Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää metsästyslain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä HE 173/2025 vp tarpeellisena ja kannattaa siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna. Lisäksi valiokunta ehdottaa lausumaa. Mietintö sisältää kaksi vastalausetta.
Valiokunta puoltaa mietinnössään suden ympärivuotisesta rauhoituksesta luopumista. Suden rauhoitusajasta ehdotetaan säädettäväksi metsästysasetuksessa. Lisäksi metsästyslakiin ehdotetaan teknisiä muutoksia. Esityksen taustalla on kesäkuussa 2025 annettu suden suojeluasemaa koskeva EU-luontodirektiivin muutos. Direktiivin muuttamisen taustalla on susikannan vahvistuminen ja levittäytyminen uusille alueille Euroopassa. Susikannan vahvistuminen on aiheuttanut sosioekonomisia ongelmia, joihin tiukasta suojelusta poikkeaminen ei ole tuonut riittäviä ratkaisuja.
Susivahinkojen määrä kasvanut
Valiokunta on aikaisemmassa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevassa mietinnössään katsonut, että suurpetokantojen kasvun ohella syynä ongelmien yleistymiseen on se, että suurpetojen ihmisarkuus on vähentynyt merkittävästi. Samalla vahinkojen määrä on kasvanut, vaikka vahinkojen ennalta ehkäisyyn on panostettu. Ihmisarkuuden väheneminen näkyy muun muassa suurpetojen pihakäyntien määrän merkittävänä kasvuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että esityksen perusteella mahdollistettava alueellinen kiintiömetsästys lisää susien ihmisarkuutta ja vähentää pihakäyntien määrää.
Valiokunta nostaa esiin myös vahingot metsästyskoirille ja koirametsästysharrastuksen estymisen susivahingon vaaran vuoksi. Valiokunta on aikaisemmassa suurpetoja koskevassa lausunnossaan todennut metsästyskoirien harjoittamisen ja metsästyksen estymisen vaikuttavan myös metsästäjien mahdollisuuksiin tarjota suurriistavirka-apua, vaikeuttavan esimerkiksi hirvikannan hallintaa sekä johtavan muun muassa liikennevahinkojen ja metsille aiheutuvien hirvieläintuhojen kasvuun.
Valiokunta on aiemmassa mietinnössään todennut, että suden kannanhoidollisen metsästyksen estyminen aiheuttaa välitöntä ja välillistä haittaa kotieläintaloudelle sekä erityisesti lammastaloudelle ja porotaloudelle. Valiokunta pitää käsittelyssä olevan hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen toteutumista välttämättömänä sisäisen turvallisuuden, kotieläintalouden jatkuvuuden ja koirametsästyksen jatkamisen kannalta.
Suden ympärivuotisen rauhoituksen poistuessa sen suotuisan suojelutason säilyminen on tarkoitus varmistaa tieteelliseen ja ajantasaiseen tietoon perustuvalla alueellisella kiintiömetsästyksellä. Metsästyslain järjestelmä alemman asteisine säännöksineen turvaa metsästyksen hallittua toteutusta. Lakiehdotuksen toteutuessa suden metsästys on mahdollista toteuttaa pyyntilupaan tai alueelliseen kiintiöön perustuen.
Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvattava
Hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Hallitusohjelman mukaan suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Valiokunta toteaa, että esitykseen sisältyvä lakiehdotus täyttää hallitusohjelman tavoitteet suden osalta. Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisesti tärkeänä turvata myös muiden suurpetojen, erityisesti karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys. Karhu ja ilves kuuluvat edelleen luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeltuihin lajeihin.
Suurpetojen suojelua koskevassa lausunnossaan valiokunta on todennut, että nykyisen suojelujärjestelmän sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevat näkökohdat edellyttävät, ettei EU:n säädösmuutoksia jäädä odottamaan, vaan nykyistä järjestelmää kehitetään nopeasti ja tehokkaasti enempien vahinkojen torjumiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi suojelujärjestelmään.
Karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys on tarpeen mahdollistaa siten, että alueelliseen kiintiöön perustuva karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeaminen sallitaan koko maassa. Alueelliseen kiintiöön perustuva rauhoituksesta poikkeaminen on johdettua, hallittua ja vastuullista toimintaa, jonka yhteydessä turvataan suurpetolajien suotuisan suojelutason säilyminen. Samalla hillitään suurpetojen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen ja turvallisuusriskien kasvua, ehkäistään salametsästystä ja turvataan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden uhanalaisten lajien tulevaisuutta.
Miten asian käsittely jatkuu
Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, joka käsittelee lakiehdotusta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
Lue valiokunnan mietintö MmVM 7/2025 vp