ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kansainvälinen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on perustavanlaatuisesti muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä. Turvallisuusuhkia ovat sotilaallisen voimankäytön lisäksi hybridi- ja kyberuhat sekä kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat iskut. Globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vastaaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda2030 asettavat kehyksen EU:n sisäiselle ja ulkoiselle toiminnalle. EU:n on jatkettava Ukrainan tukemista sen käydessä puolustustaistelua niin pitkään kuin tarpeellista.  

EU:n strategista autonomiaa ja kriisinkestävyyttä eli resilienssiä on kehitettävä niin puolustuksen, talouden kuin teknologian osalta. EU:n omaa puolustuskykyä ja puolustusteollisuutta on vahvistettava ripeästi. Unionin omaan puolustusteollisuuteen investoiminen on perusteltua myös talouden kannalta. Kokonaisturvallisuutta on vahvistettava vastaamaan monimuotoisiin turvallisuusuhkiin. Investoinnit kaksikäyttöteknologiaan ovat perusteltuja sekä turvallisuuden että talouden näkökulmasta. Unionin talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä on vahvistettava ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi sekä strategisen autonomian vuoksi.  

Kilpailukyvyn kannalta keskeistä on korkealaatuiseen osaamiseen, innovaatioihin ja uusiin teknologioihin ja digitalisaatioon investoiminen. Taloudellista turvallisuutta ja teknologista suvereniteettia on edistettävä ja tuotantoketjuja hajautettava.  

EU:lla on laaja kauppasopimusverkosto, jota tulee edelleen laajentaa uusilla sopimuksilla tukemaan yritysten vientiä ja investointeja. EU:n Global Gatewayn tuomat investointimahdollisuudet on hyödynnettävä. Samanaikaisesti unionin sisämarkkinoita on kehitettävä ja kaupan esteitä purettava. Digitaalinen ja vihreä kaksoissiirtymä asettaa raamit talouskasvulle, kilpailukyvylle ja uusien työpaikkojen luomiselle. Vihreä siirtymä on toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Talouskasvua ja kilpailukykyä on vahvistettava ilman heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja työolosuhteisiin. Sosiaalisten oikeuksien on oltava keskiössä rakennettaessa vahvempaa unionia.  

Osana neuvotteluja EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028—2034 on tarkasteltava unionin omien varojen järjestelmän uudistamista ja uusien omien varojen käyttöönottamista. Uusia omia varoja puoltaa se, että samaan aikaan, kun kerrytetään tuloja EU:n budjettiin, voidaan edistää esimerkiksi unionin yhteisiä ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Unionin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja EU-varojen jakokriteereissä on myös huomioitava Suomen maantieteellinen sijainti EU:n itärajavaltiona ja turvallisuusympäristön muutoksista aiheutuneet seuraukset unionin itärajalla sijaitseville valtioille.  

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä periaatteita ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia.  

Juuri nyt ulko- ja turvallisuuspolitikan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja meitä haastavat monet globaalit ilmiöt sodista ja konflikteista epävakauteen, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Myös kyber- ja hybridiuhat sekä pandemiat on otettava lukuun. Perustavanlaatuisia, ihmiskunnan yhteisiä haasteita ovat ilmastonmuutos, luontokato sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätön kehitys. Monenvälistä ja sääntöpohjaista järjestelmää kyseenalaistetaan. Kansainvälistä oikeutta rikotaan sotilaallisella voimankäytöllä ja protektionistinen kauppapolitiikka on osa suurvaltakilpailua. Monimuotoisiin ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiin globaaleihin haasteisiin voidaan vastata parhaiten kansainvälisellä yhteistyöllä. Siksi on erityisen tärkeää tukea sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja monenvälistä yhteistyötä. 

Varsinaisen kehitysyhteistyön leikkaukset ovat mielestämme kestämättömällä tasolla määrärahatarpeita ja Suomen ulkopolitiikan vaikuttavuutta ajatellen. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahan 77 miljoonan euron leikkausta vv. 2025—26 tulee mielestämme kohtuullistaa.  

Leikkaukset painottuvat nyt monenkeskiseen sekä maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Näin Suomi vähentää tukeaan monenkeskiselle kansainväliselle järjestelmälle sekä YK:lle, ja vastaavasti kaventaa omia kahdenvälisiä suhteitaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun monet keskeiset toimijat vähentävät panostustaan kehitykseen.  

Kehitysyhteistyö on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä ulkopoliittinen vaikutuskanava. Leikkaukset kehitysyhteistyöstä ovat pois köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä, ilmastotoimista sekä laajemmin kestävän kehityksen edistämisestä. Kehitysyhteistyöllä vahvistetaan kahdenvälisiä suhteita ja luodaan mahdollisuuksia myös uusille vientimarkkinoille. Leikkaukset kehitysyhteistyöstä vievät Suomea myös kauemmaksi YK:ssa asetetusta tavoitteesta kohdistaa kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Arvion mukaan vuonna 2026 Suomen kehitysyhteistyön taso on 0,35 prosenttia bruttokansantulosta.  

Leikkausten myötä Suomen on vaikeampaa toteuttaa omia ulkopoliittisia tavoitteitaan, ja ulkoasiainhallinnon työstä kehityskysymysten osalta tulee katkonaista ja poukkoilevaa. Koska kestävän kehityksen ja YK:n Agenda 2030:n tukeminen on myös osa Suomen ulkopolitiikkaa, Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Oikeusvaltio on suomalaisen demokratian kivijalka. Se rakentaa luottamusta, joka heijastuu myös muualle yhteiskuntaan. Oikeusvaltio ei perustu vain lakeihin, vaan ennen kaikkea ihmisten luottamukseen siihen, että oikeus toteutuu riippumatta varallisuudesta, asemasta tai asuinpaikasta. Toimiva oikeudenhoito on yhteiskunnallisen luottamuksen ja sisäisen turvallisuuden perusta. 

Suomi kuuluu Euroopan unionin maista niihin, joissa kansalaiset luottavat eniten oikeuslaitokseen. Suomalaisten vahva usko oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen, reiluuteen ja toimivuuteen on tärkeä osa yhteiskunnan vakautta ja demokratian oikeudenmukaisuutta. Tämä luottamus on saavutettu poikkeuksellisen maltillisilla resursseilla: oikeudenhoidon menot muodostavat vain noin 1,3 prosenttia valtion kokonaisbudjetista. Vaikka pienillä panoksilla on saavutettu korkea laatu ja tehokkuus, järjestelmä toimii lähellä kriittistä rajaa. Jatkuvat säästöt, kasvavat tehtävät sekä tietotekniikkaan ja toimitiloihin liittyvien kustannusten nousu uhkaavat pitkällä aikavälillä heikentää oikeuslaitoksen toimintakykyä ja siten rapauttaa sen nauttimaa luottamusta. Tämä tilanne korostaa tarvetta tarkastella oikeusvaltion rahoitusta osana yhteiskunnan kestävää kehitystä ja turvallisuutta, ei pelkkänä hallinnollisena kulueränä. 

SDP katsoo, että pitkäjänteinen suunnittelu ja hyvä johtaminen ovat avainasemassa myös silloin, kun talous on tiukalla. On tärkeää, että nykyiset voimavarat käytetään viisaasti ja että oikeusketjun eri toimijat voivat tehdä työtään yhteistyössä ja ennakoitavasti ilman jatkuvaa epävarmuutta. 

Yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta mitataan myös sillä, miten se kohtelee rikosten uhreja. Uhrien kokema byrokratia ja viiveet ovat ongelmia, jotka on otettava vakavasti. Järjestöjen tekemä työ, kuten Rikosuhripäivystyksen ja muiden tukipalveluiden apu, on monelle elintärkeää. Se ei ole lisäpalvelu, vaan oikeus. Me haluamme varmistaa rikosten uhrien tuen ja palvelut, jotta jokainen saa oikeutta ja apua ajoissa. 

Suomi on vahva silloin, kun oikeus toteutuu jokaiselle. Oikeusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen on yhteinen tehtävämme. 

Hallinnon tehtävänä on varmistaa, että ihmiset tulevat kohdatuksi ja kuulluksi asianmukaisella tavalla. Esteettömyyden, selkeän kielen ja yhdenvertaisen kohtelun on oltava perusasioita hyvinvointiyhteiskunnassa. Niiden puute voi estää ihmisiä saamasta oikeutta. 

Palveluiden digitalisoituminen ei saa jättää ketään ulkopuolelle. Oikeusasiamies on todennut, että digipalvelujen rinnalla on säilytettävä vaihtoehtoiset asiointitavat, jotta myös iäkkäät, vammaiset ja muut heikommassa asemassa olevat voivat asioida yhdenvertaisesti. Digitalisaatio ei ole itseisarvo, vaan sen on palveltava ihmistä.  

Rikosseuraamuslaitoksen työ rikosten uusimisen ehkäisemiseksi ja vankien kuntouttamiseksi on keskeistä yhteiskunnan turvallisuudelle. Kuntouttava, ihmislähtöinen työ on inhimillisesti oikein ja yhteiskunnalle viisasta. Johdonmukainen toiminta rikosseuraamusjärjestelmässä lisää luottamusta ja turvallisuutta. Digitalisaatio ja hallinnon uudistukset muuttavat ja joustavoittavat arkea, mutta oikeusvaltion ydin pysyy samana: jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi yhdenvertaisesti ja asianmukaisesti. Palveluiden on palveltava ihmistä — ei päinvastoin. 

Digitaalinen maailma luo myös uusia turvallisuusuhkia. Nettirikollisuus, tietomurrot ja sosiaalisen median kautta tapahtuva vaikuttaminen koskettavat erityisesti lapsia ja nuoria. Verkossa heitä houkutellaan mukaan väkivaltaiseen toimintaan, jopa peleihin kätkettyihin vaarallisiin yhteisöihin, jotka voivat johtaa itsensä vahingoittamiseen. Tällaisten uhkien torjumiseen tarvitaan päättäväisiä toimenpiteitä: viranomaisten yhteistyötä, ennaltaehkäisyä, digitaalisen median lukutaitoa ja alaikäisten parempaa suojelua. 

01. Ministeriö ja hallinto

Kansalaisjärjestöt tekevät työtä, jota viranomaiset eivät yksin pysty tekemään. Ne tukevat rikosten uhreja, auttavat vaikeissa elämäntilanteissa ja rakentavat luottamusta ihmisten ja yhteiskunnan välille. Näiden järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava, sillä ne vahvistavat oikeusvaltion arkea ja ehkäisevät eriarvoisuutta. 

SDP haluaa varmistaa kansalaisjärjestöjen, kuten Rikosuhripäivystyksen, Ihmisoikeusliiton, Pakolaisneuvonnan ja Naisten Linjan rahoituksen kestävän tason. Järjestöt tukevat rikosten uhreja, tarjoavat oikeudellista neuvontaa ja rakentavat luottamusta kansalaisten ja yhteiskunnan välille. Oikeusvaltion vahvistaminen on arvovalinta, joka heijastaa Suomen sitoutumista oikeudenmukaisuuteen, turvallisuuteen ja luottamukseen. Kun oikeudenhoito toimii ennakoitavasti ja yhteistyö sujuu koko oikeusketjussa, ihmiset voivat luottaa siihen, että laki suojaa kaikkia yhdenvertaisesti. Yhteiskunnan turvallisuus ja oikeudenmukaisuus rakentuvat myös Rikosseuraamuslaitoksen, uhrien tukipalveluiden ja kansalaisjärjestöjen työstä. Ne tarjoavat tukea, ehkäisevät syrjäytymistä ja vahvistavat ihmisten ja yhteiskunnan välistä yhteyttä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

40. Rangaistusten täytäntöönpano

Rikosseuraamuslaitoksen työ rikosten uusimisen ehkäisemiseksi ja vankien kuntouttamiseksi on keskeistä yhteiskunnan turvallisuudelle. Kuntouttava, ihmislähtöinen työ on inhimillisesti oikein ja yhteiskunnalle viisasta. Johdonmukainen toiminta rikosseuraamusjärjestelmässä lisää luottamusta ja turvallisuutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Vahva sisäinen turvallisuus muodostaa hyvinvoivan yhteiskunnan kantavan perustan. Siksi valtion sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintaedellytyksistä ja resursseista on huolehdittava. Tehokas ja riittävästi resursoitu viranomaistoiminta on välttämätöntä, jotta turvallisuuden tasa-arvo voi toteutua kaikkialla Suomessa.  

SDP on aikaisempien vuosien talousarvioita koskevissa lausunnoissaan toistuvasti korostanut sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytyksistä huolehtimista ja rahoituspohjan turvaamista vaalikaudet ylittävällä, kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Samalla muistutamme kuntien ja hyvinvointialueiden järjestämien palveluiden toimintaedellytysten turvaamisen tärkeydestä, jotta yhteiskunta pysyy eheänä ja kaikki pidetään mukana. Turvallisuuden perustat rakennetaan päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja sosiaalitoimessa. Pitämällä huolta kuntien ja hyvinvointialueiden peruspalveluista tuetaan näin myös turvallisuusviranomaisten työtä.  

Julkista taloutta on tasapainotettava, mutta tuo tasapainotus on tehtävä reilusti niin, että suojellen hyvinvointiyhteiskuntaamme keskeisiä rakenteita. Kunnille ja hyvinvointialueille tulee tarjota näkymät toiminnan kehittämiseen pitkäjänteisesti hätäisten leikkausten sijaan. Olemme myös huolissamme, että sisäministeriön hallinnonalan eri viranomaisiin kohdistetut mekaaniset määrärahavähennykset johtavat pikemmin operatiivisesta toiminnasta tinkimiseen kuin aitoon toiminnan tehostumiseen.  

Suomi on tilanteessa, jossa uudet ja entistä kovemmat järjestäytyneen rikollisuuden toimijat hakevat jalansijaa Suomesta ja uudenlaiset rikosilmiöt esimerkiksi katujengien muodossa uhkaavat juurtua tänne. Tämä kehitys on torjuttava, ja siinä avainasemassa ovat turvallisuusviranomaisten, erityisesti poliisin, mutta myös tullin ja rajavartiolaitoksen, valmiudet. Poliisien määrän lisäämisen jatkaminen tällä hallituskaudella on ollut kannatettavaa, mutta samalla on muistettava, että nykyisessä toimintaympäristössä poliisin toimintavalmiudessa on huomattavasti kyse myös teknisistä kyvykkyyksistä, joiden kehittäminen vaatii omat resurssinsa. Myös esimerkiksi huumatilanteessa on myös tapahtunut nopeaa pahenemista alfa-PVP:n käytön nopean kasvun myötä. Tätä tilannetta ei kyetä yksin korjaamaan turvallisuusviranomaisten toimin, mutta poliisin läsnäolo ja reagointikyky ovat tärkeitä turvallisuuden tunteen ylläpitämisessä.  

Rajavartiolaitos on rajaturvallisuuteen kohdistuneiden muutosten ja muun muassa rajaturvallisuuslain myötä joutunut luomaan uusia valmiuksia, mikä on asettanut sen resurssit koetukselle. Rajoilla tullin toiminta on myös hyvin keskeisessä roolissa erityisesti torjuttaessa huumeiden maahantuontia, joka on järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan ydintä.  

Tässä tilanteessa viranomaisten toimintakyvystä ei saa tinkiä. Edellytämme, että hallitus ja ministeriö kantavat vastuunsa huolehtia, että sen toteuttamat säästötoimenpiteet kohdistuvat turvallisuusviranomaisissa ensisijaisesti tukitoimiin ja hallintoon ja että niillä edistetään toiminnan tehostamista, ei sen vähentämistä. 

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. On keskeistä, että vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen, ja laajemmin koko Euroopan, puolustusta kehitetään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteita. Tämä edellyttää tulevina vuosina merkittäviä investointeja. Suomen vahva ja uskottava puolustusratkaisu perustuu sekä jäsenyyteemme puolustusliitto Natossa että yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan ja koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen sekä korkeaan maanpuolustustahtoon. Suomi ylläpitää ja kehittää omaa puolustuskykyään osana liittokunnan yhteisen pelotteen ja puolustuksen vahvistamista. 

Hallitus on sitoutunut kasvattamaan Suomen puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi Suomi on sitoutunut täyttämään Natossa yhteisesti sovitun tavoitteen siitä, että puolustusmenoihin käytettäisiin 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja puolustusta ja turvallisuutta tukeviin menoihin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Linjaukset ovat tärkeitä, sillä näiden lisämäärärahojen myötä pystytään tekemään välttämättömät investoinnit Suomen puolustuksen sekä liittokunnan yhteisen pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseksi. 

Huolta herättää kuitenkin se, että vuoden 2026 talousarvioesityksessä puolustusmenoja itse asiassa vähennetään 200 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvaan vuoteen. Puolustusmenot laskevat nyt ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Laskeva suunta on väärä suhteessa puolustuksemme kehittämisen tarpeeseen. Nyt tulisi päinvastoin tehdä tarvittavia investointeja mahdollisimman etupainotteisesti. 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kuntatalous 

Kunnat ovat vähitellen mukautuneet roolinsa historialliseen muutokseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toteuduttua. Uudistuksessa käytännössä puolet kuntien tehtävistä ja rahoituksesta siirtyi hyvinvointialueille ja kuntien toiminnan painopiste muuttui merkittävästi. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että muuttuneessa tilanteessa kuntien edellytykset järjestää ja tuottaa palveluita sekä kyky tehdä investointeja edelleen turvataan. Ennen kaikkea hallituksen on toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, jolla järjestelmä mukautetaan sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan. Samalla valtion on myös muuten toiminnallaan pyrittävä vähentämään kuntien toimintaympäristön ennakoimattomuutta ja toimittava kuntien kumppanina, eikä lisättävä omilla toimillaan kuntien nykytilanteen haasteita. On huomattava, että kuntien sopeutuspaineen kasvattaminen johtaa väistämättä joko verojen korotuksiin kunnissa tai palveluiden karsimiseen nykyisestä. Mikäli kuntien liikkumavaraa kavennetaan entisestään, kohdistuvat tästä seuraavat sopeutukset todennäköisimmin kuntien suurimpiin menoihin, eli kasvatukseen ja opetukseen.  

Hyvinvointialueet 

Emme hyväksy hallituksen kohtuuttomia lisäleikkauksia heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloon emmekä hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamista sisältölakeja heikentämällä. Hallitus on seurannut sivusta hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyden ongelmia, eikä ole suostunut esimerkiksi pidentämään alijäämän kattamisvelvollisuuden määräaikaa, vaikka näin olisi ollut mahdollista välttää lyhytnäköiset henkilöstön irtisanomiset. Se olisi myös mahdollistanut kustannustehokkaan satsaamisen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn, mikä oli sote-uudistuksen keskeinen tavoite. 

10. Verotus ja tulli

Tullin toimet valtavan pakettimäärän suitsemiseksi  

Valtavaksi paisunut pakettien verkkokauppa tarvitsee korjauspakettia, jolla voidaan turvata tasaisempi pelikenttä kotimarkkinoiden yrittäjille, pienentää hiilivuotoa ja suojata valtion verotulokertymää. 

Ensisijainen ratkaisu reilun verkkokauppatoiminnan mahdollistamiseksi ja Kiina-verkkokaupan haittojen estämiseksi tulisi tehdä EU-tasolla. Suomen pitää vaikuttaa uudistukseen aktiivisesti, erityisesti tulliuudistusta on nopeutettava. EU:n ulkopuolelta tuleville paketeille tarvitaan käsittelymaksu, alle 150 euroa maksavilta tuotteilta on poistettava tullivapaus, valvontaa on tehostettava datahubilla ja kolmansien maiden tavarantoimittajat on velvoitettava perustamaan varasto EU-alueelle.  

Siltaratkaisuna ennen riittäviä EU-tason ratkaisuja tulee ottaa käyttöön joukko kansallisia toimia. Säädetään postitoimijoiden keräämä "Kiina-lähetysten" kansallinen käsittelymaksu Ruotsin ja Romanian malliin. Ranskan tavoin Suomen on tarvittaessa voitava rajoittaa mainontaa ja sulkea verkkosivuja. Tarvitsemme viranomaisten yhteisen työryhmän valvonnan tehostamiseksi Tanskan tyyliin. Verkkokauppoihin ja -alustoihin liittyvien kysymysten koordinointivastuu siirretään työ- ja elinkeinoministeriölle seitsemän eri ministeriön hajanaisesta mallista. 

Lisäksi kuluttajaturvaa on parannettava, kotimaisen kaupan kilpailuasemaa vahvistettava ja rajaprosesseja sujuvoitettava ilman tarpeetonta byrokratiaa. 

Miljooniin paketteihin vuosittain nopeasti kasvanut Euroopan talousalueen ulkopuolisten lähetysten määrä on tehnyt Tullille käytännössä mahdottomaksi valvoa suoraan kuluttajille osoitettuja lähetyksiä nykylainsäädännön ja resurssoinnin puitteissa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

89. Hyvinvointialueiden rahoitus

Sosialidemokraatit edellyttävät, että hyvinvointialueille turvataan aidosti edellytykset järjestää kansalaisille laadukkaita, oikea-aikaisia ja kustannustehokkaita sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluja. Hyvinvointialueiden toiminnan ensimmäisiä vuosia ovat haastaneet taloudellisesti muun muassa korkea inflaatio, ostopalveluiden kustannusten nopea kasvu, henkilöstöpula sekä toteutuneet palkankorotukset.  

Hallitus on ollut hyvin hidas reagoimaan hyvinvointialueiden vaikeaan taloustilanteeseen. Sote-uudistuksen yhteydessä vallinneista poikkeuksellisista olosuhteista johtuen hyvinvointialueiden toiminta lähti liikkeelle rahoituksella, joka on sittemmin osoittautunut hyvin tiukaksi suhteessa alueille siirtyneisiin tehtäviin. Hyvinvointialueet ovat toiminnan alkuvaiheessa tehneet merkittäviä alijäämiä. Näiden tarkoituksenmukaiseen kattamiseen ja talouden kestävään tasapainottamiseen alueet olisivat tarvinneet enemmän aikaa kuin mitä rahoituslain normaalitilanteeseen tarkoitettu mekanismi mahdollistaa. Hallitus on nyt ilmoittanut valmistelevansa esitystä, jolla joillekin alueille annettaisiin lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Ilmoitus on kuitenkin tullut ihan liian myöhään suhteessa alueiden pitkäjänteisen taloussuunnittelun tarpeisiin. Hyvinvointialueet tarvitsisivat pitkäjänteisen ja ennustettavan toimintaympäristön, jossa huomioidaan niiden talouden realiteetit.  

Suomalaisten on voitava jatkossakin luottaa siihen, että apua terveyshuoliin saa Suomessa ajoissa. Hoitoon pääsyä pitää parantaa. Kiireelliseen hoitoon pitää aina päästä viipymättä. Hallitus on romuttanut perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuun ja arvioinut, että kolmen kuukauden jonottaminen on kohtuullista. Kiireettömään hoitoon SDP vaatii 14 vuorokauden hoitotakuuta eli hoitoon on päästävä enintään kahden viikon kuluessa. Hyvinvointialueilla on toteutettava omalääkäri- ja omahoitajamalli. Näiden uudistusten toteuttamiseen tulee varata hyvinvointialueille riittävä rahoitus. Näin tavoittelemme ihmiselle nopeampaa ja vaikuttavampaa hoitoa, myös mielenterveyden ongelmissa. Kun saamme soten perustason palvelut toimimaan sujuvasti, myös tarve erityistason palveluihin ja päivystyskäynteihin vähenee ja kustannukset pienenevät. Toimiva hoitotakuu on myös tehokas keino kaventaa ihmisten välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja ja parantaa yhdenvertaisuutta. 

Vanhus- ja vammaispalveluiden on vastattava yksilöllisiin tarpeisiin. Hallituksen säästöt kohdistuvat monin tavoin etenkin vanhuksiin ja vammaisiin henkilöihin. Hallitus aikoo leikata vammaispalvelulain rahoituksesta 20 miljoonaa euroa, vaikka tälläkään hetkellä vammaispalveluita ei ole riittävästi. Hyvinvointialueet ovat kohtuuttomien säästövaatimusten vuoksi rajoittaneet myös ikäihmisten palveluihin pääsyä. Hallitus on aiemmin leikannut alueiden rahoitusta heikentämällä ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitusta ja jatkaa nyt leikkaamista teknologian varjolla, myös kotiin tuotavista palveluista yhteensä 51 miljoonaa euroa.  

Käytännössä hyvinvointialueilla hyödynnetään monipuolisesti teknologiaa ja sen lisääminen edellyttäisi pikemminkin rahoituksen lisäämistä, ei vähentämistä. Palvelutarpeeseen voidaan parhaiten vaikuttaa lisäämällä iäkkäiden mahdollisuuksia kuntoutumiseen ja toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen ja ylläpitoon. Tässä teknologialla voisi olla nykyistä suurempi rooli, ja se voi tuoda kustannussäästöjä alueille. On selvää, että yksilöllisen palvelutarpeen arvion mukaiset ja oikea-aikaiset palvelut lisäävät kustannusvaikuttavuutta ja parantavat ihmisen elämänlaatua. Siksi palveluihin on turvattava riittävät resurssit. 

Päivystyspalveluiden saatavuus koko maassa pitää turvata. Hallitus on karsinut sairaala- ja päivystyspalvelua ja leikannut rahoitusta hyvinvointialueilta. SDP edellyttää, että hyvinvointialueet voivat päättää perustason päivystysten järjestämisestä. Alueelliset tarpeet huomioiva päivystystoiminta parantaa ihmisten palveluihin pääsyä, vähentää ruuhkia ja helpottaa ammattilaisten rekrytointia. Kattava ja palveleva sairaalaverkko on turvallisuustekijä, alueellisen tasa-arvon takaaja ja elinvoiman turvaaja.  

SDP on esittänyt alijäämän kattamisajan pidentämistä. Olemme myös esittäneet hyvinvointialueiden jälkikäteisrahoituksen osittaista ennakollista maksamista, kertarahoitusta, hyvinvointialueindeksien tarkistamista ja arviointimenettelyn yksityiskohtien tarkistamista hyvinvointialueiden tilanteen helpottamiseksi. Nämä keinot ovat edelleen ajankohtaisia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

90. Kuntien tukeminen

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu vuoden 2026 talousarvioesityksessä 75 miljoonan euron pysyvä valtionosuuden vähennys, joka toetuttaan prosentuaalisena vähennyksenä (noin 2 %) kunkin kunnan saamasta valtionosuudesta. Tätä leikkausta ei voida pitää perusteltuna huomioiden kuntien haastava taloustilanne. Kuntien kyky huolehtia lakisääteisistä tehtävistään tulee taata pitkäjänteisillä rahoitusratkaisuilla ja hallituksen tulisi saada toteutettua hallitusohjelmaankin kirjattu valtionosuusjärjestelmän uudistus sen sijaan, että kuntien tilannetta kurjistetaan vähittäisillä leikkauksilla. Hallituksen aikaisemmin toteuttamat päätökset ovat jo suoraan ja välillisesti heikentäneet kuntataloutta ja huono työllisyystilanne laskee kuntien tuloja ja nostaa kustannuksia. Sosialidemokraatit edellyttävät kuntatalousvaikutusten arvioimista kaikissa hallituksen säästötoimissa. 

Vuoden 2025 toteutui TE palveluiden siirto kuntien vastuulle. TE uudistuksen sisältö valmisteltiin keskeisiltä osin kuntakokeiluissa. Lupauksista huolimatta kunnille ei siirtynyt kaikkia työttömyyden hoidon työkaluja, joita TE toimistoilla oli. Tilanteen korjaamiseksi ja kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi esitämme kunnille lisärahoitusta.  

Laadukas varhaiskasvatus perustuu riittävään, hyvinvoivaan ja koulutettuun henkilöstöön. Erityisesti yliopistokoulutetuista varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa.  

Perustaitojen, erityisesti luku- ja kirjoitustaitojen, vahvistaminen on ensisijaisen tärkeää. Oppilaiden osaamiserot ovat merkittäviä jo alkuopetuksessa ja säilyvät suurina koko perusopetuksen ajan. Tytöt menestyvät äidinkielessä poikia paremmin, ja suomea/ruotsia toisena kielenä opiskelevien osaamistaso on keskimäärin heikompi. 

Sosiaaliset, koulutukselliset ja taloudelliset erot vaikuttavat oppimistuloksiin. Kohdennettu tuki ja kielitietoisuuden vahvistaminen ovat tarpeen.  

Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kotoutumista ja oppimista tulee tukea valmistavalla opetuksella ja riittävillä resursseilla.  

Syntyvyyden lasku on ollut Suomessa voimakasta edellisen 10 vuoden aikana. Lapsimäärän vähentyessä valtionosuuksien perusteet laskevat automaattisesti. Valtio rahoittaa perusopetusta ja varhaiskasvatusta pääsääntöisesti peruspalveluiden valtionosuuden kautta. Kuntien talouteen on tehty viimeisen 15 vuoden aikana merkittäviä säästötoimenpiteitä. Valtionosuusleikkaukset kohdistuvat käytännössä suoraan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen, sillä nykyään kuntien menoista yli 2/3 suuntautuu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.  

Valtionosuuksien merkitys kuntien talouteen on hyvin erilainen riippuen kunnasta, ja toimet ovat siten rapauttaneet alueellista tasa-arvoa. Vuonna 2021 hyväksytyssä koulutuspoliittisessa selonteossa todettiin: 2020-luvulla osa koulutuksen rahoitustarpeesta katetaan kohdentamalla ikäluokkien pienenemisestä johtuvia valtion rahoitusosuudesta säästyviä määrärahoja selonteon tavoitteiden mukaisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoon julkisen talouden tilanne huomioiden. Parlamentaariseen sopuun perustuva koulutuspoliittinen selonteko nauttii kaikkien eduskuntapuolueiden luottamusta.  

Syntyvyyden lasku vaikuttaa myöhemmin myös hyvinvointivaltion ylläpitoon. Vanhenevan väestön vaatima menokasvu voidaan kuitenkin paikata käyttämällä ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat rahat koulutustason nostoon. 

Hallituksen leikkausviikate osuu aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamiseen, millä leikataan seitsemän miljoonaa euroa. Tämä nostaa kuukausienimmäismaksua peräti 23 prosenttia eli maksut olisivat 570 tunnin osalta enintään 148 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 197 euroa. Kyseessä on kohtuuton korotus lapsiperheille.  

SDP esittää myös varhaiskasvatusmaksujen alentamista 30 % kaikissa tuloluokissa ja kotihoidontuen rajaamista alle 24 kuukauden ikäisille lapsille sekä sisarkorotusten poistamista. Näiden toimien arvioidaan nostavan varhaiskasvatuksen palveluiden kysyntää ja pienentävän kuntien näiden palveluiden järjestämisestä saamaa maksutuloa. Näistä toimenpiteistä aiheutuvia lisäkustannuksia tulee kompensoida kunnille nostamalla peruspalveluiden valtionosuuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomen tulevaisuuden kannalta keskeistä on väestön koulutus- ja osaamistason jatkuva kehittäminen. Demokratian ja yhteiskunnan elinvoiman ylläpito vaatii pitkäjänteistä panostusta sivistykseen ja laaja-alaiseen osaamiseen. Väestörakenteen muutoksiin, kuten syntyvyyden laskuun ja väestön ikääntymiseen, on sopeuduttava. Lapsimyönteisiä ratkaisuja ja syntyvyyttä tukevia toimia tulee vahvistaa, samalla kun ikääntyvän väestön perusturva ja palvelut turvataan. Tieteen asemaa on tuettava monipuolisesti. Kestävän hyvinvoinnin ja tulevaisuudenuskon vahvistaminen edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi alueellinen oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä yhteiskunnan yhtenäisyyden kannalta.  

Orpon hallitus panostaa kyllä esim. perusopetuksen kehittämiseen ja oppimisen tukeen. Samaan aikaan hallitus kuitenkin toteuttaa koulutusleikkauksia, kuten ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulusektorin leikkaukset. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella vaikutetaan kansalaisten mahdollisuuksiin päivittää osaamistaan sekä laajemmin heikennetään mahdollisuuksia koulutustason nostoon. Myös leikkaukset sosiaalitukiin heikentävät perheiden mahdollisuuksia tukea lapsia opinnoista.  

Orpon hallituksen leikkaukset ovat aiheuttaneet monissa OKM:n hallinnonalan virastoissa mittavat sopeutustoimet, jotka ovat johtaneet siihen, että virastoilla on vaikeuksia suoriutua lakisääteisistä tehtävistä. Opetushallituksen talousarviorahoitukseen on kohdistettu viime vuosina merkittäviä leikkauksia. Opetushallituksen tehtävien osalta on odotettavissa joko palvelujen karsimista tai palvelutason heikkenemistä. Samanaikaisesti viraston tehtäväkenttä on laajentunut merkittävästi, mikä päinvastoin lisäisi tarvetta riittävälle ja vakaalle rahoitukselle.  

Vapaa sivistystyö  

Tällä hallituskaudella vapaasta sivistystyöstä on leikattu yli 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 talousarviossa vapaan sivistystyön rahoitus heikkenee noin 3,7 miljoonaa euroa, josta maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen vähennys on 3,5 miljoonaa euroa.  

Vapaalla sivistystyöllä on merkittävä rooli kotoutumisen toteuttamisessa, sillä oppilaitokset ovat järjestäneet erittäin tuloksellisesti kotoutumis- ja kielikoulutusta. Hallitus aikoo toteuttaa kotoutumispalvelujen uudistuksen, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan. Kotouttamiskoulutus olisi syytä koota OKM:n alaisuuteen.  

Suomen tulee pitää kiinni lupauksestaan avustaa Ukrainaa sodassaan Venäjää vastaan. Osana tätä tulee huolehtia ukrainalaisten pakolaisten kielikoulutuksen rahoituksesta, joka päättyy vuonna 2025. Pääosa ukrainalaisista koulutusta saavista haluaa jäädä Suomeen tekemään työtä. He tarvitsevat suomen tai ruotsin kielen koulutusta työllistyäkseen. Rahoituksen uupuessa osa ukrainalaisista jää jo nyt ilman koulutusta. Ukrainalaisten kielikoulutus työllistymisen ja kotoutumisen vahvistamiseksi on ollut vuodesta 2023 alkaen alibudjetoitua, mikä asettaa oppilaitokset taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Rahoitusvajetta on paikattu tulevien vuosien määrärahoilla sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten omasta taseesta.  

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallitus jatkaa vuoden 2026 talousarvioesityksessään aiempaa liikennepolitiikan linjaansa, jossa se käytännössä sysää vaikeiden ratkaisujen tekemisen tulevalle hallitukselle. Kehotamme hallitusta palaamaan takaisin pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan liikennepolitiikkaan, Liikenne 12 -prosessin henkeen ja ennen kaikkea kestävään rahoitukseen.  

Kehittämishankkeiden rahoitus ja rahoituspohjan kestävyys pitkällä aikavälillä 

Hallitusohjelmansa sekä päättämiensä lisäleikkausten mukaisesti hallitus puolittaa kautensa aikana kehittämishankkeiden kehysrahoituksen pysyvästi. Näin pyritään osaltaan edistämään talouden alijäämän pienenemistä. Kehittämisinvestointien kehysvarauksen puolitus kuitenkin johtaa käytännössä siihen, ettei liikennehankkeita pystytä pidemmällä aikavälillä edistämään oikea-aikaisesti Liikenne 12 -suunnitelman kriteerien pohjalta arvioiden tehokkaimmilla hankkeilla. Samalla väyläverkon investointivelka kasvaa, kun monet kansalaisten ja elinkeinoelämän odottamat hankkeet lykkäytyvät yhä kauemmas tulevaisuuteen.  

Erikoista on, ettei kehittämishankkeista säästäminen koske hallitusta itseään, vaikka se esitetään välttämättömänä säästötoimenpiteenä valtiontalouden tilanteen parantamiseksi. Samaan aikaan, kun kehysrahoitusta leikataan, hallitus laittaa oman investointiohjelmansa kautta kehittämishankkeita liikkeelle kertaluonteisella valtionyhtiöistä saatavalla rahoituksella. On selvää, että hallituksen toimintamalli on pitkällä aikavälillä kestämätön. Kehotamme hallitusta viimein palaamaan takaisin kehysrahoitukseen. Tämä edistäisi myös liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta, joihin myös Liikenne 12 -suunnittelulla ja sen kriteereihin perustuvalla tietopohjaisella hankearvioinnilla pyritään. Positiivisena voidaan kuitenkin pitää sitä, että hallituksen talousarvioesityksessään esittämät hankkeet suurelta osin sisältyvät Väyläviraston väyläverkon investointiohjelmaan, joka on virkanäkemys kiireellisimmistä ja vaikuttavimmista hankkeista.  

Luotettavan ja riippumattoman mediakentän turvaaminen 

Haluamme myös kiinnittää huomiota viime aikoina heränneeseen huoleen Suomen tietotoimiston (STT) uutispalvelun tulevaisuudesta. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa luotettavan ja riippumattoman median rooli korostuu. Tuore tieto siitä, että STT:n suurin omistaja Sanoma on ilmoittanut suunnittelevansa STT:n käytöstä luopumista herättää tässä valossa suurta huolta, sillä mikäli näin tapahtuu, koko palvelun jatkuvuus on vaakalaudalla. STT:n uutispalvelulla on merkittävä rooli etenkin monien alueellisten ja paikallislehtien näkökulmasta, ja ennen kaikkea palvelun loppuminen olisi valtava isku koko riippumattomalle tiedonvälitykselle. Kannustammekin hallitusta etsimään kaikki mahdolliset keinot, joilla voidaan turvata tämän laadukkaan tiedonvälityksen tärkeän osatekijän jatkuvuus myös tulevaisuudessa.  

Muita huomioita 

Kiinnitämme huomiota myös huoleen kyberturvallisuuteen osoitetun rahoituksen riittämättömyydestä kyberturvallisstrategian tarkoituksenmukaiseksi toimeenpanemiseksi sekä kybertuvallisuuden laajemmaksi jatkokehittämiseksi. Lisäksi kannamme huolta hallinnonalan virastojen, Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston toimintaedellytyksistä nykyisellä rahoituksella.  

Erityisesti tulee myös huomioida itäisen Suomen haasteet muuttuneessa tilanteessa myös liikenneyhteyksien ja infrastruktuurin kehittämishankkeissa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallitus on työelämäheikennyksillään syönyt palkansaajien ja kotitalouksien luottamusta. Mikä taas on heikentäneet kasvua ja vaikuttaneet talouden hyytymiseen. Kuluttajat eivät uskalla kuluttaa työttömyyden pelossa, vaan säästävät rahojaan pankkitileilleen pahan päivän varalle. Hallitus onkin syyttänyt talouskasvun puuttumisesta ja kulutuksen vähenemisestä kansalaisia, vaikka sen omat keinot ovat epäonnistuneet. 

Hallituksen talous- ja leikkauspolitiikka on johtanut siihen, että talouskasvua ei ole ja avoimia työpaikkoja on todella vähän. Seurauksena on erittäin korkea työttömyys. Hallitukselta on puuttunut myös aktiivinen työllisyys- ja investointipolitiikka, jolla voitaisiin vaikuttaa työllisyyteen ja työttömyyden tasoon. Myöskään mitään toimenpiteitä ei ole käynnistetty pitkäaikaistyöttömyyden kasvun taittamiseksi tai työttömien aktivointiasteen nostamiseksi, jolla työllistymisen kynnystä madallettaisiin. 

Työmarkkinoilla olisi aika palata sopimisen tielle. Osaamisen vahvistaminen on parempi tapa tukea työllisyyttä kuin nykyinen repivä ja yksipuolinen politiikka. 

Työnantajan vastuuta huolehtia työntekijöiden osaamistasosta tulee vahvistaa lakisääteisesti 

Yritysten ja yhteiskunnan etu on, että työntekijöiden osaaminen on ajan tasalla. Aineettoman pääoman eli osaamisen kartoittamisen tulisi olla yhtä tärkeä osa yritysten raportointia kuin tilinpäätöksen tekeminen aineellisesta pääomasta, kuten koneista ja laitteista. 

Työntekijöiden osallistuminen työnantajan maksamiin koulutuksiin väheni merkittävästi koronapandemian aikana. Suomi on jäämässä selvästi alle EU-maiden keskiarvon, kun verrataan, miten suuri osuus yritysten työvoimakustannuksista menee koulutukseen.  

Moni työntekijä haluaa ylläpitää ja päivittää omaa osaamistaan työsuhteen aikana. Työelämän kasvavat vaatimukset tarkoittavat usein sitä, että opiskelu työn ohessa ei ole mahdollista. Myös taloudellisesti se on erittäin vaikeaa Orpon hallituksen poistettua aikuiskoulutustuen sekä yritysten koulutusvähennyksen ja julkisyhteisöjen koulutuskorvauksen. 

Työntekijöiden osaamistason parantamisella on suora yhteys tuottavuuden, kilpailukyvyn ja kasvun aikaansaamiseen. Se on myös hyödyksi yritysten muutostilanteissa ja helpottaa yrityksiä saamaan osaavaa työvoimaa. Erilaisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille vaatii työnantajalta konkreettisia panostuksia. Työnteon ja opiskelun yhdistämisen pitäisi olla nykyistä helpompaa esimerkiksi lisäämällä oikeutta opiskella työajalla ja työaikajoustoilla.  

Työnantajien velvollisuutta huolehtia lakisääteisesti työntekijöiden kouluttamisesta ja osaamistason nostamisesta tulee lisätä. Työntekijöiden osaamisen kehittämisen tulee olla myös nykyistä vahvemmin yritystukien ehtona.  

Aikuiskoulutustuki 2.0  

Suomi ei pärjää globaalissa kilpailussa nyt eikä tulevaisuudessa ilman osaavaa työvoimaa. Siksi on huolehdittava siitä, ettei koulutusmahdollisuuksia heikennetä ja ihmisten on mahdollista päivittää osaamistaan myös työelämässä ollessaan. Hallituksen päätökset ammatillisen koulutuksen heikentämisestä ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta eivät edistä työntekijöiden mahdollisuuksia menestyä muuttuvassa työelämässä.  

Lakkauttamansa aikuiskoulutustuen tilalle hallitus on tarjonnut hyvin heppoista korvaajaa. Aikuiskoulutustuen turvin työntekijät ovat pystyneet syventämään osaamistaan ja koulutustaan nykyiseen ammattiin tai opiskelemaan täysin uuden ammatin. Vuonna 2022 tuen saajia oli yli 30 000.  

SDP esittää, että tilalle valmistellaan aikuiskoulutustuki 2.0. Siinä kaikilla on oikeus vähintään kuuden kuukauden kokoaikaiseen opiskeluun, joka tehdään ensisijaisesti työn ohessa, osa-aikaisena ja pidemmällä jaksolla. Opiskelu voidaan muuttaa myös kokoaikaiseksi, jos opiskelu tai työharjoittelu niin vaatii. Täysien tukikuukausien kesto on kuusi kuukautta. Matalalla koulutustasolla, eli toisella asteella tai alemmalla, sekä työvoimapula-ammateissa että työvoimapula-aloilla, olisi oikeus 15 tukikuukauteen. Työllisyysrahasto vahvistaisi kyseessä olevat alat työvoimaviranomaisen lausunnosta. Tuki rahoitettaisiin työttömyysvakuutusmaksusta ja hallinnoijana toimisi Työllisyysrahasto.  

Työsuojeluun ja harmaan talouden torjuntaan on panostettava  

Työsuojeluviranomaisten panos, yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, on merkittävä asia harmaan talouden työperäisten ilmiöiden torjunnassa. Työsuojeluviranomaiset joutuvat Orpon hallituksen päätösten vuoksi toimimaan pienemmillä resursseilla ja pienentyneen henkilömäärän takia, vaikka valvontatehtävien määrä kasvaa. On tärkeää kiinnittää erityistä huomiota työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja työkaluihin alipalkkauksen havaitsemiseksi.  

Yritystuet on uudistettava tukemaan vihreää siirtymää 

Valtion tukipolitiikan, kuten investointien yleensä, tarkoitus on luoda mahdollisuuksia uudelle kasvulle ja tulevaisuutemme turvaamiselle. Kannattamattomien yritystukien karsiminen 141 miljoonalla eurolla vuosina 2026—2027 on askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön. Vuonna 2026 yritystukia vähennetään vaatimattomalla 31 miljoonalla eurolla. Samalla kun verotukien karsiminen jää sivurooliin, leikkaa hallitus kuitenkin toimivista tuista, kuten energiatuesta. Hallitus on myös romuttanut puhtaan siirtymän tuen — ilmastopoliittisesti merkittävimmän yritystuen ja hallituksen ilmastopolitiikan selkänojan. 

SDP tukee suurten investointien verohyvityksen laajentamista hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön, mutta pitää tuen alarajaa liian korkeana pk-yritysten näkökulmasta. Energiatukien myöntövaltuuksia on leikattu rajusti — vuoden 2026 budjetissa niitä on alle 10 miljoonaa euroa. Esitämme energiatuen valtuuteen korotusta.  

Kuvaavaa hallituksen toiminnan epäjohdonmukaisuudelle on että hallitus on aikeissa valmistella uuden ja lähtökohtaisesti tarpeettoman yritystuen datakeskuksille. SDP:n mielestä keskusten sähköverotus pitäisi pitää nykyisellä tasolla, jolloin myös uusi tuki on tarpeeton. 

Itäisen Suomen kasvun ja elinvoiman tukeminen 

Venäjän hyökkäyssota ja sen taloudelliset seuraukset ovat iskeneet kipeästi itäiseen Suomeen. Valitettavasti näyttää siltä, että Orpon hallitus on hylännyt itäisen Suomen ja kaiken sen potentiaalin.  

Tässä ajassa koko Suomen elinvoiman turvaaminen on paitsi hyvää aluepolitiikkaa, myös keskeinen turvallisuuspoliittinen ja huoltovarmuuskysymys. SDP parantaisi itäisen Suomen saavutettavuutta ja hyödyntäisi alueen luontaista potentiaalia investointeja tukemalla sekä vetovoimaa vahvistamalla. 

Työperäinen maahanmuutto 

Nykyisessä vaikeassa työttömyystilanteessa pääpainon tulee olla Suomessa jo olevien työllistymisessä. Kasvun vauhdittamiseksi kansainvälisten avaintekijöiden rekrytointia pitää kuitenkin tukea. Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii tuekseen myös riittäviä keinoja työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn, joita pitää ottaa käyttöön jo nyt. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikka on lyhytnäköistä 

Hallitus jatkaa sosiaaliturvan ja sote-palveluiden leikkauksia myös vuonna 2026 ajaen tukea tarvitsevia ihmisiä yhä vaikeampaan ahdinkoon. Hallitus myös jatkaa oman arvomaailmansa mukaisesti rahan ohjaamista yksityiseen terveydenhuoltoon Kela-korvauskokeilussaan vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä. Hyvinvointialueet ovat säästöpaineissaan ohjanneet enenevästi ihmisiä sote-järjestöjen palveluiden piiriin, mutta hallituksen mittavat leikkaukset järjestöjen avustuksiin heikentävät myös kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia vastata ihmisten tarpeisiin. Järjestöleikkaukset kohdistuvatkin suoraan ihmisiin, joista monet uhkaavat nyt jäädä vaille palveluita ja pudota turvaverkkojen ulkopuolelle. Emme hyväksy hallituksen kohtuuttomia lisäleikkauksia heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloon ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaamista sisältölakeja heikentämällä. Orpon hallitus on laiminlyönyt vastuunsa suomalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaamisesta ja keskittynyt — kustannuksista piittaamatta — lähinnä alkoholipolitiikan sääntelyn vapauttamiseen "maltillisesti eurooppalaiseen suuntaan". Alkoholikuolleisuus onkin viimeisimmässä tilastoissa kääntynyt kasvuun.  

Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan syventävät eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta 

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa säästötavoitteet edellä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tarkentanut sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutusten arviointimenetelmää kuluvana vuonna ja havainnut, että aiemmat arviot sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista ovat selvästi liioitelleet toimeentulotuen suojaavaa vaikutusta. Toisin sanoen vuosien 2024—2025 sosiaaliturvaleikkaukset iskevät pienituloisiin kotitalouksiin aiempaa arvioitua voimakkaammin. Toimeentulotukea saaneista arviolta yli 80 prosentilla käytettävissä olevat tulot laskivat muutosten seurauksena. Hallituksen toimeentulotuen uudistus (HE 116/2025 vp) heikentää edelleen toimeentulotuen suojaavaa vaikutusta. Valtaosalla toimeentulotuen saajista vuositulot vähenevät selvästi, yli viisi prosenttia, mikä on paljon, kun puhutaan viimesijaisesta toimeentulon turvasta, jonka taso on jo lähtökohtaisesti matala.  

THL:n arvioissa ei ole huomioitu sitä, miten hallituksen eduskunnalle antamat esitykset velvoitteiden ja sanktioiden kiristyksistä niin toimeentulotuessa kuin työttömyysturvassakin tulevat vaikuttamaan kohdistuessaan juuri pienituloisiin ja heikossa työmarkkina-asemassa oleviin ihmisiin. Uudistuksilla on vain vähäisiä laskennallisia työllisyysvaikutuksia, joten nämäkin uudistukset tulevat käytännössä alentamaan tulotasoa, heikentämään hyvinvointia ja lisäämään arjesta selviämisen haasteita. SOSTEn jäsenjärjestöjen kokemuksen perusteella ihmisten laiminlyönnit johtuvat usein heikosta työ- ja toimintakyvystä. Viimesijaisen toimeentulotuen varassa olevilla ei välttämättä ole ollut pitkäaikaissairauden, vamman, iän ja kielitaidon tai neuvonnan puutteen vuoksi tietoa, taitoa tai kykyä toimia järjestelmän vaatimalla tavalla. Riskinä on, että toimeentulotuen varassa oleviin ihmisiin kohdistuu enemmän velvoitteita ja sanktioita, mutta palvelujärjestelmä ei tue heitä tilanteensa parantamisessa ja toimeentulotuen alennus uhkaa lopulta ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että menoleikkaukset keskittyvät liikaa samoihin, pienituloisiin ihmisryhmiin lisäten entisestään pienituloisuutta ja köyhyyttä. THL esittää, että julkistaloutta vahvistettaessa säästöjä kohdennettaisiin väestöön laajemmin ja että vahvistamisessa hyödynnettäisiin nykyistä enemmän myös veropoliittisia ratkaisuja.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Hyvän veropolitiikan pitää noudattaa hyvän verojärjestelmän yhteisesti tunnustettuja ominaisuuksia, kuten ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta, ja sen tulee olla hyvinvointia edistävää. Toissijaisesti verojärjestelmän tulee edistää kestävää siirtymää samalla kun sosiaalinen oikeudenmukaisuus varmistetaan määräämällä verot maksukyvyn mukaan. Hallituksen veropolitiikka on sekavaa ja ristiriitaista. Se heikentää kuluttajien luottamusta ja Suomen mainetta investointikohteena samalla kun alijäämät pahenevat.  

Vuosi sitten hallitus ilmoitti ottaneensa myös hyvätuloiset sopeutustalkoisiin, kun pieni osa hallituskauden alun kaikkein suurituloisempia koskevasta veroalesta peruttiin indeksijäädytyksellä. Puoli vuotta myöhemmin hallituksen kelkka kääntyi. Yli 90 000 vuodessa ansaitseville kohdennettiin historiallisen suuri tuloverotuksen alennus. Pieni- ja keskituloiset jäivät taas osattomiksi, kun hallituksen täsmäkiristykset järjestäytyneiden palkansaajien verotukseen ja kotona työskenteleviin yhdessä nousevien työttömyysvakuutusmaksujen kanssa syövät veronalennukset lähes kokonaan. 

Hallituksen veropolitiikan sekavuus ei rajoitu suurituloisten ansiotuloverotukseen. Investointien verokohtelu on sekamelska. Ensin piti tulla makeisvero. Alan protestoinnin jälkeen se korvattiin hätäisesti keksityllä datakeskusten ja kaivosten sähköverotuksen korotuksella. Kun taas puolestaan näiden alojen toimijat uhkaavat perua investointejaan, on taas pakittamisen paikka. Hallitus on luomassa uutta yritystukea korvaamaan juuri päättämänsä korvaavan verotoimen vaikutusta. Kokonaisuus ei ole omiaan lisäämään luottamusta. Se ei ole hyvää veropolitiikkaa. 

SDP esittää ansiotuloverotukseen yli 400 miljoonan kevennyksiä ja verotuksen painopisteen siirtoa tuloverotuksesta haittaveroihin sekä veropohjan aukkojen tukkimiseen. Yritys- ja pääomatuloverotuksen tulee kannustaa investointeihin ja kasvuun verosuunnittelun ja välttelyn sijaan. 

SDP:n vaihtoehdossa nyt on pieni- ja keskituloisten vuoro. Kotimarkkinoiden luottamus pitää palauttaa ja ostovoimaa parantaa niillä ryhmillä, joilla lisätulot menevät voimakkaimmin arjen välttämättömyyksiin ja tukevat sitä kautta kysyntää ja työllisyyttä.  

Hallitus ei tee mitään varakkaiden yksilöiden ja yritysten harjoittamalle aggressiiviselle verosuunnittelulle ja kieltäytyy korjaamasta listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta asiantuntijoiden lähes yksimielisestä kannasta huolimatta. Nykyinen veromalli vinouttaa investointeja ja heikentää tuottavuuden kehitystä. Hallituksella ei ole vastausta kansainvälisten sijoittajien verovälttelylle, johon kuuluu esimerkiksi konsernien korkokikkailu, veroparatiiseihin asumaan muuttaminen ja sijoituskuorien hyödyntäminen. 

Esitämme toimenpidepakettia aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi. Valtio menettää miljardeja euroja vuosittain verosuunnitteluun, veronkiertoon ja harmaaseen talouteen. Näihin on puututtava osana järkevää taloudenpitoa.  

Suomessa jaetaan liian avokätisiä ja tehottomia verotukia yrityksille, jotka harjoittavat ympäristölle haitallista politiikkaa. Sen sijaan, että ne auttaisivat innovaatioissa ja kasvussa, laajoista yritystuista hyötyvät jo ennestään menestyvät yritykset. Suomi ei pääse päästötavoitteisiinsa nykyisellä politiikalla osin fossiilisten ja saastuttavien polttoaineiden runsaan käytön vuoksi. Tähän tulee puuttua. 

Hallituksen veropolitiikka suosii omistamista ja haitallista kulutusta. Oikeudenmukainen vaihtoehto on lähes täysin päinvastainen. Suomessa verojärjestelmän painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen ja haitallisen kulutuksen verotukseen. SDP:n vaihtoehto alentaa lähes kaikkien työssäkäyvien verotusta. 

SEKALAISET TULOT

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Harmaan talouden torjunta on otettava vakavasti  

Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus on ensimmäinen hallitus tällä vuosituhannella, joka ei kirjannut hallitusohjelmaansa harmaan talouden torjuntaohjelmaa.  

Julkisen keskustelun päätteeksi hallitus kuitenkin taipui ja se käynnisti harmaan talouden torjunnan ohjelmatyön maaliskuussa 2024. Sille ei ole osoitettu riittävää rahoitusta budjetissa.  

Keskustan mielestä harmaan talouden torjunta tulee ottaa vakavasti. Harmaa talous on rikollista toimintaa, jonka seurauksena valtiolta jää verotuloja saamatta ja yritykset joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan. Välinpitämättömyys, jota hallitus alun perin osoitti, on omiaan rapauttamaan yhteiskuntamoraalia.  

Harmaan talouden torjunta on vilpintekijöiden etsimistä ja löytämistä. Verohallinnon mukaan muun muassa alustataloudessa ilmenee verojen välttelyä, jota tehokas harmaan talouden torjunta voisi havaita. Lisäksi hallituksen leikkaukset kotitalousvähennykseen yhdistettynä arvonlisäverotuksen korottamiseen jopa kasvattavat harmaan talouden riskiä.  

Keskustan korostaa, että harmaan talouden torjunta on Verohallinnon, poliisin, Tullin, syyttäjien ja tuomioistuinten saumatonta yhteistyötä, joka tarvitsee riittävän rahoituksen. Aiempien vuosien kokemusten perusteella siihen kohdennettu lisärahoitus on tuottanut valtiolle tuloja moninkertaisesti. Korvamerkityn lisärahoituksen tarvetta kasvattaa se, että hallituksen tuottavuusohjelma ohjaa harmaan talouden torjunnan edellä mainittuja keskeisiä viranomaisia huomattaviinkin säästöihin.  

Harmaassa taloudessa, mukaan lukien rikollinen toiminta ja rahanpesu, pyörii valtavia summia. Verohallinnon arvioiden mukaan pelkästään pimeitä palkkoja maksetaan vuosittain yli miljardilla eurolla, mistä koituu valtiolle ja kunnille satojen miljoonien eurojen verotulomenetykset.  

Kun verottajalta jäävät tuotot saamatta, niitä kuuliaisesti maksavat ihmiset tuntevat sen nahoissaan kiristyvinä veroina. Harmaasta taloudesta kärsivät myös rehelliset yrittäjät epäreiluna kilpailuna.  

Keskusta haluaa torjua harmaata taloutta monipuolisella keinovalikoimalla. Toisin kuin hallitus, menopuolelle keskusta valmisteli torjuntakokonaisuuden, jossa osoitetaan yhteensä 20 miljoonaa euron lisäys poliisille, Tullille, Verohallinnolle, Ulosottolaitokselle, tuomioistuimille ja syyttäjille harmaan talouden torjuntaan. Tällä tavoitellaan ennalta ehkäisevänä vaikutuksena sekä harmaan talouden toimien suoran vaikutuksen myötä 120 miljoonan euron tuotto valtiontalouteen, jolloin nettovaikutus olisi 100 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

10. Poliisitoimi

Keskusta tukee hallituksen tavoitetta jatkaa viime vaalikaudella aloitettua poliisien voimavarojen vahvistamista 8 000 henkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä. Tähdennämme myös, että poliisien määrän lisääntyessä uusia virkoja pitää ohjata myös harvemman asutuksen alueille.  

