Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 7.–13.6.2021

Julkaistu 7.6.2021 12.35
Muokattu 7.6.2021 13.29

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 7.–13.6.2021

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on täysistuntoviikko. Keskeisiä aiheita ovat:

EU:n digitaalinen koronatodistus. Parlamentti äänestää EU:n digitaalisen covid-todistuksen lopullisesta hyväksymisestä. Todistuksen haltija pystyy osoittamaan todistuksella tulleensa rokotetuksi, parantuneensa viruksen aiheuttamasta taudista tai saaneensa hiljattain negatiivisen testituloksen. Todistuksen tarkoituksena on helpottaa matkustamista EU:n sisällä ja siten myötävaikuttaa taloudelliseen elpymiseen (tiistaina).

Covid-19-rokotepatenttien purkaminen. Mepit äänestävät ehdotuksesta, jonka mukaan EU:n pitäisi pyytää WTO:ta purkamaan koronavirusrokotteiden patenttioikeuksia (keskiviikkona).

EU:n reaktio konekaappaukseen Valko-Venäjällä. Mepit ja ulkosuhdejohtaja Borrell keskustelevat EU:n vastatoimista Ryanair-koneen pakotettuun laskeutumiseen ja toimittaja Raman Pratasevichin pidättämiseen (tiistaina). Viikolla myös äänestetään asiaa koskevasta päätöslauselmasta (torstaina).

Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous. Parlamentin jäsenet keskustelevat 24.–25. toukokuuta järjestetyn ylimääräisen Eurooppa-neuvoston lopputulemista. Eurooppa-neuvosto käsitteli muun muassa rokotustilannetta ja ulkopoliittisia asiakohtia kuten Malia ja EU–UK-suhteita (keskiviikkona).

Tulevat G7- ja EU–Yhdysvallat-huippukokoukset. Mepit keskustelevat odotuksistaan tuleville G7- ja EU–Yhdysvallat-huippukokouksille, joissa tullaan käsittelemään muun muassa covid-19:ää, ilmastonmuutosta, Venäjää ja Valko-Venäjää (keskiviikkona).

Kansalliset elpymissuunnitelmat. Parlamentin jäsenet keskustelevat EU:n neuvoston ja komission kanssa siitä, keskittyvätkö tähän mennessä palautetut kansalliset elpymissuunnitelmat tehokkaasti kuuteen sovittuun politiikan osa-alueeseen: vihreään siirtymään, digitalisaatioon, kilpailukykyyn, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, institutionaaliseen kriisivalmiuteen sekä seuraavaan sukupolveen (tiistaina).

Biodiversiteetti/luonnon ja ihmisten suojeleminen. Mepit keskustelevat maanantaina EU:n vuoden 2030 biodiversiteettistrategiasta ja äänestävät tiistaina tuesta EU:n maa- ja merialueiden lisäsuojelulle. Meppien odotetaan vaativan EU:n maa- ja merialueista 30 % suojelua. Lisäksi heidän odotetaan vaativan sitovien tavoitteiden asettamista koskien kaupunkien biodiversiteettiä sekä nopeaa toimintaa ampiaisten ja muiden pölyttäjien kantojen vähenemisen pysäyttämiseksi.

Häkkiviljelyn asteittainen poistaminen kotieläintaloudessa. Vastauksena eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen häkkiviljelyn lopettamisesta, parlamentin jäsenet keskustelevat päätöslauselmasta, jossa kehotetaan häkkien käytön asteittaiseen lopettamiseen eläintuotannossa pohjautuen lajikohtaiseen lähestymistapaan, joka huomioi eri eläinlajien ominaispiirteet (torstaina).

Oikeusvaltioperiaate. Parlamentin jäsenet pyytävät neuvostoa ja komissiota kertomaan tarkemmin, miten EU-budjettia suojellaan uusilla oikeusvaltioehdollisuuden säännöillä. Keskustelun jälkeen parlamentti äänestää aihetta koskevasta päätöslauselmasta (keskiviikkona).

LUX-yleisöelokuvapalkinto. EU-parlamentin puhemies David Sassoli julkistaa LUX-elokuvapalkinnon voittajan istuntosalissa keskiviikkona klo 13 Suomen aikaa.'

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion tiistaina 8. kesäkuuta Todennäköisiä aiheita:

Talousarvioesitys vuodelle 2022 (von der Leyen/Hahn)

EU:n talousarviota koskeva vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus 2020 (von der Leyen/Hahn)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä.

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 7. kesäkuuta

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa Strasbourgissa Euroopan neuvoston pääsihteerin Marija Pejčinović Burićin.

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava varapuheenjohtaja Margaritis Schinas tapaa Ljubljanassa, Sloveniassa Slovenian presidentin Borut Pahorin, Slovenian pääministerin Janez Janšan sekä Slovenian sisäministerin Aleš Hojsin.    

Tiistai 8. kesäkuuta

Naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaava komissaari Olivér Várhelyi osallistuu videoyhteydellä virtuaaliseen ulkoministerien tapaamiseen edeltäen 2021 Berliinin prosessin huippukokousta.

Ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius pitää puheen EU-puheenjohtajamaa Portugalin järjestämässä ministeritason konferenssissa aiheesta "Sininen agenda vihreän kehityksen ohjelmassa".

Keskiviikko 9. kesäkuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä Uuden-Seelannin ilmastonmuutosministerin James Shaw'n kanssa.

Koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira keskustelee videoyhteydellä Euroopan investointipankin varapuheenjohtajan Ricardo Mourinho Felixin kanssa.

Torstai 10. kesäkuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell osallistuu videoyhteydellä YK:n turvallisuusneuvoston kokoukseen.

Arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová tapaa Vilnassa, Liettuassa muun muassa Liettuan talous- ja innovaatioministerin Aušrinė Armonaitėn, Liettuan oikeusministerin Evelina Dobrovolskan sekä Liettuan ulkoministerin Gabrielius Landsbergisin.

Perjantai 11. kesäkuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu G7-puheenjohtamaa UK:n järjestämään G7-huippukokoukseen.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa Brysselissä Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Datasäädös ja tietokantojen oikeudellista suojaa koskevat muutetut säännöt (Digitaalitalous ja -yhteiskunta; Asetusehdotus)

Julkiset kuulemiset:

Datasäädös ja tietokantojen oikeudellista suojaa koskevat muutetut säännöt (Digitaalitalous ja -yhteiskunta; Asetusehdotus)

Matkapuhelinten ja tablettien kestävä suunnittelu – ekosuunnittelu (Sisämarkkinat; Asetus)

Matkapuhelinten ja tablettien energiamerkinnät – kuluttajatiedotus ympäristövaikutuksista (Sisämarkkinat; Delegoitu asetus)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 7. kesäkuuta

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto, 7.–8. kesäkuuta 2021 (oikeusasiat). Asialistalla laittoman verkkosisällön torjunta digitaalisia palveluja koskevan säädösehdotuksen yhteydessä, saatavien siirtoa koskeva asetus, rajatylittävää sähköistä oikeudenkäyttöä Euroopassa koskeva asetus (e-CODEX) ja uudet säännöt, joilla muuttaa EU:n perusoikeusviraston perustamisasetusta. Lisäksi keskustelunaiheena haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelu yksityis- ja rikosoikeuden alalla.

Tiistai 8. kesäkuuta

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto, 7.–8. kesäkuuta 2021 (sisäasiat). Asialistalla rikollisuuden ja terrorismin torjunta ja koronaviruksen vaikutukset rikollisuuden torjuntaan, EU:ssa keskeisiä palveluja tarjoavien kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamista koskeva ehdotus, muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tilanne sekä Schengen-strategia.

Torstai 10. kesäkuuta

Ympäristöneuvosto. Asialistalla ilmastonmuutokseen sopeutuminen, akut ja käytetyt akut sekä saasteettomuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma.

Perjantai 11. kesäkuuta

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (energia). Asialistalla Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva asetus (TEN-E), vetystrategia ja rakennusten perusparannusaalto.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio esitti strategian Schengen-alueen vahvistamiseksi ja ehdotuksen Schengen-arviointimekanismin muuttamiseksi

Komissio esitti keskiviikkona 2. kesäkuuta strategian, jolla Schengen-alueesta halutaan tehdä "vahvempi ja kriisinkestävämpi" (Euroopan komissio). Kyseessä on komission yritys korjata komission varapuheenjohtajan Margaritis Schinaksen sanoin EU:n "kruununjalokivi" (Twitter). Strategian taustalla ovat komission mukaan Schengen-alueen viime vuosina kokemat haasteet, joiden pohjalta komissio on halunnut luoda etenemissuunnitelman, jolla säilyttää Schengen-alueen edut. Komissio esitti samana päivänä ehdotuksen Schengen-arviointi- ja monitorointimekanismin muuttamisesta (pdf) (Euroopan komissio) "luottamuksen edistämiseksi Schengen-sääntöjen toimeenpanemiseen". Schengen-alueen vahvistamista koskeva strategia (pdf) (Euroopan komissio) on laadittu covid-19-pandemian kontekstissa, jonka aikana Schengen-alueen sisäiset rajatarkastukset on otettu monessa maassa jälleen käyttöön (Euroopan komissio).

Strategian tavoitteet ovat seuraavat: 1) EU:n ulkorajojen tehokkaan hallinnan varmistaminen, 2) Schengen-alueen sisäinen vahvistaminen, 3) Schengenin valmiuden ja hallinnan parantaminen sekä 4) Schengen-alueen laajentaminen. Strategiaan sisältyy valmiussuunnitelma covid-19-pandemiaa vastaavien, rajojen avoimuutta koettelevien tilanteiden varalta. Valmiussuunnitelmaan sisältyy muun muassa komission "vihreistä rajanylityskaistoista" maaliskuussa 2020 tekemän ehdotuksen (Euroopan komissio) uudelleenaktivointi, jolla halutaan varmistaa hyödykkeitä kuljettavien ajoneuvojen saumaton rajanylitys. Strategiassa peräänkuulutetaan lisäksi Romanian, Bulgarian ja Kroatian liittämistä Schengen-alueeseen nyt, kun maat ovat komission mukaan täyttäneet jäsenyyden edellyttämät tekniset kriteerit. EU-diplomaatit eivät kuitenkaan usko tälle löytyvän poliittista halukkuutta EU:n neuvostossa (Politico) Saksan ja Ranskan vaalien lähestyessä.

Arviointi- ja monitorointimekanismiin esitetyt muutokset koskevat

arviointiprosessin nopeuttamista,

nopeutettujen menettelyiden käyttöönottoa sellaisten merkittävien puutteiden varalta, jotka saattaisivat vaarantaa Schengenin,

Schengen-arviointien poliittisen ulottuvuuden kasvattamista sisällyttämällä niiden tulokset uuteen, vuosittaiseen "Schengenin tila" -raporttiin ja keskustelemalla tuloksista Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston kanssa sekä

perusoikeuksien kunnioittamisen seurannan tehostamista.

Yksi uusista muutosehdotuksista koskee ilmoittamattomien vierailujen tekemistä EU-maihin – vaikka nämä periaatteessa ovat olleet käytössä jo aiemmin, ehdotuksessa esitetään vuorokauden varoitusajan antamisen poistamista kyseisiltä käynneiltä. Komissio haluaa näin tunnistaa nopeammin heikoimmat lenkit jäsenmaiden keskuudessa ja tehdä asianmukaisia korjauksia.

Komission Schengen-toimiin kriittisesti suhtautuneiden äänien johtohahmo Tanja Fajon (S&D, SI) valitteli, että komission ehdottama strategia ei juuri koske sisäisiä rajatarkastuksia (Politico). Asiaa ei hänen mukaansa auta se, ettei sopua maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta ole näköpiirissä. Todellinen pelastus Schengenille tulisi Fajonin mukaan Schengenin rajasäännöstön uudistamisesta (Euroopan parlamentti), josta komissiolta odotetaan muutosehdotusta myöhemmin tänä vuonna.

Schengenin rajasäännöstön uudistusehdotuksen lisäksi komissiolla on suunnitteilla useita EU:n ulkorajoja koskevia esityksiä, kuten maahanmuuttajien salakuljetuksen vastainen toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2025, jota odotetaan esitettävän kolmannella vuosineljänneksellä. Ensi vuonna komissiolta odotetaan matkustajien ennakkotietoja koskevaa laajentamisehdotusta, jolla matkadokumenteissa olevia matkustajatietoja kerättäisiin paitsi Schengen-alueelle saapuvilta, myös Schengen-alueen sisäisiltä lennoilta.

5.2 Komissio julkaisi talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketin

Euroopan komissio esitti keskiviikkona 2. kesäkuuta talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketin (Euroopan komissio), jossa keskitytään jäsenmaiden finanssipoliittiseen ohjaukseen. Kertomuksessa arvioidaan, noudattavatko jäsenmaat perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteeriä. Lisäksi siinä tehdään makrotalouden epätasapainojen korjaamista ja työllisyyden suuntaviivoja koskevia arvioita.

Ohjauksen tarkoituksena on auttaa jäsenmaita vahvistamaan talouden elpymistä hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä. EU-ohjausjakson kevätpaketin (pdf) (Euroopan komissio) mukaan finanssipolitiikka on pidettävä elvyttävänä vuosina 2021 ja 2022, jäsenmaiden on vältettävä tukitoimien ennenaikaista lopettamista sekä hyödynnettävä elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta täysimääräisesti. Komissio keskeisesti esittää, että talouspolitiikan ohjausjakson säännöistä poikkeamisen salliva yleinen poikkeuslauseke (pdf) (Euroopan parlamentti) pysyy voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Vuonna 2022 eri maiden talouspoliittisten toimien olisi komission mukaan eriydyttävä enemmän, mutta kaikkien jäsenmaiden olisi ylläpidettävä investointeja elpymisen tukemiseksi.

Financial Times kirjoittaa euroalueen inflaation (Financial Times) saaneen poliitikot ympäri EU:ta yhä enemmissä määrin vaatimaan paluuta fiskaaliseen "normaaliin", heidän joukossaan Saksan entinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble. Financial Times ennakoi "eriytymisen" (differentiation) olevan EU:n seuraava paljon kuultava muotisana (Financial Times) – ohjausjakson kevätpaketissa suuresti velkaantuneita maita kehotetaan valitsemaan eriytetyt finanssipoliittiset polut verrattuna maihin, joilla on turvallisempi julkinen talous. Lisäksi velkaantuneita maita kehotetaan rajoittamaan juoksevien menojensa kasvattamista. Financial Timesin mukaan nämä ovat tulkittavissa hienovaraisina, mutta selkeinä Italiaan, Espanjaan ja Kreikkaan kohdistuvina varoituksina.

Seuraavaksi euroryhmä ja EU:n neuvosto keskustelevat paketista ja muodostavat kantansa siihen sisältyvään ohjaukseen.

5.3 Komissio esitti viitekehyksen digitaalisen identiteetin käyttöönotolle EU:ssa

Komissio esitti torstaina 3. toukokuuta kehyksen eurooppalaisen digitaalisen identiteetin (e-ID) käyttöönotolle (Euroopan komissio). Aloitteella pyritään myötävaikuttamaan komission 2030 digitaalisessa kompassissa (Euroopan komissio) linjaamien tavoitteiden saavuttamiseen ja se rakentuu sähköistä tunnistautumista ja sähköisiin transaktioihin liittyviä luottamuspalveluita sisämarkkinoilla käsittelevän asetuksen (e-IDAS) (Euroopan komissio) varaan. Digitaalinen identiteetti olisi saatavilla kaikille EU:n kansalaisille, EU:ssa asuville ja EU:ssa toimiville yrityksille. Ajatuksena on mahdollistaa tunnistautuminen ja sähköisten dokumenttien jakaminen matkapuhelimesta löytyvän digitaalisen lompakon (Digital Identity Wallet) avulla siten, että minimoidaan tarve jakaa henkilökohtaisia tietoja. Sähköisellä identiteetillä pystyisi kirjautumaan verkkopalveluihin kansallisten sähköisten tunnistautumispalvelujen avulla, joista tehtäisiin yhteensopivat ympäri Eurooppaa.

Uuden sääntelyn alla jäsenmaat tarjoavat kansalaisilleen digitaalisen lompakon, jossa käyttäjät voivat yhdistää kansallisen sähköisen identiteettinsä ja muita henkilökohtaisia todistuksia (esimerkiksi ajokortti, tutkintotodistus, pankkitili) saadakseen pääsyn tiettyihin julkisiin tai yksityisiin sähköisiin palveluihin missä tahansa EU:ssa. Näitä lompakoita voivat tarjota joko viranomaiset tai yksityiset tahot, kunhan jäsenmaa on tunnustanut lompakon. Käyttäjällä olisi komission mukaan täysi hallinta siitä, mitä tietoja hän päättää jakaa.

