoitteena on, että EU on ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Euroopan komission nyt ehdottamalla muutoksella asetettaisiin 90 %:n nettopäästövähennystavoite vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon sekä kehikko toimeenpanon valmistelulle.

Valtioneuvosto tukee komission ehdottamaa päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 edellyttäen, että jatkotyötä ohjaavina periaatteina huomioidaan riittävällä tavalla maankäyttösektorin epävarmuudet, teknologianeutraalius, kustannustehokkuus ja teknologiset nielut. Suuri valiokunta pitää kantaa perusteltuna ja korostaa valtioneuvoston listaamien edellytysten merkitystä. Suuri valiokunta painottaa, että fossiilisten päästöjen vähentämisen tulee olla ilmastopolitiikan selkeä kärkitavoite.

Suuri valiokunta nostaa lausunnossaan esille ilmastotavoitteiden sekä johdonmukaisen ja ennakoitavan ilmastopolitiikan merkityksen Euroopan kilpailukyvylle. Puhtaaseen siirtymään sisältyy merkittävää kasvupotentiaalia ja uusia vientimahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Kunnianhimoinen EU-tason tavoite myös tasaa kilpailuedellytyksiä Euroopassa Suomelle edullisella tavalla.

Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että toimenpiteiden vuoden 2040 ilmastotavoitteen toimeenpanossa tulisi olla realistisia ja niiden tulisi keskittyä erityisesti kustannustehokkaisiin päästövähennyksiin sekä päästöjen vähentämiseen teknologian kehitystä hyödyntäen ilman, että luonnollisille hiilinieluille osoitetaan suhteettoman iso osa tavoitteen toteutumisessa.

Suuri valiokunta tukee kansainvälisten yksiköiden rajattua käyttöä

Komissio ehdottaa, että osa vuoden 2040 ilmastotavoitteesta olisi mahdollista kattaa käyttämällä kolmansissa maissa toteutettavia toimia. Yksiköiden käyttö olisi mahdollista vuodesta 2036 alkaen ja määrä voisi vastata kolmea prosenttia EU:n vuoden 1990 nettopäästöistä.

Valtioneuvosto toteaa voivansa hyväksyä ehdotuksen. Suuri valiokunta katsoo, että kansainvälisten yksiköiden rajattu käyttö voisi tuoda ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Suuri valiokunta katsoo, että kolmansissa maissa tuotettujen yksiköiden tulee olla luotettavasti todennettavissa ja niiden laatu on voitava varmistaa.

Ehdotus voi luoda liiketoimintamahdollisuuksia kolmansissa maissa, mutta samalla johtaa siihen, että osa puhtaan siirtymän investoinneista ohjautuu kolmansiin maihin. Suuri valiokunta korostaa, että ensisijaisia ovat EU:n alueella toteutettavat päästövähennystoimet. Valtioneuvosto ja suuri valiokunta suhtautuvat kriittisesti mahdollisuuteen käyttää yksiköitä EU:n päästökaupan velvoitteiden täyttämiseen.

Suuri valiokunta tukee komission ehdotusta sektoreiden välisistä joustoista. Joustot olisi suunniteltava huolellisesti siten, että ne eivät poista kannusteita päästövähennystoimilta, edistävät tosiasiallisesti kustannustehokasta toimeenpanoa ja huomioivat sektoreiden erityispiirteet. Lähtökohtana tulisi olla, että jokainen sektori tekee osuutensa, mutta jäsenvaltio voisi tarvittaessa kompensoida ilmastotoimien hidasta etenemistä yhdellä sektorilla ripeämmin edistyneiden sektorien toimilla.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä komission ehdotusta teknisten nielujen sisällyttämisestä EU:n yleiseen päästökauppaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan teknisten nielujen skaalautumiseen ja hinnan alenemiseen liittyy vielä epävarmuutta. On kuitenkin luotava valmiuksia skaalata teknologisia nieluja teolliseen mittakaavaan. Tekninen hiilensidonta on kehittymässä globaaliksi hyödykemarkkinaksi, jossa Suomella on hyvät edellytykset menestyä.

Suuri valiokunta pitää myönteisenä, että komission ehdotuksessa biogeeniset tekniset nielut rinnastetaan suoraan ilmasta talteen otettavan hiilidioksidin kanssa. Suuri valiokunta katsoo, että yli 95 prosentin kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset tulisi sisällyttää uudelleen EU:n yleiseen päästökauppaan. Tämä tukisi alan teknologiakehitystä ja investointeja.

EU:n ilmastopolitiikka ei voi nojata maankäyttösektorin nieluihin

Suuri valiokunta katsoo, että maankäyttösektoria koskevien tavoitteiden tulee olla riittävän joustavia, jotta sektorin suuret epävarmuudet ja biotalouden edellytykset voidaan ottaa huomioon.  Suuri valiokunta korostaa, että EU:n ilmastopolitiikka ei voi nojata maankäyttösektorin nieluihin. Varsinaiset maaperän ja metsien käyttöön liittyvät kysymykset tulee ratkaista kansallisesti, eivätkä laskentasäännöt saa johtaa rajoituksiin metsien käytössä tai metsätalouden toiminnassa. Suuri valiokunta korostaa, että EU:n 2040 ilmastotavoitteen saavuttaminen ei saisi vaikuttaa metsien käyttöön rajoittavasti.

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siinä, ettei taakanjakoasetus nykymuodossaan edistä esim. jäsenvaltioiden velvoitteiden konvergenssia eikä ilmastotoimien kustannustehokkuutta. Velvoitteiden perustaminen bruttokansantuotteeseen asukasta ei ole ottanut huomioon myöskään edelläkävijän roolissa tehtyjä satsauksia.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että ilmastotavoitteen toimeenpanossa huomioidaan maatalouden haasteet ja ensisijainen ruoantuotantotehtävä. Maataloussektorille asetettavat päästövähennystavoitteet on sovitettava yhteen ruoantuotannon kanssa. Maatalouden tulee kuitenkin edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Liikenteen osalta suuri valiokunta korostaa alan kilpailukyvyn, fyysisen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden huomioimista. Meri- ja lentoliikenteen osalta energiasiirtymä on vasta alussa ja vaikutuksia näille sektoreille on tarpeen tarkastella huolellisesti. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että toimeenpanossa huomioidaan Suomen osalta erityisesti sääolosuhteet ja pitkät kuljetusetäisyydet.

Ilmastopolitiikan toimeenpanossa suuri valiokunta korostaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyttä, mistä syystä tulisi kannustaa käyttämään keinoja, jotka samanaikaisesti sekä vähentävät päästöjä että tukevat luonnon monimuotoisuutta.

Suuri valiokunta sai asiasta lausunnot ympäristövaliokunnalta, maa- ja metsätalousvaliokunnalta, talousvaliokunnalta sekä liikenne- ja viestintävaliokunnalta.

Suuren valiokunnan kokousten pöytäkirjat valiokunnan sivulla

EU:n neuvoston kokouskalenteri (consilium.europa.eu)

Lue lisää eurooppalaisen ilmastolain käsittelystä eduskunnassa: