1.1
Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain muuttamisesta
3 §.Määritelmät. Pykälään lisätään uusi 2 a kohta, jossa määritellään erityisalus. Tämän lain mukaiseen tukeen oikeuttavalla eritysaluksella tarkoitetaan ainoastaan sellaista alusta, jota käytetään järjestelmälliseen merenmittaustoimintaan eli toimintaan, jonka tarkoituksena on merenpohjan typografisten muotojen selvittäminen. Merenmittaustoiminta liittyy useimmiten merikartan laatimiseen tai vedenalaiseen rakentamiseen. Toimintaa voidaan pitää järjestelmällisenä silloin, kun tavanomaisista navigointilaitteista poikkeavilla erikoislaitteilla kerätään ja tallennetaan tietoa järjestelmällisinä mittauslinjoina laajalta alueelta tai esimerkiksi suunnitellulta kaapelireitiltä. Sen sijaan tavanomaisesti merenkulkuun, kalastukseen tai harrastustoimintaan käytettävien luotainten käyttöä sanottuun tarkoitukseen ei voida pitää järjestelmällisenä merenmittaustoimintana. Järjestelmällisen merenmittaustoiminnan luvanvaraisuudesta säädetään aluevalvontalain (755/2000) 12 §:ssä.
Pykälän 4 kohdan mukaista meriliikenteen määritelmää laajennetaan siten, että se kattaa myös erityisalusten merenmittaustoiminnan. Vaikka erityisalus ei kuljettaisikaan matkustajia tai lastia, vaan harjoittaisi merellä merenmittausta, kyseessä olisi tukeen oikeuttavaan meriliikenteeseen rinnastettava toiminta. Tämä periaate ilmenee selkeästi komission Ruotsin merenkulun tukea koskevasta päätöksestä SA.38240 (2014/N) - Sverige Sjöfartsstöd. Edellytyksenä kuitenkin on, että kyseessä on 2 a kohdassa tarkoitettu erityisalus.
Pykälän uudeksi 10 kohdaksi sisällytetään toiminta-ajan määritelmä, joka koskee kaikkia tässä laissa tarkoitettuja aluksia. Toiminta-ajan määritelmä vastaa voimassa olevan lain mukaista hallinto- ja oikeuskäytäntöä ja osaltaan perustuu voimassa olevan lain 3 §:n 6 kohtaan ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Toiminta-ajan määritelmä ehdotetaan sisällytettäväksi lakiin, koska toiminta-ajan tulkinnasta on syntynyt erimielisyyttä meriliikenteen pääasiallisuutta arvioitaessa. Toiminta-ajalla tarkoitetaan sitä osaa kalenterivuodesta, jonka alus on ollut kauppa-alusluettelossa, lukuun ottamatta telakointiaikoja ja miehittämätöntä satamassa oloa. Jos aluksen osalta voidaan esittää luotettava selvitys, kuten kopio laivapäiväkirjasta tai telakan todistus siitä, että alus on ollut telakoituna, vähennetään tämä jakso toiminta-ajasta. Jos alus on ollut satamassa miehittämättömänä, tämäkin jakso vähennetään aluksen toiminta-ajasta.
Miehittämättömänä olon selvittämiseksi aluksesta voidaan esittää selvitystä aluksen palkkalistoista, merenkulkijoiden työskentelypäivistä aluksella sekä Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämästä miehistöluettelosta, mistä ilmenevät aluksella tehdyt meripalvelut. Jotta alus voidaan katsoa miehittämättömäksi, lastialuksella voi sen koosta ja vähimmäismiehityksestä riippuen päiväkohtaisesti olla yksi tai kaksi miehistön jäsentä aluksella töissä lähinnä vartiointitehtävissä tai muissa vastaavanlaisissa tehtävissä. Matkustaja-aluksellakaan luku ei tässä tapauksessa voi olla juuri tätä suurempi.
Jos aluksen miehistö on aluksen satamassa oloaikana saanut vuorotteluvapaa-ajan palkkoja tai lomakorvauksia, mutta ei ole tuona aikana työskennellyt aluksella, nämä päivät luetaan aluksen miehittämättömänä satamassa oloon, eikä näitä jaksoja siten lueta aluksen toiminta-aikaan.
Esitetyllä muutoksella ainoastaan selvennettäisiin nykyistä tulkintaa, ei muutettaisi sitä. Toiminta-ajan määrittämisellä on keskeinen merkitys muille aluksille kuin erityisaluksille, koska niillä meriliikenteen on oltava pääasiallista eli katettava yli puolet tukivuodesta, jotta tuki voidaan ylipäätään myöntää.
Lisäksi pykälän 9 kohtaan tehdään uuden 10 kohdan lisäämisestä aiheutuva tekninen muutos.
4 §.Aluksen merkitseminen kauppa-alusluetteloon. Pykälän 1 momentin uudeksi 4 kohdaksi lisätään säännös, jossa määritellään yleiset edellytykset sille, että järjestelmällistä merenmittaustoimintaa harjoittava erityisalus voidaan merkitä hakemuksesta kauppa-alusluetteloon, ja aluksen liikenne siten voi tulla tuen piiriin.
Erityisaluksen bruttovetoisuuden on oltava vähintään 100, mikä on myös alaraja sille, että aluksella tehdystä työstä maksetaan palkkaa ja siitä toimitetaan ennakonpidätykset merityötuloa koskevan menettelyn mukaisesti tuloverolain (1535/1992) 74 §:n nojalla. Merityötulon tulee olla kohdistettavissa luotettavasti aluksella tehtyyn työhön erotuksena yritysten maatoiminnoissa tehdystä työstä, mikä on eräänä tuen periaatteena meriliikenteen valtiontuen suuntaviivojen mukaan.
Toisena edellytyksenä on aluksen katsastaminen kansainväliseen liikenteeseen, jolloin alus on lähtökohtaisesti valmis ottamaan vastaan kansainvälisiä toimeksiantoja. Alus voi olla katsastettuna kansainväliseen liikenteeseen joko itämerenliikenteeseen, lähiliikenteeseen, euroopanliikenteeseen tai kaukoliikenteeseen. Aluksen bruttovetoisuus ja liikennealue ilmenevät alukselle myönnetyistä katsastusasiakirjoista, joita Suomessa antaa Liikenteen turvallisuusvirasto.
Kolmantena edellytyksenä on, että alus on tarkoitettu tukivuotena toimimaan kansainväliselle kilpailulle alttiissa meriliikenteessä. Tämä edellyttää erityisalukselta, että kilpailutilanne voidaan todentaa siltä osin kuin tukea haetaan. Julkishallintoa palvelevan merenmittauksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että merenmittaustoimeksianto on kilpailutettu Suomessa Euroopan laajuisesti (EU TED) tai että suomalainen merenmittausalan yritys on saanut ulkomailla toimeksiantoja julkishallinnoilta kansainvälissä kilpailutuksessa tai yksityisiä toimeksiantoja ulkomaisen yrityksen kanssa tehdyllä sopimuksella. Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuvan yksityistä yritystä palvelevan merenmittauksen osalta on edellytettävä erityistä selvitystä siitä, että toimeksianto on tapahtunut kansainvälisen kilpailun jälkeen. Riittävän selvityksen esittäminen tuen myöntämisen perusteeksi on voimassa olevan 16 §:n 1 momentin mukaisesti lähtökohtaisesti tuen hakijan velvollisuutena kaikkia tukeen oikeuttavia meriliikennejaksoja koskien. Tukeen oikeuttamattomista toimeksiannoista tai miehitettynä satamassa oloista, joiden osalta tukea ei haeta eikä myönnetä, ei tarvitse esittää selvitystä kansainvälisestä kilpailutilanteesta.
Lisäksi momentin kolmanteen kohtaan tehdään uuden 4 kohdan lisäämisestä johtuva tekninen muutos.
10 §.Tuen myöntämisen yleiset edellytykset. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukiviranomaisen tulee myöntää miehistötukilaissa tarkoitettu tuki, jos alus on ollut merkittynä kauppa-alusluetteloon sen ajan, jolta tukea haetaan. Lisäksi edellytetään, että alus on täyttänyt kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytykset koko sen ajan, jolta tukea haetaan. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi, koska voimassa olevaan lakiin sisältynyt sanamuoto on aiheuttanut tulkinnallista erimielisyyttä. Tulkintaongelmia on syntynyt siitä huolimatta, että jo alkuperäisen lain 1277/2007 10 §:n 1 momentin 1 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: "Tukea voitaisiin myöntää vain siihen tukijaksoon kohdistuneista miehistökustannuksista, jonka alus on ollut kauppa-alusluettelossa. Sellaisista miehistökustannuksista, jotka kohdistuvat aikaan ennen kauppa-alusluetteloon merkitsemistä tai aikaan kauppa-alusluettelosta poistamisen jälkeen, tukea ei voitaisi myöntää.” Ehdotettu lainmuutos vastaa voimassa olevaa viranomaiskäytäntöä ja hallinto-oikeuksien oikeuskäytäntöä. Säännöstä näin ollen ainoastaan täsmennetään sen aikaisemman sanamuodon aiheuttamien epäselvyyksien välttämiseksi. Tarkoituksena on siten edelleen, että jos alus on alusrekisterissä, mutta ei kauppa-alusluettelossa, alus ei ole oikeutettu tukeen. Kun alus on poistettu kauppa-alusluettelosta, on edelleen mahdollista myöntää tukea sellaisista työnantajasuorituksista, joiden maksaminen on perustunut aluksella sen kauppa-alusluettelossa oloaikana tukijakson aikana tehtyyn työhön. Näitä voivat rajatusti olla esimerkiksi edellisellä tukijaksolla ansaitut vastikevapaakorvaukset ja lomakorvaukset.
Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan erityisalusten ehdotetaan tulevan niillä tehtyyn merityötuloon perustuvien erien osalta tuen piiriin. Tukea maksetaan vain siltä osuudelta, jonka alus on ollut kansainväliselle kilpailulle alttiissa meriliikenteessä. Tuen määräytyminen rinnastuu siten erityisalusten osalta jo aiemmin noudatettuun hinaajien ja työntäjien tukikäytäntöön ja sen rajoituksiin, kuitenkin sillä erotuksella, että erityisalusten meriliikenteeltä ei edellytetä pääasiallisuutta. Säännöksessä oleva viittaus 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen alusten toimimiseen kansainväliselle kilpailulle alttiissa liikenteessä merkitsee sitä, että tukea saadakseen hakijan aluksen on oltava katsastusasiakirjojen mukaan bruttovetoisuudeltaan vähintään 100 ja katsastettu kansainväliseen liikenteeseen eli itämerenliikenteeseen, lähiliikenteeseen, euroopanliikenteeseen tai kaukoliikenteeseen. Lisäksi edellytetään, että tukijakson aikana tukeen oikeuttava meriliikenne todella on saadun selvityksen mukaan ollut kansainvälisesti kilpailtua. Erityisalusten osalta ei edellytetä, että niiden meriliikenteeksi rinnastettava merenmittaustoiminta on pääasiallista, mutta tukea myönnetään vain merenmittaustoiminnan osalta.
Pykälän 1 momentin 5 kohdan määritelmää täsmennetään vastaamaan voimassa olevaa tilannetta viittaamalla lakiin valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista (1068/2013). Kyseisen lain mukaan myönnetyt miehistönvaihtokustannusten tuet eivät ole tässä laissa tarkoitetun tuen esteenä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA) myöntää laissa tarkemmin määritellyillä edellytyksillä matkakustannusten osittaisia korvauksia kolmansien maiden välisessä liikenteessä aluksen ja miehistön jäsenen kodin välillä. Tukea koskeva tukiohjelma on aiemmin ilmoitettu ennakkoilmoitusmenettelyssä Euroopan komissiolle (SA.34280, 4.4.2012 C(2012)2368 final). Kysymyksessä on tuki miehistökustannusten alentamiseksi. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 tähän tukeen on varattu 1,5 miljoonaa euroa, joten sen osuus miehistökustannusten alentamiseksi myönnettävistä tuista on pieni.
Pykälän 2 momentissa ilmaus Euroopan yhteisö päivitettäisiin Euroopan unioniksi.
Pykälän 3 ja 4 momentissa erityisaluksia koskeva sääntely ehdotetaan rinnastettavaksi laissa olevaan hinaajia ja työntäjiä koskevaan sääntelyyn. Tämä merkitsee, että erityisaluksella tukea maksetaan varsinaisina meriliikennepäivinä tehtyyn työhön perustuvista työnantajasuorituksista. Sellaisilta päiviltä, jolloin alus on muissa tehtävissä kuin kansainväliselle kilpailulle alttiissa meriliikennetehtävissä, tukea ei makseta. Aluksen miehitettyihin satamassa olopäiviin perustuvista työnantajasuorituksista tukea ei myöskään makseta, ellei hakija osoita, että alusta koskee tuona aikana sellainen rahtaussopimus, jolla määräysvalta aluksen liikenteeseen on siirtynyt rahtaussopimukseen perustuen varustamotyönantajalta rahtaajalle, eikä varustamotyönantaja sopimuksesta johtuen voi vaikuttaa tosiasialliseen meriliikenteen määrään. Lisäksi aluksen on tällöin muusta kuin omasta syystä tullut odottaa alukselle määrätyn vähimmäismiehityksen mukaisessa täydessä valmiudessa meriliikennetoimeksiantoa, joka merenmittausalusten kyseessä ollen on merenmittaukseen liittyvä toimeksianto. Tältä odotusajalta tukea myönnetään kuitenkin vain osuus, joka vastaa meriliikennepäivien osuutta tukijaksolla.
12 §. Rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan aluksella tehdyn työn perusteella maksettavan tuen määrä. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajan sosiaaliturvamaksun sijasta käytetään termiä työnantajan sairausvakuutusmaksu. Muutos vastaa vuoden 2017 alussa voimaan tulevassa työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetussa laissa käytettävää terminologiaa.
Miehistötukilaki on tähän asti mahdollistanut tuen myöntämisen rajoitetusti verovelvollisten osalta ainoastaan lähdeveroon perustuen, mutta ei toimitettuun ennakonpidätykseen perustuen. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia (627/1978) on kuitenkin muutettu lailla 887/2013 siten, että rajoitetusti verovelvollisen palkkatulosta voidaan tulon maksuhetkellä lähdeveron pidättämisen sijaan toimittaa ennakonpidätys eli soveltaa yleisesti verovelvollisia koskevia säännöksiä. Tämän johdosta pykälään esitetään nyt otettavaksi uusi 2 momentti, jonka mukaan tuki määräytyisi yleisesti verovelvollisia koskevan 11 §:n mukaan, mikäli rajoitetusti verovelvollisen palkkatulosta on lähdeveron pidättämisen sijasta toimitettu ennakonpidätys. Näin ollen tällaisen rajoitetusti verovelvollisen osalta tuen määrä määräytyisi vastaavasti kuin yleisesti verovelvollisen osalta eli tukena maksettaisiin määrä, joka vastaa tukijaksolta maksettua tuloverolain 74 §:ssä tarkoitettua merityötulosta toimitettua ennakonpidätystä, työnantajan merimieseläkelain mukaista eläkevakuutusmaksua ja työnantajan osuutta tapaturmavakuutusmaksusta. Muutoksella pyritään siihen, että niitä rajoitetusti verovelvollisia, joiden palkkatulosta toimitetaan ennakonpidätys lähdeveron pidättämisen sijaan, kohdellaan yhdenvertaisesti yleisesti verovelvollisten kanssa.
13 §.Tukijakso. Pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että termi valvontailmoitus muutetaan termiksi veroilmoitus. Muutos vastaa vuoden 2017 alussa voimaan tulevassa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa käytettävää terminologiaa. Momentista poistetaan lisäksi viittaus Verohallinnon antamiin maksutositteisiin, sillä kyseinen viittaus on vanhentunut. Edellä mainitusta verolainsäädännön muutoksesta johtuen 2 momenttiin lisätään maininta aluskohtaisesta palkkakirjanpidosta, jonka merkitys tuen myöntämisen perusteena korostuu vuoden 2017 alusta alkaen.
14 §.Tuen hakeminen. Pykälän 3 momenttia muutetaan siten, että tuen hakemisen määräaika on kolme kuukautta kunkin tukijakson päättymisestä nykyisin voimassa olevan neljän kuukauden määräajan sijaan. Muutoksella helpotetaan tukien budjetointia ja ehkäistään tukien käsittelyn ruuhkautumista loppuvuodesta ja kevätkesällä. Puolivuotistukien hakemusajat päättyisivät huhtikuun ja lokakuun lopun sijasta maaliskuun ja syyskuun lopussa. Kuukausitukien hakemisen määräajat päättyisivät vastaavasti yhtä kuukautta aikaisemmin kuin nykyisin. Muutos perustuu vuoden 2017 alussa voimaan tulevaan lakiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä, jonka mukaan ansiotulot, kuten merityötulo, on pääsääntöisesti ilmoitettava ja maksettava verokautta seuraavan kalenterikuukauden yleisenä eräpäivänä. Verokausi on pääsääntöisesti kalenterikuukausi. Muutos aikaistaa merityötulon perusteella määräytyvien verojen ilmoittamista ja maksamista kuukaudella.
15 §. Palkkakirjanpito. Pykälään tehdään vastaava kielellinen muutos kuin 12 §:n 1 momenttiin.
