Valtiovarainvaliokunnan mietintö vuoden 2026 talousarvioesityksestä (VaVM 29/2025 vp – HE 99/2025 vp) valmistui keskiviikkona 10. joulukuuta. Mietintöön jätettiin neljä vastalausetta. Vastalauseensa jättivät sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden sekä vasemmistoliiton edustajat.
Lue valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 29/2025 vp
Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion vuodelle 2026 lopullisesti 19. joulukuuta.
Valtiovarainvaliokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2026 on noin 90,8 miljardia euroa, joka on noin 1,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason kasvua selittävät muun muassa indeksitarkistukset. Toisaalta hallituksen päättämät menosäästöt alentavat menotasoa noin miljardilla eurolla.
Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 81,5 miljardia euroa, josta verotulojen osuus on noin 84 prosenttia. Veropolitiikalla tavoitellaan ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantamista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Painopistettä siirretään työn ja yrittäjyyden verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen.
Valtion talousarvio on noin 9,4 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämää pienentää Valtion asuntorahaston kassan kertaluonteinen noin 2,3 miljardin euron tuloutus valtion talousarvioon rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä velkaantumista, ja ilman sitä budjettitalouden alijäämä olisi noin 11,7 miljardia euroa.
Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion menoja 40 miljoonalla eurolla, joka kohdistuu muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen sekä kulttuurin ja ulkoilun edistämiseen. Valiokunta on myös ottanut mietinnössään huomioon eduskuntakäsittelyssä kesken olevien budjettilakiesitysten vaikutukset ja budjettilakiesityksiin tehtyjen muutosten taloudelliset vaikutukset.
Talouden näkymät ja finanssipolitiikan linja
Vuoden 2026 talousarvioesitys pohjautuu valtiovarainministeriön syyskuun ennusteeseen, jonka perusteella talouskasvun odotetaan vauhdittuvan ja bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2026.
Valiokunta on huolissaan heikon taloussuhdanteen pitkittymisestä ja kasvukäänteen viivästymisestä. Kuluvan vuoden kehitys on osoittautumassa heikommaksi kuin valtiovarainministeriö vielä alkusyksystä ennusti. Myös ensi vuoteen liittyy riskejä, jolloin talouskehitys voi osoittautua talousarvioesityksen pohjana olevaa ennustetta heikommaksi. Vaimea talouskehitys heijastuu myös julkiseen talouteen. Komission marraskuun ennusteessa Suomen julkisen talouden velkasuhde ylittäisi 90 prosentin rajan vuonna 2026. Komissio myös harkitsee ehdottavansa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamista Suomen osalta, koska Suomi ei täytä alijäämäkriteeriä.
Hallitus on asettanut tärkeimmäksi finanssipoliittiseksi tavoitteeksi julkisen talouden velkasuhteen vakauttamisen hallituskauden loppuun mennessä ja on tavoitteen saavuttamiseksi päättänyt kaikkiaan 10 miljardin euron julkisen talouden sopeutustoimista. Talousarvioesityksessä on huomioitu tästä kokonaisuudesta valtion budjettitalouteen kohdentuvat vaikutukset, eli vuoden 2026 tasolla noin 3,5 miljardin euron määrärahasäästöt sekä noin 1,3 miljardin euron verosopeutuksen.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan finanssipolitiikan mitoitus on jonkin verran elvyttävä vuonna 2025 ja maltillisen kiristävä vuonna 2026. Valiokunta pitää linjaa perusteltuna.
Valiokunta painottaa, että Suomen velkaantumisen taso ja sen jatkuva kohoaminen on vakava ongelma. Myös Suomen luottoluokituksen heikentyminen ja EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn joutuminen korostavat tarvetta saada alijäämätilanne paranemaan ja velkasuhde laskuun. Vallitsevassa tilanteessa hallituksen päätökset julkisen talouden tasapainottamisesta ovat tärkeitä. Hyvinvointialueiden rahoitus on noin kolmannes valtion talousarviosta ja valiokunta painottaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden kehittämistä menojen kasvun hillitsemiseksi.
Valiokunta on huolissaan kasvavista valtion taloudellisista vastuista ja etenkin valtion velan ja korkokulujen noususta. Julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet ovat tästäkin näkökulmasta välttämättömiä.
Valiokunta toteaa, että talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen on keskeinen keino julkisen talouden vakauttamiseksi. Tarvitaan toimia, joilla tuetaan investointien, työvoiman määrän ja osaamisen, työpaikkojen tarjonnan sekä tuottavuuden kasvua. On myös tärkeää tukea sekä yrittäjien että kuluttajien luottamusta talouteen. Pitkällä tähtäimellä kasvutoimissa onnistuminen on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa.