Ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta (UaVM 1/2021 vp – VNS 4/2020 vp). Valiokunta korostaa selonteon merkitystä todeten, että kerran hallituskaudessa annettavat selonteot ja eduskunnan niihin antama vastaus muodostavat yhdessä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan.
Valiokunta katsoo edellisen selontekomietintönsä tavoin, että edelleenkään ei ole nähtävissä vain Suomeen kohdistuvaa välitöntä sotilaallista uhkaa, ja että Suomen turvallisuustilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Tilanteen heikentymiseen on kuitenkin varauduttava.
”Korostamme mietinnössä, että sisäisen turvallisuuden tärkein tekijä on kansakunnan eheys ja yhteenkuuluvuus. Tämä on myös edellytys sille, että Suomi pystyy vastaamaan maan rajojen ulkopuolelta mahdollisesti tuleviin uhkiin”, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) sanoo.
Valiokuntakäsittelyssä kävi ilmi, että Suomen suvereniteettia haastetaan kybertoimintaympäristössä jatkuvasti, ja kybertiedustelun ohella kyberrikollisuus on kasvussa. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat korostivat tarvetta siihen, että Suomi määrittelisi oman kansallisen kybertilansa, jotta voidaan tunnistaa ja torjua kybertilan rajoihin kohdistuvat rikkomukset.
Ulkoasiainvaliokunta painottaa selonteon tapaan Euroopan unionia Suomen ulkosuhteiden tärkeimpänä viitekehyksenä ja vaikutuskanavana sekä turvallisuusyhteisönä.
Valiokunta pitää merkittävänä selonteon linjausta, jonka mukaan Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustusyhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa ilman ennalta määrättyjä rajoitteita. Suomen ja Ruotsin päätöksentekojärjestelmät ja sotilaallista avunantoa koskeva lainsäädäntö eivät ole täysin yhteneväiset, mutta sotilasliittoon kuulumattomuus ja jaettu näkemys turvallisuusympäristöstä helpottavat yhteistyötä.
Valiokunta ottaa kantaa myös ulkopolitiikan johtamiseen korostaen, että perustuslain mukainen toimivallanjako tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välillä edellyttää toimijoiden välistä läheistä ja toimivaa yhteistyötä.
Suurvaltakilpailu heijastuu kaikkialle
Valiokunta kiinnitti huomiota kiristyneeseen suurvaltakilpailuun, joka heijastuu lähes kaikkialle ja vaikuttaa Suomenkin turvallisuusympäristöön. Valiokunta ei ollut täysin tyytyväinen siihen, miten suurvaltakilpailua ja sen jännitteitä oli selonteossa analysoitu. Valiokunnan mielestä olisi tärkeää tuntea Suomen keskeisiä arvoja ja tavoitteita haastavien valtioiden omat tavoitteet sekä arvot ja säännöt mahdollisimman hyvin.
Suurvaltakilpailu näkyy myös arktisella alueella. Vaikka turvallisuuspolitiikka ei kuulu Arktisen neuvoston toimivaltaan, valiokunta katsoo, että rakentava vuoropuhelu ympäristö- ja ilmastokysymyksissä voi vähentää jännitteitä muuallakin. Valiokunta korostaa lisäksi EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, joka tarjoaa käytännönläheisiä välineitä Suomen ja EU:n tavoitteiden edistämiseksi arktisilla alueilla, Itämeren alueella ja EU:n ja Venäjän raja-alueilla esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöyhteistyössä sekä ydinturvallisuudessa.
Selonteossa käsitellään myös laajoja ja koko maailmaa koskettavia turvallisuusuhkia kuten ilmastonmuutosta, luontokatoa ja sääntelemätöntä muuttoliikettä, joka voi aiheuttaa epävakautta valtioiden sisällä ja välillä.
”Suhtautuminen muuttoliikkeeseen voi syventää myös yhteiskunnallisia jakolinjoja. Maahanmuuttajien puutteellinen kotouttaminen ja kotoutuminen lisäävät syrjäytyneiden määrää ja saattavat jopa synnyttää varjoyhteiskuntia yhteiskunnan reunoille, mikä ilmiönä heikentää sisäistä turvallisuutta ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä”, Niikko sanoo.
Selonteossa on ensimmäistä kertaa linjattu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan olevan ihmisoikeusperustaista. Valiokunta pitää ihmisoikeuksien kunnioitusta ja edistämistä Suomen ulkopolitiikan tärkeänä perustana, mutta epäselväksi kuitenkin jäi, mitä uudella kirjauksella konkreettisesti tarkoitetaan. Valtioneuvoston tulevan ihmisoikeusselonteon toivotaan tuovan lisävaloa asiaan.
Valiokunnan mietintö UaVM 1/2021 on myöhemmin tänään luettavissa www.eduskunta.fi -palvelun sivulla Uusimmat mietinnöt ja lausunnot. Mietintö tulee listassa ylimmäiseksi, kun se on julkaistu verkkopalveluun.