Viime vaalikaudella tehtiin perinpohjaista selvitystyötä poliisihälytysten enimmäisvasteajan määrittämiseksi tavoitteella, että kenttäpoliisin heikompia palvelualueita vahvistetaan. Sisäisen turvallisuuden nimissä kannustamme hallitusta ohjaamaan Poliisihallitusta lisävirkojen tasapuolisemmassa jakamisessa.  

Hallituksen eduskunnalle antamassa sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 6/2025 vp) on linjaus "Viranomaistoiminnan lähtökohtana on turvata samantasoiset palvelut samankaltaisilla alueilla, huomioiden eri alueiden erilaiset tarpeet." Sisäministeriöstä on myönnetty, että jos poliisien määrä ei saada nostettua riittävälle tasolle, tullaan uudet poliisivirat keskittämään kasvukeskuksiin. Tätä Keskusta ei voi hyväksyä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Kuopion Pelastusopiston rahoitusvaikeuksien taustalla on hallituksen päätös alkaa rahoittaa valtion budjetista Helsingin pelastuskoulua, joka kuluvaan vuoteen asti toimi Helsingin kaupungin rahoituksella sekä koulutti palomiehiä pääkaupunkiseudun tarpeita varten. 

Kuopion Pelastusopistolle varatusta lisärahoituksesta on osa ohjattu Helsingin pelastuskoululle. Kummallakin kouluttajalla on oma hallintonsa, vaikka vähintä mitä pitäisi tehdä, on yhdistää huomattavasti pienempi Helsingin pelastuskoulu osaksi valtakunnallista Kuopion Pelastusopistoa, jolloin hallintokuluissa säästettäisiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

40. Maahanmuutto

Keskusta ottaisi käyttöön maahanmuuton pisteytysmallin varmistamaan, että maahanmuutto on julkista taloutta vahvistavaa. Maahanmuuttajien tulee työllistyä yhtä hyvin, samanlaisiin tehtäviin ja samanlaisella palkalla kuin kotimaankielisten.  

Ulkomaisille erityisosaajille ja heidän perheilleen tulee tarjota ja varmistaa kahden viikon palvelulupaus siitä hetkestä, kun hakija jättää hakemuksensa järjestelmään. Lupaus sisältää tunnistautumisen, työluvan saamisen ja kaikki muut käytännön toimet.  

Lisäksi olisi tarpeen rakentaa Suomeen tuleville opiskelijoille kannustimet jäädä opintojen jälkeen Suomeen työskentelemään. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Valtiovarainministeriö on todennut menokartoituksessa ennen eduskuntavaaleja 2023, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamisen ja oleskelulupamenettelyn tehostamisen kautta voisi olla saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Osin näitä säästöjä on kyetty realisoimaan, mutta kustannustehokkuutta on yhä varaa parantaa.  

Keskusta kiinnittää huomiota siihen, että turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/hlö/vrk (ilman alv) on nousemassa kuluvana vuonna arviolta 46 euroon, kun kustannus oli 34 euroa vuonna 2024. Vuodelle 2026 kokonaiskustannuksen ennustetaan nousevan jo 53 euroon vuorokautta kohden yhdeltä henkilöltä. Kahdessa vuodessa kokonaiskustannus/hlö/vrk (ilman alv) nousee peräti 55 prosentilla. 

Keskustan mielestä hallituksen tulisi ottaa vakavasti tämä tilanne ja toteuttaa vastaanottopalveluiden tehostamista. On hyvä, että vastaanottojärjestelmän piirissä olevien asukkaiden määrä vähenee vuosittain, mutta tämän ei pidä tarkoittaa sitä, että olemassa olevien turvapaikanhakijoiden osalta järjestelmästä tulee entistä kalliimpi. 

Tehostaminen voisi tapahtua esimerkiksi lisäämällä majoitusta kuntien vuokra-asunnoissa tai yksityismajoituksessa kalliiden vastaanottokeskusten sijasta. Yksityismajoituksessa kustannus yötä kohden on 22 eurona, kun vastaavasti luku on vastaanottokeskuksessa 72 euroa. Alaikäisen ryhmäkodissa kustannus on arviolta 270 euroa ja säilöönotoissa 250 euroa vuorokaudelta yhtä henkilöä kohden.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

89. Hyvinvointialueiden rahoitus

Hallitus on ottanut ihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säästöjensä kohteeksi sekä keskittämis- ja valtapolitiikkansa vipuvälineeksi. Toteutetuilla hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksilla ei tähän asti ole ollut mitään tekemistä kustannusten kasvun hillinnän eikä rahoituksen kannustavuuden ja ohjaavuuden hallitun parantamisen kanssa puhumattakaan siitä, että esitettyjä muutoksia oltaisiin toteuttamassa hallitusti ja ennakoitavasti perustuslain mukaiset palvelut turvaten. 

Hallitus on omaksunut huonon lainsäädäntökulttuurin tuoda samaa asiakokonaisuutta tarkoittavia lainmuutosesityksiä sirpalemaisesti eduskunnan käsittelyyn, jolloin eduskunnalla on mahdotonta muodostaa kokonaiskuvaa hyvinvointialueiden rahoituksen kiristämisen vaikutuksista perustuslain 19.3 §:n näkökulmasta, jossa julkisen vallan eli kulloisenkin hallituksen on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Hallituksen asennetta voidaan kuvata ylimieliseksi ja välinpitämättömäksi. 

Hämmästystä herättää myös hallituksen jatkuva into lisärahoittaa yksityislääkärikäyntejä myymällä valtion omaisuutta, kun se samalla on romuttamassa rahoitusleikkauksillaan julkisia sote-palveluita ja pakottamassa hyvinvointialueiden sote-työntekijöitä jatkuviin muutosneuvotteluihin.  

Lyhytnäköisellä säästövimmallaan hallitus tulee aiheuttaneeksi pitkäaikaista vakavaa vahinkoa palveluja tarvitseville ihmisille ja julkiselle taloudelle sekä mahdollisesti myös oikeudellisia ongelmia, joiden selvittely oikeudenkäynteineen kestäisi pitkään. 

Keskusta pitäisi kiinni aiemmasta periaatteestaan, että hyvinvointialueiden rahoitusta ei vähennetä, kun tehtäviä ja velvoitteita kevennetään, vaan alueet saisivat pitää näihin varatun rahoituksen ennallaan. Keskusta antaisi alueiden pitää itsellään vammaispalvelulain muutoksen ja hoitajamitoituksessa teknologian hyödyntämisen myötä niiltä vähennettävän 55 miljoonan euron rahoituksen, jonka hallitus ottaa alueilta pois valtion kassan tilkkeeksi. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen lähtötilanne oli alimitoitettu 

Jo aiemmin on käynyt ilmi, että rahoituksen lähtötilanne ei ole ollut oikeudenmukainen eikä kohtuullinen lähtökohta hyvinvointialueille. Näyttää siltä, että hallitus on joko unohtanut, ei ole ymmärtänyt tai ei halua ymmärtää, että palkkojen, korkojen, energian ja tarvikkeiden hintojen raju nousu varsinkin vuosina 2022—2023 on koskenut myös hyvinvointialueita. Lisäksi lääkkeiden ja terveysteknologian menot kasvavat historian valossa kaksi kertaa nopeammin kuin muut menot. Väestön ikääntyminen lisää menoja noin yhden prosentin joka vuosi. Näistä hallitus ei puhu sanallakaan.  

Siksi tosiasiassa vuodelle 2023 varatussa hyvinvointialueiden valtionrahoituksessa oli jo lähtötilanteessa miljardiaukko. Siitä ei voi syyttää ketään, koska vääristymän syyt ovat tapahtuneet kesäkuun 2021 jälkeen, jolloin eduskunta hyväksyi hyvinvointialueita sekä sote- ja pelastustoimen uudistuksia koskevan yhteensä 52 lakia sisältäneen yli 1 600-sivuisen lakipaketin. Rahoitusvajeen suuruus ilmeni vasta hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen myötä. 

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asiantuntijoiden kanssa talvella 2024 teettämän selvityksen (O 17/2024 vp) yksimielinen johtopäätös oli, että kustannusnousun sekä alijäämien syyt kiteytyivät erityisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan alkaneeseen voimakkaaseen inflaatioon, kalliiseen sote-palkkaratkaisuun sekä keikkalääkärifirmojen suureen tarpeeseen ja hintojen voimakkaaseen nousuun hyvinvointialueiden aloittaessa toimintaansa.  

Kustannuskehitystä vääristi myös koronapandemia, jolloin valtio maksoi koronasta aiheutuvia menoja kunnille. Tuona aikana ei-kiireellisiä sote-palveluja ei annettu, mutta se ei poistanut niiden todellista tarvetta minnekään. Näiden summana kuntien maksamien sote-menojen nettokasvu hidastui vuosina 2021—2022.  

Edellä kerrotuin syin ja tilastotarkastelun perusteella nettokäyttökustannusten kasvu koronapandemia-aikana jäi 290—350 miljoonaa euroa alle palvelutarpeen kasvun. Hyvinvointialueindeksi, jolla tarkistettiin menoja vuodelle 2023, oli alimitoitettu oikaisemaan näin voimakkaita ja samanaikaisia kustannusten nousuun liittyviä tekijöitä. Asiantuntijoiden arvion mukaan hyvinvointialueindeksi kattoi vain 17 prosenttia hyvinvointialueiden kustannustennousun todellisesta muutoksesta.  

Sote-palveluiden siirtymävaiheessa kunnilta uusille hyvinvointialueille vuonna 2023 inflaatio oli kaikkia ennusteita korkeampi. Kuluttajahinnoissa se oli 6,3 prosenttia, mutta sote-menoja nostettiin puolta pienemmillä prosenteilla. Lisäksi hyvinvointialueita koskevan lain mukaan alueiden on vuokrattava kaikki sote-kiinteistöt vähintään kolmeksi vuodeksi vuoden 2025 loppuun saakka. Kiinteistöille vahvistetut vuokraperusteet nostivat hyvinvointialueiden kuluja sadoilla miljoonilla euroilla vuoteen 2022 verrattuna.  

Edellä mainituista syistä hyvinvointialueiden valtionrahoitus vuodelle 2023 jäi vähintään miljardi euroa alle todellisen rahoitustarpeen. Tähän tilanteeseen hyvinvointialueet eivät voineet mitenkään vaikuttaa. Nyt niiden vastuulle on sälytetty rahoitusvajeen umpeen kurominen, joka on näkynyt jokaisella hyvinvointialueilla suurina alijääminä. Hallitus on vastannut hätään lähinnä moittimalla hyvinvointialueita ja syyllistämällä edellistä hallitusta tekemättä itse yhtään mitään. 

Riittävän rahoitusarvioinnin lähtötasoksi tulisi ottaa vuoden 2023 toteutuneet nettomenot eli 24,6 miljardia euroa, kun hallitus käyttää lukemaa 22,5 miljardia, joka edellä perustelluin syin on virheellinen. 

Hallitus rakensi hallitusohjelmansa alusta lähtien epärealistiselle pohjalle siinä mitä tulee edellytyksiin saavuttaa hyvinvointialueilta sopeutuksia yhden vaalikauden aikana. Kokonaisuudessaan noin kaksi miljardia euroa hallitusohjelman ja sen jälkeisten uusien päätösten muodostamasta sopeutuskokonaisuudesta kohdistuu hyvinvointialueille eli ihmisten tarvitsemiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sote-palvelut ovatkin 100 000 lisätyöllisen lisäksi hallituksen keskeisin sopeutuskohde. Tosin 100 000 lisätyöllisen sijaan maassa on todellisuudessa jo liki tuon verran lisätyöttömiä tämän hallituskauden aikana.  

Hyvinvointialueiden taloudet ovat eriytymässä ja ihmisten sote-palvelut vaarantumassa 

Kuntien ohella myös hyvinvointialueiden taloudet ovat alkaneet eriytyä, eivätkä vähiten hallituksen toteuttamien leikkausten ja muutoin toimettomuuden takia. Tilanteeseen tulee suhtautua vakavasti, koska kysymys on sote-palveluja tarvitsevien ihmisten perustuslaillisista oikeuksista. Moni hyvinvointialue on joutumassa muutosneuvottelujen kierteeseen tai arviointimenettelyyn, jotka molemmat vievät aikaa uudistaa palveluja sekä parantaa sote-ammattilaisten työskentelyolosuhteita. Asukkaiden lähipalvelut ovat vaarassa, kun hyvinvointialueet ovat pakotettuja hakemaan nopeita säästöjä tiukan alijäämien kattamisajan takia. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu vaihtelee ensi vuonna alueittain 1—5 %:n välillä samaan aikaan, kun kustannukset ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4 %. Asiantuntijoiden mukaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmässä olisi huomattavasti parantamisen varaa. Nykyinen laskentatapa ei huomioi hyvinvointialueiden työehtosopimusten kustannustason muutosta. Käytössä oleva yleinen ansiotasoindeksi (3,6 %) aliarvioi todelliset kustannukset verrattuna hyvinvointialueiden ansiotasoindeksiin (4,8 %). Tämä aiheuttaa noin 190 miljoonan euron leikkauspaineet vuodelle 2026. Kustannustason korjaus tapahtuisi vasta jälkikäteen ja silloinkin vain osittain (80 % kahden vuoden viiveellä). 

Näin ollen monilla hyvinvointialueilla rahoituksen kasvu ei riitä kattamaan kustannustason todellista nousua, vaikka niiden kustannustennousu olisi muita hyvinvointialueita huomattavasti maltillisempaa. Tämä antaa ensimmäiset viitteet siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä on korjaamisen tarpeessa. 

Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmässä vakavana ja hyvinvointialueiden talouksia eriarvoistavana tekijöinä ovat asukasmäärän muutosten suuri painoarvo hyvinvointialueiden välisessä rahanjaossa sekä ja ilmenneet diagnostiikkatietojen kirjautumisongelmat, johon vaikuttaa jopa käytössä olevat erilaiset sote-tietojärjestelmät. Myös yksityisten tuottamien sote-palveluiden käyttö, joka vähentää julkisen puolen sote-palveluiden käyttöpaineita ja kustannuksia, vaihtelee suuresti ja sitä ei oteta rahoituksessa huomioon millään tavalla. Hyvinvointialueiden rahoitusta korjatessa, on huomioitava myös THL:n näkemykset rahoitusmallin kehittämiseksi. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että hyvinvointialueiden väliset rahoitusmuutokset ovat nollasummapeliä. Alkuvaiheessa kertyneiden alijäämien osalta hallituksen tulisi tulla vaikeuksissa olevia hyvinvointialueita vastaan. 

Koska hallitus on vitkutellut jo pitkään tiedossa olleiden korjausten tekemistä, alkavat monet hyvinvointialueet ajautua taloudellisesti mahdottomaan tilanteeseen. Asukasmäärän lasku, diagnostiikkatietojen puutteellinen kirjautuminen, hallituksen tekemät leikkaukset jälkikäteisrahoitukseen sekä indeksikorotus alle todellisten kustannusnousun johtavat siihen, että tällaiset hyvinvointialueet tulevat olemaan jatkuvissa taloudellisissa vaikeuksissa, vaikka siellä kustannustennousu olisi muuta maata huomattavasti matalampaa. Vastaavasti asukasmäärän voimakas kasvu itsessään vahvistaa sellaisten hyvinvointialueiden rahoitusta, vaikka niiden kustannuskehitys olisi muuta maata korkeampi, koska asukasmäärän kasvun vuoksi myös palvelutarve kasvaa.  

Keskusta toistaa aiemmat vaatimuksensa kaikkien hyvinvointialueiden alijäämien kattamisajan pidentämistä kahdella vuodella vuoden 2028 loppuun saakka. Nyt hallitus olisi aikeissa antaa harkinnanvaraista jatkoaikaa 1—2 vuodella. Korostamme, että alijäämien juurisyyt liittyvät mm. nopeiden geopoliittisten muutosten aiheuttamaan voimakkaaseen inflaatioon, joka teki hyvinvointialueiden alkurahoituksen riittämättömäksi. 

Asiantuntijakuulemisissa ilmaistiin huoli myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutuksen määrärahan 18,7 miljoonan euron leikkauksesta, joka on noin viidennes hyvinvointialueille suunnatusta koulutusrahasta. Leikkaus tulisi heikentämään julkisen sektorin sote-alan pitovoimaa ja hyvinvointialueiden kykyä varautua eläköitymiseen ja kasvavaan palvelutarpeeseen. 

Soten palvelulupaus  

Keskustan mielestä suomalaisilla on oikeus tietää yhteiskunnan palvelulupaus siitä, mitkä palvelut julkinen terveydenhoito pystyy laadukkaasti ihmisille tarjoamaan. Kyse on siitä, mitä palveluita suomalaiset voivat odottaa saavansa verorahojensa vastineeksi. 

Avataan keskustelu siitä, mitä palveluita julkinen sote tuottaa ja mitkä palvelut siirretään osin tai kokonaan ihmisten omalle vastuulle. Tosiasia on, että sen enempää veroeurot kuin työvoimakaan eivät riitä kattamaan nykyisiä vastuita. 

Yhteiskunnan palvelulupausta voitaisiin tarkentaa esimerkiksi siten, että matkailijoiden rokotukset otettaisiin pois hyvinvointialueiden tehtävistä, ajokorttien vaatimat lääkärintodistukset siirrettäisiin kokonaisuudessaan yksityiselle sektorille ja luovuttaisiin aselupaan liittyvien lääkärintodistusten julkisrahoitteisuudesta.  

Lisäksi palvelulupauksen toteuttamiseksi tarvitaan systemaattinen tapa kartoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta sekä priorisoida näitä veronmaksajien rahoittamiin palveluihin ja ihmisten itsensä hankkimiin palveluihin. Luokittelua tehtäisiin asiantuntijatyönä ja sitä päivitettäisiin säännöllisesti.  

Keskusta haluaa pelastaa suomalaisten sotepalvelut, jotka yhteisillä veroeuroilla kustannamme. Aikaa ei ole hukattavaksi, vaan hallituksen on toimittava nyt.  

Soten kansallinen kehittämistyö 

Valtioneuvoston on ryhdyttävä määrätietoisesti johtamaan ja tukemaan alueita sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Keskusta toteuttaisi seuraavat kansalliset kehittämistoimenpiteet:  

• Ikäihmisten palvelut kuntoon, seniorineuvolat käyttöön koko Suomessa. 
• Lastensuojelun kokonaisuudistus niin sanotulla "Imatran mallilla", jossa investoidaan kaikkien lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluihin, kuten kotiapuun. 
• Vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta teknologiaa hyödyntämällä ja vapautetaan resursseja ihmisten kohtaamiseen ja peruspalveluihin. Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta onnistuttaisiin parantamaan 0,5 prosenttiyksiköllä vuosittain, vahvistuisi julkisen talouden kestävyys 1 prosenttiyksiköllä.  
• Levitetään tutkitusti tehokkaaksi todettu terapiat etulinjaan -toimintamalli jokaiselle hyvinvointialueelle, jotta mahdollisimman moni mielenterveysongelmista kärsivä saisi Suomessa heti hoitoa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

90. Kuntien tukeminen

Hallitus kiihdyttää tietoisesti kuntien ja kuntalaisten eriarvoistumista 

Kunnat vastaavat merkittävistä palveluista sekä alueidensa elinvoimasta. Kunnallinen itsehallinto on ollut voimavara erilaisista kriiseistä selviytymisessä. Se on asukkaiden päätösvaltaa. 

Hallitusohjelmassa luvataan huolehtia kaikenkokoisista kunnista. Myös kuntatalous on saanut iskuja heikosta talous- ja työllisyyskehityksestä. Kuntatalouden vakauttaminen edellyttäisi kuntien rahoituksen uudistamista sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista. Kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä on edelleenkin ajalta ennen sote-uudistusta. Huonon talous- ja työllisyyskehityksen vuoksi jokaisen kunnan taloudellinen liikkumavara on pienenemässä. Siksi hallitusohjelmassa luvattujen uudistusten kanssa ei tulisi aikailla. 

Hallituksen toimenpiteet heikentävät kuntataloutta myös ensi vuonna. Kunnille kohdistetaan suora 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaus. Jo hallitusohjelmassa on päätetty indeksijarrusta, normien purun perusteella on jo tehty leikkauksia normeja kuitenkaan purkamatta sekä TE-palveluiden ja kotoutumiskorvausten leikkaukset ovat sysänneet rahoitusvastuita varsinkin suurimmille kaupungeille. 

Kuntien talouksia kiristää lisää myös koko ajan heikkenevä työllisyystilanne, joka kasvattaa kuntien kustannuksia jopa 200 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat kasvattaneet toimeentulotuen tarvetta, joka kasvattaisi kuntien rahoitusvastuuta jopa 100-150 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Hallituksen tekemät muutokset palkkatukimalliin käyttämisessä ja avoimien työpaikkojen vähäisyys kasvattavat pitkäaikaistyöttömien määrää, josta kunnille koituu sakkomaksuja. Sakkomaksut ovat kasvamassa vuonna 2025 ainakin 600 miljoonaa euroa, koska vastuu alkaa jo 101 työttömyyspäivän jälkeen (aiemmin 300 päivää) kasvaen portaittain jopa 50 %:iin pitkissä työttömyysjaksoissa. Oma osuutensa on myös hallituksen näivettämällä talous- ja työllisyyspolitiikalla. Kaikki sakkomaksuraha on pois kuntalaisten palveluista kasvattaen myös veronkorotusten ja palveluiden leikkauspaineita. 

Keskustan mielestä tarvittaisiin vastaantulo kunnille työttömyysturvan ja nuorten toimeentulotuen sakkomaksuihin, koska työttömyys johtuu valtakunnallisesta tilanteesta. Keskusta osoittaisi 100 miljoonaa euroa harkinnanvaraista lisärahoitusta kunnille TE-palveluiden rahoittamiseen, jotta kunnat voivat kohdistaa rahoitusta omalla alueellaan työllisyyden vahvistamiseen, muun muassa yritysten yhteishankintakoulutukseen, oppisopimuskoulutuksiin, starttirahoihin ja palkkatukeen. Paikallisesti tiedetään parhaiten, mikä toimii. 

Lisäksi sote-siirron jälkikäteisperinnät rasittavat yhä kuntataloutta yhteensä 231 miljoonalla eurolla vuosina 2025—2027. Myös tämä vähentää kuntien valtionosuuksia ja on omiaan vaikeuttamaan kuntien talousarviovalmistelua. Hallitus on ollut tästä tietoinen, mutta ei ole hakenut ratkaisuja. 

Paitsi että kuntatalouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti edellä mainituin syin, on Keskusta erityisen huolissaan kuntien välisten erojen syventymisestä. Kunnallisverorasituksella mitattuna erot pienimmän ja suurimman välillä on vuonna 2026 jo 6,2 %-yksikköä (Kauniainen 4,7 %, Pomarkku 10,9 %). Vaikeudet ovat alueellisia, johon eivät kuntaliitoksetkaan auta. Useita pieniä kuntia uhkaa jo kriisikuntamenettely. Myös keskikokoiset kunnat alkavat olla vaikeuksissa. 

Huolestuttavaa on myös se, että hallitus on jo tehnyt ja tekemässä lisää lainsäädäntöä, joka lisäisi kuntien kustannuksia ja kaventaisi kunnallista itsehallintoa. Tuorein esimerkki on tulossa oleva hankintalain uudistus, joka lausuntokierroksella sai yksiselitteisen tyrmäyksen lähes jokaiselta lausunnonantajalta mm. sen vuoksi, että se voisi johtaa julkisten menojen räjähdysmäiseen kasvuun sekä vaarantaisi huoltovarmuutta ja kyberturvallisuutta. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi lakiluonnokselle arvosanaksi välttävä, koska siinä vaietaan vaikutuksista. Siitä huolimatta hallitus aikoo antaa esityksen eduskunnalle. 

Oman haasteensa kuntien talouksille aiheuttaa myös sote-kiinteistöt, joita kunnat ovat vuokranneet hyvinvointialueille 3+1-vuotisilla sopimuksilla. Sopimukset päättyvät kuluvan vuoden lopussa ja ennakkotietojen mukaan jopa huomattava osa sote-kiinteistöistä on jäämässä tyhjilleen, kun hyvinvointialueet eivät käytä optiovuottaan. Muistutamme eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnosta (PeVL 17/2021 vp), jonka mukaan sote-kiinteistöistä aiheutuvien korvausten tulee olla sellaisia, jotka turvaavat kunnan taloudellisen itsehallinnon. Hallitus on varautunut tähän 150 miljoonalla eurolla.  

Keskustan valiokuntaryhmä muistuttaakin hallitusta ohjelmassaan antamasta lupauksesta tukea kasvavien kaupunkiseutujen investointikykyä sekä huolehtia taantuvien kuntien elinvoimasta. Jos hallitus ei siihen kykene, se pitäisi myöntää avoimesti ja rehellisesti. 

Hallitus on pettämässä kaikki kunnille annetut lupaukset 

Vaalikauden ylitettyä jo puolivälin olisi hallituksen jo korkea aika alkaa lunastaa lupauksiaan. Tilanne on kääntymässä päinvastaiseksi. Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti viestipalvelu X:ssä valtionosuusuudistuksen kaatuneen. Kuntien jo kauan aikaa sitten antamasta noin 500 norminpurkuehdotuksesta olisi toimeenpantavissa merkittävä osa. Myös niissä hallitus ei ole saanut mitään aikaan. Hallitus on epäonnistumassa kuntapolitiikassa täydellisesti, eikä se kykene noudattamaan siinä edes omaa hallitusohjelmaansa. 

Myös kuntapolitiikan osalta herää epäilys, että hallitus on osaamaton, taitamaton tai välinpitämätön. Tai hallitus toteuttaa kaikessa hiljaisuudessa kokoomuksen itseisarvoista tavoitetta lakkauttaa yli 200 kuntaa Suomessa. Tällä kertaa jättämällä kunnille luvatut tärkeät uudistukset tekemättä sekä tekemällä uudistuksia, jotka lisäävät kuntien hallinnollisia kustannuksia ja ajavat varsinkin keskikokoiset ja pienet kunnat taloudelliseen ahdinkoon. Kuten tulossa oleva hankintalain uudistus olisi tekemässä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Tavoitteeksi tulee asettaa Suomen inhimillinen pääoman saaminen reippaalle kasvu-uralle. Inhimillinen pääoma on kilpailuvalttimme, jota on kehitettävä ja kasvatettava maan pärjäämiseksi. Tämän saavuttamiseksi tulee toteuttaa puolueiden välinen vastaava parlamentaarinen sopimus kuin mitä TKI-satsausten osalta on tehty.  

Koulutus on ihmisen tärkein pääoma, varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin ja elinikäiseen oppimiseen saakka. Ellemme pidä huolta osaamispääomastamme kouluttamalla jokaiselle suomalaiselle vähintään toisen asteen tutkintoa ja valtaosalle vielä korkea-asteen tutkintoa, kääntyy inhimillinen pääomamme laskuun Suomen Pankin mukaan jo 2040-luvulla.  

Mahdollisuus laadukkaaseen ja tasa-arvoisesti saavutettavaan koulutukseen kuuluu kaikille kodin varallisuudesta tai postinumerosta riippumatta. Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi koulutuksella ja sen saavutettavuudella on tärkeä merkitys alueiden yritystoiminnalle, työllisyydelle ja elinvoimalle koko Suomessa.  

Tarvitaan lisäpanostuksia nuorten ikäluokkien koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.  

Orpon hallitukseen kuuluvat puolueet lupasivat ennen eduskuntavaaleja, että ne eivät kohdista säästöjä koulutukseen. Lupauksista huolimatta koulutus on ollut vaalikauden aikana useita kertoja leikkausten kohteena.  

Koulutusinvestointien rahoittamiseksi voidaan myös osin luopua valtion muusta kuin strategisesta omaisuudesta, kun sille arvioidaan saatavan koulutuksen kautta parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä. 

Keskustan mielestä lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle tulisi valmistella välittömästi uudenlainen kannustin aikuisopiskeluun. Arvioidaan osaamistilin käyttöönottoa jatkuvan oppimisen edistämiseksi, jolloin kertyvän pääoman avulla voisi hankkia koulutusta. Varataan uuteen malliin 50 miljoonaa euroa vuosittain. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Suomalainen peruskoulu on ollut menestystarina. Se on tasa-arvoistanut lasten ja nuorten lähtökohtia elämälle ja tukenut kotien kasvatustyötä. Peruskoulu on myös luonut vahvaa pohjaa Suomen menestykselle kansakuntana. Maamme kouluissa kaikki ei ole kuitenkaan kunnossa. Oppimistulokset ovat laskeneet. Koulutus periytyy yhä vahvasti 2020-luvun Suomessa. Erot koulujen välillä kasvavat. Nuorten aikuisten koulutustaso on laskenut. Monet voivat kouluissa huonosti.  

On arvioitava, missä peruskoulu on onnistunut ja missä on parannettavaa. Tämän pohjalta on otettava korjausaskeleet eteen- ja tarvittaessa myös taaksepäin. Hyvä koulu ja koulutus voivat ratkaista oikean suunnan loppuelämälle.  

Peruskouluja ei saa päästää eriytymään. Koulupudokkuutta pitää ehkäistä ajoissa. Kodin ja koulun yhteistyötä on yhä kehitettävä. Lasten ja nuorten hyvinvointia pitää tukea laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisten osaamista tunnistaa varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten ongelmia pitää vahvistaa.  

Koulukiusaamisesta ja -väkivallasta on tehtävä loppu. Kiusaamisen ehkäisyn ohjelmien käyttö ja toimivuus pitää varmistaa kaikissa oppilaitoksissa.  

Opetuksen sisällöissä pitää vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista.  

Opettajille on annettava yhteiskunnan muutoksien mukana oleva koulutus ja mahdollisuus perustehtävänsä hyvään hoitamiseen. Kouluihin tarvitaan työrauhaa jatkuvien uudistusten ja byrokratian lisäämisen sijaan. Opettajien pitää voida keskittyä tärkeimpään eli oppilaisiin ja opettamiseen.  

Ikäluokkien pieneneminen luo haasteita koulutuksen palveluverkolle. On kuitenkin löydettävä ratkaisuja, joilla inhimillisestä pääomasta ja tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista huolehditaan koko maassa. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota koulutuksen nivelvaiheisiin sekä koulutuksen perustehtävään - sivistykseen. 

Yli puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Koulujen keskittäminen on kestämätöntä ja vaarantaa lasten oikeuden oppia. Koulujen lakkautuksia perustellaan usein taloudellisin perustein, mutta tilastot eivät puhu tämän puolesta. Päätösten moninaisista vaikutuksista huolimatta koulujen lakkautuksia ei ole arvioitu kansallisesti, saati paikallisesti.  

Erityistä huolta aiheuttaa koulutuksen saavutettavuus. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan Suomen kouluverkko on jo niin harva, että lasten edun mukainen toiminta on paikoin haastavaa. Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksen reaalimenot ovat kasvaneet 9 prosenttia alle kahdessakymmenessä vuodessa, joten lakkautukset eivät ole tuoneet säästöjä.  

Pienempien koululaisten koulumatkat ovat pidentyneet. Päivittäisiin koulumatkoihin käytettävä aika ei saa nousta kohtuuttomaksi. Matkat rasittavat ja vähentävät esimerkiksi lasten liikkumista. Kouluverkkopäätökset tulisi tehdä lapsen etua, ei hallinnon etua ajatellen. Lasten ääni jää koulujen lakkautuksissa usein kuulematta.  

Tavoitteena pitää olla, että perusopetus kyetään järjestämään kaikille lapsille yhdenvertaisena lähipalveluna ympäri Suomen. Koulut ovat tärkeä ja monin paikoin ainoa lähipalvelu maaseudun perheille.  

Hallituksella on lukuisia hyviä tavoitteita peruskoulun kuntoon saattamiseksi. Huoli nousee kuntatalouden heikon tilanteen ja hallituksen osoittamien riittämättömien lisärahoitusten suhteen siitä, kuinka uusista tehtävistä kuten oppimisen tuen uudistuksesta sekä lisätunneista ja muutoksesta peruskouluissa ja kunnissa aidosti selvitään. Pahana lisäiskuna on kuntien 75 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset, jotka kohdistuvat pääosin varhaiskasvatuspalveluihin, perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen sekä nuorisotyöhön.  

Peruskoulun kuntoon laittaminen on vaarantumassa, koska ammattitaitoista henkilökuntaa ei voida enää kouluttaa aikuiskoulutustuella, eikä jatkossa korkeakoulujen rahoitus tue toista tutkintoa tai täydennyskoulutusta suorittavia. 

Perustaitojen opiskelua tulee vahvistaa peruskouluissa sekä nostaa luonnontieteen ja matematiikan osaamistasoa. LUMA-strategia 2030 toimenpiteitä tulisi panna toimeen.  

Yrittäjyyskasvatusta tulee toteuttaa kaikilla koulutustasoilla mm. ottamalla mukaan yrittäjyyskummit koulun toimintaan. Näin lisätään suomalaisen yhteiskunnan yrittäjämyönteisyyttä sekä tuetaan yrittäjyyttä uravaihtoehtona.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Lähikoululisä sekä aamu- ja iltapäiväkerhot  

Keskustan tavoitteena on, että koulutuksen saavutettavuutta parannetaan. Olemme huolissaan erityisesti pienempien koululaisten pidentyneistä koulumatkoista. Päivittäisiin koulumatkoihin käytettävä aika ei saa nousta kohtuuttomaksi ja kuormittaa lasta.  

Esitämme lähikoululisän käyttöönottoa osaksi perusopetuksen rahoitusta. Lähikoululisä vahvistaisi pienempien koulujen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että perusopetus kyetään järjestämään kaikille lapsille yhdenvertaisena lähipalveluna ympäri Suomen. Pienessä kouluyksikössä pystytään rakentamaan yhteisöllisyyttä, pitämään ryhmäkoot pienempinä ja ottamaan jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet huomioon. Keskusta osoittaa pienten koulujen lähikoululisälle 3 miljoonaa euroa. 

Hallitus on leikkaamassa kuntien valtionosuuksia 7 miljoonalla eurolla kuntien valtionosuuksia ja vastaavasti mahdollistamassa kunnille korottaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittäviä enimmäismaksuja 1.1.2026 alkaen. Enimmäismaksuja korotettaisiin noin 23 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että 570 tunnista perittävä maksu saisi jatkossa olla 120 euron sijaan 148 euroa ja 760 tunnista perittävä maksu 160 euron sijaan 197 euroa kuukaudessa. Keskusta ei toteuttaisi tätä valtionosuuden leikkausta, joten kunnat saisivat pitää aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut ennallaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Suomessa on pula osaajista jo nyt, ja tämä pula tulee vielä pahenemaan. Leikkaamalla nuorten koulutuksesta ja ammatillisesta osaamisesta hallitus heikentää edellytyksiä talouskasvuun. Suurin osa ammatillisen koulutuksen nuorista työllistyy omille alueilleen yrityksiin ja julkisiin palveluihin. Hallituksen leikkaukset näivettävät myös aluetaloutta ja heikentävät yritysten tilannetta monella tavalla. Panostukset esimerkiksi vientiin eivät auta, jos yrityksillä ei ole enää osaavaa työvoimaa.  

Ammatillisilla oppilaitoksilla on koulutuksen lisäksi tärkeä tehtävä ammattiosaajien koulutuksen ohella myös niiden nuorten koulutuksessa, joilla on haasteita elämässään. Riittävä tuki ja koulutuntien tuoma elämänrytmi voivat kuljettaa monet nuoret itsenäiseen elämään yli vaikeiden aikojen.  

Jo tehdyn aikuiskoulutustuen lakkauttamispäätöksen myötä hallitus on tehnyt osaamisen päivittämisen ja syventämisen todella vaikeaksi - huolimatta siitä, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä opetusalalla Suomi tarvitsee nopeasti uusia ammattilaisia hallituksen omienkin päätösten toimeenpanemiseksi. 

Julkisen talouden alijäämä on suuri, ja on väärä valinta leikata osaamisesta. Suomi kaipaa kipeästi kasvua.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Hallitus on säätämässä lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville toisen asteen opiskelijoille. Maksut tulevat koskemaan lukioita ja ammattioppilaitoksia, joissa opetus annetaan kansalliskielellä suomeksi tai ruotsiksi.  

Syntyvyys on Suomessa tällä hetkellä historiallisen alhaisella tasolla, ja nuorten ikäluokkien pienentyessä Suomi menettää tulevaisuuden työntekijöitä, veronmaksajia ja palveluiden turvaajia. Työvoiman tarve kasvaa jatkossa, jolloin muualta maailmasta tulevien ihmisten sujuva integroituminen Suomeen on entistä tärkeämpää.  

Suomesta syntyvä negatiivinen mielikuva voi vaikuttaa opiskelijoiden päätösten ohella myös muihin investointeihin, työperäiseen maahanmuuttoon ja yleiseen kiinnostukseen Suomea kohtaan.  

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden saaminen opiskelemaan Suomeen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen voi pieneltä osaltaan ehkäistä huoltosuhteen heikkenemistä ja olla yksi ratkaisu työvoimapulan ratkaisemisessa. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat juuri se vaihe, jossa nuoret voivat kiinnittyä sujuvasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppia sujuvan suomen tai ruotsin kielen, joka on edellytyksenä kansalliskielisten korkeakouluopintojen suorittamiseen. 

Ulkomaalaiset opiskelijat siis oppivat kielen ja integroituvat suomalaisessa koulussa yhteiskuntaan opiskeluaikana. Opiskelijat jatkavat todennäköisesti korkea-asteelle tai työelämään. Maksut eivät ole kannatettavia hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoon tarvittavan työvoiman takia.  

Budjettivaikutuksiltaan muutos vie kuntien valtio-osuuksista 10 miljoonaa euroa valtionosuuksista ja -avustuksista ammatilliseen koulutukseen ja 960 000 euroa lukiokoulutukseen. Keskusta ei tätä säästöä toteuttaisi ja peruisi samalla aikeen toteuttaa lukukausimaksut toiselle asteelle EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolisille opiskelijoille.  

Ulkomaalaisilla opiskelijoilla on ollut myös tärkeä merkitys pienten lukioiden olemassaololle eri puolilla Suomea. Päätös uhkaa sulkea lukioita ja samalla vähentää saavutettavuutta keskittäen oppilaita isoihin lukioihin. Pienissä lukioissa ja perusopetuksessa on usein yhteiset opettajat ja lukiotoiminnan mahdollinen loppuminen voi viedä pätevät opettajat myös kunnan perusopetuksesta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

70. Opintotuki

Alueellinen opintolainahyvitys ja opintolainahyvityksen lapsikorotus 

Keskusta on esittänyt kymmenen vuoden erityistalousaluekokeilua itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Osana tätä kasvupaketin kannustumia on alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu. Toimenpidekokonaisuudella luotaisiin Venäjän sodankäynnin seurauksista kärsiville itärajan maakunnille kasvunäkymiä ja aloitettaisiin niin sanotun Pohjoisen ohjelman toteuttaminen. 

Alueellisen opintolainahyvityksen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja elinvoiman kohentaminen harvaan asutulla maaseudulla. Kokeilulla ja tavoitteella on parlamentaarinen yhteisymmärrys viime hallituskaudelta. Valtioneuvoston asettama harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA) on pohtinut konkreettisia ratkaisuehdotuksia harvaan asuttujen alueiden ongelmiin Suomessa. 

Yhtenä ratkaisuehdotuksena HAMA-työryhmä esitti lokakuussa 2019 julkaisemassaan loppuraportissa Norjassa käytössä olevaa alueellista opintolainahyvitysmallia, jonka mukaan siellä harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. 

Hyvityksen saamisen edellytyksenä on asuminen ja riittävä työskentely tai siihen rinnastettavan toiminnan harjoittaminen tietyn kunnan alueella. Riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyisi kokonaan pois.  

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltiin viime vaalikaudella hallituksen esitys laeiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Lakiehdotuksen tavoitteena oli mahdollistaa kokeilu, jonka tarkoituksena oli saada tietoa alueellisen opintolainahyvityksen vaikutuksista kokeilualueen työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaisuuteen.  

Keskusta varaisi alueellisen opintolainahyvityksen kokeiluun 6 miljoonaa euroa. 

Lisäksi keskusta esittää osana perhepakettia, että jokaisen lapsen tulisi nostaa opintolainahyvitystä eli opintolainasta anteeksiannettavaa osuutta 10 prosenttiyksikköä. Perheelliselle opiskelijalle on myös oltava mahdollisuus suorittaa opinnot pidennetyssä ajassa ilman opintolainahyvityksen menettämistä. Keskusta osoittaa tähän vaihtoehtobudjetissaan 5 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Keskusta tavoittelee ihmisten lapsilukutoiveiden toteutumista. Ihmisiä on tuettava perheellistymään ja saamaan niin monta lasta kuin he itse toivovat. Keskustalle jokainen lapsi on arvokas. Kunnioitamme ihmisten valinnanvapautta perhesuunnitteluun ja lapsettomuuteen. Pidämme tiukasti kiinni naisten ja lasten ihmisoikeuksista. Tunnistamme perheiden moninaisuuden.  

Keskusta haluaa rakentaa hyvää Suomea. Se ei onnistu, ellei lasten kasvatustyötä ja perheitä arvosteta nykyistä enemmän niin politiikassa, työelämässä kuin taloudessakin. Perheiden lapsitoiveiden toteutumisella on miljardiluokan merkitys Suomelle. Lapseton Suomi on näivettyvä Suomi, mutta perheiden Suomi on tulevaisuuden Suomi.  

Siksi keskusta esittää vaihtoehtobudjetissaan taloudellisia toimia perheellistyneiden tueksi. Puheet perheellistymisen tukemisesta eivät saa jäädä selvitysten tasolle.  

Opintotuen huoltajakorotus  

Sipilän hallitus palautti vuonna 2018 opintotukeen huoltajakorotuksen, joka oli poistettu opintotuesta vuonna 1994. Huoltajakorotus tukee perheellisiä opiskelijoita ja edistää mahdollisuutta keskittyä opiskeluun päätoimisesti. Tällä hetkellä huoltajakorotus maksetaan perheelliselle opiskelijalle yksinkertaisena.  

Opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulujen tulisi tarjota perheystävällistä opiskelukulttuuria, joustavia opiskelun tapoja sekä tukea lastenhoitoon. Riittävä perusturva ja joustavuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotta perheestä uskalletaan haaveilla myös opiskeluaikana.  

Perheellistymisen taloudellisia kannusteita jo opiskeluaikana lisätäkseen keskusta esittää, että opintotuen huoltajakorotus maksetaan jatkossa jokaisesta opiskelijan lapsesta. Tämä tarkoittaisi 10 miljoonan euron panostusta valtion budjettiin vuositasolla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

80. Taide ja kulttuuri

Keskusta pitää tärkeänä kansalaisia yhdistävää kulttuuritoimintaa ja saavutettavaa kansansivistystä. Tarvitsemme toimintaa, joka edistää aineettoman ja aineellisen kulttuuripääoman siirtymistä uusille sukupolville. Kulttuuriperintöä ylläpidetään ja kehitetään maassamme pitkälle kuntien ja järjestöjen sekä vapaata sivistystyötä tekevien opistojen piirissä. 

Kulttuurin kautta voimme parantaa ratkaisevasti esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumista ja nuorten koheesiota ja poistaa erityisesti ikääntyneiden yksinäisyyttä. Kulttuuritoiminta edistää eri-ikäisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Erilaisilla toimintamalleilla voidaan vahvistaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien mahdollisuuksia päästä kulttuuripalveluiden piiriin. 

Kulttuurin alueellisuudesta ja saavutettavuudesta on pidettävä huolta joka puolella Suomea sekä myös kaupunkien sisällä. Kulttuuriin kohdistetut leikkaukset heikentävät saavutettavuutta ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kulttuuri kuuluu kaikille riippumatta asuinpaikasta tai varallisuudesta. 

Hallituksen jo toteutetut heikentävät kulttuurialan toimintaedellytyksiä. Kulttuurialan leikkaukset ovat romuttaneet ja sulkeneet kaupunkien teattereita, lopettaneet orkesteritoimintaa ja museoita ja kuihduttaneet yleisesti kaikkia kulttuurin muotoja. Vapaan kentän toimijat tulevat olemaan erittäin hankalassa tilanteessa. Ryhmien toiminta tulee vaikeutumaan ja osin varmasti myös loppumaan taloudellisen tuen vähentyessä. 

Kunnilla ei tässä taloustilanteessa ole aina ollut mahdollisuutta tukea kulttuuri- ja taidealan toimijoita valtiontuen vähentyessä. Kulttuurileikkaukset jakoivat hyvin toimeentulevat kaupungit ja heikommassa olevat kaupungit eri kasteihin. 

Tällä kaikella on suuri vaikutus koko suomalaisen kulttuurin tulevaisuuteen, alan vetovoimaan sekä työllistymismahdollisuuksiin alalla ja kulttuuripalveluiden tarjontaan.  

Lisäksi toteutetaan luovien alojen tiekarttaa ja vaikutetaan EU:ssa järkevään sääntelyyn, jotta myös pienet eurooppalaiset yritykset pärjäävät markkinoilla kilpailussa isoja monikansallisia yrityksiä vastaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

90. Liikuntatoimi

Liikunnan perusrahoitukseen on kohdistunut Orpon hallituskaudella vuoteen 2026 mennessä noin 20 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Tästä valtaosa on kohdistunut liikuntapaikkarakentamiseen. Liikuntapaikkarakentamisen määrärahojen lasku on huolestuttavaa ja tulee vaikuttamaan hankkeiden etenemiseen eri puolilla Suomea.  

Samaan aikaan hallitus on ohjannut rahoitusta poikkihallinnolliseen Suomi liikkeelle -hankkeeseen 20 miljoonaa euroa vuodessa. Jatkoa varten olisi tärkeä selvittää hankerahoituksen tehokkuus suhteessa liikunnan perusrahoitukseen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Vaikka hallitus on julkisesti korostanut, että etenkin ruokaa tuottava maatalous olisi suojassa sopeutustoimilta, ovat sektorin määrärahat kokonaisuutena vähentyneet. Vähenevät määrärahat antavat huonon lähtökohdan maatalouden luvatun kannattavuuskäänteen toteuttamiseksi. Etenkin kun samaan aikaan myös toimialan rakenteelliset uudistukset ovat jääneet toistaiseksi tekemättä. Vuoden 2026 budjettiesitys ei juuri tarjoa konkreettisia ratkaisuja viljelijöiden arjen haasteisiin. 

Kannattavuushaasteiden taustalla on tuotantokustannusten nousu, markkinahintojen epävarmuus ja hallinnollinen kuormitus. Tällä hetkellä erityisen hankalassa tilanteessa ovat viljatilat, joiden keskimääräinen kannattavuuskerroin on painumassa negatiiviseksi. Muilla tuotantosuunnilla kannattavuuskehitys on ennusteiden perusteella hieman parempaa. Maatalouden kannattavuuden kokonaiskuva on kuitenkin voimakkaasti polarisoitunut. Hyvin tai edes kohtalaisesti kannattavia tiloja on liian vähän ja heikosti kannattavia tiloja liian paljon. 

Keskusta on huolissaan heikon kannattavuuskehityksen vaikutuksesta tilojen investointikykyyn ja sukupolvenvaihdoksiin. Investointien määrä ei riitä korvaamaan samaan aikaan lopettavilta tiloilta poistuvaa tuotantokapasiteettia. Alan yleisesti heikon kannattavuuden vuoksi rahoituksen saanti muodostuu liian usein investointien esteeksi. Kehitys tulee jatkuessaan johtamaan ruoan tuotannon omavaraisuuden heikkenemiseen ja tuontiriippuvuuden kasvamiseen. 

Pitkään jatkunut heikko kannattavuuskehitys näkyy hälyttävästi vähenevissä sukupolvenvaihdoksissa. Kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Valitettavasti hallitus ei ole kyennyt tuomaan niitä eduskunnan käsittelyyn. Sukupolvenvaihdoksia voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi lisäämällä verotuksessa huomioidut sivutulot yrittäjätulon laskentaan nuoren viljelijän yrittäjätulosta sekä laajentamalla korkotukilainat ja valtiontakaukset myös osakeyhtiömuotoisille maatiloille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

01. Hallinto ja tutkimus

Vahvistetaan elintarvikealan vientiedellytyksiä. Tällä hetkellä panostukset vientiin ovat sekä euromääräisesti että toimenpiteiden osalta liian vaatimattomia.  

Keskusta edellyttää hallitusohjelman mukaista rahoitusta vientiponnisteluihin sekä vaatii vientitoiminnan uudelleenorganisointia ja tehostamista.  

Paremman maan sisäisen koordinoinnin lisäksi maamme lähetystöt ja konsulaatit ulkomailla pitää valjastaa vientitoimiin, kuten on menestyksekkäästi toimittu esimerkiksi Irlannissa ja Tanskassa.  

Keskusta näkee elintarvikeviennin mahdollisuutena tuoda lisäarvoa koko suomalaiseen ruokaketjuun. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla tulee ottaa entistä vahvempi rooli ja vastuu elintarvikeviennistä, etenkin viennin koordinoinnista, elintarvikealan toimijoiden kesken. 

Keskusta lisäisi 5 miljoonaa euroa elintarvikeviennin edistämiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

10. Maaseudun kehittäminen

Biokaasutuotanto, joka voisi olla maaseudulle merkittävä kasvuala, on kärsinyt hallituksen ristiriitaisista toimista. Hallitusohjelman vastainen rahoituksen vähentäminen ja uusien byrokraattisten velvoitteiden toistuva lisääminen heikentävät investointihalukkuutta. Lisäksi jakeluvelvoitteen muutokset ovat olleet omiaan lisäämään investointiympäristön epävarmuutta. Jo nyt on nähtävissä, että investoinnit karkaavat meiltä Ruotsiin. 

Keskustan mielestä Ruotsin mallin mukainen verovapaus ja hallinnollinen keventäminen tulisi ottaa tavoitteeksi myös Suomessa. Keskusta katsoo, että biokaasutuotannon kokonaisuutta on tarkasteltava poikkihallinnollisesti ja kannustavasti. Tällä hetkellä biokaasutuotanto on jäämässä hallinnon väliinputoajaksi, josta kellään ei ole omistajuutta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Keskusta on huolissaan hevosalan rahoituksen heikkenemisestä, joka uhkaa alan elinvoimaa ja työllisyyttä. Hallituksen esityksessä vuoden 2026 talousarvioksi hevostalouden edistämiseen on varattu lähes 13 prosenttia vähemmän määrärahoja kuin vuotta aiemmin, ja kahdessa vuodessa rahoitus on vähentynyt yli 30 prosenttia. Tämä kehitys on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa varmistaa hevostalouden toimintaedellytykset ja turvata suomenhevosen asema kansallisrotuna. 

Leikkaukset uhkaavat paitsi maakuntaraviratojen toimintaa myös koko hevosalan työllisyyttä ja maaseudun elinvoimaa. Hevosala työllistää noin 15 000 ihmistä ja tukee laajasti maataloutta, yrittäjyyttä ja huoltovarmuutta. Keskustan mielestä on välttämätöntä, että hevosalan rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja että suomenhevosen kasvattamiseen kohdennettu tuki saa jatkoa, jotta alan toimintaedellytykset ja tulevaisuudenusko säilyy. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

20. Maa- ja elintarviketalous

Maataloustuotannon tulevaisuuden kannalta keskeisintä on kannattavuuden parantaminen markkinoilta saatavan tulon kautta. Keskusta on pitkään peräänkuuluttanut elintarvikemarkkinoiden rakenteellista uudistamista. Hallituskausi on jo ylittänyt puolenvälin, mutta toimet markkinoiden epätasapainon korjaamiseksi ovat olleet olemattomia. Elintarvikemarkkinalain ns. II-paketti antaa edelleen odottaa itseään, eikä kilpailulain uudistusta ole edes aloitettu.  

Elintarvikemarkkinoita koskevien lakimuutosten ohella on välttämätöntä varmistaa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston riittävät resurssit. Keskusta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka valtuutetun toimivaltuuksia on viime vuosina lisätty, ei tämä ole näkynyt lainkaan rahoituksessa. Riittävät resurssit ovat välttämättömiä tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Hallituksen linjaus turvetuotannon alasajosta on Keskustan mielestä virhe. Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden turvaamiseen osoitettu määräraha on vain hätäapua. Turpeella on yhä merkittävä rooli huoltovarmuuden ja maatalouden kasvualustatarpeiden kannalta, eikä sille ole olemassa täysipainoista korviketta. Keskusta katsoo, että turvetuotannon lupaprosesseja on nopeutettava, jotta kotimaisen kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

40. Luonnonvaratalous

Panostukset kestävään metsätalouteen ovat riittämättömiä. Metka-tukien leikkaukset ja tukiehtojen heikentäminen vaikeuttavat metsien kasvukunnon ylläpitämistä ja kestävää hoitoa. Keskusta muistuttaa, että investoinneilla metsien kasvuun ja terveyteen tuetaan sekä metsien hyvinvointia, että ilmastotavoitteiden saavuttamista. Metsitystuesta luopuminen ja vapaaehtoisten suojeluohjelmien (METSO, Helmi) rahoituksen heikentäminen ovat virheitä, jotka on korjattava. 

Keskusta korostaa metsänomistajien omaisuudensuojaa. Harmaata suojelua, jossa suojelusitoumuksia tehdään ilman maanomistajan lupaa ja korvausta, ei voida hyväksyä. Arvokkaiden luontokohteiden suojelu on tärkeää, mutta sen on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja täyteen korvaukseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

64. Metsähallitus

Keskusta kiinnittää huomiota Metsähallituksen kasvaneeseen tuloutustavoitteeseen. Tuloutusten kasvattaminen itsessään ei ole ongelmallista, etenkin jos se voidaan toteuttaa hakkuita lisäämättä. Sen sijaan samanaikaiset merkittävät leikkaukset Metsähallituksen Luontopalveluista eivät ole hyväksyttävä yhtälö. Leikkauksien vuoksi useista luontokeskuksia joudutaan sulkemaan ja retkeilyalueiden palveluja karsimaan. Päätökset ovat omiaan heikentämään metsien käytön sosiaalista hyväksyttävyyttä, minkä Keskusta näkee huolestuttavana kehityksenä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Liikenne- ja viestintäverkot

Ensi vuodelle hallitus esittää perusväylänpidon rahoitukseen noin 200 miljoonan euron leikkausta verrattuna kuluvaan vuoteen. Kehysrahoituksen (1,285 mrd. euroa) päälle hallitus on osoittamassa momentille investointiohjelmasta enää noin 120 miljoonan euron lisäyksen. Perusväylänpidon loppusumma ensi vuodelle olisi 1,412 mrd. euroa. Vaikein vuosi tulee olemaan vuosi 2027, jolloin ilman uusia päätöksiä jäljelle jää korkeintaan edellä mainittu kehysrahoituksen taso. 

Ensi vuoden rahoituksella voidaan päällystää tiestöä enää noin 2 300 kilometriä, mikä on selvästi alle korjausvelan kasvun pysäyttämiseen tarvittavan tason (noin 4 000 km/vuosi). Rataverkolla rahoitus ei riitä edes kaikkien välttämättömien korjausten toteuttamiseen. Esimerkiksi Jyväskylä-Pieksämäki ja Oulu-Laurila-osuuksien perusparannuksia joudutaan hidastamaan. 

Toisin kuin hallitus on ohjelmassaan luvannut ja julkisuuteen lausunut, on huonokuntoisten väylien niin sanottu korjausvelka kääntymässä jyrkkään kasvuun. Vuoden 2026 lopussa yhteenlaskettu korjausvelka on kohoamassa jopa noin 4,5 miljardiin euroon. Kasvu johtuu erityisesti kustannustason noususta sekä vähäliikenteisten väylien kunnossapitämisen laiminlyönnistä. Niihin hallitus ei ohjaa rahoitusta. Tilanne vaikeutuu entisestään vuonna 2027 ja suorastaan romahtaa, kun palataan hallituksen leikkaamaan kehysrahoitukseen. 

Keskusta tähdentää, että väylärahoituksen tulisi olla paitsi riittävää, niin myös vakaata. Kuitenkin hallituksen tekemillä päätöksillä on valtion budjettitalouden menokehys väylärahoituksessa kuluvalla vaalikaudella jatkuvasti laskeva, koska hallitus on leikannut pitkän aikavälin rahoitusta. Hallitus on paikannut ja paikkaamassa lisää puuttuvaa rahoitusta hallitusohjelman E-liitteeseen kirjatulla kertaluonteisella investointiohjelmalla, josta jopa kolme miljardia euroa kohdistuu väyläpolitiikan rahoittamiseen. Se antaa täysin harhaanjohtavan kuvan väylärahoituksen todellisesta tilasta. 

Huhtikuun 2025 puoliväliriihen päätöksellä hallitus jopa kasvatti alun perin neljän miljardin euron investointiohjelmaansa 500 miljoonalla eurolla, josta jopa 200 miljoonaa euroa joudutaan käyttämään jo tehdyistä päätöksistä aiheutuvien kustannustennousujen kattamiseen. Tämä kertoo siitä, kuinka suuri kustannuspommi kertarahoitteisen investointiohjelman hankkeisiin liittyy.  

Toinen suuri huolenaihe liittyy siihen, että hallitus on käynnistänyt investointiohjelman hankkeita suurilla valtuuksilla, mutta vain pienillä määrärahoilla. Hallitus ei ole myöskään varautunut siihen, että investointiohjelman toteuttaminen lisää perusväylänpidon rahoitustarpeita. Tilanne on jo entuudestaan vaikea, joka näkyy korjausvelan jatkuvana kasvuna.  

Vuosi 2026 on viimeinen budjettivuosi, jolloin hallitus saa käyttää investointiohjelmansa väylärahoitukseen tekemiä lisäyksiä. Sen jälkeen väylärahoituksen taso suorastaan romahtaa. Tulossa olevien vaalikausien yli ulottuvan Liikenne 12-suunnitelman lausunnoilla olleeseen pohjatekstiin on luvattu tuntuvaa väylärahoituksen korotusta heti voimassa olevan kehyskauden 2026—2029 jälkeen. Tämä kertoo siitä, että myös hallituksessa on havahduttu lyhytjänteisen väyläpolitiikan vakavista seurauksista, mutta tiedossa olevat ongelmat on haluttu siivota seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. Pidämme tätä populistisena ja vastuuttomana. Pitkän aikavälin väyläpolitiikkaa ei voi rakentaa toiveiden varaan.  

Keskustan vaihtoehdossa toteutetaan osana rakennusalan elvytyspakettia perusväylänpidon, siltojen, raiteiden, kävely- ja pyöräteiden sekä yksityisteiden korjausohjelma, johon varataan 200 miljoonaa euroa valtiolta ja lisäksi arvioidaan kuntien- ja yksityisteiden omistajien osallistuvan yhteensä 100 miljoonalla eurolla. Valtion lisärahoituksesta 150 miljoonaa euroa kohdistetaan perusväylänpitoon. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Yksityistiet. Suomessa on yksityisteitä noin 385 000 kilometriä. Suomen tieverkosta lähes 60 % (noin 385 000 km) on yksityisteitä, josta vajaa puolet on järjestäytynyt tiekunniksi. Siltoja yksityisteillä on noin 12 000 kpl sekä avustettavia erityiskohteita noin 20 kappaletta. Yksityisteiden varsilla on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilayritystä, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä sekä suuri määrä metsätilojen palstoja.  

Kuluvalla vaalikaudella yksityistieavustuksia on leikattu joka vuosi. Ensi vuonna määräraha olisi enää 5,5 miljoonaa euroa, josta noin puolet menee lossiliikenteen ylläpitoon. Vertailun vuoksi viime vaalikaudella yksityistieavustukset olivat pienimmilläänkin 23 miljoonaa euroa.  

Korostamme, että tarve panostaa yksityisteihin ei ole hävinnyt mihinkään. Sen sijaan hallitus on määrätietoisesti heikentämässä huoltovarmuuden kannalta kriittistä infrastruktuuria ja maksattamassa tiekuntien osakkailla valtiovallan keskeistä velvollisuutta vahvistaa ja ylläpitää koko Suomen huolto- ja toimintavarmuudelle tärkeitä yksityisteitä. Jopa luonnoksessa tulevaksi Liikenne 12-suunnitelmaksi ei yksityisteiden valtionavustuksiin ole tulossa korotusta. 

Osana rakennusalan elvytyspakettia keskusta kohdistaisi yksityistieavustuksiin 25 miljoonaa euroa. 

Kevyen liikenteen väylät. Kunnille on myönnetty hakemuksesta valtionavustusta kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin. Kunnat olleet aktiivisia käyttämään tukea, koska se parantaa liikenneturvallisuutta. 

Liikenneturvallisuudelle tärkeiden pyöräteiden rakentamisen valtionosuutta on kuluvalla vaalikaudella lähes puolitettu. Toinen ongelma on ollut, että tukea on voitu myöntää vain kunnan omistamille liikenneväylille. Suomessa on kuitenkin paljon erityisesti maaseutumaisia kuntia, jotka sijaitsevat valtion omistaman tieverkon varrella. Tällaisille alueille ei ole voitu tukea myöntää. 

Osana rakennusalan elvytyspakettia keskusta kohdistaisi 25 miljoonaa euroa valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Hallitus kasvatti huhtikuun 2025 puoliväliriihessään investointiohjelmaansa 500 miljoonalla eurolla. Sen turvin hallitus käynnisti budjettiriihessään viisi uutta kehittämishanketta. Investointiohjelman korotuksesta 200 miljoonalla katetaan kasvaneita kustannuksia. Rakentamiskustannusten nousun lisäksi myös lunastuslain muutos kasvattaa paineita kustannusten nousulle. 

Pidämme sinänsä hyvänä, että hallitus on vihdoinkin alkanut poliittisen paineen alla kohdentaa uusia kehittämishankkeita hieman enemmän ruuhkaisimman Suomen ulkopuolelle. Silti esimerkiksi maailmanpoliittisesta tilanteesta eniten kärsivä koko itäinen Suomi jää muutamia paikallisia hankkeita lukuun ottamatta vaille uusia hankkeita. Tulossa oleva Liikenne 12-suunnitelma ei lupaa tilanteeseen parannusta. Suurista maakunnista Pirkanmaa on jäänyt miltei osattomaksi. Hallituksen väyläpolitiikkaa voidaan perustellusti pitää edelleenkin hyvin keskittävänä.  

Valtiovarainministeriö on aiemmin linjannut, että investointiohjelman hankkeita voi viedä budjettiin vasta sitten, kun hankkeiden kokonaisrahoitus on selvillä. Silmiin pistävää hallituksen talousarvioesityksissä on kuitenkin ollut, että hankkeita on käynnistetty suurilla valtuuksilla, mutta pienillä rahoituksilla. Historiasta tiedämme, että hankkeiden rakentamisaikataulujen venyminen johtaa vääjäämättä kokonaiskustannusten huomattavankin suuriin kasvuihin. Myös asiantuntijat kiinnittivät tähän huomiota. 

Suurena ja ehkä vuosikymmeniäkin kestävänä kustannusten nousupommina kummittelee yhä Turun tunnin juna (nykyisin Länsirata). Ennakkoarvioista poiketen hanke ei saanut heinäkuussa 2024 EU:lta lainkaan rakentamisrahaa. Väylävirasto on arvioinut hankeyhtiön arvion ensimmäisen vaiheen kustannuksista (1,3 mrd.) olevan jopa noin 200 miljoona euroa alimitoitettu. Huomattavaa on myös, että kysymys on vasta Länsiradan rakentamisen ensimmäisestä vaiheesta, jossa uutta rataa rakennetaan Turku—Salo- sekä Lohja—Espoo-osuuksille. Toista vaihetta, joka koskisi oikoradan rakentamista kahden edellä mainitun rataosuuden liitämiseksi toisiinsa, ei hallitus edistä lainkaan. Tehtyjen arvioiden mukaan se olisi hankkeen kallein osa (kustannusarvio 1,9 mrd. euroa), jonka rahoittamiseen hankeyhtiön osakaskunnilla lienee vähiten kiinnostusta. 

Vantaan ratikan kustannukset ovat nousseet samalla kun siitä on tullut patikkaratikka eli raiteet eivät menekään enää lentokentälle saakka. Hanke ei vastaa reitin lyhentymisen vuoksi enää sitä hanketta, jolle valtio on alun perin myöntänyt rahoitusta. Lisäksi raitiovaunut ollaan tilaamassa Puolassa ne valmistavalta yhtiötä, jota työllistävästä vaikutuksesta tuntuva osa päätyy Suomen ulkopuolelle, mikä tekee hankkeesta valtion näkökulmasta aiempaa heikommin perustellun. Vaunujen rakentamisen kilpailutusta voi pitää epäonnistuneena, koska on saatu vain yksi kaikki vaatimukset täyttävä tarjous, jonka vuoksi hintavertailua ei ole edes tehty. Hanke on veronmaksajille hyötyihinsä nähden liian kallis. Valtion tulee vetäytyä rahoitusosuudestaan ja pysäyttää omalta osaltaan Vantaan ratikan edistämisen nykyisessä muodossaan. 

Hallitus ei ole juurikaan edistänyt ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä vaihtoehtoisia reittejä, jos laivaliikenne Itämerellä häiriintyy tai katkeaa kokonaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

20. Liikenteen ja viestinnän palvelut

Hallitus kylvää jatkuvasti viestintäpoliittista epätasa-arvoa. Se lakkautti heti vaalikauden alussa valtakunnallisen laajakaistaohjelman, leikkasi siltä rahoituksen ja poisti kyseisen avustusmomentin valtion talousarvioesityksestä. Samalla hallitus toimi omaa hallitusohjelmaansa vastaan. Siellä luvattiin, että julkisten palveluiden digitalisaatiota edistetään. Koko maan kattavat toimivat laajakaistat ovat tärkeitä myös sote-palveluja tarvitseville. Hallitusohjelman mukaan myös viranomaisviestintää ollaan digitalisoimassa. 

Laajakaistatuen lakkauttamispäätös tehtiin ennen hallitusohjelmassa luvattua selvitystä ja samaan aikaan kun 3G-verkkoa alettiin ajamaan alas uudemman sukupolven verkkojen tieltä. Samalla hallitus tuli joko tarkoituksella tai tietämättään peruneeksi edellisen hallituksen tekemän rahoituspäätöksen parantaa junakuuluvuutta eli käytännössä rakentaa toimivaa laajakaistojen perusinfraa, joka palvelisi niin junamatkustajia kuin syrjäisempien alueiden asukkaita.  

Nyt asukkaiden matkapuhelimet eivät enää toimi ja junissa on mahdotonta tehdä töitä ja soittaa puhelimella. Junakuuluvuuden parantamisen hallitus on sysännyt VR:n vastuulle, vaikka ongelma liittyy toimimattomiin laajakaistaverkkoihin eikä verkkoyhteyksien rakentaminen ole VR:n vastuulla.  

Perinteisessä postinjakelussa Posti OyJ on poistanut vuoden 2025 alussa palveluvalikoimastaan osoitteettomat mainosjakelut ja muut massapostitukset, kuten ilmaislehtien jakelun. Lisäksi hallitus on leikkaamassa sanomalehtien jakelutuen rahoituksesta jopa puolet ensi vuodesta 2026 alkaen.  

Viimeisimpänä riippumaton tiedonjakaja Suomen Tietotoimisto on vaikeuksissa mediakentän murroksessa. Samaan aikaan niin sanottujen valeuutisten määrä on jyrkässä kasvussa. Liikenne- ja viestintäministeriön vastaus on tehdä muistio, jossa keskitytään erityisesti kotimaisten mediayhtiöiden kilpailukykyyn. 

Hallitus on päätöksillään tai päättämättömyydellään murentanut vakavasti ihmisten viestinnällistä tasa-arvoa. Mahdollisuuksia käyttää ja saada digitaalisia ja perinteisiä viestintäpalveluja ovat heikentymässä samanaikaisesti ja samoilla ihmisillä vain heidän asuinpaikkansa perusteella. Tämä alleviivaa hallituspolitiikan keskittävää ja ihmisiä eriarvoistavan politiikan peruslinjaa.  

Keskusta edistäisi nopeita laajakaistayhteyksiä koko maassa muun muassa etätyömahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi parannettaisiin junien nettiyhteyksiä. Kokonaisuuteen kohdistetaan 20 miljoonaa euroa valtion rahoitusta ja tavoitteena on, että lisäksi tulee 80 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta, jolloin kokonaisuudessaan voitaisiin saada 100 miljoonan euron investoinnit tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. 

Keskusta ei pidä vaikuttavana kohdistaa 20 miljoonaa euroa romutuspalkkioihin tässä julkisen talouden tilanteessa ja esittää tämän määrärahan poistamista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Töitä suomalaisille — tuplataan talouskasvu  

Suomi nousee, kun saamme ihmisille töitä. Siksi Keskustan tavoite on vähintään kaksinkertaistaa talouden kasvu ennustetusta siten, että kasvu olisi vähintään 2 prosenttiyksikköä vuodessa. Työpaikat syntyvät ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta Suomen. Niiden toimintaedellytyksiä pitää parantaa.  

Keskusta varaa kasvutoimenpiteiden ja palveluiden pelastamisen rahoittamiseen yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Tästä talouskasvun tuplaamiseen tähtääviin toimiin kohdistuu noin 1,4 miljardia euroa ja loput suomalaisten lähi- ja peruspalveluiden pelastamiseen ja budjetin pieniin täsmäkohdennuksiin. Toimenpiteitä toteutetaan vuosien 2026—2027 aikana tämän raamin puitteissa. Keskusta on esittänyt toimenpiteiden rahoittamiseksi vastaavan kokoluokan vaihtoehdon.  

Talouskasvun vauhdittaminen on senkin vuoksi olennaista, että yhden prosenttiyksikön nousu työllisyydessä vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä 0,4 prosenttiyksiköllä. 

Ihmisten ja yritysten arjen sujuvoittaminen  

Sujuvoitetaan ihmisten ja yritysten arkea helpottavaa sääntelyä kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla. Asetetaan tavoitteet palveluille, mutta annetaan suuri toimintavapaus niihin pääsemiselle. 

Yksi sisään — kaksi ulos -periaate käyttöön yritysten sääntelyssä. Sääntelyn määrää ja vaikutuksia on kyettävä vähentämään.  

Käynnistetään yrityselämää koskevan lainsäädännön perkaaminen siten, että kahden vaalikauden aikana puretaan Suomen lainsäädännöstä EU:n minimitason ylittävät lisävaatimukset. Suomen sääntely-ympäristö ei voi sisämarkkinoilla poiketa muusta Euroopasta merkittävällä tavalla. 

Inhimillisen pääoman kasvattamisen lisäksi Suomen on lisättävä yritteliäisyyttä kaikenikäisten keskuudessa. Keskusta vaatii parannusta yrittäjyyden aloittamiseen pienten lasten kanssa ja hallitukselta tukitoimenpiteitä lapsiperheellisille yrittäjille.  

Ripeästä luvituksesta Suomen kilpailuvaltti  

Otetaan tavoitteeksi, että Suomessa on Euroopan nopein luvitus - takuuajat yrityksille ja toimivayhden luukun palvelumalli.  

Otetaan käyttöön kynnysraha valituksille, jollei valituksen tekijä ole suoraan asianosainen.  

Varmistetaan valtionhallinnon sinänsä perusteltujen hallintosäästöjen toimeenpanossa, ettei niiden vuoksi aiheudu millään sektorilla viivästyksiä tai muuta haittaa yritysten toimintaan.  

Kasvualoille tarvitaan tiekartat  

Tehdään parlamentaarisesti kasvualojen pitkän tähtäimen tiekartat, jotta kasvualojen ekosysteemien toimijat voivat luottaa julkiseen taustatukeen ja yli vaalikausien ulottuvaan tahtotilaan alojen vauhdittamiseksi. Yrityskehittämistä on vaivannut vaalikausittain vaihtuva ohjelmatyö ja samalla jo toimivaksi havaittujen yhteisöjen hajoaminen sekä työn valuminen hukkaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

01. Hallinto

Laaditaan kunnianhimoinen matkailualan kasvustrategia. Tavoitteeksi asetettava matkustustaseen saaminen tasapainoon 2030 mennessä, jolloin matkailusta tulisi tuloja Suomeen saman verran kuin mitä suomalaiset vievät matkailueuroja maailmalle. Suomen matkustustaseen alijäämä oli lähes 1,9 miljardia euroa vuonna 2024 ja alijäämä kasvoi edellisvuodesta. Keskusta varaisi 5 miljoonaa euroa matkailualan edistämiseen. 

Mahdollistetaan halukkaille kunnille pienen yökohtaisen matkailumaksun tai -veron käyttöönotto matkailun tarvitseman infran kehittämiseksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

20. Uudistuminen ja vähähiilisyys

Biokaasutuotantoa on vauhditettava ja varmistettava, että sähköverkot mahdollistavat hajautetunuusiutuvan energiantuotannon koko maassa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Tuottavuusloikka: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kasvun kannattelijaksi  

Perustetaan alueelliset kasvutehtaat, jotka kokoavat osaajat yhteen vauhdittamaan innovaatioita, koulutusta ja kestävää talouskasvua. Kasvutehtaat ovat uusi toimintatapa, joka kokoaa olemassa olevia organisaatioita ja osaamista yhteen. Vahvistetaan samalla elinvoimakeskusten roolia pienten ja keskisuurten yritysten kasvun mahdollistamisessa.  

Kasvutehtaat tarjoavat alustan paikallisten yritysten TKI-toimintaan ja toimisivat yhteistyöfoorumeina, joissa alueen koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhdessä suunnittelevat rahoitettavia kokonaisuuksia. Tuodaan samalla starttirahoitus osaksi korkeakouluyhteisöjen toimintaa.  

Tehdään tuottavuusloikka tekemällä Suomesta tekoälyn hyödyntämisen ja soveltamisen suurmaa. Tekoälyn hyödyntämisohjelma yrityksille ja startup- yritysten huomioiminen. Tavoitteena on näyttää muulle maailmalle mallia tekoälyn eettisessä hyödyntämisessä.  

Lisätään tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi 20 miljoonaa euroa innovaatiotoimintaan, jotta kehitystyön tuloksia saadaan kaupallistamalla konkretisoitua kasvuksi.  

Varmistetaan, että Business Finlandilla on käytössä Innovaatioseteli ja Group Explorer -rahoituspalvelujen kaltaisia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattuja mahdollisuuksia käynnistää innovaatiotoimintaa TKI-toiminnan rahoituksen puitteissa. 

TKI-ketju kuntoon ja myös pienten ja keskisuurten yritykset huomioivaksi. Kiinnitetään erityistä huomioita myös pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan rahoitukseen tutkimuksen ja tuotekehityksen ohessa sekä siihen, että myös pk-yritykset voivat ponnistaa maakunnista maailmalle. Toimeenpannaan määrätietoisesti TKI-satsausten lisäämisiä, mutta suunnataan samalla T&K-rahoituksesta nykyistä merkittävämpi osa pienille ja keskisuurille yrityksille.  

T&K- satsauksia suunnataan murrosteknologioiden soveltamiseen eri aloille, kuten vety, uusiutuvat energialähteet ja kiertotalous, kvantti, bioteknologia, tekoälyn hyödyntäminen ja avaruus. Varataan rahoitusta demojen ja pilottien tukemiseen. Hyödynnetään julkisia hankintoja osana innovatiivista kasvupolitiikkaa.  

Kohdistetaan kustannustehokkaasti tutkimuksen ja kehityksen avulla T&K-rahoitusta suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmien ratkaisemiseen hyvinvointialueilla ja varmistetaan ratkaisujen käyttöönotto ympäri Suomen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

30. Työllisyys ja yrittäjyys

Otetaan käyttöön itäisen Suomen erityistalousalue ja uudistetaan aluekehitystä 

Keskusta esittää kymmenen vuoden erityistalousaluekokeilua itäiseen Suomeen, koska alue kärsii Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista.  

Erityisalueen työkaluja olisivat esimerkiksi määräaikainen vapautus investoivalle yritykselle yhteisöverosta, opintolainojen hyvitys, muuttoavustus osaavan työvoiman houkuttelemiseksi, alueellisesti kevennetty sähköverotus, sosiaaliturvamaksujen huojentaminen, luvitusten ohituskaista sekä TKI:n ja koulutuspaikkojen lisäpanostusten painottaminen aivan erityisesti itäiseen Suomeen.  

Keskusta tarkastelisi myös jokaista eri hallinnonalojen päätöstä, jotta ne eivät heikennä yhdessä tai erikseen itäisen Suomen asemaa suhteessa muuhun Suomeen.  

Itäisen Suomen erityistalousalue on pilotti, jolla valinnanvapautta ja vastuuta annetaan vastuuta lähemmäs alueen ihmisiä ja yrityksiä. Jatkossa talousalueet voivat itse paikallisesti sopia ja räätälöidä elinvoimaansa vahvistavia ratkaisuja. TE-palveluiden siirto pois valtiolta on askel kohti elinvoimaisten talousalueiden ajattelua. Tavoitteena on aluetalousmalli esimerkiksi Sveitsin itsehallinnollisten maakuntien mallia mukaillen siten, että alueilla on mahdollisuus esimerkiksi omanalaiseensa yritysverotuksen kokonaisuuteen.  

Otetaan käyttöön seutukuntakohtaiset kasvusopimukset korvaamaan ainoastaan muutamien kaupunkiseutujen kanssa tehtävät MAL-sopimukset. Silloin valtio osallistuisi tasapuolisemmin koko Suomen kehittämiseen.  

Keskusta kohdistaisi vuoden 2026 talousarvioon Itä- ja Pohjois- Suomen ohjelmien toteuttamiseen valtiolta 100 miljoonaa euroa osana rakennusalan elvytyspakettia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Alueellisella kuljetustuella alennetaan harvaan asutuilla alueilla toimivien pk-yritysten jalostamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia rahtikustannuksia. Näin parannetaan yritystoiminnan edellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä. Tukea myönnetään valtaosin pitkien matkojen Itä- ja Pohjois-Suomessa.  

Keskusta ei hyväksy leikkausta alueelliseen kuljetustukeen, koska tämä vaikeuttaisi pitkien etäisyyksien maassa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä kasvattamalla kuljetuskustannuksia. Keskusta kohdistaisi alueelliseen kuljetustukeen 1,6 milj. euron lisäyksen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

40. Yritysten erityisrahoitus

Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin varautumista tulisi kasvattaa, jotta Finnvera voi lisätä riskinottoaan rahoituksen antamisessa. 

Kasvatetaan Finnveran enimmäistakauksien prosenttimäärää ja otetaan käyttöön 100 %:n lainatuote Finnveralle paikkaamaan toimimattoman pankkijärjestelmän puutteita. Varmistetaan, että mikroyritysluottoja on jatkossakin käytössä. 

Samalla on syytä käydä läpi pankkien sääntely-ympäristö tarkastellen, onko siinä jotain kansallisia rajoitteita yritysrahoituksen saatavuudelle ja hinnalle sekä vahvistetaan pääomamarkkinoiden toimivuutta Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Omaishoitajien työ on erittäin arvokasta ja yhteiskunnan näkökulmasta kustannuksiltaan edullista. Siten omaishoidon alimpiin palkkioihin tehtävät korotukset ovat erittäin tärkeitä. Keskusta pitää tärkeänä myös sitä, että hallitus säilyttää omaishoitajilla työhuonevähennysoikeuden verotuksessa. Keskusta olisi itse säilyttänyt vähennysoikeuden kaikilla verovelvollisilla henkilöillä, eikä poistanut sitä hallituksen tavoin ansiotuloja saavilta palkansaajilta.  

Keskusta peräänkuuluttaa edelleen hallitukselta omaishoitolain kokonaisuudistusta, jonka toteuttaminen oli kirjattuna Orpon hallituksen hallitusohjelmaan puoliväliriiheen mennessä. Omaishoitajien näkökulmasta uudistus olisi edelleen tarpeen, jotta erityisesti työikäisten omaishoitajien erityistarpeet tulisivat huomioitavaksi, omaishoidontuen kriteerit olisi mahdollista yhtenäistää eri hyvinvointialueilla ja perhehoidon osuus omaishoitajien vapaiden aikaisissa hoivajärjestelyissä kasvaisi.  

Keskusta näkee erittäin tärkeänä myös perhehoidon toimintaedellytysten vahvistamisen ja perhehoitajien sosiaaliturvaan liittyvien epäkohtien korjaamisen, jolloin perhehoitoa olisi sekä lyhytaikaisena, että pidempiaikaisena hoitomuotona yhä laajemmin tarjolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

20. työttömyysturva

Osa-aikainen työllisyys on parempi vaihtoehto kuin kokopäiväinen työttömyys. Suomessa on aiemmin ajateltu, että työnteon tulee olla aina kannattavaa ja että sosiaaliturvaa tulisi kehittää enemmän tähän suuntaan kuin sellaiseksi, että työnteon kannusteita heikennetään. Poikkeuksena tästä hallitus päätti kuitenkin poistaa työttömyysturvan suojaosan käytöstä kokonaan. Suojaosan poistamisen jälkeen käteen jäävät tulot verotus huomioiden jäävät nyt olennaisesti heikommaksi pienimuotoisesta satunnaisesta työskentelystä kuin aiemmin.  

Hallitus on perustellut kaikkein suurituloimpien veronalennuksia työnteon kannustavuuden parantamisella, mutta toisaalta osa-aikaisen työn osalta on heikentänyt merkittävästi kannustetta. Työttömyysturvan suojaosa tulisi palauttaa käyttöön uudistettuna siten, että työnteko todella on aina kannattavaa.  

Keskustan mielestä hallituksen tulisi työllisyyden edistämiseksi selvittää mahdollisuuksia ja erilaisia keinoja keventää pitkäaikaistyöttömän tai nuorisotyöttömän palkkaavan työnantajamaksujen keventämistä. Tämä vähentäisi lyhyellä aikavälillä sosiaalivakuutusrahastojen maksukertymää, mutta parantaisi pidemmällä aikavälillä tilannetta, koska ehkäisisi rakenteellista työttömyyttä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

30. Sairausvakuutus

Omalääkäri jokaiselle 

Otetaan käyttöön omalääkärit ja -hoitajat. Omalääkärille pääsee nopeasti, hoitoon saadaan jatkuvuutta ja ihminen tietää, kuka lääkäri häntä hoitaa silloin, kun lääkäriä tarvitaan. 

Hallituksen päätös osoittaa lisärahoitusta hyvinvointialueille hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen on oikeansuuntainen, mutta riittämätön toimenpide. 

Keskustan tavoitteena on, että jokainen suomalainen voi valita oman perhelääkärinsä tai omalääkärinsä.  

Keskusta on luopumaan yksityislääkäreiden Kela korvauksiin tehdyistä lisäyksistä ja käytetään lisäsatsaukset sen sijaan omalääkärijärjestelmän käyttöönottoon koko maassa.  

Lisätään Kela-korvauksien vaikuttavuutta kohdennetusti 

Keskusta toteuttaisi yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukseen rakenteellisen muutoksen siten, että olemassa oleva rahoitus kohdennettaisiin suunterveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin, joiden korvaustaso nousisi ja muut palvelut poistuisivat Kela-korvattavuuden piiristä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

40. Eläkkeet

Suomessa on onnistuneesti päätetty eläkeiän nostamisesta, mutta joitain varhaisen eläköitymisen mahdollisuuksia on yhä jäljellä. Ensinnäkin työkyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä 60 vuotta täyttäneiden yksityisen sektorin työntekijöiden työkykyä arvioidaan nuorempia ikäryhmiä lievemmin ehdoin.  

Poistamalla ikääntyneitä koskevat työkyvyttömyyseläkkeen erityissäännökset voitaisiin työllisyyttä kasvattaa noin 2 800 hengellä valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen mukaan. Keskusta esittää vaihtoehtobudjetissaan tätä, mikä vahvistaa julkista taloutta vajaalla 80 miljoonalla eurolla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma:  

Uudistetaan yrittäjien eläkejärjestelmää paremmin toimivammaksi ja joustavammaksi heti. Vaalikaudesta on nyt kulunut jo 2,5 vuotta, mutta konkreettisia muutoksia hallitus ei ole eduskunnalle vielä antanut. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma:  

60. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen

Valtioneuvoston on ryhdyttävä määrätietoisesti johtamaan ja tukemaan alueita sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Keskusta toteuttaisi seuraavan kansallisen kehittämistoimenpiteen:  

• Vähennetään sairauksien ylidiagnosointia käynnistämällä sairauksien kriteerien arviointityö. Tavoitteena on hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen tähtäävä valtakunnallinen toimintaohjelma. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Hallituksen jo tähän mennessä järjestöjen rahoitukseen kohdistamat ja ensi vuodelle suunnittelemat uudet kohdistuvat leikkaukset johtavat ennalta vaikeasti ennakoitaviin muutoksiin järjestöissä ja niiden toiminnassa. Leikkausten seurauksena järjestökentältä katoaa merkittävästi hiljaista tietoa ja osaamista ja paineet hyvinvointialueiden ja kuntien tuottamia palveluja kohtaan tulevat kasvamaan merkittävästi.  

Nopealla aikataululla toteutettavien säästöjen vaikutukset voivat olla ennakoimattomia järjestöjen toiminnasta apua ja tukea saaneiden potilaiden ja heidän perheenjäsenten ja läheistensä elämässä. Valiokunnan kuulemisissakin on nostettu esille, että järjestöjen palvelutoiminnan supistuminen kohdistuu erityisesti muutoinkin heikommassa asemassa olevien ihmisten palveluihin. 

Tässä julkisen talouden tilanteessa säästöjen tekeminen on tarpeellista, mutta järjestöjen säästötaso on mitoitettu liian suureksi. Keskusta puolittaisi hallituksen järjestösäästöt ja osoittaa 17 500 000 euroa lisärahoitusta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Keskustan vaihtoehto sisältää monia eri rakennusalaa koko maassa elvyttäviä toimenpiteitä, joihin varataan 570 miljoonaa euroa, kun Turun tunnin junan ja Vantaan ratikan valtionrahoitus perutaan, koska hankkeet ovat kalliita ja heikosti perusteltuja.  

Tavoiteltu yhteisvaikutus keskustan esittämillä rakennusalan toimenpiteillä on yhteensä 4,3 miljardia euroa rakentamiseen ja 43 000 henkilötyövuotta. Toimenpiteet kohdistuvat muillekin useammalle eri hallinnonalalle. 

Käynnistetään myös puurakentamisen ja erityisesti hirsirakentamisen kasvuohjelma, koska näin autetaan samalla pienentämään päästöjä ja saadaan kasvavaa vientiteollisuutta Suomeen. Rakennusalan vähäpäästöisyyden tavoittelussa edetään kuitenkin teknologianeutraalisuutta tavoitellen. Mahdollistamalla 10 000 puu- ja hirsitalon lisärakentaminen Suomeen voisi julkinen talous saada jopa 2 miljardin euron verotuoton. Samalla myös rakentaminen kotimarkkinoilla saadaan elpymään kasvuun.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Otetaan taloyhtiöille käyttöön 10 % korjausavustus (vrt. finanssikriisin malli), johon kanavoidaan 100 miljoonaa euroa valtiolta ja tavoitellaan 900 miljoonaa euroa yksityistä rahaa, jolloin yhteensä saavutettaisiin 1 000 miljoonaa euroa rakentamiseen. 

Käynnistetään homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausohjelma. Kohdistetaan tarkoitukseen 100 miljoonaa euroa valtiolta ja tavoitellaan kuntien ja muiden julkisten omistajien rahoitusosuudeksi 400 miljoonaa euroa, jolloin saadaan kokonaisuudessaan 500 miljoonaa euroa rakentamiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Keskusta toteuttaisi asuntopolitiikan voimakkaan uudistus lopettamalla vuokra-asuntojen rakentamisen valtiontakaukset. Lopetetaan myös niiden vuotuiset korkotukivaltuudet. Jatkossa korkotukea myönnetään vain erityisryhmärakentamiseen (opiskelijat, vammaiset, ikäihmiset) ja asuntotuotannon merkittävimmät panokset suunnataan omistusasumiseen. 

Tällä tavoin annetaan ihmisille mahdollisuus asumisen haaveiden toteuttamiseen ja saadaan käyntiin merkittävä pientalorakentaminen ja kotitalouksien talletukset liikkeelle.  

Keskusta uudistaisi taloyhtiöiden perusparannuslainan takauksen ehdot, jotta sillä voidaan tarkoituksensa mukaisesti taata muuttotappioalueilla asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausremontteja. Tähän oleva budjettivaltuus on budjetissa joka vuosi olemassa, mutta sitä ei käytetä toimimattoman lainsäädännön vuoksi.  

Valtion kannusteet suunnataan omakotitalojen tai pientaloasuntojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin. Tämä toteutetaan rakentamalla yhdessä pankkien kanssa malli, jossa valtiontakauksella mahdollistetaan oman kodin rakentaminen tai ostaminen. Jo budjetoitujen valtiontakausten lisäksi kohdennetaan tappiovarauksina 50 miljoonaa euroa, jolla saadaan vivutettua vähintään 1 miljardin euron rakentaminen.  

Lyhyen aikanvälin suhdannepoliittisena ratkaisuna Keskusta ottaisi käyttöön kymmenen vuoden korkotukilainoituksella eli niin sanotun välimallin, jolla aloitettiin finanssikriisin aikaan yhteensä 7 400 uuden vuokra-asunnon rakentaminen.  

Tämä ratkaisu tulisi suhdannetoimenpiteenä uudistaa rakentamisen nopeaksi elvyttämiseksi. Välimallin vuokra-asuntoja ryhtyivät rakentamaan muun muassa työeläke- ja vakuutusyhtiöt, jotka eivät investoi perinteiseen ARA-tuotantoon. Lisäksi välimalli edisti asuntoihin sijoittavien kiinteistörahastojen perustamista ja laajentumista. Malli antoi mahdollisuuden rakentaa valtion tuella vuokra-asuntoja ilman vuokraan ja asukasvalintaa liittyviä rajoituksia. Jos ARA-välimallin avulla saataisiin vuosina 2009—2010 tapaan 7 400 asuntoa liikkeelle, tämän vaikutus julkisen talouteen voisi olla noin 500—600 miljoonaa euroa veroina ja veronkaltaisina tuloina, kun arvioidaan, että 45 m2 keskikoolla rakentuisi 330 000 asuinneliötä. Tämän mittaluokan rakentamisinvestointi olisi noin 1,3 miljardia euroa. Siitä veroina ja muina maksuina palautuisi julkiselle sektorille 40—46 prosenttia.  

Rakentamisen ollessa 1,3 miljardia euroa, tuotto on noin 13 000 henkilötyövuoden verran työpaikkoja rakennusalalle. Hallitus ei ole huomioinut, mikä vaikutus julkiseen velkaantumiseen on ollut sillä, että rakennusala on vajonnut lamaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Valtioneuvoston viestinnän tehtävät ehdotetaan koottavaksi ministeriöistä valtioneuvoston kansliaan 1.7.2026 alkaen. Ministeriöiden toimintamenoista ehdotetaan siirrettävän valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin yhteensä 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2026, mikä vastaa puolta siirron kohteena olevasta vuotuisesta määrärahasta. 

Vihreät vastustaa hallituksen esitystä. Huolena on, että viestinnän keskittäminen kaventaa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia saada luotettavaa ja monipuolista tietoa. Ministeriöiden viestinnän merkitys ei rajoitu vain tiedottamiseen, vaan se on olennainen osa hallinnon avoimuutta, asiantuntijaroolia ja vuoropuhelua. Kun viestintä asetetaan valtioneuvoston kanslian eli käytännössä pääministerin alaisuuteen, hallitus voi entistä suoremmin vaikuttaa siihen, mitä ja miten asioita viestitään. Demokraattisessa yhteiskunnassa on keskeistä, että viranomaisten viestintä on läpinäkyvää ja tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden ymmärtää hallinnon toimintaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Ulosotto

Harmaa talous aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle. Veroja ja veroluonteisia maksuja jää puuttumaan vähintään usein satojen miljoonien eurojen edestä. 

Tuloksellisen toiminnan kannalta olennaista on turvata kaikkien harmaan talouden torjuntaan osallistuvien tahojen, kuten Tullin, Verohallinnon, poliisin ja Ulosottolaitoksen, resurssit.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Maahanmuutto

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Suomen väestö ikääntyy ja työvoimapula kasvaa. Pula työvoimasta uhkaa niin yritystoiminnan edellytyksiä kuin hyvinvointipalveluiden turvaamista Suomessa. 

Kasvavalla työhön johtavalla maahanmuutolla olisi merkittävä vaikutus niin talouden suotuisalle kehitykselle kuin julkisen talouden kestävyydelle. Työhön johtava maahanmuutto ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimia. Nyt Orpon hallitus liikkuu täysin päinvastaiseen suuntaan. 

Maahanmuuttajien kotoutumista on tuettava ja paperittomuuden aiheuttamaa osattomuutta on vähennettävä. On tärkeää, että täällä asuvat ovat aidosti osa yhteiskuntaa, voivat opiskella, työllistyä ja kokea olevansa tervetulleita.  

Samalla on luotava enemmän laillisia reittejä hakea turvaa. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista tavoista auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi lapsia, nuoria ja vähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Samalla se on tehokas keino auttaa maita, joihin kohdistuu suurin tulijoiden paine. Kiintiöpakolaisten määrä tulisi kasvattaa vähintään 3 000 henkilöön. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Aseelliset konfliktit, väkivaltaisuudet ja ympäristökriisit pakottavat ihmiset hakemaan turvaa muualta. Pakolaisten määrä on tällä hetkellä maailmassa korkeampi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. 

Laillisia maahantuloreittejä, kuten pakolaiskiintiötä, tulisikin vahvistaa. Laillisia maahantuloreittejä vahvistamalla voidaan samalla torjua rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja salakuljetusta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Monien muiden Euroopan maiden ohella Suomi aikoo perustellusti lisätä puolustusmenojaan tulevina vuosina. 

Viime aikoina on herännyt keskustelua luonnollisten esteiden kuten soiden ja luonnontilaisten metsien merkityksestä maanpuolustuksessa. Esimerkiksi Ukrainan sodassa soilla on ollut oma roolinsa Venäjän hyökkäyksen torjunnassa. Suomen itärajaa halkovat paitsi metsätiet myös ojitetut suot, joiden ennallistaminen voisi tarjota apua rajan turvaamiseen. Soiden ja metsien ennallistamista vaikeuttaisi vihamielisen armeijan liikkumista alueella. Määrätietoisella ennallistamisella soista voidaan rakentaa rajalla vihreä vallihautavyöhyke. Ennallistamisesta hyötyisi sekä luonnon monimuotoisuus että maanpuolustus. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Orpon hallitus väittää tekevänsä koulutus- ja kulttuurimyönteistä politiikkaa, mutta valtion talousarvioesitys vuodelle 2026 paljastaa jälleen hallituksen todelliset prioriteetit. Hallitus ei tekojensa perusteella ymmärrä koulutuksen eikä kulttuurin arvoa, ja viimeistään nyt on oikea hetki kääntää politiikan suuntaa. 

Vaikka budjettiriihessä ei päätetty lisäleikkauksista koulutussektorille, vuoden 2026 budjetti sisältää hallituskauden aikana jo tehtyjen leikkauspäätösten myötä noin 85 miljoonaa euroa enemmän leikkauksia kuin uusia koulutussatsauksia. Koko hallituskauden osalta näyttää siltä, että koulutuksen reaalinen rahoitus on pienenemässä noin puoli miljardia euroa. Ensi vuoden osalta olisi ollut erityisen tärkeää perua ainakin jo aiemmin päätetyt ammatillisen koulutuksen leikkaukset sekä korkeakoulutukseen ja kuntien valtionosuuksiin liittyvät leikkaukset. 

Suomen väestörakenne muuttuu ja ikäluokat pienenevät. Ikäluokkien pienenemisestä syntyvät säästöt olisi syytä käyttää koulutuksen laadun parantamiseen ja akuuttien ongelmien ratkaisemiseen, kuten erityisopetuksen vahvistamiseen. Näin Suomi voi saavuttaa pohjoismaiset vertailumaat koulutuksen rahoituksessa — myös vaikeina taloudellisina aikoina. Koko koulutuspolun tulee toimia taaperoista tohtoreihin. Se edellyttää vakaata ja ennustettavaa koulutuksen rahoitusta kaikille koulutusasteille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

Opettajien täydennyskoulutus on ensiarvoisen tärkeää opettajien ja opetusalalla työskentelevien jatkuvalle osaamisen kehittämiselle sekä koulutuksen laadun ylläpitämiselle. Opettajien täydennyskoulutusmäärärahojen leikkaus vaarantaa sekä koulutuksen laadun että opettajien ammatillisen kehittymisen edellytykset, mikä voi heikentää oppimistuloksia ja koulutusjärjestelmän toimivuutta pitkällä aikavälillä. 

Leikkauksen konkreettiset vaikutukset ovatkin sen kokoaan laajemmat ja pitkäkestoiset, ja niillä on vaikutuksia niin opettajien työssäjaksamiseen kuin oppimistuloksiinkin. Osaamisen päivittämiseen kohdistuvat leikkaukset uhkaavat opettajien mahdollisuutta ylläpitää ammattitaitoaan. Täydennyskoulutuksen puute heikentää opettajien kykyä vastata nykypäivän oppijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Leikkauksella voi olla negatiivisia vaikutuksia opettajien työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen. Jotta oppimistuloksia voidaan parantaa, on opettajien jatkuva osaamisen kehittäminen välttämätöntä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Suomalaisen kulttuuriperinnön tulee olla suurelle yleisölle saavutettavissa. Hallituksen kautensa aikana tekemät museoalan leikkaukset ovat luoneet jatkuvan epävarmuuden siihen, miten kansan rakastamia museokohteita pystytään pitämään avoinna aina Seurasaaresta Mannerheimin synnyinkotiin saakka. Täydentävässä talousarviossa vuodelle 2025 myönnettiin Museovirastolle miljoonan euron lisämääräraha museokohteiden avoinna pitämiseen. Rahoitus turvasi kohteiden avaamisen vuonna 2025, mutta vuodesta 2026 eteenpäin tätä rahoitusta ei ole. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

On myönteistä, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoitukseen kohdennetaan 25,2 miljoonaa euroa. Rahoitus tulisi kuitenkin suunnata erityisesti alueille ja kouluille, joissa segregaatiokehitys on näkyvää ja tuen tarve suurin. Näin vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja ehkäistään eriarvoistumista. Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee lasten hyvinvointia, perheiden arkea ja kotoutumista. Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan 7 miljoonan euron valtionosuusleikkaus heikentää näitä tavoitteita. Maksujen mahdollinen korotus samaan aikaan voi lisätä eriarvoisuutta ja asettaa perheet eriarvoiseen asemaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vihreiden tavoite on, että Suomen jokainen päiväkoti ja koulu on maailman paras. Meidän tulee varmistaa, että jokainen oppilas tai opiskelija voi kouluttautua juuri niin pitkälle kuin hän itse toivoo ja haluaa. 

Kuntatalouden tilanne on kokonaisuutena haastava ja eriytynyt. Ikäluokkien pieneneminen näkyy valtionosuuksissa ja väestönmuutos haastaa opetuksen järjestämistä niin pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa kuin myös suurissa kaupungeissa, joskin eri syistä. Valiokunta toteaa, että siltä osin, kun perusopetuksen lisärahoitus kohdentuu kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen, on rahoitus kunnille yleiskatteista ja kunnilla on harkintavalta rahoituksen kohdentamisessa. Näin ollen on tärkeää seurata sitä, että oppimisen tuen uudistus saadaan jalkautettua kunnissa ja kouluissa uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Myös vuosiviikkotuntimäärän kehitystä tulee seurata. 

Päiväkodissa tai kouluissa muurataan joka päivä hyvinvointivaltion peruskiveä, jonka kautta jokainen lapsi ja nuori on saanut tarvittavat välineet tavoitella unelmiaan yhdessä muiden kanssa. On pettymys, ettei Orpon hallitus panosta lasten koulutuspolun alkuun ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen. Juuri päiväkoti ja koulu voivat suojata ja kannatella lasta silloin, kun kotona on vaikeaa. 

Leikkaamisen sijaan lisäisimme opettajia ja ohjaajia niihin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa oppilaiden lähtökohdat ovat kaikkein vaikeimmat. Koulutuspolun alkua tulee vahvistaa turvaamalla kaksivuotisen esiopetuksen jatko ja kehittämällä 5-8-vuotiaiden esi- ja alkuopetusta kokonaisuutena ja varaamalla siihen 30 000 000 euroa. Lisäksi tulee parantaa varhaiskasvatuslaissa määriteltyä henkilöstömitoitusta osapäiväisten lastenkin osalta ja varata siihen 39 000 000 euroa. Vihreät haluaa tehdä töitä sen eteen, että varhaiskasvatus on turvallinen ympäristö sekä lapsille että alan ammattilaisille kaikissa tilanteissa, kaikkialla Suomessa. 

Jo puoli tuntia päivittäistä lukemista parantaa lukutaitoa. Tämä voidaan saavuttaa nopeasti koulupäivän aikana, mutta se edellyttää painettujen koulukirjojen lisäämistä digitaalisten materiaalien rinnalle. Ehdotamme, että seuraamme Ruotsin esimerkkiä ja otamme käyttöön kunnille ja kouluille suunnatun erillisen tuen painettujen koulukirjojen ja opettajan materiaalien hankintaan. Ruotsissa käytössä on myös erillinen tuki kauno- ja tietokirjallisuuden sekä muiden kirjojen hankkimiseen koulun kirjastoon. Tuen avulla koulut voivat ruokkia oppilaiden kiinnostusta lukemiseen ja luoda helppoja mahdollisuuksia kirjoihin tarttumiseen. Ruotsin hallitus on viimeisen kolmen vuoden aikana panostanut vuosittain 40—55 miljoonaa euroa painettujen oppimateriaalien lisäämiseen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vapaa sivistystyö mahdollistaa avointen korkeakouluopintojen aloittamista usealla paikkakunnalla, missä korkeakoulutarjontaa ei muuten olisi. Se vahvistaa esimerkiksi ikäihmisten liikkumista, torjuu yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Valiokunnan kuulemisessa on tuotu esille, että ukrainalaisten koulutuksessa kysyntä on ollut selvästi suurempaa kuin mihin rahoitus riittää. Erityisesti vuonna 2023 koulutusta toteutettiin talousarviorahoitusta enemmän, mikä on tuottanut rahoitusvajetta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Hallituksen esitys EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista toisen asteen koulutukseen on haitallinen tasa-arvon ja parhaimpien kykyjen Suomeen houkuttelun kannalta. On myös epätarkoituksenmukaista vähentää kaavamaisesti lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta ennen kuin tiedetään, kuinka paljon maksuja todellisuudessa tullaan keräämään. Käytännössä seurauksena voi olla opiskelijamäärän lasku yhdistettynä rahoitusleikkaukseen, jolla on haitallisia vaikutuksia lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toimintaan laajemminkin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Jo aiemmin päätetyt ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron leikkaukset osuvat pahasti ammatillisten oppilaitosten arkeen. Erityisen haitallinen on yhdistelmä, jossa ensin leikataan rahoitusta ja sen rinnalla tehdään laajempia uudistuksia, joiden asianmukaiseen tekemiseen ei ole olemassa riittäviä resursseja. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset tulisi perua ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle on annettava työrauha. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi nostaa esiin lausunnossaan, kaikki ammatillisen koulutuksen opiskelijat eivät saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea riittävästi ja oikea-aikaisesti. Yhtälöä on vaikeaa ratkaista, jos ammatillisen koulutuksen resurssit eivät ole kunnossa. 

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa lähiopetuksen määrä ei ole riittävä ja jopa opiskelijaturvallisuudesta joudutaan pahimmillaan tinkimään. Tämä on täysin väärä suunta. Ammatillisen osaamisen merkitys on erityisen suuri tilanteessa, jossa talous on taantumassa. Jotta yritykset pystyvät uudistumaan ja kansantalous saadaan kunnolla käyntiin, tarvitaan myös osaavaa työvoimaa. Sitä ammatilliset oppilaitokset voivat osaltaan tarjota, jos niille annetaan riittävät edellytykset. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Lukioiden rahoitukseen kohdistuu ensi vuonnakin yli 100 miljoonan euron leikkaus, kun lukioiden ns. rahoitusleikkuriin ei kosketa. Hallituksen talousarvioesitys eikä liioin hallitusohjelma huomioi korjaustarvetta. Leikkuri on säädetty yli kymmenen vuotta sitten lakiin väliaikaiseksi muutokseksi. Tehtävän vähennyksen vuoksi lukiokoulutuksen rahoitus ei vastaa sen todellisia toteutuneita kustannuksia.  

Lukiokoulutuksen niin kutsutusta rahoitusleikkurista olisi syytä luopua. Rahoitusleikkuri pakottaa kunnat kompensoimaan puuttuvan osuuden ja ajaa käytännössä lukiolaiset sekä koulutuksen järjestäjät eriarvoiseen asemaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

Osaajapula ei ratkea ilman panostuksia koulutukseen. Olemme jäljessä niin pohjoismaisista verrokeistamme kuin kansallisista tavoitteistamme nostaa koulutustasoa. Koulutus on myös tärkeä työkalu tuottavuuden kasvattamisessa. Orpon hallituksen koulutusleikkaukset vievät Suomea väärään suuntaan, eikä niitä siksi tule hyväksyä. 

On hyvä, että hallitus ymmärsi perua erityisesti elokuva-alan tuotantotukeen kohdistuvat säästöt. On kuitenkin väärin, että 2,9 miljoonan euron lisäsäästöjä haetaan nyt vuorostaan korkeakoulutuksen puolelta. 

Täyskatteellinen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksu tulee korkeakoulujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön omien arvioiden mukaan vaikuttamaan negatiivisesti kansainvälisten opiskelijoiden määrään. Toivottua tulovirtaa tai riittävää osaajien määrän kasvua ei ole realistisesti odotettavissa. Maksuista ennakoidut tuotot ovat spekulatiivisia ja johtavat todennäköisesti rahoituksen ja siten myös toiminnan vähenemiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Budjettiesitys leikkaa yliopistojen perusrahoitusta ensi vuonna 57,65 miljoonaa euroa. Leikkauksen vastapainoksi yliopistojen tutkimustoimintaan osoitetaan 20 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja aloituspaikkoihin 2,5 miljoonaa euroa. Tehdyillä päätöksillä yliopistojen rahoitus laskee 33,7 miljoonaa euroa vuonna 2026. Yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä tulossopimuksissa on sovittu koulutusmäärien nostamisesta. Koulutustoiminta rahoitetaan perusrahoituksella. Määrien nostaminen vähenevällä perusrahoituksella ei kuitenkaan onnistu ilman laatukompromisseja.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Puolelle ikäluokasta korkeakoulututkinnon saaminen edellyttää pysyvää rahoituspohjaa, ei kertaluonteisia erillismomentteja, jotka ovat kustakin hallituskaudesta riippuvaisia. Ammattikorkeakoulujen yhdestä tutkinnosta saama hinta on rahan reaaliarvossa mitattuna lähes puolittunut reilussa vuosikymmenessä. Siksikin hallituksen uudet perusrahoitukseen kohdennettavat rahoitusleikkaukset ovat erityisen haitallisia sekä koulutusmäärien että koulutuksen laadun näkökulmasta. Korkeakoulujen perusrahoitusta pitäisi ennemmin vahvistaa, ei heikentää. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

70. Opintotuki

Muut kuin lasta huoltavat opiskelijat ovat siirtyneet yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025. Opintotuen asumislisä on riippuvainen opiskelijan opintojen edistymisestä eikä sitä saa kesän ajalta. Tämän päätöksen lisäksi hallitus on jäädyttänyt opintotuen indeksikorotukset sekä kasvattanut opintolainan maksimimäärää 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa.  

Siirron seurauksena opiskelijoiden asumisen tuki on pienentynyt jopa 98 euroa kuukaudessa. Otettaessa huomioon myös vuonna 2024 tehty asumislisän leikkaus, on ero opiskelijan toimeentulossa jopa 170 euroa kuukaudessa vuoteen 2023 verrattuna. Kun lisäksi huomioidaan opintorahan indeksijäädytys, on yhteisvaikutus yksin asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla noin 200 euroa kuukaudessa vuonna 2027. 

Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä. Vuonna 2024 julkaistussa THL:n tutkimuksessa viidennes opiskelijoista ilmoitti toimeentulonsa olleen erittäin niukka ja epävarma viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Viimeisen vuoden aikana neljännes ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi ja lähes joka viides opiskelija kertoi tinkineensä lääkkeiden ostosta. Nyt ei ole oikea aika leikata opiskelijoiden toimeentulosta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

80. Taide ja kulttuuri

Taiteella ja kulttuurilla on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä rooli. Luovien alojen ja kulttuurin merkitys on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen, sillä ne synnyttävät innovaatioita ja yrityksiä, luovat uutta ja synnyttävät uusia osaajia. Suomessa luovat alat työllistävät jo nyt yli 120 000 ihmistä, joista liki kolmannes on yrittäjiä. 

Orpon hallituksen leikkaukset vaarantavat suomalaisen taiteen ja kulttuurin elinvoiman, sen saavutettavuuden ja edellytykset kehittyä. Alemman arvonlisäverokannan nousun myötä yhä useamman lapsen, nuoren ja heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevan pääsy kulttuuripalveluiden pääsyyn vaikeutuu kohtuuttomasti. Vaadimme, että taiteeseen ja kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset perutaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Hallitus kohdistaa leikkauksen yksityisen kopioinnin hyvitykseen. Hyvitysmaksun leikkaaminen tarkoittaa sitä, että audiovisuaalisen alan tekijöiden tekijänoikeuskorvaukset tulevat olemaan tulevaisuudessa pienempiä. Kun hallitus kohdistaa kulttuuriin useita muitakin leikkauksia, on selvää, että yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus tulisi perua. Ennemmin hyvitystä tulisi kasvattaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Hallitus on kohdentanut opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin avustuksiin 6,5 miljoonan euron leikkauksen, joka koskee taide- ja kulttuurialan valtakunnallisia yhteisöjä, kulttuuritilojen investointeja, elokuvan, audiovisuaalisen kulttuurin ja luovien sisältöjen edistämistä sekä kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja museoita. Nämä leikkaukset ovat kova isku alalle, joka kuitenkin lisää ihmisten hyvinvointia, ylläpitää huoltovarmuutta sekä säilyttää kulttuuriperintöä. Vihreiden mielestä leikkaukset tulisi perua. 

Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Mitä aiemmin niihin saa kosketuksen, sitä helpompaa ne on sisällyttää osaksi elämää, millä on tutkittuja vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Siksi esitämme taidetestaajatoiminnan määrärahojen turvaamista ja vahvistamista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

90. Liikuntatoimi

Hallitus on kohdistanut liikunnan edistämiseen merkittäviä leikkauksia. Liikkumattomuus maksaa vuosittain yli 3 miljardia euroa ja väestön liian vähäinen liikkuminen onkin yksi keskeisistä suomalaisen yhteiskunnan haasteista jo nyt, ja kasvaa vielä tulevaisuudessa jopa kaksinkertaiseksi. Lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. 

Liikuntaan kohdistuvat leikkaukset ovatkin leikkauksia ennaltaehkäisystä. Tästä syystä liikuntaan kohdistuvat leikkaukset tulisi perua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

91. Nuorisotyö

Nuorisotyössä tehdään korvaamattoman tärkeää työtä hyvin pienillä resursseilla. Juuri nuorisotyöntekijä voi olla monelle se ensimmäinen turvallinen ja luotettava aikuinen. Erityisesti etsivä nuorisotyö tavoittaa nuoria, joita ei välttämättä muilla keinoin tavoiteta. 

Ehdotamme, että hallituksen leikkaukset nuorilta perutaan ja että etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa ja nuorten syrjäytymisen vastaista työtä vahvistetaan. Tämä pitää sisällään myös esimerkiksi kulttuurikasvatustyötä segregaatiosta kärsivillä alueilla sekä kotoutumista ja osallisuutta tukevan nuorisotyön vahvistamista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Maataloudella on keskeinen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ekologisesti kestävä ruoantuotanto on avain myös ruokaturvan parantamiseen. Maataloutta on uudistettava, jotta se olisi kestävää sekä ympäristön että tuottajien kannalta. On tärkeää, että Suomi tekee vaikuttamistyötä ekologisen maatalouden puolesta paitsi Suomessa, myös EU:n tasolla. 

Tärkein keino maatalouden ekologisen kestävyyden parantamiseen on siirtyminen lihantuotannosta entistä enemmän kasvipohjaiseen ruoantuotantoon. Eläinperäisten tuotteiden kulutus on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. 

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii pikaisia lisätoimia. Kosteikkoviljelyn tukeminen on yksi kustannustehokkaimmista päästövähennystoimista. Orpon hallitus on kuitenkin leikannut kosteikkoviljelyn tukemisesta 30 000 000 euroa. Ehdotamme, että kosteikkoviljelyyn osoitetaan vuodelle 2026 50 000 000 euroa.  

Suomella on mahdollisuus luoda kasvua kasvipohjaisesta ruuantuotannosta ja viennistä, mutta se vaatii paitsi ajattelutavan, myös tukipolitiikan muutosta. Myös eläinten oikeuksia on vahvistettava määrätietoisesti. 

Maataloudessa on paljon mahdollisuuksia erilaisissa ilmastoratkaisuissa. Esimerkiksi turvepeltojen ilmastotoimet ovat yksi kaikkein tehokkaimmista ilmastotoimista. Suomessa on myös käyttämättömiä turvepeltoja, joiden päästöjä saataisiin laskettua vettämällä pellot. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

10. Maaseudun kehittäminen

Maataloudella on keskeinen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ekologisesti kestävä ruoantuotanto on avain myös ruokaturvan parantamiseen. Maataloutta on uudistettava, jotta se olisi kestävää sekä ympäristön että tuottajien kannalta. Samalla julkisen talouden tilanne on haastava. Menokohteita tulee tarkastella kriittisesti, jotta julkinen talous voidaan saada tasapainoon. Esitämme, että Makera-tukia karsitaan 20 000 000 eurolla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Turkistarhaus aiheuttaa turkiseläimille laajaa, tarpeetonta kärsimystä. Turkistarhoilla eläimet elävät pienissä häkeissä vailla mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tarhauksen seurauksena eläimille kehittyy sairauksia ja käyttäytymisen häiriöitä. 

Turkistarhat aiheuttavat myös terveysturvallisuusriskin. Asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet, että turkistarhat aiheuttavat merkittävän riskin uusien epidemioiden ja pandemioiden syntymiselle. 

Tämän lisäksi turkistarhaus on suurissa ongelmissa kannattavuuden kanssa. Turkisalan loppuminen Suomessa on turkisten laskevan kysynnän ja eläinten oikeuksien kannatuksen vuoksi joka tapauksessa edessä tulevaisuudessa. Turkistarhauksen hallittu alasajo tulisikin aloittaa mahdollisimman pian. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Julkisen talouden tilanne on vaikea. Tästä syystä erilaisia valtiontukia on tarkasteltava kriittisesti. Ehdotamme, että hevosurheilun tukemista karsitaan säästötoimenpiteenä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Maa- ja elintarviketalous

Eläimet eivät voi osallistua itse suoraan niiden hyvinvointiin vaikuttavien päätösten tekemiseen ja siitä käytävään keskusteluun. Siksi tarvitaan eläinsuojeluvaltuutettua, joka tarkastelee yhteiskuntaa eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ja ottaa siihen tästä näkökulmasta kantaa. Eläinten suojelun ja hyvinvoinnin edistämisen jatkuvuus ja ennakoitavuus edellyttävät, että eläinsuojeluvaltuutetun virka on pysyvä, ja että toiminnalle varataan vuosittain riittävät resurssit. Suomessa toimi eläinsuojeluasiamiehen virka vuosina 2020—2023.  

Eläinsuojeluvaltuutetun tehtävänä olisi edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluisi myös tukea ja edistää eläinten hyvinvointiin liittyvien eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä osallistua tehtävään liittyvien eri neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Maatalouden uudistaminen edellyttää merkittäviä muutoksia maataloustukiin. Tukijärjestelmää on uudistettava siten, että tuet ohjaavat ja kannustavat ruoan tuotannon ohella ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseen, hiilen sidontaan sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.Keskeinen keino maatalouden ekologisen kestävyyden parantamiseen on siirtyminen entistä enemmän kasvipohjaiseen ruoantuotantoon. Tavoitteeksi on asetettava eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähintään puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Luonnonhaittakorvaus on ympäristölle haitallinen tuki, sillä se ylläpitää tehottomassa käytössä olevaa peltoalaa ja täten lisää ilmastopäästöjä. Luonnonhaittakorvauksia tulisi vähentää ja säästyvä raha kohdentaa esimerkiksi kosteikkoviljelyyn. Ehdotamme, että luonnonhaittakorvausta vähennetään 30 000 000 eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

40. Luonnonvaratalous

Suomen hiilinielujen taso on romahtanut ja metsäluonnon tila on heikentynyt. Molempien ilmiöiden taustalla on ihmisen toiminta ja liian suuri metsien käyttö eli hakkuut. Jotta hiilinieluja ja metsäluontoa voitaisiin elvyttää, tarvitaan sekä lisäpanostuksia metsien suojeluun että hakkuutason laskua. Metsien suojelussa Metso-ohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Yksi toimiva tapa puolestaan laskea hakkuita ja vähentää metsien ylikäyttöä on vähentää puuntuotannon tukia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Suomalaisen luonnon tila on heikentynyt. Tämä näkyy kaikkialla, mutta voimakkaasti myös suomalaisissa metsissä. Suomen metsäluonnon luontotyypeistä uhanalaisia on hälyttävät 76 %. Ilman merkittäviä lisäpanostuksia Suomi ei tule saavuttamaan tavoitteitaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2030 mennessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kun Metka-rahoja vähennetään, kevenee myös Metsäkeskuksen hallinnollinen taakka. Tästä syystä Metsäkeskuksen toiminnan avustuksia voidaan vähentää säästötoimenpiteenä. Vastaavasti Metso- ja Helmi-ohjelmiin tarvittavat lisäpanostukset edellyttävät lisää resurssia myös Metsäkeskuksen osalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suomen romahtaneen hiilinielun elvyttämiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Yksi toimenpide on lisätä metsien kasvua joutomailla. 

Joutomaiden metsän kasvua tukemalla hiiltä saadaan sidottua alueilla, joilla sitä ei muuten tapahtuisi samalla tasolla. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja. Niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Liikenne on Suomessa merkittävä päästölähde, eivätkä liikenteen päästöt ole viime vuosien aikana merkittävästi laskeneet. Orpon hallituksen päätöksillä liikenteen päästötavoitteet karkaavat yhä kauemmas. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaankin nopeita lisätoimia.  

Samalla kaikilla tulee olla mahdollisuus liikkua esimerkiksi työpaikalle sekä vapaa-ajan harrastuksiin sujuvasti ja kestävästi. Jotta yhä useammalla olisi aito mahdollisuus valita polttomoottoriautoa kestävämpi liikkumisen muoto, sähköautojen verotusta ei tule vielä kiristää. Liikenteen verotusta tulee uudistaa siten, että se kannustaa nykyistä vahvemmin autokannan uusiutumiseen ja sähköistymiseen. 

Samalla on aktiivisesti kehitettävä joukkoliikenteen, kävelyn sekä pyöräilyn edellytyksiä koko Suomessa. Kunnille ja kaupungeille tulee antaa mahdollisuus periä ruuhkamaksuja, mikä mahdollistaisi nykyistä suuremmat panostukset joukkoliikenteen kehittämiseen. 

10. Liikenne- ja viestintäverkot

Suomen talous on suurten haasteiden edessä. Lukuisista lupauksista huolimatta Orpon hallitus lisää Suomen velkaa huomattavasti seuraavien vuosien aikana. Samalla se kohdistaa erityisesti nuorille, lapsille ja heikommassa asemassa oleville merkittäviä sopeutustoimenpiteitä.  

Valtiontaloutta tulee tasapainottaa, mutta se tulee tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kenellekään ei koidu kohtuutonta taakkaa. Vakaa julkinen talous varmistaa, että ihmisille tärkeät palvelut pystytään turvaamaan ja ihmiset voivat hyvin. Tästä syystä ehdotamme, että väylänpidon määrärahoja vähennetään säästötoimenpiteenä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Sujuva mahdollisuus liikkua arjessa on edellytys hyvälle elämälle. Se on turvattava kaikkialla Suomessa. Samalla liikenne on irrotettava vauhdikkaasti ja tehokkaasti fossiiliriippuvuudesta ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. 

Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman rahoituksen leikkaaminen vaikuttaa merkittävästi kuntien kykyyn toteuttaa kävelyn ja pyöräilyn investointeja tiukkenevassa taloustilanteessa. Kävely ja pyöräily ovat paitsi ilmastolle ja ympäristölle hyvä tapa liikkua, ne myös parantavat kansanterveyttä. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa. 

Lentoliikenne taas on saastuttavin muoto liikkua. Lentoliikennettä ei ole perusteltua tukea niin talouden kuin ympäristön kannalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Liikenteen ja viestinnän palvelut

Kotimaan lentoliikenteen tuet ovat ympäristölle haitallisia tukia ja kustannustehotonta liikenne- ja elinkeinopolitiikkaa. Lentäminen on liikennemuodoista ilmastolle ja ympäristölle kaikkein haitallisin. Silti sitä tuetaan valtion toimesta suurilla summilla.  

Alueellinen saavutettavuus tulisikin varmistaa ensisijaisesti raideyhteyksin, mikä edellyttää painopisteen siirtoa lentoliikenteen julkisesta tukemisesta kohti raideliikenteen kehittämistä.  

Joukkoliikenteen tulee olla edullinen ja saavutettava vaihtoehto autoilulle. Esitämme, että joukkoliikenteen ilmastoperusteinen avustus palautetaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Työvoimakustannustuen tavoitteena on parantaa huoltovarmuutta ja tukea suomalaisten alusten kilpailukykyä ulkomaanliikenteessä miehistökustannuksia alentamalla. Merenkulun rahtiliikenteen huoltovarmuutta tukeva määräraha on perusteltu, mutta suuri osa tuesta kohdistuu nykyään niin sanottuun viihdemerenkulkuun. 

Viihdemerenkulkuun kohdistuva tuki ei ole perustelua niin vapaan kilpailun kuin valtiontalouden näkökulmasta. Lisäksi tukea voi pitää potentiaalisesti ympäristölle haitallisena. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Hallitus on varannut romutuspalkkion käyttöön ottamiseksi 20 000 000 euroa. Vihreät katsoo, että haastavassa taloudellisessa tilanteessa romutuspalkkion käyttöönotto ei ole riittävän tehokasta rahankäyttöä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomen työttömyystilanne on hälyttävä. Hallitus lupasi maahan 100 000 uutta työpaikkaa, mutta nyt ollaan menty täysin päinvastaiseen suuntaan. Suomen työttömyysasteen trendi nousi lokakuussa 10,3 prosenttiin, mikä on korkein luku koko 2000-luvulla. Tämä on huonoin lukema sitten 1990-luvun lamavuosien. Edes korona- tai finanssikriisin aikaan ei työttömyysluvut olleet näin huolestuttavia. 

Hallituksen toimet tilanteen kääntämiseksi eivät ole riittäviä. Työllisyyskriisin ratkaiseminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa, jolla Suomi nostetaan taantumasta, ja täsmätoimia, jolla rakennetaan siltaa yli heikon suhdanteen. Kestävä työllisyyspolitiikka edellyttää koulutukseen panostamista, yrittäjämyönteisyyttä ja turvaverkkoja, jotka auttavat ponnistamaan takaisin työelämään. 

Yksi keskeisistä hallituksen talouspolitiikkaan liittyvistä kompastuskivistä on suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon. Hallituksen maahanmuuttoa jarruttava politiikka on Suomen talouden ja työllisyyden kannalta monin tavoin haitallista. Hallitus tekee myös merkittävän leikkauksen kotoutumisen korvauksiin. Leikkaukset voivat johtaa esimerkiksi kielikoulutuksen ja työllistymisen tukemisen vähenemiseen, mikä heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia integroitua osaksi suomalaista työelämää. 

Pienyrittäjissä on valtava voima Suomen talouden kannalta. Heikossa taloudellisessa tilanteessa he ovat kuitenkin vaikeassa pakkoraossa. Yrittäjä joutuu herkästi tilanteeseen, jossa hän joutuu ajamaan alas yritystoimintaansa eikä sen käynnistäminen uudelleen ole helppoa. Ehdotamme, että hallitus luo Business Finlandin yhteyteen uuden ohjelman, jonka tarkoitus on tukea mikro- ja yksinyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi ehdotamme, että hallitus luo pienille yrityksille suunnatun HelpDesk -avustuspalvelun, joka tarjoaa pienille yrityksille yrityskohtaista neuvontaa ja tukea työntekijöiden palkkaamiseen liittyen. Lisäksi mikroyritysten rahoitusinstrumentteja tulee kehittää. 

Hallituksen politiikka on riittämätöntä ilmaston ja luonnon kannalta. Hallitus esimerkiksi höllentää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta eikä tuo riittäviä korvaavia esityksiä tilalle. Epäjohdonmukaisella ilmastopolitiikalla ja toimimattomuudella voi olla merkittäviä kustannuksia, jos Suomi joutuu ostamaan merkittäviä määriä tavoitteiden saavuttamiseen vaadittavia päästöyksiköitä muilta mailta. 

Liikenteen nopean sähköistämisen lisäksi uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitetta tulee kasvattaa. Hallitus on tässäkin asiassa toiminut täysin päinvastoin ja lisännyt päästöjä höllentämällä jakeluvelvoitteen kasvu-uraa.  

Hallituksen leikkaukset ovat osuneet erityisesti naisiin. Naisten työllisyys on myös heikentynyt miesten työllisyyttä enemmän. Hallituksen päätöksillä heikentää irtisanomisen suojaa ja määräaikaisten työsuhteiden perusteita on sukupuolten tasa-arvoa heikentävä vaikutus. Naiset hoitavat useammin lapsia kotona sekä työskentelevät miehiä useammin määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa. Myös suurin osa omaishoitajista on naisia. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ihmisryhmät, jotka kohtaavat monenlaista syrjintää samaan aikaan, kuten vammaiset naiset. 

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Tane ja tasa-arvovaltuutettu ovat nostaneet esiin, että talousarvion sukupuolivaikutukset jäävät merkittäviltä osin näkymättömiin. Päätösten ja budjetoinnin sukupuolivaikutusta pitäisi arvioida nykyistä paremmin jo niitä tehdessä eikä vain jälkijättöisesti. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden syrjintää koskevien yhteydenottojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Viime vuosien aikana valtuutetun käytettävissä olevia resursseja on kuitenkin juustohöylätty. Tämä osaltaan pahentaa hallituksen tekemien päätösten seurauksia, sillä epäkohtiin on aiempaa vaikeampaa puuttua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

01. Hallinto

Yritysten ja toimialajärjestöjen toimintaa koskettava kilpailuoikeus on monisyistä ja joissakin tapauksissa kilpailulain tulkinta on haasteellista.  

Pientenkin yritysten pitäisi olla mahdollista saada riittävää neuvontaa ja varmuutta toimintansa kilpailulainmukaisuudesta. Nykyisin kilpailuviranomaisten neuvonta ei riittävällä tavalla tue yritysten oikeusvarmuutta. Yritykset eivät voi saada sitovaa näkemystä kilpailulainsäädännön soveltuvuudesta, eikä yritys voi myöhemmin pätevästi vedota käytyihin keskusteluihin.  

Kilpailuviranomaisen ei pidä ainoastaan valvoa kiellettyä toimintaa vaan sen tulee aktiivisesti neuvonnallaan pyrkiä ehkäisemään kilpailurikkomusten syntymistä. Tehokas ennakollinen viranomaisneuvonta edesauttaisi markkinoita hyödyttävän yritysyhteistyön ja tehokkuusetujen syntymistä ja poistaisi vallitsevia epävarmuuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Uudistuminen ja vähähiilisyys

Suomen yrityskannasta 95 prosenttia on mikroyrityksiä. Mikroyritysten kansainvälistymisessä on suurta potentiaalia, mutta sitä ei tunnisteta eikä tueta riittävästi. Vientivetoisessa taloudessa ei ole varaa olla hyödyntämättä mikroyritysten kansainvälistymistä. Kansainvälistyminen ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan sitä tulee aktiivisesti tukea. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Sähköistämistuki astui voimaan 2022 ja sen tarkoituksena on korvata osa päästökaupan aiheuttamasta lisäkustannuksesta sähkön hinnassa tietyille hiilivuotoriskin alla oleville teollisuuden aloille. Erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina ei ole perusteltua käyttää valtion rahaa ympäristön kannalta haitallisiin tukiin, joten esitämme koko tuen lakkauttamista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Julkisen talouden tilanne on haastava ja valtion menokohteita tulee tarkastella kriittisesti. Esitämme, että laivanrakennuksen innovaatiotukea karsitaan säästötoimenpiteenä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

30. Työllisyys ja yrittäjyys

Suomessa on pitkään ajateltu, että työllistyminen on kuntoutumisen viimeinen etappi. Tutkimus ja käytäntö kuitenkin osoittavat, että mielekäs työ voi olla kuntoutumisen vahvin moottori. Esitämme Työ ensin -pilottia, jossa tarvittavat tukipalvelut räätälöidään työn rinnalle, ei sen eteen muuriksi. Pilotti laajentaisi asunnottomuuden ja osattomuuden torjumisessa tulokselliseksi todettua asunto ensin -periaatetta työllisyyttä tukeviin palveluihin. Kansainvälisen kokemuksen perusteella työ ensin -malli kasvattaa työllisyyttä, pienentää palveluiden kustannuksia ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia. 

Esitämme myös lisää tukea konkurssineuvontaan. Konkurssiinkin päättynyt yritystoiminta on kerryttänyt yrittäjälle valtavasti osaamista ja kokemusta, joka on arvokasta uuden yritystoiminnan pohjana. Konkurssin tekemiseen liittyy Suomessa kuitenkin epäonnistumisen leima. Tätä stigmaa tulee aktiivisesti kitkeä ja yrittäjille tulee tarjota lisää tukea konkurssitilanteissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen

Hallitus jatkaa kotoutumiskorvausten leikkaamista. Kotoutumisaika ja siitä maksettava korvaus ovat jo nyt riittämättömiä. Laskennallisten korvausten tason leikkaus, yhdistettynä jo aiemmin päätettyyn korvausajan lyhentämiseen ja tulkitsemiskustannusten korvaamisen heikennyksiin, vaikuttaa merkittävästi kunnan mahdollisuuksiin järjestää maahanmuuttajille heidän kotoutumistaan tukevia palveluita tilanteessa, jossa kuntien lakisääteiset kotoutumisvelvoitteet ovat kasvamassa. Laskennallisen korvauksen enimmäiskeston lyhentäminen ilman tilannekohtaista joustoa myös asettaa kotoutujat eriarvoiseen asemaan. Samalla esitetyt kuntien tehtävien kevennykset tai poistot ovat täysin epäsuhteessa esitettyyn laskennallisten korvausten tason leikkaukseen. Monelta osin esitetyt muutokset eivät tosiasiallisesti lainkaan vähennä kuntien kotoutumiseen liittyviä tehtäviä. 

Jos hallitus todella haluaisi nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista, se tekisi esityksiä maahanmuuttajien palveluiden saatavuuden parantamisesta, lyhentäisi odotusaikoja, panostaisi osallisuuteen ja purkaisi rasismia yhteiskunnassa. Vihreiden mielestä kototutumiseen ei tule tehdä leikkauksia. Vastaavasti peruisimme leikkaukset tulkkauskustannuksiin sekä kotoutumiskoulutukseen. 

Orpon hallituksen pakolaiskiintiö on vuodelle 2024 500 henkilöä. Se on aivan liian pieni tilanteessa, jossa maailmalla on enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Pakolaiskiintiö on tehokas keino auttaa niitä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Pakolaiskiintiö tulisi korottaa 3 000 henkilöön.  

Pakolaiskiintiö varmistaa, että pakolaisilla on turvallinen reitti saada kansainvälistä suojelua. Pakolaiskiintiötä ei pitäisi laskea, vaan päinvastoin kasvattaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallitus leikkaa sosiaaliturvasta sekä on jäädyttänyt useiden sosiaaliturvaetuuksien indeksit. Leikkauksia on kohdistettu muun muassa asumistukeen ja perustoimeentulotukeen. Hallituksen leikkaukset osuvat niihin, jotka ovat jo ennestään vaikeimmassa asemassa. Lapsikorotuksen poistaminen ajaa entistä suuremman joukon jo valmiiksi heikossa asemassa olevia lapsiperheitä, yksin asuvia ja pienituloisia ahtaalle. Samalla ansioturvan suojaosien poisto heikentää työn vastaanottamisen kannustimia. Vihreät peruisi etuuksien indeksitarkistuksen jäädytyksen, asumistukileikkaukset sekä palauttaisi työttömyysturvan lapsikorotukset sekä suojaosat. 

Perustulo on ollut pitkään Vihreiden tavoite, joka ratkaisisi monia sosiaaliturvaan liittyviä haasteita. Perustulon aiemmat kokeilut ovat jääneet monin tavoin puolitiehen. Siksi esitämme, että uutta perustulokokeilua varten varataan 20 miljoonaa euroa ja se toteutetaan vuoteen 2027 mennessä. 

Hallitus ei kehitä kotihoidontukea, vaikka se jakautuu huomattavan epätasaisesti vanhempien kesken sekä vaikuttaa heikentävästi lapsiperheiden toimeentuloon ja erityisesti äitien urakehitykseen. Lastenhoidon tukiin tulisi tehdä pitkäjänteinen, kustannusneutraali uudistus, jossa kotihoidon tuki muutetaan joustavaksi lastenhoidon tueksi. Tavoitteena tulee olla mahdollistaa nykyistä paremmin lapsen hoitaminen kotona 1—2-vuotiaaksi, nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta 2-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla sekä parantaa erityisesti äitien työllisyyttä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Suomi on kansainvälisesti vertaillen erittäin väkivaltainen maa naisille. Sukupuolittuneen väkivallan torjuntaan tarvitaan välittömästi lisää resursseja. 

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.  

Sopimus velvoittaa sen ratifioineita maita toimimaan pitkäjänteisesti ja koordinoidusti naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuolittuneen väkivallan vähentämiseksi. Sopimus velvoittaa Suomea toimimaan myös sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan eri sektoreilla. Naisiin kohdistuva väkivalta on sopimuksessa määritelty naisiin kohdistuvaksi rakenteelliseksi syrjinnäksi. Nykyisellään Suomi jää kuitenkin kauas Istanbulin sopimuksessa määritellyistä velvoitteista.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

THL:n mukaan arviolta noin 6 prosenttia raskaana olevista käyttää päihteitä, mutta monien kohdalla päihteiden käyttöä ei tunnisteta, eikä äiti tai perhe saa tarvitsemiaan palveluita. Päihteitä käyttävien raskaana olevien äitien ja vauvaperheiden hoidon jatkuvuuteen panostettava. Siksi esitämme päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palvelujen kehittämiseen ja turvaamiseen määrärahoja. 

MARAK on moniammatillinen menetelmä, joka auttaa vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokevia henkilöitä tai väkivallan uhan alla eläviä. Sen tavoitteena on arvioida väkivallan riskejä, parantaa uhrin turvallisuutta ja koordinoida viranomaisten ja järjestöjen antamaa tukea. MARAK kokoaa eri alojen toimijat yhteen ja varmistaa, että uhri saa tarvitsemansa avun helposti ja nopeasti. Hallitus esittää MARAK:iin varatun määrärahan pienentämistä vuoteen 2024 verrattuna. 

Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksi sukupuolittuneen väkivallan muoto, joka loukkaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. THL:n mukaan Suomessa elää noin 10 000 tyttöä ja naista, jotka ovat läpikäyneet sukuelinten silpomisen. Tämän lisäksi 650—3 080 tyttöä on riskissä joutua läpikäymään silpomisen. Silpominen loukkaa ihmisoikeuksia ja heikentää naisten tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeuksia sekä aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen naisten sukuelinten silpomisen rangaistavuudesta, mutta työtä sen ehkäisemiseksi tulee jatkaa. Tavoitteena tulee olla, että Suomessa asuvia ja oleskelevia tyttöjä ei silvota eikä lähetetä Suomesta ulkomaille silvottavaksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee kouluttaa ammattilaiset ottamaan asia puheeksi ja parantaa yhteistyötä kaikkien asian kanssa tekemisissä olevien toimijoiden ja perinnettä harjoittavien yhteisöjen jäsenten kesken. Hallitus esittää tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön varatun määrärahan pienentämistä vuoteen 2024 verrattuna. 

SERI-tukikeskukset tarjoavat raiskauksen uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä apua, traumatukea ja neuvontaa. Keskuksia on 21, ja Suomi on saanut kansainvälistä tunnustusta mallistaan. Toiminta vaatii rahoitusta, jotta muun muassa ammattilaisten erityisosaaminen. kasvaviin asiakasmääriin vastaaminen ja jatkohoidon järjestäminen voidaan varmistaa. Sosiaali- ja terveysministeriön jakama erillisrahoitus keskuksille päättyi vuonna 2023, eikä hallitus ole osoittanut toimintaan uusia resursseja. Nykyinen rahoitus on pääosin sairaaloiden varassa. Rahoitus on välttämätöntä, jotta Istanbulin sopimuksen velvoitteet toteutuvat ja jotta vältetään seksuaaliväkivallan aiheuttamat pitkäaikaiset taloudelliset ja inhimilliset kustannukset. 

Hallitus esittää leikkausta myös väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisyyn. Vihreiden mielestä tämän toiminnan rahoitusta ei tule vähentää. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Hallituksen politiikka on monin tavoin eriarvoistavaa. Noin 120 000 lasta elää Suomessa köyhyydessä. Jos perheen aikuinen tai aikuiset kamppailevat toimeentulovaikeuksien keskellä, heijastuu köyhyys lapsuuteen ja nuoruuteen. Orpon hallitus leikkaa perheiden toimeentulosta ja asumistuesta. vaikka tiedämme, että tuo raha on pois lasten arjen turvasta, ruoasta ja vaatteista. Kaikkein vaikein tilanne on yksin asuvilla alle 35-vuotiailla nuorilla. Esitämme, että asumistukeen kohdistuvat leikkaukset perutaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Hallitus leikkaa toimeentulotukea yli 50 miljoonaa euroa ja alentaa perusosaa kaikilta. Lisäksi sanktiojärjestelmä mahdollistaa jopa 50 prosentin leikkauksen niille, jotka eivät ole hakeneet ensisijaisia etuuksia.  

Valiokuntalausunnossaan SOSTE arvioi, että 80 prosenttia toimeentulotuen saajista menettää merkittävän osan käytettävissä olevista tuloistaan ja että uudistus kasvattaa pienituloisuutta yli 120 000 henkilöllä. Hallituksen toimet kääntyvät itseään vastaan, kun työllisyysnäkymät heikkenevät ja pitkän aikavälin kustannukset lisääntyvät. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

30. Sairausvakuutus

Orpon hallitus kasaa taakkaa erityisesti nuorten niskaan, ja leikkaa niiltä, jotka kipeästi tarvitsisivat näköaloja tulevaisuuteen. Nuorten kuntoutustuella vahvistetaan nuorten sitoutumista kuntoutukseen ja vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä, joka heijastuu myös työllisyyteen. Nuorten kuntoutustuesta leikkaaminen on myös ristiriidassa hallituksen työllisyystavoitteiden kanssa.  

Vihreät pitää perusteltuna, että lapsettomuushoitojen Kela-korvaavuutta vahvistetaan, mutta korvausten on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla myös sosiaalisin perustein, jotta esimerkiksi itselliset naiset ja sateenkaariperheet eivät jää tuen ulkopuolelle. 

Sen sijaan hallituksen muut Kela-korvausten yleiset korotukset ja laajennukset yksityiseen terveydenhuoltoon ovat tehottomia hoitoonpääsyn parantamisen kannalta. Hallitus on perustellut korotuksia julkisen terveydenhuollon hoitojonojen purkamisella, mutta korotukset eivät ole tuottaneet tavoiteltua vaikutusta jonojen lyhenemiseen, ja samalla osa lisärahoituksesta valuu yksityisen sektorin hintoihin ja terveysjättien voittoihin. Vihreiden mielestä nämä tehottomiksi jääneet Kela-korvausten korotukset tulee perua ja kohdentaa rahoitus hyvinvointialueiden julkisten peruspalvelujen vahvistamiseen, mikä on vaikuttavin tapa purkaa hoitojonoja ja turvata yhdenvertainen hoitoonpääsy. 

Hallitus myös rajaa paperittomien henkilöiden oikeuden vain kiireellisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin. Ei ole kuitenkaan mitään näyttöä siitä, että nykyinen sääntely olisi johtanut ongelmiin. Päinvastoin asiantuntijalausunnoissa on korostettu, että oikeus ajoissa saatuun hoitoon on vähentänyt päivystysten kuormitusta ja säästänyt resursseja. Esitetty muutos tulisi perua.  

Hallitus on myös korottanut lääkekorvausten alkuomavastuuta, joka kohdistaa kohtuuttomia lisäkustannuksia sairastaville ihmisille. Korotus lisää riskiä, että ihmiset jättävät lääkkeitä ostamatta tai vähentävät niiden käyttöä, mikä heikentää hoitotuloksia ja kasvattaa terveydenhuollon muita kustannuksia. Orpon hallitus on jo aiemmin leikannut sosiaaliturvaetuuksia, pidentänyt hoitotakuuta ja korottanut asiakasmaksuja. Leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, ikääntyneisiin ja vammaisiin henkilöihin, jotka ovat riippuvaisia julkisista palveluista ja lääkekorvauksista. Lisäkustannuksia sairastamiseen tuo myös sairauspäivärahojen leikkaus, joka on erityisesti pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden kannalta ongelmallista.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

40. Eläkkeet

Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajan nosto 18 vuoteen kohdistuu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin ja nuoriin. Muutos heikentää monien perheiden toimeentuloa etuuksien tason laskiessa. Vihreiden mielestä ikärajan nosto tulisi perua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

60. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen

Hallitus on esittänyt muutosta, jonka mukaan momentin 33.60.36 määrärahaa saa käyttää enintään 562 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen hyvinvointialueille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määräaikaiseen kehittämishankkeeseen. Aiemmin määräraha oli käytettävissä saamelaisten kotiseutualueen hyvinvointialueille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi. 

Riskinä on, että käyttötarkoituksen muutos johtaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen heikkenemistä. Ehdotamme, että muutos perutaan. Suomi on jo nyt saanut suosituksia ihmisoikeuksien toimeenpanoa valvovilta elimiltä parantaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta.  

Suomessa toimii tällä hetkellä 29 turvakotia, joissa on perhepaikkoja yhteensä 228 perheelle tai yksin tulevalle asiakkaalle. Suomi on kuitenkin jo 2015 sitoutunut Istanbulin sopimukseen, jonka mukaan turvakotipaikkoja pitäisi olla 500. Alueellinen eriarvoisuus on suurta, ja erityisesti Pohjois-Suomessa ja haja-asutusalueilla matkat lähimpään turvakotiin ovat kohtuuttoman pitkiä. Hallitus on osoittanut budjetissaan turvakotitoimintaan lisäresursseja, mutta aivan liian vähän. Korotuksella katetaan ainoastaan turvakotipalvelujen tuottajien palkka- ja muiden kustannusten nousu. 

Vihreät ehdottaa turvakotitoimintaan riittäviä resursseja, jotta Istanbulin sopimuksen velvoitteet voidaan saavuttaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen leikkaukset heikentävät ennaltaehkäisevää tukea, apua ja neuvontaa, mikä kasvattaa tulevia sosiaali- ja terveysmenoja. Järjestöjen toiminta, kuten mielenterveystyö, nuorten tukipalvelut ja väkivaltatyö, tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Leikkaukset vaarantavat kriittisiä palveluja, kuten mielenterveyden kriisipuhelimen ja ADHD-nuorten tukiverkoston, sekä lisäävät riskejä esimerkiksi vauvojen kaltoinkohtelulle ja perheiden huostaanotoille. Järjestöjen rahoitus on turvattava, sillä ne edistävät terveyttä, ehkäisevät ongelmia ja paikkaavat julkisen sosiaali- ja terveyshuollon aukkoja. 

Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä ennaltaehkäisevästi ja kuntouttavasti. Järjestöjen osaaminen tulisi Vihreiden mielestä paremmin hyödyntää täsmätyökykyisiä tukevassa työssä siten, että entistä useampi kykenisi työllistymään itsenäisesti avoimille työmarkkinoille. Kun työn tekemisestä saa kiinni, parantaa se elämänlaatua ja vähentää syrjäytymistä. Vihreiden tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä, ja täsmätyökykyisten työllisyyden vahvistaminen on siihen yksi väylä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hiilineutraalius on kirjattu ilmastolakiin, ja myös Orpon hallitus on omassa ohjelmassaan siihen sitoutunut.  

Hallituksen sisältä on kuitenkin toistuvasti kyseenalaistettu hiilineutraalius ja vaadittu ilmastolain vesittämistä. Me vihreät pidämme tällaista ajattelua vastuuttomana, lyhytnäköisenä ja myös taloudellisesti haitallisena. Ilmaston kuumenemisen edessä on himmailtu jo aivan liian pitkään, eikä silmien sulkeminen asialta auta mitään.  

Maankäyttösektori on tällä hetkellä Suomen ilmastopolitiikan ylivoimaisesti suurin haaste. Metsien kasvanut käyttö ja turvemaiden laahaavat päästövähennystoimet ovat syöneet toivotun hiilinielun ja muuttaneet maankäyttösektorin nielusta päästölähteeksi. Ilmaston lämmetessä maaperästä vapautuu aiempaa enemmän päästöjä, kun eloperäisen aineksen hajoaminen nopeutuu. 

Nykytilassa (vuoden 2024 pikaennakkotiedot) maankäyttösektori on nettona 13,5 Mt:n suuruinen päästölähde. Metsämaa on 1,2 Mt:n ja muut tilinpitoluokat 12,4 Mt:n suuruinen päästölähde. Puutuotteet toimivat 1,6 Mt:n suuruisena nieluna.  

Nykytilanne ei kuitenkaan tarkoita, etteikö maankäyttösektorin nieluja voitaisi elvyttää. Tämä kuitenkin edellyttää merkittäviä toimia metsien käytön suhteen, turvemaiden päästövähennystoimiin panostamista ja metsityksen lisäämistä sekä metsäkadon rajoittamista. Turvemaat ja turpeen hajoaminen niin metsissä kuin maatalousmailla on yksi keskeinen ilmastopolitiikan kysymys. Ilmaston lämpeneminen lisää turpeen hajoamista ja näin syntyy päästöjä lisäävä kierre, jota täytyy hillitä. 

Hiilineutraalius on edelleen käden ulottuvilla, jos vain niin tahdomme. Vihreiden vaihtoehdossa osoitetaan, että Suomesta on edelleen täysin mahdollista tehdä hiilineutraali. Se vaatii ennen kaikkea tahtoa. 

Suomi on myös sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Luonnon tila on kuitenkin hälyttävä. Suomen tunnetuista lajeista 11,9 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi. Suomen luontotyypeistä puolet, 48 prosenttia, on uhanalaisia ja keskimäärin 60 prosenttia luonnon tilasta on menetetty. Erityisen huolestuttavaa on tahti, jolla Suomen luonnon lajit ja elinympäristöt ovat monin paikoin taantuneet. Suomi on sitoutunut kääntämään kehityksen suunnan sekä kunnioittamaan YK.n luontosopimusta, että EU:n biodiversiteettitavoitteita.  

Myös luontokato on mahdollista pysäyttää, jos vain osoitamme riittävästi määrätietoisuutta haasteen edessä. Suomalaista luontoa voi suojella ainoastaan Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

Ympäristöjärjestöillä on tärkeä tehtävä luontokadon sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Niillä on merkittävä rooli lainvalmistelun tukemisessa sekä asiantuntevan tiedon jakamisessa. 

Suomi on sitoutunut torjumaan luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Järjestöjen avustuksia tulisi kasvattaa näiden tavoitteiden edistämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Ympäristövahingolla tarkoitetaan äkillistä tapahtumaa, jossa ympäristölle haitallista ainetta pääsee tai uhkaa päästä ympäristöön siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja jälkihoidon riittävä rahoitus on tärkeää turvata, jotta resurssit riittävät vakavien ympäristövahinkojen torjumiseen. 

Suomen luonnon tila on huolestuttava. Ympäristövahinkoja tulee ehkäistä määrätietoisesti, ja ympäristövahingon jälkeen jälkihoito tulee hoitaa huolellisesti.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Metsien suojelun laskeva rahoitus vaikeuttaa Suomen harvojen jäljellä olevien luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten metsien suojelua. Suomen metsäluonnon lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja metsäluontotyypeistä 76 % on uhanalaisia. Uhanalaisten metsäluontotyyppien uhanalaisuus on suurin Etelä-Suomessa. 

Metsät ovat tärkeitä myös ilmastokriisin torjunnan näkökulmasta. Metsien suojelu on ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää, sillä esimerkiksi Ilmastopaneeli on esittänyt hiilinielujen romahtamisen keskeisimmäksi syyksi liian suuria hakkuumääriä. Ilmastolain velvoittaman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi metsien hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaankin ripeitä toimia. 

Metsien suojelun rahoitusta tulisi kasvattaa, jotta Suomi voi saavuttaa luontokadon pysäyttämiseen ja hiilineutraaliuteen liittyvät tavoitteensa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Orpon hallitus toteuttaa luonnonsuojeluun historian suurimmat leikkaukset tilanteessa, jossa luontokadon pysäyttäminen vaatii nopeaa lisärahoitusta. Lisäksi hallitus ei ole huolehtinut toimista, joilla voidaan ehkäistä uusia haittoja. Hallitus ei ole myöskään edistänyt kiertotaloutta riittävästi ja tavoitteiden mukaisesti, vaikka se toisi ratkaisuja ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suomen vesien tilanne on huolestuttava. Itämeren luontotyypeistä uhanalaisia on 24 % ja Itämeren rannikon luontotyypeistä uhanalaisia puolestaan 58 %. Sisävesien tilanne ei ole paljon parempi, sillä sisävesien ja rantojen luontotyypeistä uhanalaisia on neljännes.  

Yksi keskeisimmistä syistä vesiluontotyyppien uhanalaisuuteen on ravinnekuormitus. Ravinteiden kierrätystä tulisi kehittää, jotta ravinnekuormitus laskisi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Luonnonsuojelualueilla turvataan lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta, jonka lisäksi niillä huolehditaan kansallismaiseman, kulttuuriperinnön ja virkistys- ja retkeilyalueiden säilymisestä. 

Hallituksen leikkaukset ovat vaarassa vähentää tuntuvasti retkeilyn mahdollisuuksia Suomessa. Luonnossa liikkumisella on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Palveluiden vähentäminen tarkoittaa sitä, että moni ei pääse luontoon ja kosketuksiin ympäristön kanssa, mikä vaikeuttaa monen suomalaisen luontosuhteen rakentumista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kosteikkojen ja vesien tila on Suomessa huono. Vesiensuojelun rahoituksen laskiessa luontokatoa vesiluonnon osalta ei pystytä pysäyttämään. Sen sijaan rahoituksen tuntuva väheneminen on vaarassa heikentää vesiluonnon tilaa. Jotta Suomi voi saavuttaa luonnonsuojeluun liittyvät tavoitteensa, kosteikkojen ja vesistöjen suojelun rahoitusta tulisi kasvattaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kansalliseen ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Suomen hiilineutraaliustavoitteen kannalta on tärkeää, että hiilinielut pysyvät korkealla tasolla. Nyt niiden taso on kuitenkin romahtanut. 

Suomi tarvitsee merkittävästi uusia toimia tavoitteen saavuttamiseksi. Yksi tehokkaimmista toimista hiilinielujen kasvattamiseksi on metsien suojelu. Esimerkiksi Ilmastopaneeli on todennut, että hakkuiden vähentäminen on keskeisin toimi hiilinielujen kasvattamiseksi. 

Samalla metsiä tulee suojella luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suomen metsäluonnon lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja metsäluontotyypeistä 76 % on uhanalaisia. Suomen tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Asumisneuvonta on tutkitusti toimiva keino ehkäistä asunnottomuutta. Asumisneuvonta on todettu onnistuneeksi ennaltaehkäiseväksi palveluksi esimerkiksi vuokravelkojen, asumisen häiriöiden ja häätöjen vähentämisessä sekä asumisen jatkumisen turvaamisessa. Asumisneuvonta on kustannustehokasta palvelua, joka tuo säästöjä niin kunnille, vuokrataloyhtiöille kuin valtiolle, ja auttaa asukasta ennen kuin ongelmat kärjistyvät.  

Asumisneuvonnan määrärahan vähentäminen on ristiriidassa hallituksen keskeisen tavoitteen kanssa poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Korjausavustuksen tavoitteena on muun muassa parantaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia asua kotona. Leikkaukset korjausavustuksista tarkoittaisivat käytännössä esimerkiksi sitä, että entistä useampi vanhus tarvitsee tulevina vuosina ympärivuorokautista palveluasumista, kun omaan kotiin ei pysty tarvittavia muutostöitä tekemään. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Erityisryhmien asumisen investointiavustuksista leikkaaminen heikentää kohtuuhintaisen asumisen saatavuutta ja rakennusalan tilannetta entisestään. Kyse on ikääntyneiden, kehitysvammaisten, opiskelijoiden, mielenterveyskuntoutujien ja pitkäaikaisasunnottomien asumisen tukemiseen tarkoitetuista avustuksista, joiden tarve ei ole suinkaan vähentynyt. 

Erityisryhmien asumisen investointiavustuksilla on myös tuettu kohtuuhintaista opiskelija-asumista. Hallituksen tavoitteena on siirtää opiskelijat asumaan opiskelija-asuntoihin, mutta samalla se leikkaa niiden rakentamisesta. Vihreiden mielestä kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon tulisi päinvastoin panostaa. 

Rakennusalan suhdannetilanne on heikko. Ehdotamme, että rakennusalan tilanteen parantamiseksi sekä asumiseen liittyvien päästöjen vähentämiseksi otetaan käyttöön määräaikainen korjausavustus energiatehokkuusremontteihin, joka porrastettaisiin korjaushankkeen energiatehokkuuden mukaan. Esitämme avustukselle 15 000 000 euron summaa vuodelle 2026. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET

VALTIONEUVOSTON KANSLIA

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Oikeusvaltiossa julkisen vallan käyttö perustuu lakiin, kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä ja yksilöiden ja vähemmistöjen oikeudet turvataan. Oikeusvaltiossa jokaisella on mahdollisuus saada oikeutta. 

On myönteistä, että hallitus on kaikkien eduskuntapuolueiden tavoin sitoutunut oikeudenhoidon selonteon (VNS 13/2022 vp) mukaisesti vahvistamaan oikeudenhoidon resursseja ja että oikeusministeriön hallinnonalan määrärahatasoa kokonaisuudessaan kasvatetaan. Hyvin toimiva oikeudenhoito on oikeusvaltion perusta. Oikeudenkäyntien kesto uhkaa oikeusvaltiota ja kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta. Kyse on perus- ja ihmisoikeusongelmasta, jonka ratkaisemiseksi oikeudenhoidon rahoitusta on merkittävästi ja johdonmukaisesti vahvistettava. 

On kuitenkin ongelmallista, että samaan aikaan niin sanottu valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja puoliväliriihessä päätetyt lisäsäästöt leikkaavat myös oikeusministeriön hallinnonalan rahoitusta. Talousarvioesitys sisältää oikeusministeriön pääluokkaan leikkauksia yhteensä noin 30,2 milj. euroa, joista virastojen toimintamenosäästöä on 23,8 milj. euroa. Tilannetta vaikeuttaa myös linjaus, jonka mukaan uusiin lainsäädännön toimeenpanotehtäviin ei kohdisteta lisäresursseja. On kyseenalaista, miten säästöt voidaan toteuttaa ilman, että ne vaikuttavat henkilöstön määrään, henkilöstön hyvinvointiin ja oikeudenhoidon selonteon tavoitteiden toteuttamiseen. 

Pidemmällä aikavälillä oikeudenhoidon tilanteeseen vaikuttavat oikeusministeriön pääluokkaan kohdistuvien säästöjen määrän kasvu (40 milj. euroon), poliisin toimintaan jo kohdistettu lisärahoitus ja sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 6/2025 vp) ehdotettu ylivaalikautinen tavoite poliisin operatiivisen henkilöstön määrän lisäämiseksi. Poliisien määrän lisääminen lisää koko rikosprosessiketjun asiamääriä, mikä vaikuttaa suoraan syyttäjien, tuomioistuinten, oikeusavun, Ulosottolaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen työmäärään. Oikeudenhoidon tilanteen arvioidaan olevan haastava erityisesti ensi vuoden jälkeen, eikä oikeudenhoidon selonteon tavoitteita näytetä saavuttavan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Ankkuritoiminta on moniammatillista työtä nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi ja rikosten ennalta estämiseksi. Toiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen nuorten rikolliseen tai muuten huolta herättävään käyttäytymiseen.  

Ankkuritiimissä on ammattilaisia poliisista, sosiaalitoimesta, nuorisotoimesta ja terveystoimesta. Ankkuritiimejä on 48 kappaletta ympäri Suomen, jokaisen poliisilaitoksen alueella. Valtioneuvoston tasolla ankkuritoiminnan koordinaatiosta vastaa sisäministeriö.  

Tutkimuksen mukaan moniammatilliseen ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla on vertailuryhmää pienempi riski tehdä uusia rikoksia vuoden sisällä edellisestä rikoksesta. Ankkuritoimintaa tulisi laajentaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yleinen asevelvollisuus ja varusmiespalvelus ovat tärkeä osa Suomen puolustuskykyä. Varusmiespalveluksessa koulutetaan asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja ylläpidetään Puolustusvoimien valmiutta. Vain harvalla Euroopan maalla on käytössään Suomen tapaan laaja asevelvollisuus. 

Asevelvollisuuteen perustuvan maanpuolustuksen kustannukset eivät näy kokonaan budjettimenoissa, eivätkä esimerkiksi sisällä täyttä korvausta varusmiesten käyttämälle ajalle. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esitti raportissaan vuonna 2021, että asevelvollisuuden kustannukset olisi perusteltua ottaa huomioon, kun halutaan verrata maanpuolustukseen käytettyjä resursseja eri maiden kesken. Nato ei näitä kustannuksia kuitenkaan huomioi.  

ETLA:n laskujen mukaan miesten keskimääräisellä palkkatasolla arvioituna asevelvollisuuden kustannus on noin 0,4 prosenttia BKT:sta. Se on noin miljardi euroa vuodessa. Asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannusten huomioiminen kasvattaisi siis Suomen nykyiset puolustusmenot jo lähemmäs kolmea prosenttia BKT:sta. Suomen asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset tulisikin sisällyttää Naton puolustusmenoprosentteihin, koska tämä yksistään vähentäisi puolustusmenojen jatkuvaa korotuspainetta ja muiden menojen leikkauspainetta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Tulevina vuosina suomalaista koulutusjärjestelmää haastaa erityisesti ikäluokkien pienenemisestä ja kaupungistumisesta johtuva erilaistuminen Suomen koulujen ja kuntien välillä. Eriarvoistumiskehitystä tapahtuu myös suurten kaupunkien sisällä. Vasemmistolle tärkeintä on turvata jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus oppia ja käydä koulua riippumatta sukupuolesta, äidinkielestä, vanhempien varallisuudesta tai koulutustaustasta tai oppilaan oppimisen tuen tarpeista. Jokaisen lapsen lähikoulun tulee olla maailman paras koulu.  

Hallituksen koulutuspolitiikassa toinen käsi ottaa ja toinen antaa. Hallitus on tehnyt joitain tarpeellisia panostuksia koulutukseen, mutta samalla se on tehnyt koulutusleikkauksia. Hallitus suuntaa mittavat leikkaukset erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja valtionosuusleikkausten vuoksi myös perusopetus ja varhaiskasvatus ovat tosiasiallisesti leikkausten kohteena. Korkeakouluilta on leikattu samalla kun koulutuspaikkoja yritetään kasvattaa. Vapaa sivistystyö on myös ankarien säästöjen kohteena. 

Suomi elää osaamisesta, joten korkeakoulutukseen, tieteeseen ja innovaatioihin panostaminen on myös kansantaloudellisesti tärkeää. Tulevaisuudessa tavoite on, että ainakin 50 prosenttia nuorten aikuisten ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tähän pääsemiseksi on edelleen lisättävä aloituspaikkoja ja nostettava korkeakoulujen perusrahoitusta aloituspaikkamääriä vastaavalle tasolle. Myös opiskelijoiden hyvinvointi ja mahdollisuus keskittyä opintoihin täysipäiväisesti tulee taata.  

Korkeakoulujen perusrahoituksen turvaaminen on avainasemassa laadukkaan ja vapaan tieteen ja tutkimuksen tekemiselle sekä asiantuntijoiden kouluttamiseksi työelämän tarpeisiin. Tieteen ja tutkimuksen sekä koulutuksen ja kouluttautumisen vapaus on elinehto koko sivistysyhteiskunnalle ja demokratialle.  

Osaamisen täydentäminen tai uuden ammatin opiskelu kesken työuran on jatkossa merkittävästi nykyistä yleisempää, ja yhteiskunnan tulisi myös kannustaa siihen. Tämän vuoksi tarvitsemme aikuiskoulutuspoliittisen vision, jossa yhtenä tavoitteena on tutkintojen, tutkinnon osien ja yksittäisten taitojen opiskelun turvaaminen kenelle tahansa kaikissa elämänvaiheissa. Toimiva koulutusjärjestelmä on edellytys osaajapulaan vastaamiseksi. Hallituksen politiikka vie tässä täysin väärään suuntaan, koska työikäisten opiskelua vaikeutetaan monella tavalla. 

Monipuolinen taide- ja kulttuurielämä sekä vilkas kansalaisyhteiskunta ovat toimivan demokratian perusedellytys ja osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeita, ja niiden tulee olla ihmisen perusoikeuksia. Vasemmisto katsoo, että mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä kehittää omia luovia kykyjä ja itseilmaisun taitoja ovat oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Taidetta ja kulttuuria pitää viedä nykyistä enemmän sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Taiteilijoiden riittävä toimeentulo on turvattava. 

Kulttuurin, taiteiden ja liikunnan harrastamisella on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Yhteiskunnan on turvattava jokaiselle mahdollisuus harrastaa kulttuuria, taiteita ja liikuntaa, myös vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikäihmisille. Liikuntaan kannattaa panostaa, sillä liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat. Kaikkien hallinnonalojen tulee lisätä toimia, joilla voidaan laskea erityisesti lasten ja nuorten harrastamisen kustannuksia. Lapsella tai nuorella on oltava kaikkialla Suomessa oikeus ainakin yhteen maksuttomaan harrastukseen. 

Aikuiskoulutustuki tulee palauttaa 

Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvien leikkausten lisäksi elinikäistä oppimista vaikeutti oleellisesti aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. 

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa työvoimapulaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kasvatus- ja koulutusalalla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa esimerkiksi lähihoitajat kouluttautuvat aikuiskoulutustuella sairaanhoitajiksi ja kasvatus- ja koulutusalalla aikuiskoulutustuella kouluttaudutaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajiksi ja erityisopettajiksi. 

Näillä aloilla palkkataso on sellainen, että ei ole realismia ajatella, että ihmiset voisivat aina kouluttautua lisää omalla rahallaan tai ottaa lainaa tätä varten. 

Aikuiskoulutustuen lakkauttamista perusteltiin esimerkiksi sillä, että sitä käyttävät paljon korkeakoulutetut, eikä se kohdennu näin oikein. Sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja koulutusalan tilanne kertoo kuitenkin, että aikuiskoulutustuki kohdentuu myös työvoimapulasta kärsiville aloille, ja sen lakkauttaminen pahentaa tilannetta näillä aloilla. Sen sijaan, että vaikeutetaan kenenkään opiskelua, olisikin purettava esteitä niiltä, jotka eivät opiskele. Aikuiskoulutustukea olisi voinut lakkautuksen sijaan kehittää paremmin kohdentuvaksi sen sijaan, että se ajettiin kokonaan alas ilman korvaavaa järjestelmää. 

Esimerkiksi työikäisten oppimisvaikeuksien nykyistä perempi tunnistaminen sekä vahvempi työikäisten oppimisen tuki on elinikäisen oppimisen esteiden purkamisen sekä nykyistä yhdenvertaisemmin kohdentuvien opiskelumahdollisuuksien kannalta tärkeää. 

Kotoutumiskoulutuksen siirtäminen opetus- ja kulttuuriministeriölle 

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on kielen oppiminen ja valmiudet saada työ- tai opiskelupaikka sekä kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumiskoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön alaista, ja sitä voivat järjestää koulutuksen järjestämisluvan alaiset oppilaitokset tai yksityiset, voittoa tavoittelevat yritykset. 

Kotoutumiskoulutus ei kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Useissa selvityksissä on todettu, että suuri osa siihen osallistuneista ei saavuta tarvittavaa kielitaitoa sen aikana ja koulutus on hajanaista. Eduskunnan sivistysvaliokunta on vuonna 2018 todennut, että aikaa vievä kilpailutukseen perustuva koulutuksen hankintaprosessi ja vahvasti koulutuspalvelujen taloudellisiin seikkoihin perustuva hankintapäätöksen teko voivat johtaa siihen, että hankitut koulutuspalvelut eivät laadullisesti, saatavuudeltaan, opettajien pätevyyden osalta tai koulutuspalvelujen jatkuvuuden osalta vastaa riittävällä tavalla koulutukseen tulevien tarpeita.  

Eduskunnan sivistysvaliokunnan lisäksi esimerkiksi OAJ ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ovat vaatineet, että aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus siirretään kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoitavaksi. Tämä mahdollistaa nykyistä paremmin kotoutumiskoulutuksen pitkäjänteisen kehittämisen ja laadun parantamisen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Maataloudella ja ruokajärjestelmällä laajemmin on suuri merkitys yhtäältä ruokaturvan ja toisaalta yhteiskuntamme ympäristökestävyyden kannalta. Maataloutta on ohjattava ympäristökestävämpään suuntaan samalla kehittäen alan kannattavuutta ja houkuttelevuutta. Ruoantuotannolla ja siihen liittyvällä maankäytöllä on suuri merkitys päästöjen, maaperän hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. 

Metsäkatoa on Suomessa hillittävä akuutisti. Maankäytön muutosta metsästä pelloksi tai luontoalueesta rakennetuksi ympäristöksi voidaan ohjata sääntelyllä ja erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten esimerkiksi maankäytön muutosmaksulla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Kosteikkoviljely on kustannustehokkaimpia maankäyttösektorin ilmastotoimia. Siinä viljellään märkää turvemaata tai nostetaan turvemaan vedenpintaa niin, että ilmastopäästöt alenevat. Samalla voidaan viljellä kasveja, jotka menestyvät märällä maalla. Myös luonnon monimuotoisuus lisääntyy lisäämällä kosteikkoalaa sille soveltuvilla alueilla. 

Maankäyttösektori ja maatalous kaipaavat akuutisti uusia päästövähennystoimia ja toisaalta tapoja tuottaa uusia hyödykkeitä. Hiilen sitominen on yksi elintärkeä nykyisen ja tulevan maatalouden tuote, samoin monimuotoisuuden tuottaminen. Näiden lisäksi viljeltävät kasvit on mahdollista myydä teollisuuden raaka-aineeksi, lääkekasveiksi tai ravinnoksi. Kosteikkoviljely tarvitsee valtion tukea päästäkseen alkuun ja mahdollisesti myöhemminkin. Se on kuitenkin valtiontaloudellisesti järkevää ja tehokasta rahankäyttöä sekä hiilinieluvajeen paikkaamista. 

Orpon hallitus on poistanut edellisen hallituksen aikana valmistellun kosteikkoviljelyn tuen ja sen rahoituksen ennen kuin sitä oli edes ehditty jakaa. Kosteikkoviljelyn tuki tulee yllä mainitusta syistä palauttaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Vuoden 2026 budjetissaan Orpon hallitus jatkaa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin alasajoa ja heikentää jälleen etenkin kaikkein pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloa. STM on arvioinut vuosina 2024-2025 tehtävien sosiaaliturvaleikkauksien lisäävän pienituloisuutta 110 000 henkilöllä, joista 27 000 on lapsia. Kun lisäksi huomioidaan ensi vuoden budjettiin sisältyvä toimeentulotuen kokonaisuudistus, pienituloisuus kasvaa noin 124 000 henkilöllä, joista 31 000 on lapsia. 

Sosiaaliturvaleikkaukset eivät ole kääntäneet työllisyyttä nousuun vaan luvatun 100 000 uuden työllisen sijasta työttömien määrä on kasvanut noin 80 000:lla henkilöllä. Vasemmistoliitto vaatii, että kaikki työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset perutaan, minkä lisäksi työttömyysturvan suojaosa tulisi palauttaa ja nostaa 500 euroon kuukaudessa. Sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotukset tulisi toteuttaa täysimääräisesti ja niiden jäädyttäminen lopettaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

02. Valvonta

Riistotaloutta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä tulee kitkeä määrätietoisesti muun muassa kriminalisoimalla alipalkkaus, antamalla kanneoikeus ammattiliitoille ja panostamalla työsuojeluvalvontaan. Työsuojeluvalvonnan rahoitusta on lisättävä ja viranomaisyhteistyötä sekä valvonnan keinovalikoimaa kehitettävä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Teinineuvolatoiminnan pilotoiminen 

Vanhemmuuden tuki painottuu nykyisellään pikkulapsiaikaan. Monesti myös koulun ja kodin yhteistyö vähenee lapsen kasvaessa. Myös teini-ikäisten lasten vanhemmat voivat tarvita tukea, kun lapsi itsenäistyy ja kokeilee välillä rajustikin rajojaan. 

Niin sanotun teinineuvolan ajatuksena on tarjota murrosikäisille ja heidän perheilleen tukea, neuvoja ja apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vaikeimmilta ongelmilta vältytään. Paremmilla ennalta ehkäisevillä palveluilla puututaan parhaiten myös viime vuosina kasvaneeseen teini-ikäisinä sijoitettujen lasten määrään. Hallituksen tulee ryhtyä pilotoimaan teinineuvolatoiminnan käytäntöjä ja osoittaa tähän rahoitus vuodelle 2025. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus edellyttää talouden toiminnan perustavanlaatuista muutosta. Ilmasto ja ympäristö on asetettava politiikan keskiöön. Kestävä, planetaarisesta hyvinvoinnista lähtevä talouspolitiikka on keskeisimpiä keinoja ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi. Tehokkaita talouspoliittisia keinoja ekologiseen kriisiin puuttumiseksi ovat julkisen sektorin ilmasto- ja ympäristötoimien riittävä rahoittaminen, vihreät investoinnit, vahva sääntely sekä verotuksen ympäristö. 

Orpon hallitus on osoittanut räikeää välinpitämättömyyttä Suomen ilmastolain alaisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ja luontokadon pysäyttämistä kohtaan. Vuonna 2024 toteutettujen massiivisten leikkausten kompensoimiseksi ei tehdä mitään. Päinvastoin, välttämättömät ilmasto- ja ympäristöpäätökset jätetään tekemättä ja jo tehtyjä päätöksiä vesitetään. Vasemmistoliitto palauttaisi Suomen päästövähennyspolulle, ohjaisi taloutta kestävämmäksi, vahvistaisi luonnon monimuotoisuutta ja parantaisi eläinten hyvinvointia. 

Kuntien ilmastosuunnitelmat 

Ilmaston kuumenemisen hillintä tapahtuu niin kansainvälisellä, EU-, kansallisella kuin paikallisella tasolla. Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kuntien velvoite ilmastosuunnitelmien laadintaan on säilytettävä ilmastolaissa, ja kunnille on osoitettava tästä aiheutuviin tehtäviin 2,6 miljoonan euron rahoitus. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Verotuksen tehtävä on turvata hyvinvointivaltion rahoitus, tasata varallisuus- ja tuloeroja sekä ohjata ihmisten ja yritysten toimintaa. Vasemmistoliiton mielestä verotuksen peruslähtökohta tulisi olla, että veroa maksetaan maksukyvyn mukaan.  

Osasto 12