Komissio on kehottanut jäsenmaita laatimaan yhteisen digitaalisen identiteetin käyttöönoton keinot syyskuuhun 2022 mennessä ja aloittamaan valmistelevan työn heti. Keinoihin tulee sisältyä sähköisen identiteetin tekninen arkkitehtuuri, standardit ja parhaita käytäntöjä koskevat suuntaviivat. Komissio työskentelee jäsenmaiden ja yksityisen sektorin kanssa digitaalisen identiteetin teknisten ominaisuuksien kehittämiseksi.

5.4 Komissio aloittaa tutkimukset Facebookin kilpailua rajoittavasta toiminnasta

Komissio ilmoitti 4. kesäkuuta aloittavansa tutkimukset Facebookin mahdollisesta kilpailua rajoittavasta toiminnasta (Euroopan komissio). Komissio epäilee, että Facebook saattaa hyödyntää kilpailevilta palveluntarjoajilta saatuja tietoja (esimerkiksi käyttäjien mieltymyksistä) heidän mainostamisensa yhteydessä antaen Facebookille kilpailuetua. Komissio tutkii myös, muodostaako Facebookin markkinapaikan upottaminen sosiaaliseen verkostoon sitomisen muodon, joka antaa sille edun tavoittaa asiakkaita ja sulkee pois kilpailevat verkkomainosten palvelut. Facebookin toiminta rikkoo komissio mukaan mahdollisesti yritysten välisiä kilpailunvastaisia sopimuksia (SEUT 101 artikla (EUR-Lex)) ja / tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä (SEUT 102 artikla (EUR-Lex)) koskevia EU:n kilpailusääntöjä.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Keskusteluja komission ehdotuksesta tekoälysääntelyksi

Viikolla järjestettiin useampi keskustelu komission uudesta ehdotuksesta tekoälysääntelyksi (Euroopan komissio). Keskusteluja käytiin niin teollisuusvaliokunnassa (ITRE) kuin sisämarkkinavaliokunnan (IMCO) ja tekoälyvaliokunnan (AIDA) yhteisessä kuulemisessa. Lisäksi EU-mediatoimisto Politico järjesti korkean profiilin seminaaripäivän aiheesta.

Teollisuusvaliokunta

Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunta (ITRE) keskusteli maanantaina 31. toukokuuta komission tuoreen tekoälysääntelyehdotuksen yhteydessä julkaistusta koordinoidusta suunnitelmasta tekoälyrahoitukseen sivuten myös tekoälyasetusta. Kuultavana oli komission tieto- ja viestintäpääosaston (DG CONNECT) johtaja Lucilla Siolin. Siolin selitti nyt julkaistun tekoälyn koordinoidun suunnitelman olevan vuoden 2018 suunnitelman päivitys ja että siinä halutaan tukea innovaatioita, infrastruktuuria, taitoja ja keihäänkärkisektoreita kuten liikennettä.

EPP vetosi teollisuuden vahvemman sisällyttämisen puolesta suunnitelmaan ja muistutti, että ylisääntelyä tulee välttää. EPP:stä kysyttiin lisäksi, miten tekoäly huomioidaan kansallisissa elpymissuunnitelmissa. S&D teki seuraavat huomiot: suunnitelma on vaikea toteuttaa, EU:n tulisi investoida siihen vuosittain miljardi euroa ja käytännön eteneminen eettisissä ulottuvuuksissa on hyvä kehitys. Lisäksi tulisi huomioida tekoälyn ympäristörooli. Renew'n mielestä EU on kaukana jäljessä Yhdysvalloista ja Kiinasta. Teknologiat, joita sääntely koskee, on tärkeää määritellä tarkasti. Vihreät painotti, että ihmiskeskeisyyden tulisi olla tekoälyteknologioiden keskiössä.

Siolin vastasi poliittisten ryhmien puheenvuoroihin toteamalla, että ehdotuksen tasapainottamiseksi on tehty suuria ponnistuksia – perusoikeudet on haluttu turvata ja innovaatioita samalla tukea. Tekoälyjärjestelmille laaditaan CE-merkinnät, ennen kuin pääsevät markkinoille. Tarkoituksena ei ole säännellä teknologiaa sinänsä vaan tekoälyn käyttöä tietyissä yhteyksissä, Siolin painotti.

Sisämarkkinavaliokunta ja tekoälyvaliokunta

Keskiviikkona 2. toukokuuta myös sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) ja tekoälyä digitaalisella aikakaudella käsittelevä valiokunta (AIDA) keskustelivat yhteisessä istunnossa tekoälyasetuksesta (Euroopan parlamentti). Kuultavana oli Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava komission johtava varapuheenjohtava Margrethe Vestager.

EPP kysyi, kuinka varmistetaan, että eurooppalaisia innovaatioita ei tukahduteta. S&D peräänkuulutti lähestymistavan ihmiskeskeisyyttä ja kuluttajien oikeuksia. Komissaari Vestager oli samaa mieltä kuluttajanäkökulman keskeisyydestä ja painotti, että kuluttajien oikeudet eivät muutu – säädökseen sovelletaan olemassa olevaa kuluttajalainsäädäntöä. Tekoälyä ja vastuuvelvollisuutta tullaan käsittelemään erikseen myöhemmin tänä vuonna.

Renew pyysi komissaari Vestageria kommentoimaan USA:n tekoälyä käsittelevän kansallisen turvallisuuskomission puheenjohtajan kannanottoa tekoälysäädöksen läpinäkyvyysvaatimusten haitallisuudesta (Politico). Vestager totesi, että tutkimusta ja innovointia on jatkettava tekoälyjärjestelmien selitettävyyden parantamiseksi. Renew kysyi lisäksi selvennöksiä biometrisen etätunnistuksen käyttöön. Vestager painotti, että biometrinen etätunnistus on sallittu vain tarkoin määritellyissä, kapeasti rajatuissa tilanteissa. ID totesi yksityisen sektorin kansalaisista keräämän tiedon olevan suurin tekoälyriski. Vihreistä puolestaan ilmaistiin huoli tekoälyn käyttämisestä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen tunnistamiseen "hlbtiq-vapaiden alueiden" luomiseksi ja tällaisten käytäntöjen normalisoimiseen. Vestager totesi olevan kansallisten auktoriteettien intressien mukaista toteuttaa yleinen tietosuoja-asetus siinä hengessä, jossa se hyväksyttiin. Asetuksessa määritellään kansalaisten digitaaliset oikeudet, mutta näiden työstämistä on jatkettava, jotta ne myös toimeenpannaan asianmukaisella tavalla.

Politicon tekoälytapahtuma

Myös Politico järjesti viikolla korkean profiilin tapahtuman tekoälysääntelystä. Maanantaina 31. toukokuuta tekoälystä olivat keskustelemassa (Politico) muun muassa oikeusasioista vastaava komission jäsen Didier Reynders, tulevan EU-puheenjohtajamaan Slovenian digitaaliasioista vastaava ministeri Boštjan Koritnik sekä Googlen entinen toimitusjohtaja, nykyinen Yhdysvaltojen tekoälyä käsittelevän kansallisen turvallisuuskomission puheenjohtaja Eric Schmidt.

Reynders totesi komission etsivän tapoja, joilla se voi nopeuttaa EU:n tietosuojasääntöjen täytäntöönpanoa tapauksissa, jotka vaativat nopeaa toimintaa, mutta ei kannattanut ajatusta yleiseen tietosuoja-asetukseen sisältyvän toimeenpanomekanismin uudistamisesta. Koritnik puolestaan totesi Sloveniasta tulleen epävarmempi uusien tekoälysääntöjen hyväksymisen mahdollisuudesta sen EU-puheenjohtajakauden aikana. Schmidt totesi EU:n tekoälyä ja erityisesti algoritmeja koskevien läpinäkyvyysvaatimusten olevan "erittäin haitallisia Euroopalle". Läpinäkyvyysvaatimuksissa algoritmijärjestelmiä vaadittaisiin selittämään, miten ne toimivat, mutta koneoppimisjärjestelmät eivät kykene Schmidtin mukaan täysin selittämään, miten ne tekevät päätöksensä.

6.2 Parlamentin ympäristövaliokunnassa keskusteltiin parempaa sääntelyä koskevan ehdotuksen yhteensopivuudesta ilmastotavoitteiden kanssa

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa (ENVI) keskusteltiin torstaina 3. kesäkuuta komission parempaa sääntelyä koskevasta uudesta ehdotuksesta ja sen yhteensopivuudesta ilmastolaissa kirjattujen tavoitteiden kanssa (Euroopan parlamentti). Valiokunnan kuultavana oli toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič.

EPP totesi, että paremman sääntelyn on oltava johdonmukaista vihreän kehityksen ohjelman kanssa ja että on tarkasteltava, missä sääntely luo tarpeettomia esteitä vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamiselle. Esimerkkinä EPP mainitsi kiertotalouden, josta lainsäädäntö on tehnyt liian monimutkaista. S&D yhtyi siihen, että uuden ehdotuksen on oltava ilmastolain mukainen. Ryhmästä kysyttiin, onko uutta sääntelyä koskeva "ei merkittävää haittaa" -periaate todellakin riittävä ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseen ja miten "yksi sisään, yksi ulos" -periaate toimii ilmasto- ja ympäristösääntelyn saralla, jos vanhaa sääntelyä poistetaan sitä mukaa kun uutta luodaan.

Vihreät huomautti, että joskus yksi uusi EU-lainsäädäntöehdotus tarkoittaa kansallisella tasolla lainsäädäntömäärän huomattavaa kevenemistä. Saman todettiin pätevän kustannuksiin – yhden yrityksen kohdalla kasvaneet kustannukset saattavat kokonaiskuvassa keventää merkittävästi yhteiskunnallisia kuluja. Ryhmästä kysyttiin, miten tämä aspekti on huomioitu parempaa sääntelyä koskevassa ehdotuksessa. Renew puolestaan painotti, että parempaa sääntelyä koskevan ehdotuksen tulee olla linjassa erityisesti ilmastolain artiklan 5.4 kanssa, jonka mukaan komission tulee tarkastella ja arvioida kaikkia lainsäädäntöehdotuksia ilmastoneutraalisuustavoitteen valossa ja perustella kantansa, mikäli ne poikkeavat siitä.

Komissaari Maroš Šefčovič pyrki vastaamaan valiokunnan jäsenten huoliin, mutta konkreettinen anti jäi istuntoa johtaneen Pascal Canfinin (Renew, FR) mukaan toistaiseksi melko laihaksi. Šefčovič painotti, että "yksi sisään, yksi ulos" -periaatteella on tarkoitus tasoittaa hallinnollisia kuluja – sitä ei toteuteta mekaanisesti. Pääosastoille on tekeillä kesäksi valmistuva "työkalupakki", jolla pilotointivaihe voidaan aloittaa vuoden 2021 toisella puoliskolla. Parempaa sääntelyä koskevan ehdotuksen täysi toimeenpano tapahtuisi vuonna 2022. Šefčovič jatkoi, että parempaa sääntelyä koskevassa valmistelussa ollaan johdonmukaisia ilmastolain kanssa, kuten mepit tulevat huomaamaan 14. heinäkuuta esitettävästä "kunnianhimoisesta paketista". Julkista tietoisuutta aloitteesta tulisi Šefčovičin mukaan lisätä, ja esimerkiksi Euroopan tulevaisuuskonferenssi olisi hyvä alusta tästä keskustelemiseen.

6.3 Komission vähimmäispalkkaehdotuksesta odotettavissa vaikeat neuvottelut parlamentissa

Komission viime lokakuun vähimmäispalkkadirektiivin ehdotuksen (Euroopan komissio) käsittelystä on odotettavissa vaikeat neuvottelut parlamentissa (Agence Europe). Esittelijät Agnes Jongerius (S&D, NL) ja Dennis Radtke (PPE, Saksa) ilmoittivat torstaina esityksen saaneen 918 muutosehdotusta.

Radtke pahoitteli sitä tosiasiaa, että komission ehdottama direktiivin oikeusperusta (SEUT 153 artikla (EUR-Lex)) oli edelleen kyseenalainen EU:n neuvoston oikeudellisen yksikön myönteisestä lausunnosta huolimatta.

