Talousarvioaloite
TAA
136
2017 vp
Anna-Maja
Henriksson
r ym.
Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä valtion kotouttamiskorvauksiin (8 600 000)
HE 106/2017 vp
Eduskunnalle
Suomen pakolaiskiintiö on vuosina 2014 ja 2015 ollut 1 050 pakolaista vuodessa ja 750 pakolaista vuosina 2016—2017. Ensi vuodeksi hallitus esittää vain 750 pakolaisen kiintiötä. Tämä tapahtuu samanaikaisesti, kun pakolaisvirrat eivät ole olleet näin suuria sitten toisen maailmansodan päättymisen. Nykyään ihminen joutuu lähtemään kodistaan joka kolmas sekunti, ja pakolaisten määrä nousee 65,6 miljoonaan. Pakolaisista 51 % on lapsia. Suurimmat pakolaisten vastaanottajamaat vuoden 2016 lopulla olivat Turkki (2,9 miljoonaa), Pakistan (1,4 miljoonaa), Libanon (1,0 miljoonaa), Iran (979 400), Uganda (940 800) ja Etiopia (791 600). Eurooppa ottaa vastaan 17 prosenttia maailman pakolaisista. 
Suomi on yksi maailman rikkaimmista ja tasa-arvoisimmista maista, ja meidän tulee osoittaa solidaarisuutta huonommassa asemassa oleville. Meidän vuoromme on tarjota toisille meille aiemmin annettua turvaa. Pakolaispolitiikan on perustuttava inhimillisyyteen ja ihmisoikeuksien suojeluun. Kenenkään ei pidä joutua elämään turvattomuudessa ja kurjuudessa. Pakolaiskiintiön kunnollinen korottaminen on hyvä tapa auttaa pitkällä tähtäimellä vaikeassa asemassa olevia ihmisiä.  
Haluamme pakolaiskiintiötä korotettavan kunnolla ja asteittain. Suomi ottaa vastaan monia turvapaikanhakijoita, mikä tekee perustelluksi hieman pienemmän pakolaiskiintiön kuin pidemmällä tähtäimellä. Tämän vuoksi Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdottaa, että pakolaiskiintiötä korotetaan 750 pakolaisesta 2 500 pakolaiseen.  
Toimiva kotouttaminen on keskeistä prosessissa saada maahanmuuttajat löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Toimivaa kotouttamista tarvitaan, jotta henkilö, joka ei puhu maan kieltä, joka ei tunne maan lainsäädäntöä ja normeja ja jolla on mahdollisesti traumaattisia kokemuksia, löytäisi paikkansa yhteiskunnassa. Tällä hetkellä suomalaista yhteiskuntaa koskevaa tietoa annetaan vasta maahan saapuneille osana kielenopetusta. Niin sanottua kotouttamiskoulutusta annetaan ensisijaisesti henkilöille, jotka ovat tulossa työmarkkinoille. Esimerkiksi kotiin jäävät naiset eivät saa tällaista tietoa. Tämän koulutuksen saaville tilanne ei ole erityisen kiitollinen. Tietoa annetaan suomen kielellä vaiheessa, jolloin maahanmuuttajien suomen kielen taito on vasta kehittymässä. Tietoa annetaan suomalaisesta näkökulmasta käsin eikä suhteessa siihen kulttuurin, josta siirtolaiset ovat peräisin. Tämän vuoksi monilla siirtolaisilla ei ole tietoa siitä, millaisessa maassa he elävät eivätkä he myöskään pysty tekemään tietoisia päätöksiä omasta elämästään, koska tietoa yhteiskunnastamme ei ole.  
Ruotsissa ja Norjassa kotoutumista koskeva haaste on ratkaistu järjestämällä erillinen yhteiskuntatiedon kurssi omalla äidinkielellä. Tällainen koulutus antaa paremmat mahdollisuudet kotoutumiseen ja siihen, että kaikilla on sama mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnassa. Tämän vuoksi haluamme vastaavan toiminnan käynnistämistä myös Suomessa. 
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta lisää 8 600 000 euroa momentille 32.70.30 valtion kotouttamiskorvauksiin.  
Helsinki29.9.2017 
Anna-Maja
Henriksson
r
Anders
Adlercreutz
r
Thomas
Blomqvist
r
Mats
Löfström
r
Mikaela
Nylander
r
Mats
Nylund
r
Veronica
Rehn-Kivi
r
Stefan
Wallin
r
Eva
Biaudet
r
Joakim
Strand
r
Viimeksi julkaistu 16.10.2017 15:04