16 §.Tarvittavat tiedot ja selvitykset. Pykälän 2 momenttiin tehdään vastaava kielellinen muutos kuin 13 §:n 2 momenttiin. Samalla momenttiin lisätään hakijan velvollisuus erotella tukihakemuksessa merityötuloon perustuvat palkkasummat ja niistä Verohallinnolle maksetut ennakonpidätykset, lähdevero ja työnantajan sairausvakuutusmaksu muista ansiotuloista. Muutos perustuu vuoden 2017 alussa voimaan tulevaan lakiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä, jonka mukaan kaikki ennakonpidätyksen alaiset palkat ilmoitetaan jatkossa samassa määräajassa samalla veroilmoituksella yhtenä summana. Muutos koskee myös lähdeverolain alaisten palkkojen ilmoitusmenettelyä. Palkkasummat perustuvat veroilmoitukseen. Menettelyllä tehostetaan tukihakemusten käsittelyä tukiviranomaisessa. Varustamot ilmoittavat palkkasummat jo nykyisin kausiveroilmoituksessa, mutta Verohallinnon ilmoituksessa ei ole mainittu palkkasummia, joihin merityötulon ennakonpidätyksen, lähdeveron ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksettuja määriä koskeva ilmoitus perustuu.
Pykälän 3 momenttia muutetaan siten, että työnantajan merimieseläkevakuutusmaksua koskevalta ilmoitukselta edellytetään nykykäytännön mukaisesti aluskohtaisuutta. Merimieseläkekassan todistukseen olisi sisällytettävä myös tieto varustamon ilmoittamista palkkasummista, johon maksut perustuvat. Menettelyllä tehostetaan tukiviranomaisen menettelyä.
Pykälän 4 momenttia muutetaan siten, että momentista poistetaan viittaus velvollisuuteen toimittaa Työttömyysvakuutusrahaston todistus. Muutos perustuu siihen, että työttömyysvakuutusmaksu ei ole enää 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen oikeuttanut tässä laissa tarkoitettuun tukeen (lakimuutos 298/2015). Momenttia muutetaan siten vastaamaan lain 11 §:n vuoden 2016 alusta voimaantullutta muutosta.
17 §. Tukiviranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa muutetaan nykyistä selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Tukiviranomaisella on ehdotuksen mukaan oikeus saada Verohallinnolta tässä laissa tarkoitetun tuen määrän selvittämistä ja valvontaa varten tarpeelliset tiedot meripalkoista. Termiä meripalkka käytetään vuoden 2017 alussa voimaan tulevassa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa ja sillä viitataan merityötuloon. Muutoksella on tarkoitus tehostaa tukiviranomaisen menettelyä.
18 §.Valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen kuuleminen. Pykälän 1 momenttia muutetaan siten, että jos olosuhteet eivät ole aiemman kuulemisen jälkeen muuttuneet, hakijalle kokonaan tai pääosin kielteisistä tukipäätöksistä kuultaisiin valtakunnallisia työmarkkinajärjestöjä vain kerran tukivuodessa ensimmäisen kielteisen tukipäätöksen käsittelyn yhteydessä. Muutoksella vähennetään tukien käsittelyyn liittyvää työmäärää ja nopeutetaan prosessia myös hakijan osalta. Muutos ei vaikuta hakijan mahdollisuuteen hakea tukiviranomaisen päätökseen oikaisua tai muutosta hallinto-oikeudelta.
22 §.Tuen palauttaminen ja takaisinperintä. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että takaisinperittävälle tuelle määrättävä korko laskettaisiin kunkin tukierän maksupäivän sijasta tukivuoden viimeistä tukijaksoa koskevan tukipäätöksen antamispäivästä lukien.
Meriliikenteen valtiontuen suuntaviivojen mukaan tuen määrä ratkaistaan kalenterivuodessa lopullisesti vain kerran, vaikka tukijaksoja on Suomen lain mukaan aluksesta riippuen kaksi tai neljätoista. Suuntaviivojen periaate ilmenee miehistötukilain 19 §:n 2 momentista siten, että tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan alustavasti tukijaksoa koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä, mutta ratkaistaan jälkikäteen koko tukivuodelta.
Esityksen mukaan kesken vuotta tapahtuneiden muutosten aiheuttamia ja pitkään ajanjaksoon kohdistuvia takaisinperintämenettelyjä helpotetaan siten, että takaisinperinnässä korko lasketaan meriliikenteen valtiontuen suuntaviivoja ja miehistötukilain 19 §:n 2 momenttia vastaavasti tukivuoden viimeisen päätöksen antamispäivästä lukien. Muutoksella vähennetään merkittävästi tukien takaisinperintäkäsittelyyn liittyvää työmäärää ja tehostetaan tukiviranomaisen toimintaa.