7. Muissa uutisissa

7.1 Parlamentti ja EU:n neuvosto löysivät sovun monikansallisten yritysten verotuksen avoimuutta koskevista säännöistä

Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston edustajat pääsivät tiistaina 1. kesäkuuta sopuun säännöistä (EUobserver), jolla halutaan velvoittaa suuret monikansalliset yritykset paljastamaan, kuinka paljon tuloja ja veroja ne maksavat EU:ssa ja kuinka paljon maissa, joita EU pitää veroparatiiseina. Uudet säännöt koskevat yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa kahden perättäisen vuoden ajan. Näiden yritysten tulee ilmoittaa voitot, verot sekä työntekijöiden määrät EU-maissa ja maissa, jotka EU on luokitellut yhteistyöhaluttomiksi oikeudenkäyttöalueiksi. Maksettuja veroja koskevat tiedot muissa EU:n ulkopuolisissa maissa ja maissa, jotka eivät ole veroparatiisilistalla, annetaan kootussa muodossa, sillä EU:n neuvosto ei suostunut yksityiskohtaisempaan maakohtaiseen erittelyyn. Esitystä on kritisoitu muun muassa siitä, että se jättää tarkastelun ulkopuolelle enemmistön suuryrityksistä koskemalla ainoastaan yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa. EU:n veroparatiisilista ei myöskään kata suurta osaa maailman veroparatiiseista.

Ehdotus menee seuraavaksi kahteen Euroopan parlamentin valiokuntaan muodollisesti hyväksyttäväksi, jonka jälkeen parlamentin täysistunnon ja EU:n neuvoston on annettava vielä hyväksyntänsä.

7.2 Tuorein eurobarometri-kysely valottaa eurooppalaisten EU-asenteita covid-19-pandemian kontekstissa

Tuorein, Euroopan parlamentin maalis-huhtikuussa 2021 teettämä eurobarometri-kysely valottaa eurooppalaisten EU-asenteita covid-19-pandemian kontekstissa (Euroopan parlamentti). Kahdeksan kymmenestä kyselyyn osallistuneesta kertoi tietävänsä EU:n toimista pandemian vaikutusten torjumiseksi. Samaan aikaan vain 48 % eurooppalaisista ilmoitti olevansa tyytyväisiä toimenpiteisiin, kun taas 50 % vastaajista ei ollut tyytyväisiä toimenpiteisiin. Suomalaisista vastaajista 60 % on tyytyväisiä EU-toimiin koronakriisissä. Kyselyyn vastanneet toivoivat Euroopan parlamentin keskittyvän erityisesti kansanterveyden edistämiseen, köyhyyden torjumiseen, talouskasvun ja työllisyyden tukemiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Eurobarometrin mukaan jopa 74 % eurooppalaisista haluaisi, että EU saisi enemmän valtuuksia koronapandemian kaltaisiin kriiseihin vastaamiseksi. Kysyttäessä tärkeimmistä EU-toimista pandemian torjunnassa, eurooppalaiset pitivät tärkeimpänä turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden nopeaa saatavuutta kaikille EU:n kansalaisille (39 % vastaajista). Kysyttäessä odotuksista Euroopan parlamenttia kohtaan, eurooppalaiset toivoivat edustajien keskittyvän ennen kaikkea kansanterveyden edistämiseen (49 % vastaajista). Terveys on yksi yhdeksästä Euroopan tulevaisuuskonferenssin pääaiheesta (Euroopan tulevaisuuskonferenssi). Aiemmin huhtikuussa Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi (Euractiv), että EU tarvitsee enemmän toimivaltaa pandemian kaltaisten tilanteiden hallintaan, eikä halunnut sulkea pois mahdollisuutta perussopimusten muutoksiin. Samoin useat konferenssin johtohahmot ottivat asian esille konferenssin avajaistilaisuudessa 9. toukokuuta.

7.3 Kansallisten elpymissuunnitelmien tilanne: 23 jäsenmaata palauttanut suunnitelmansa, viime viikolla Tšekki ja Romania

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille.

Perjantaihin 4. kesäkuuta mennessä kansallisen elpymissuunnitelman on palauttanut 23 maata. Viime viikolla suunnitelmansa palauttivat Tšekki (2. kesäkuuta) ja Romania (31. toukokuuta). Aiemmin suunnitelman ovat palauttaneet Irlanti ja Ruotsi (28. toukokuuta), Suomi (27. toukokuuta), Kypros (17. toukokuuta), Kroatia ja Liettua (15. toukokuuta)Unkari (12. toukokuuta), Puola (3. toukokuuta)Belgia, Italia, Itävalta ja Slovenia (1. toukokuuta)Tanska, Espanja, Latvia ja Luxembourg (30. huhtikuuta)Slovakia (29. huhtikuuta)Ranska (29. huhtikuuta)Saksa ja Kreikka (28. huhtikuuta) sekä Portugali (22. huhtikuuta).

Lisätietoja kansallisista elpymissuunnitelmista komission sivuilla.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset