7.1
Laki kasvinsuojeluaineista annetun lain muuttamisesta
2 §
.
Soveltamisala
. Voimassa olevan pykälän 1 momenttiin otettaisiin maininta yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY täytäntöönpanosta. Samalla direktiiville annettaisiin lyhytnimike puitedirektiivi. Valvonta–asetusta koskeva maininta lisättäisiin pykälän 2 momentin 3 kohdaksi. Ehdotetulla lailla annettaisiin tarpeellinen valvonta-asetusta täydentävä sääntely. Muilta osin pykälä vastaisi sisällöltään nykyistä säännöstä.
3 §
.
Suhde eräisiin säädöksiin
. Pykälän viittauksia täsmennettäisiin viittauksiksi voimassa olevaan lainsäädäntöön. Pykälän 2 momentissa korjattaisiin viittaukset rehulakiin (1263/2020) ja elintarvikelakiin (297/2021). Samalla 2 momentissa oleva viittaus asetukseen (EY) N:o 396/2005 korvattaisiin viittauksella asetuksen lyhytnimikkeeseen, joka on määritelty lain 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa. Pykälän 4 momentissa oleva viittaus korjattaisiin viittaukseksi voimassa olevaan jätelakiin (646/2011).
4 §
.
Määritelmät
. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa määritelty toiminnanharjoittaja muutettaisiin toimijaksi viittaamalla valvonta-asetuksen 3 artiklan 29 kohdassa määriteltyyn toimijaan. Mainitussa asetuksen kohdassa toimijalla tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, johon sovelletaan yhtä tai useampaa asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä säädettyä velvollisuutta. Lisäksi toimijalla tarkoitettaisiin sellaista tahoa, jolle asetetaan vaatimuksia tässä laissa, kuten esimerkiksi koulutuksen ja tutkinnon järjestäjää sekä kasvinsuojeluaineiden levitysvälineen testaajaa ja käyttäjää. Momentin 1–4 kohtia ei muutettaisi. Momentin 7 kohdan integroidusta torjunnasta käytetään arkikielessä samaa tarkoittavaa käsitettä integroitu kasvinsuojelu. Molemmat vastaavat englanninkielistä käsitettä integrated pest management, jonka lyhennystä IPM käytetään hyvin yleisesti.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin valvontaviranomaisen, miehittämättömän ilma-aluksen, maahantuonnin, maastaviennin ja kauttakulun määritelmät. Valvontaviranomainen –yleisnimikkeellä tarkoitettaisiin lain valvontatehtävistä huolehtivia viranomaisia; Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa, Ruokavirastoa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sekä Tullia. Miehittämättömän ilma-aluksen määritelmässä viitattaisiin ilmailulaissa (864/2014) käytettyyn määritelmään. Maahantuonnin, maastaviennin ja kauttakulun määritelmiä käytettäisiin kuvaamaan Suomen ja EU:n ulkopuolisen maan välistä tavaraliikennettä erotuksena EU:n sisämarkkina tuontiin ja –vientiin.
Pykälän 2 momentista korvattaisiin yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY koko nimikettä 2 §:n 2 momentissa annetulla lyhytnimekkeellä ”puitedirektiivi”.
7 §
.
Kasvinsuojeluaineiden käsittely ja varastointi sekä niiden pakkausten ja jäännösten käsittely
. Pykälän 1 momentin toiminnanharjoittaja –termi muutettaisiin muotoon toimija.
9 §
.
Koulutuksen järjestäjä
. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta koulutusohjelman hyväksymisestä, koska koulutusohjelman sisällöstä säädetään varsin kattavasti kasvinsuojeluaineiden käsittelyä ja käyttöä koskevasta koulutusohjelmasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (201/2012). Käytännössä koulutusohjelmat ovat hyvin vastanneet vaatimuksia. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on mahdollisuus valvoa koulutusohjelmien sisältöä jatkossakin esimerkiksi pistokokein.
Pykälän 2 momentista poistettaisiin maininta koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevasta kouluttajasta, sillä koulutuksen järjestäjäksi hyväksyttäisiin vain luonnollinen henkilö. Muutoksella pyritään varmistamaan koulutuksen järjestäjäksi hyväksyttyjen henkilöiden riittävä osaaminen ja kokemus sekä koulutuksen järjestäjien yhdenmukainen kohtelu. Tällä tavalla koulutuksen järjestäjän oikeus myös pysyy kyseisellä henkilöllä riippumatta työnantajasta. Koulutuksen järjestäjällä on päävastuu koulutuksen järjestämisestä. Samalla pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättävän mahdollisuus koulutuksen järjestäjälle käyttää koulutuksen antamisessa asiantuntijoita. Kasvinsuojeluaineiden käsittelyä ja käyttöä koskevan koulutuksen sisältö on hyvin laaja ja parhaimman koulutuksen saavuttamiseksi on tarkoituksenmukaista, että koulutuksen järjestäjälle annetaan mahdollisuus käyttää koulutuksessa tiettyjen aiheiden osalta kouluttajina aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita. Asiantuntijoina voi käyttää henkilöitä, joilla on kyseisestä aiheesta erikoisosaamista ja vankkaa kokemusta. Koulutuksen tulee täyttää kasvinsuojeluaineiden käsittelyä ja käyttöä koskevasta koulutusohjelmasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (6/2012) säädetyt vaatimukset. Momentista poistettaisiin myös vaatimus koulutusohjelman hyväksymisestä 1 momentin yhteydessä mainitusta syystä.
Pykälän 3 momentti kumottaisiin ja nykyisessä säännöksessä oleva hyväksymisen peruuttamista koskeva sääntely siirrettäisiin lain 8 lukuun uudeksi 39 b §:ksi.
Pykälän 4 ja 5 momentti siirtyisivät uudeksi 3 ja 4 momentiksi, ja niiden sisältö pysyisi ennallaan.
11 §
.
Tutkinnon järjestäjä
. Tutkinnon järjestäjäksi ehdotetaan hyväksyttäväksi jatkossa vain luonnollinen henkilö edellä 9 §:n perusteluihin viitaten. Pykälän 2 momentista poistettaisiin maininta tutkinnon järjestäjän palveluksessa olevasta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto arvioi hakemuksen ja hyväksyy tutkinnon järjestäjäksi luonnollisen henkilön, jolla on 11 §:ssä vaadittava osaaminen ja kokemus. Lisäksi nykyisessä 2 momentissa oleva maininta hyväksymisen peruuttamisesta poistettaisiin. Siitä ehdotetaan säädettäväksi hallinnollisia pakkokeinoja koskevan 8 luvun uudessa 39 b §:ssä.
13 §
.
Kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testaaja
. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta levitysvälineiden testaajan palveluksessa olevasta, sillä levitysvälineiden testaajaksi ehdotetaan hyväksyttäväksi vain luonnollinen henkilö edellä 9 §:n perusteluihin viitaten. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto arvioi hakemukset ja hyväksyy levitysvälineiden testaajaksi luonnollisen henkilön, jolla on 13 §:ssä vaadittava alan tuntemus ja testaustoiminnan edellyttämät tiedot ja taidot. Lisäksi nykyisessä 1 momentissa oleva maininta hyväksymisen peruuttamisesta poistettaisiin. Siitä ehdotetaan säädettäväksi hallinnollisia pakkokeinoja koskevan 8 luvun uudessa 39 b §:ssä.
17 §
.
Kasvinsuojeluaineen käyttö ammattitoiminnassa ja myynti tai muu luovuttaminen ammattitoiminnassa käytettäväksi
. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että henkilö saisi ammattitoiminnassa käyttää kasvinsuojeluaineita vain, jos hän on suorittanut 10 §:ssä tarkoitetun tutkinnon ja hänet on rekisteröity 35 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että kasvinsuojeluaineita koskevan tutkintotodistuksen esittämisestä ostotilanteessa luovuttaisiin. Lain 11 §:n 3 momentin mukaan tutkinnon suorittaneet henkilöt rekisteröitäisiin lain 35 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin. Maatalouskaupat, jotka myyvät kasvinsuojeluaineita, voisivat tarkastaa vaivattomasti ostajan kelpoisuuden julkisesta tietopalvelusta, josta ehdotetaan säädettäväksi uudessa 35 a §:ssä. Ostajan henkilöllisyys tulisi voida luotettavasti todeta ostotilanteessa. Henkilöllisyyden toteaminen voitaisiin tehdä henkilöllisyystodistuksen perusteella tai muulla tähän verrattavalla, luotettavalla tavalla. Ehdotettu sääntely helpottaisi myös kasvinsuojeluaineita käyttävää toimijaa, sillä tutkintoa koskevan todistuksen mukana pitäminen sen esittämistä varten poistuisi.
18 §
.
Kasvinsuojeluaineita testaavien laitosten hyväksyminen
. Pykälän 2 momentti kumottaisiin. Kumotussa momentissa oleva hyväksymisen peruuttamista koskeva sääntely siirrettäisiin lain 8 lukuun uuteen 39 b §:ään.
19 §
.
Tutkimus- ja kehitystarkoituksiin suoritettavat kokeet
. Pykälän 1 momentin sanamuotoa tarkennettaisiin ja siihen lisättäisiin viittaus kasvinsuojeluaineasetuksen 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tutkimus- ja kehitystarkoituksiin suoritettaviin kokeisiin. Momentissa tarkennettaisiin myös, että kyseessä olisi koe, joka edellyttäisi käytettyyn käyttökohteeseen hyväksymättömän kasvinsuojeluaineen päästämistä ympäristöön. Kyseessä voisi siis olla valmiste, jota ei ole ollenkaan hyväksytty Suomessa tai valmiste, jota ei ole hyväksytty kokeessa käytettävään kohteeseen. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto myöntäisi luvan miehittämättömällä ilma-aluksella tutkimus- ja kehitystarkoituksiin tehtäviin kokeisiin. Koeluvan peruuttamista koskeva 5 momentti kumottaisiin. Siitä ehdotetaan säädettäväksi hallinnollisia pakkokeinoja koskevan 8 luvun uudessa 39 b §:ssä.
Voimassa oleva 6 momentti ehdotetaan muutettavaksi ja jaettavaksi 6 ja 7 momenteiksi. Uuden 6 momentin sanamuotoa tarkennettaisiin kattamaan erityyppisiä tutkimus- ja kehitystarkoituksiin suoritettavia kokeita. Momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan hakemukseen, joka koskee tutkimus- ja kehitystarkoituksiin suoritettavaa koetta, jossa kasvinsuojeluaine on tarkoitus levittää miehittämättömällä ilma-aluksella, tulee liittää tarvittavat ilmailun luvat. Henkilön, joka aikoo levittää kasvinsuojeluainetta miehittämättömällä ilma-aluksella, tulee rekisteröityä Traficomin rekisteriin miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjäksi säännöistä ja menetelmistä miehittämättömien ilma-alusten käytössä annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/947 14 artiklan mukaisesti. Lisäksi henkilön on tehtävä lentolevityksestä edellä mainitun täytäntöönpanoasetuksen 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tai hankittava 12 artiklassa tarkoitettu erityinen –kategorian toimintalupa. Jos toiminta on luonteeltaan sellaista, että sen katsotaan kuuluvan sertifioitu –kategoriaan, henkilö tarvitsee asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut todistukset. Tällöin myös sertifioitu –kategorian toiminnassa käytettävä miehittämätön ilma-alus on rekisteröitävä asetuksen 14 artiklan mukaisesti.
Edellä mainitun täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklan mukaisesti sertifioitu –kategoriaan kuuluu muun muassa sellainen toiminta, jossa kuljetetaan ”vaarallisia aineita”, joista voi onnettomuuden sattuessa aiheutua kolmansille osapuolille suuri riski”. Kasvinsuojeluaineiden katsotaan yleisesti kuuluvan näihin vaarallisiin aineisiin. Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASAn julkaisemassa täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2019/947 liittyvässä ohjemateriaalissa (kohta GMI Article 6) säännöstä tarkennetaan siten, että vaarallisten aineiden kuljetus katsotaan sertifioitu –kategoriaan kuuluvaksi, jos kuljetettavat aineet eivät ole törmäyssuojatussa säiliössä ja kolmansille osapuolille aiheutuisi onnettomuustilanteessa suuri riski. Toisaalta jos toimitaan alueella, jossa toimintaan liittymättömiä kolmansia osapuolia ei ole lähistöllä ja näiden pääsy alueelle estetään, toiminta voitaisiin mahdollisesti luokitella erityinen –kategoriaan, koska tällöin täytäntöönpanoasetuksen 6 artiklassa ja sen ohjemateriaalissa tarkoitettua suurta riskiä kolmansille osapuolille ei aiheutuisi. Toiminnan luokittelu erityinen –kategoriaan edellyttäisi kuitenkin täytäntöönpanoasetuksen 11 artiklan mukaista riskinarviointia sekä Liikenne- ja viestintäviraston tapauskohtaisen harkinnan perusteella 12 artiklan mukaisesti myöntämää toimintalupaa, johon liitetään tarvittavat toimintaehdot.
Uuden 7 momentin mukaan tarkemmat säännökset lupahakemusmenettelyistä, lupahakemusten ja koetta koskevan ilmoituksen sisällöstä sekä kokeiden suorittamisen ehdoista, annettaisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Voimassa olevaan säännökseen verrattuna uutena on asetuksenantovaltuus kokeiden suorittamisen ehdoista. Ehdot voisivat käytännössä koskea esimerkiksi vaadittavaa etäisyyttä kokeista lähimpään asuttuun rakennukseen ja vesistöön, vesisäiliöön, vedenottamoon ja sen suoja-alueeseen taikka luonnonsuojelulain mukaiseen luonnonsuojelualueeseen.
22 §
.
Kasvinsuojeluaineen lentolevityksen toteuttaminen
. Pykälän 2 momentista kumottaisiin viimeinen virke ja nykyisessä säännöksessä oleva lentolevityksen valvontaa koskeva sääntely siirrettäisiin lain 6 lukuun uuteen 24 b §:ään.
22 a §
.
Kasvinsuojeluaineiden levitys kaasuttamalla
. Kaasutettavat, suljetuissa tiloissa käytettävät kasvinsuojeluaineet ovat ominaisuuksiltaan merkittävästi vaarallisempia kuin muut käytettävissä olevat kasvinsuojeluaineet ja niiden käyttö edellyttää erityistä suojautumista ja ammattitaitoa. Kaasuttamalla levitettävät valmisteet on luokiteltu myrkyllisiksi. Kaasuttamalla levitettävät kasvinsuojeluaineet aiheuttavat aina riskin levittäjälle. Turvallisen käytön edellytyksenä on kasvinsuojeluaineen levittäjien riittävä osaaminen ja taito. Näiden tarkistamisen mahdollistamiseksi ehdotetaan lakiin lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto myöntää hakemuksesta kaasuttamalla levitettävän valmisteen käyttäjälle luvan käyttää kaasuttamalla levitettävää kasvinsuojeluainetta. Lupa myönnettäisiin, mikäli hakija osoittaa täyttävänsä pykälän 1 momentissa kuvatut vaatimukset. Vaatimusten täyttämisen voisi osoittaa esittämällä todistukset suoritetuista koulutuksista. Ehdotettu 2 momentti edellyttäisi levittäjältä ilmoitusta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ennen kaasuttamalla tapahtuvaa kasvinsuojeluaineen levittämistä.
Uuden pykälän 3 momentin mukaan tarkemmat tiedot 1 momentissa tarkoitetusta turvallisesta käytöstä, kaasutuksen suorittajan suojautumisesta kaasutustyössä ja kaasutustyön oikeasta suorittamisesta, 2 momentissa tarkoitetun luvan hakemisesta sekä 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä annettaisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
23 §
.
Maa- ja metsätalousministeriö
. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön tehtävistä sisällöllisesti samoin kuin voimassa olevassa säännöksessä. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan sisältöä, kun kaikkien valvontaviranomaisten tehtävistä säädettäisiin jatkossa erillisissä pykälissä. Uusina tehtävinä ministeriö nimeäisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston esityksestä kansallisen vertailulaboratorion valvonta-asetuksen 100 artiklan mukaisesti.
24 §
.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
. Pykälään koottaisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtävät, joista on nykyisin säädetty 24 §:n 1 momentissa, 26 §:n 1 momentissa ja 26 a §:ssä. Pykälästä poistettaisiin maininnat muista valvontaviranomaisista, joiden tehtävistä säädettäisiin erikseen 24 a, 24 b ja 24 c §:ssä. Samalla kumottaisiin 26 ja 26 a §. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan muuttunutta sisältöä. Lisäksi pykälän 1 momentissa täsmennettäisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtäviä kasvinsuojeluaineiden valvonnan suunnittelu- ja ohjaustehtävän osalta. Pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohdassa virasto määriteltäisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi eräissä valvonta-asetuksen edellyttämissä tehtävissä. Virasto vastaisi valvonta-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta koordinaatiosta ja yhteydenpidosta komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa ja toimisi valvonta-asetuksen 103 artiklassa tarkoitettuna yhteyselimenä. Pykälän 1 momentin 6 kohtaan otettaisiin selkeyden vuoksi maininta siitä, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto asettaa tarvittaessa jäämäasetuksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun torjunta-aineen jäämän väliaikaisen enimmäismäärän.
Virasto tekisi myös esityksen maa- ja metsätalousministeriölle valvonta-asetuksen 100 artiklassa tarkoitetun kansallisen vertailulaboratorion nimeämisestä.
24 a §
.
Ruokavirasto
. Ruokaviraston tehtävät siirrettäisiin nykyisen lain 24 §:stä uuteen 24 a §:ään. Pykälän 1 momentissa täsmennettäisiin Ruokaviraston suunnittelu- ohjaus- ja kehittämistehtäviä kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnassa. Valvontaan liittyvät tehtävät on esityksessä kuvattu tarkemmin kuin voimassa olevassa laissa käyttäen samaa sanamuotoa kuin muissa tuotantopanoksia koskevissa laeissa. Tarkoituksena on kuvata valvontakokonaisuutta, jossa valvontatyöhön kuuluu myös sen suunnittelu ja kehittäminen paremman valvonnan saavuttamiseksi. Ruokavirastolla on myös ohjaustehtävä, jonka nojalla se ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajia, jotka käyvät maatiloilla ja muissa kohteissa tekemässä kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa. Muilta osin viraston tehtävät säilyisivät nykyisellään.
24 b §
.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen tehtävät siirrettäisiin nykyisen lain 24 §:n 3 momentista ja 22 § 1 momentista uuteen 24 b §:ään. Keskukset valvoisivat Ruokaviraston ohella kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja käytön yhteydessä tapahtuvaa käsittelyä ja varastointia.
Pykälän toisen momentin mukaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset valvoisivat 22 §:ssä tarkoitettua lentolevityksen toteuttamista.
24 c §
.
Tulli
. Tullin tehtävät siirrettäisiin nykyisen lain 24 §:n 4 momentista uuteen 24 c §:ään. Säännös ehdotetaan täsmennettäväksi, koska voimassa oleva säännös on saattanut aiheuttaa valvontatilanteissa epäselvyyttä. Ehdotuksen tarkoituksena on, että Tulli toimisi valvonnan osalta itsenäisenä toimijana.
Ehdotetun pykälän 1 momentissa esitetään Tullin toimivan valvontaviranomaisena kasvinsuojeluaineasetuksen ja tämän lain valvonnassa maahantuonnin, maastaviennin ja kauttakulun yhteydessä. Tulli valvoisi kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä koskevien velvoitteiden noudattamista, kun tavaraerä saapuu Suomeen Euroopan unionin ulkopuolelta. Pykälän 2 momentin mukaan Tulli soveltaisi valvonnassaan tullilakia, ellei tässä laissa toisin säädetä.
Kemikaalilain 13 §:n nojalla Tullilla on itsenäinen toimivalta EU:n kemikaalilainsäädännön noudattamisen valvonnassa. Siirtämällä toimivalta Tullille myös kasvinsuojeluaineissa voitaisiin välttyä asioiden siirtelyltä viranomaisesta toiseen. Tämä tulee erityisen selväksi valvonta-asetuksen 76 artiklan noudattamisessa, jossa Tulliviranomaisen on keskeytettävä tavaroiden luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen, jos sillä on syytä uskoa, että lähetyksestä saattaa aiheutua riski ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, eläinten hyvinvoinnille tai, muuntogeenisten organismien ja kasvinsuojeluaineiden tapauksessa, myös ympäristölle, ja välittömästi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille tällaisesta keskeytyksestä. Toimivaltaisen viranomaisen tulee reagoida tähän kolmen työpäivän kuluessa. 76 artiklan noudattaminen voimassa olevien säännösten pohjalta voisi lisätä entisestään asioiden siirtelyä viranomaiselta toiselle ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston painetta vastata Tullin valvonnassaan pysäyttämien tuotteiden valvonnasta oman valvontansa ohella suhteessa nykyiseen kasvinsuojeluainelain 38 §:n 3 kohdassa säädettyyn menettelyyn.
Tullin toimiessa itsenäisesti valvonnassa sillä olisi edelleen mahdollisuus pyytää Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta kasvinsuojeluaineita koskevaa asiantuntija-apua.
24 d §
.
Luonnonvarakeskus
. Luonnonvarakeskuksen tehtävistä säädetään voimassa olevan lain 26 §:n 2 momentissa ja 27 §:ssä. Luonnonvarakeskuksen tehtävät koottaisiin uuteen 24 d §:ään ja 27 § kumottaisiin. Luonnonvarakeskuksen tehtäviin ei esitetä muutosta.
25 §
.
Valtuutetut tarkastajat
. Voimassa olevaa valtuutettuja tarkastajia koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin sitomalla sääntely valvonta-asetukseen. Valvonta-asetuksen 24 artiklassa säädetään erityisistä säännöistä, jotka koskevat virallista valvontaa ja toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa toimintaa kasvinsuojeluaineiden osalta. Artiklan 5 kohdan mukaan, tiettyjä viralliseen valvontaan kuuluvia tehtäviä voidaan siirtää yhden tai useamman luonnollisen henkilön suoritettavaksi. Valvonta-asetuksen 28 artikla koskee viralliseen valvontaan kuuluvien tehtävien siirtämistä toimivaltaisten viranomaisten toimesta. Tehtäviä voidaan siirtää asetuksen 30 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että luonnollisella henkilöllä, jolle tehtävät on siirretty, on tarvittava toimivalta tehtävien suorittamiseksi vaikuttavasti.
Valvonta-asetuksen 30 artiklassa säädetään viralliseen valvontaan kuuluvien tehtävien siirron edellytyksistä. Tehtävien siirto on tehtävä kirjallisesti ja sen tulee sisältää tarkka kuvaus siirretyistä tehtävistä ja niiden hoidon edellytyksistä. Luonnollisilla henkilöillä tulee olla tehtävien suorittamiseen vaadittava asiantuntemus ja välineet sekä soveltuva pätevyys ja kokemus, eikä heillä saa olla eturistiriitoja tehtävien suorittamisen osalta. Toimeksiannon saaneiden luonnollisten henkilöiden ja tehtäviä siirtävien toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksista säädetään valvonta-asetuksen 32 ja 33 artiklassa.
Pykälän 1 momentin mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Ruokavirasto voisivat kirjallisesti nimetä luonnollisen henkilön (valtuutetun tarkastajan) suorittamaan määräajaksi viralliseen valvontaan liittyviä tarkastuksia, kuten kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa jossain tietyssä paikassa tai tiettyjen kasvinsuojeluaineiden valvontaa. Valtuus koskisi viralliseen valvontaan liittyviä tarkastuksia jonkin laissa tarkoitetun valvontaviranomaisen sijasta. Valtuutetulla tarkastajalla ei ole oikeutta päästä tehtäviensä suorittamiseksi pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että valtuutettu tarkastaja toimisi tehtävässään Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tai Ruokaviraston valvonnassa. Tarkastusten perusteella mahdollisesti tehtävät hallinnolliset päätökset tekisi valtuutuksen antanut virasto.
Valtuutettuun tarkastajaan sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tehtäviään. Tästä säädettäisiin pykälän 3 momentissa. Momentissa viitattaisiin myös vahingonkorvausvastuuta koskevaan vahingonkorvauslakiin.
Pykälän 4 momentin mukaan valtuutetun tarkastajan tulisi vaadittaessa esittää kirjallinen valtuutus, jolla osoitettaisiin tarkastajan oikeus valvonnan suorittamiseen.
26 §
.
Tilastoviranomaiset
. Voimassa olevan lain 26 § kumottaisiin ja sen 1 momentti siirrettäisiin 24 § ja 2 momentti siirrettäisiin uuteen 24 d §:ään osana viranomaistehtävänjaon selkeyttämistä.
26 a §
.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston eräät tehtävät
. Voimassa olevan lain 26 a § kumottaisiin ja sen sisältö siirrettäisiin 24 §:ään osana viranomaistehtävänjaon selkeyttämistä.
27 §
.
Asiantuntijaviranomainen
. Voimassa olevan lain 27 § kumottaisiin ja sen sisältö siirrettäisiin 24 d §:ään osana viranomaistehtävänjaon selkeyttämistä.
28 §
.
Valvonnan järjestämisen yleiset periaatteet
. Pykälässä säädettäisiin kasvinsuojeluaineiden valvonnasta. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi valvonnan keskeisistä periaatteista, kuten tasapuolisuudesta, säännöllisyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä valvonnan toteuttamistavoista ja vaiheista. Lisäksi valvontaa on tehostettava, jos on epäiltävissä, että valmiste tai toimijan toiminta ei täytä kasvinsuojeluaineasetuksessa tai laissa tai niiden nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia. Säännöksellä pyritään tukemaan valvonnan asianmukaista järjestämistä ja varmistamaan valvonnan oikeudenmukainen ja oikeasuhtainen kohdistaminen. Valvontaviranomaisen tulisi ehdotetun 2 momentin mukaan nykyiseen tapaan lisäksi tarvittaessa antaa tarpeellisia ohjeita tai kehotuksia kasvinsuojeluaineita koskevien säännösten noudattamisessa. Valvontaviranomaisen ohjausvelvollisuus koskisi kuitenkin vain yleisellä tasolla tapahtuvaa ohjausta lainsäädännön soveltamisessa eikä viranomaisella olisi velvollisuutta ryhtyä yksittäistapauksessa antamaan yksityiskohtaisia neuvoja toiminnan harjoittajalle. Ohjauksen laajuudessa tulee myös ottaa huomioon, että luottamus virkamiehen puolueettomuuteen ei saa ohjauksen johdosta vaarantua. Tarkemmat säännökset valvonnan järjestämisessä noudatettavista yleisistä periaatteista voitaisiin ehdotetun 3 momentin mukaan antaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Toiminnanharjoittaja –termi muutettaisiin toimijaksi pykälän 1 ja 2 momenteissa. Muilta osin pykälä vastaisi voimassaolevan lain säännöstä.
29 §
.
Valvontasuunnitelma
. Pykälä muutettaisiin vastaamaan valvonta-asetuksessa valvonnasta säädettyä. Valvonta-asetuksen 109 artiklan mukaan toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava valvontaa monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman perusteella. Valvontasuunnitelmalla pyritään edistämään virallisen valvonnan suunnitelmallisuutta sekä avoimuutta muun muassa toimijoiden suuntaan. Valvontasuunnitelma tulee valmistella ja panna täytäntöön koordinoidusti. Valvontasuunnitelman sisällöstä säädetään valvonta-asetuksen 110 artiklassa, jonka mukaan valvontasuunnitelmaan on sisällyttävä virallinen valvonta kaikilla asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen sääntelemillä aloilla ja sen suunnittelun tulee tapahtua muun muassa asetuksen 9 artiklassa säädettyjen virallista valvontaa koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti. Viimeksi mainitun artiklan mukaan virallista valvontaa on suoritettava esimerkiksi säännöllisesti, riskiperusteisesti ja sopivalla tiheydellä. Valvontasuunnitelmaan on sisällytettävä yleistä tietoa jäsenvaltion valvontajärjestelmän rakenteesta ja organisaatiosta sekä valvonta-asetuksen 110 artiklassa tarkemmin lueteltuja yksityiskohtaisia tietoja valvontasuunnitelman sisällöstä. Valvontasuunnitelma on 111 artiklan mukaan saatettava julkisesti saataville ja sen on oltava ajan tasalla. Valvontasuunnitelman mukaisesti suoritetun valvonnan tuloksista jäsenvaltion on laadittava 113 artiklan mukainen vuosittainen raportti komissiolle.
Valvonta-asetuksessa tarkoitetun monivuotisen valvontasuunnitelman valmistelussa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Ruokavirasto ja Tulli päättäisivät yhteistyössä valvonnan vuosittaisista pääpainoista. Jokainen virasto valmistelisi valvontasuunnitelman omien vastuualueidensa osalta. Ruokavirasto vastaisi valvonnan tulosten keruusta ja raportoinnista Euroopan komissiolle 109 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 113 artiklan mukaisesti. Valvonta-asetuksen mukainen tulosten raportointi tapahtuu tällä hetkellä Ruokaviraston kautta. Pykälän 2 momentissa nykykäytäntö kirjattaisiin lakiin. Ruokavirasto vastaisi myös 111 artiklan mukaisesta valvontasuunnitelman saattamisesta julkisesti saataville esimerkiksi julkaisemalla se verkkosivuillaan.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto vastaisi valvontasuunnitelman koordinoinnista viranomaisten välillä.
30 §
.
Tarkastusoikeus
. Pykälän 1 momentti muutettaisiin viittaukseksi valvonta-asetuksen tarkastusta koskeviin säännöksiin. Valvontaa ja muita virallisia toimia koskevista yleisistä vaatimuksista säädetään valvonta-asetuksen 9—15 artiklassa. Valvontaa on 9 artiklan mukaan suoritettava säännöllisesti, riskiperusteisesti ja sopivalla tiheydellä. Asetuksen johdanto-osan kappaleen 32 mukaan toimivaltaisten viranomaisten olisi vahvistettava virallisen valvonnan tiheys ottaen huomioon tarve mukauttaa valvontatoimet riskiin ja odotettavaan säännösten noudattamisen tasoon eri tilanteissa, mukaan lukien mahdolliset elintarvikeketjua koskevan unionin lainsäädännön rikkomiset petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla.
Valvonta-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan toimivaltaisen viranomaisen henkilöstölle on varmistettava pääsy toimijan tiloihin ja mahdollisuus tutustua toimijan hallussaan pitämiin asiakirjoihin. Artiklan 15 mukaan toimijoiden on pyynnöstä annettava viranomaisen henkilöstölle mahdollisuus tutustua toimijan tiloihin, ympäristöön, kuljetusvälineisiin, sähköisiin tiedonhallintajärjestelmiin, eläimiin, tavaroihin, asiakirjoihin ja muihin merkityksellisiin tietoihin.
Valvonta-asetuksen säännöksiä sovellettaisiin myös tämän lain nojalla annettujen kasvinsuojeluaineita koskevien säännösten noudattamisen valvontaan.
Pykälän 3 momentti olisi uusi. Siinä säädettäisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston näytteenotosta etäviestintävälineiden välityksellä käytävässä kaupassa. Momentin mukaan virasto voisi tunnistautumatta tilata toimijoilta näytteitä etäviestintävälineiden välityksellä myytäväksi tarjottavista kasvinsuojeluaineista. Tällaisia näytteitä voitaisiin käyttää virallisessa valvonnassa. Kun näyte on saatu, toimijalle olisi annettava tieto siitä, että näyte on tilattu virallista valvontaa varten. Vastaava säännös on valvonta-asetuksen 36 artiklassa. Artiklan 2 kohdan mukaan, kun toimivaltaisella viranomaisella on näytteet hallussaan, viranomaisen on varmistettava, että toimija, jolta kyseiset näytteet on tilattu, saa tiedot siitä, että näytteet on otettu virallisen valvonnan yhteydessä ja tarpeen mukaan analysoidaan tai testataan virallisen valvonnan tarkoitusta varten ja että toimijalla on oikeus saada omalla kustannuksellaan valvonta-asetuksen 35 artiklan tarkoittama toinen lausunto.
Tunnistamattomuus on tärkeää, jotta internetsivustoilta voidaan nähdä samat tiedot kuin mitkä kuluttaja näkee. Sivustolla tarjottava tieto voi olla viranomaisen tietokoneella asioitaessa erilaista kuin asioitaessa esimerkiksi henkilökohtaisella koneella. On myös mahdollista, että verkko-ostokset eivät onnistu viraston koneella, mutta yksityistä tietokonetta käytettäessä ostamisessa ei ole ongelmia. Käytettäessä viranomaisverkon ulkopuolista valvontakonetta yhteyttä ei otettaisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkon kautta vaan esimerkiksi matkapuhelimen kautta. Tällöin valvontakoneen internetin protokollaosoite ei olisi yhdistettävissä ja jäljitettävissä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Valvontakoneella voitaisiin etsiä tietoa tuotteista ja vastuullisesta tahosta sekä dokumentoida todisteita. Tuotteiden hankintaan käytettävä maksutapa tulisi myös järjestää niin, ettei sitä voi yhdistää viranomaiseen. Kaikki muu valvontaan liittyvä työ tehtäisiin varsinaisella viranomaiskoneella. Valvontakoneessa olisi erityisiä ohjelmia verkkosivujen tallentamiseen. Etämyynnin valvonta on haastavaa ja aikaa vievää. Kun vastuullinen taho on tunnistettu, valvonta voisi tapahtua kuten muulla tavoin myyntiä harjoittavien toimijoiden valvonta. Valvontaviranomaisen oikeus hankkia näytteitä tunnistautumatta rajoittuisi kasvinsuojeluaineisiin, joiden hankkiminen ei ole missään tilanteessa rikosoikeudellisesti sanktioitu myöskään viranomaisen tekemänä.
Ehdotetun uuden 3 momentin johdosta nykyinen 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi.
31 §
.
Tiedonsaantioikeus
. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tarkastusten ja valvonnan edellyttämästä toimivaltaisen viranomaisten tiedonsaantioikeudesta. Säännös vastaa osittain voimassa olevan lain 31 §:ää. Valvonnan suorittamiseksi toimivaltaisella valvontaviranomaisella ja 25 §:ssä tarkoitetulla valtuutetulla tarkastajalla olisi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada valvonnan suorittamiseksi välttämättömät tiedot muilta viranomaisilta, toimijoilta ja muilta tahoilta, joita tässä laissa tai Euroopan unionin lainsäädännössä, kuten kasvinsuojeluaineasetuksessa ja valvonta-asetuksessa säädetyt velvoitteet koskevat. Tietojen saantioikeus on rajattu vain välttämättömiin tietoihin, tietoja käsitellään vain virkavelvollisuuden piirissä ja ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvien säännösten valvonnassa.
Valvontaa varten tarvitaan tietoja toimijoista, jotka valmistavat, varastoivat, saattavat markkinoille, välittävät, tuovat maahan tai vievät maasta taikka käyttävät kasvinsuojeluaineita tai tekevät kokeita kasvinsuojeluaineilla. Samoin tietoja voitaisiin tarvita nykyiseen tapaan 9 §:ssä tarkoitetuilta koulutuksen järjestäjiltä, 11 §:ssä tarkoitetuilta tutkinnon järjestäjältä ja 13 §:ssä tarkoitetulta kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testaajilta.
Tiedot koskisivat toimijoiden elinkeinotoimintaa. Valvontaa varten tarvittava tieto toimijan toiminnasta ei välttämättä ole yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa, kuten toimijan taloudellinen tilanne. Valvontaa varten nämäkin tiedot voisivat kuitenkin olla tarpeen toimijan tilanteen hahmottamisessa. Valvonnan suorittamista varten toimijoiden on valvonta-asetuksen 15 artiklan mukaisesti avustettava viranomaisia tehtävien suorittamisessa. Tietoihin sisältyisi henkilötietoja. Tiedot voisivat sisältää henkilötietoja, mutta henkilön arkaluonteisia tietoja ei tarvita eikä sisällytetä tietoihin.
Henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, 6 artiklan 1 kohdan c alakohta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Ruokaviraston oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä 40 a §:ään ehdotetun seuraamusmaksun määräämistä varten välttämättömät tiedot sakkorekisteristä. Tietosuojalain 7 §:n mukaan tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja saa käsitellä vain rajatusti, esimerkiksi silloin, kun käsittelyssä säädetään laissa. Tiedonsaantioikeus sakkorekisteristä olisi tarpeen, jotta voitaisiin noudattaa kaksoisrangaistavuuden kieltoa eli varmistaa, ettei seuraamusmaksua määrätä sille, joka on samasta teosta jo tuomittu sakkorangaistukseen tuomioistuimessa. Tiedonsaantioikeus rajoittuisi vain kaksoisrangaistavuuden selvittämiseksi välttämättömiin tietoihin.
Sakkorekisteristä säädetään sakon täytäntöönpanosta annetun lain 5 luvussa. Sakkorekisterin sisältämät rikokseen ja rikosoikeudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Oikeusrekisterikeskus saa pyynnöstä luovuttaa sakkorekisteristä tietoja vain niille, joiden oikeudesta mainittujen tietojen saamiseen säädetään erikseen lailla.
Toimenpiteet rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi toteutuisivat tietosuojalain 6 §:n 2 momentissa säädetyillä suojatoimilla. Tällaisia suojatoimia olisivat muun muassa henkilöstön osaamisen ja erilaisten valvontakeinojen toteuttaminen sekä teknisten järjestelmien toimivuuden takaaminen. Myös erityislainsäädäntö itsessään muodostaisi yhden tietosuoja-asetuksen edellyttämän suojatoimen.
Tietosuojalain suojatoimia koskevalla sääntelyllä varmistetaan asianmukainen ja riittävä suojan taso rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi käsittelytilanteessa. Samalla huomioidaan ne riskit ja uhat, joita sakkorekisteristä saatavien tietojen käsittelystä mahdollisesti aiheutuu rekisteröidylle. Ehdotettu henkilötietoja koskeva sääntely on täsmällistä ja tarkkarajaista, ja henkilötietojen käsittelylle on tietosuoja-asetuksen mukainen peruste.
Tietojen luovuttamisesta salassapitosäännösten estämättä muille viranomaisille säädettäisiin 32 §:ssä.
31 a §
.
Viranomaisnäytteiden tutkiminen
. Ehdotetun pykälän mukaan viranomaisnäytteet tulee tutkia Ruokavirastossa tai Ruokaviraston taikka Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvonta-asetuksen mukaisesti nimeämässä laboratoriossa. Laboratoriot nimettäisiin hakemuksesta. Laboratorio hakee nimeämistä viranomaisen tarkemmin kuvaavalla tavalla. Nimeämistä hakeva laboratorio voisi sijaita Suomessa tai toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Valvonta-asetuksen 37 artiklassa säädetään virallisten laboratorioiden nimeämisestä. Sen 1 kohdan mukaan toimivaltaisten viranomaisten on nimettävä viralliset laboratoriot suorittamaan virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien yhteydessä otettujen näytteiden laboratoriossa tehtävät analyysit, testit ja diagnoosit siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella kyseiset toimivaltaiset viranomaiset toimivat, tai toisessa jäsenvaltiossa taikka kolmannessa maassa, joka on Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuoli. Virallisella laboratoriolla on 37 artiklan 4 kohdan mukaan oltava tarpeellinen ja riittävä asiantuntemus, laitteisto, infrastruktuuri sekä pätevä henkilöstö. Tehtävät on suoritettava viivytyksettä, puolueettomasti ja ilman eturistiriitoja. Virallisen laboratorion akkreditoinnin tulee olla standardin EN/ISO 17025 mukainen ja akkreditoinnin tulee kattaa viranomaistutkimuksiin käytettävät menetelmät.
34 §
.
Virka-apu
. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin valvontaviranomaisten velvollisuudesta antaa toisilleen virka-apua tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Poliisin ja pelastusviranomaisen virka-avusta säädettäisiin viittaamalla poliisilain ja pelastuslain asianomaisiin pykäliin. Poliisin olisi annettava virka-apua myös valtuutetulle tarkastajalle, jos tätä estetään suorittamasta tehtäväänsä ja esteen poistaminen edellyttää poliisin toimivaltuuksien käyttämistä.
35 §
.
Kasvinsuojeluainerekisteri
. Voimassa oleva valvontarekisteriä koskeva 35 § jaettaisiin selkeyden vuoksi 35, 35 a ja 35 b §:ksi. Rekisterin käyttöalaa laajennettaisiin pelkästä valvontarekisteristä kattamaan myös ostajan tunnistamisen kasvinsuojeluaineen ostotilanteessa. Pykälän otsikkoa muutettaisiin vastaamaan paremmin sen sisältöä. Kasvinsuojeluaineiden valvonta edellyttää, että hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista on käytettävissä riittävän kattavat tiedot. Lisäksi kasvinsuojeluaineita ostettaessa myyjän tulisi voida luotettavasti selvittää, että ostajalla on kasvinsuojeluaineiden hankkimisen edellyttämä tutkinto. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto pitäisi rekisteriä hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista, koulutuksen ja tutkinnon järjestäjistä, kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testaajista sekä kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittaneista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto olisi tietosuoja-asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu rekisterinpitäjä.
Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista rekisteriin merkittävät tiedot. Rekisteriin merkittäisiin luvanhaltija ja tämän mahdollinen edustaja yhteystietoineen, valmisteen nimi, valmisteen tehoaine ja sen määrä, valmisteen käyttötarkoitus, valmisteen käyttöohje, käytön rajoitukset, varoitusmerkinnät ja muut myyntipäällysmerkinnät, valmisteen hyväksymisen voimassaoloa koskevat tiedot sekä 24 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetut tiedot markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden vuosittaisista määristä.
Pykälän 3 momentissa lueteltaisiin 9 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ja 11 §:ssä tarkoitetun tutkinnon järjestäjästä sekä 13 §:ssä tarkoitetusta kasvinsuojeluaineen levitysvälineen testaajasta ja 10 §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittaneesta rekisteriin merkittävät tiedot. Tiedot olisivat nimi ja henkilötunnus, äidinkieli ja puhelinnumero. Tietoihin ehdotetaan lisättäväksi vielä merkintä 39 a tai 39 b §:ssä tarkoitetusta rekisteröinnin, hyväksymisen tai luvan peruuttamisesta. Pykälän 3 momentin tiedot on jaettu luettelomuotoon säännöksen selkeyttämiseksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja auditoi toimijoita säännöllisesti. Rekisteriin kerättyjä tietoja käytettäisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvonnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esimerkiksi myyjien pätevyyden tarkastamista varten valvontaviranomaisella tulee olla tiedot tutkinnon suorittaneista yhteystietoineen. Rekisteriin kerättyjä tietoja käytettäisiin myös 44 §:n mukaista toimintaohjelmaa arvioitaessa ja siitä raportoitaessa.
Pykälä vastaisi pääosin sisällöllisesti voimassaolevan lain 35 §:n 1 - 3 momenttia. Uutena asiana otettaisiin käyttöön tunnistenumero. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto merkitsisi 10 §:ssä tarkoitetun kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittaneesta rekisteriin tunnistetietojen lisäksi tutkinnon voimassaolopäivän ja tunnistenumeron. Tunnistenumeron tarkoitus on helpottaa henkilön yksilöimistä rekisterihauissa. Uutena asiana pykälään otettaisiin myös merkintä rekisteröinnin, hyväksymisen tai luvan peruuttamisesta.
35 a §
.
Kasvinsuojeluaineita sekä eräitä toimijoita koskeva tiedosto
. Kasvinsuojeluaineasetuksen 57 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on pidettävä sähköisessä muodossa julkisesti saatavilla asetuksen mukaisesti hyväksyttyjä tai peruutettuja kasvinsuojeluaineita koskevat tiedot, jotka sisältävät valmistetta koskevia seuraavia tietoja: luvanhaltijan nimen tai toiminimen tai lupanumeron, aineen kauppanimen, valmistetyypin, kunkin valmisteen sisältämän tehoaineen, suoja-aineen tai tehosteaineen nimen ja pitoisuuden, luokituksen ja vaaroihin ja varotoimenpiteisiin liittyvät vakiolausekkeet, käyttötarkoituksen, luvan peruuttamisen syyt, jos ne liittyvät turvallisuusnäkökohtiin sekä luettelon vähäisistä käyttötarkoituksista. Pykälän 1 momentissa todettaisiin, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto pitää sähköisesti yleisön nähtävillä kasvinsuojeluaineasetuksen 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tiedostoa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista ja kasvinsuojeluaineista, joiden hyväksyminen on peruutettu. Tiedosto olisi se 35 §:ssä tarkoitetun rekisterin osa, jota pidetään yleisön nähtävillä. Momentti vastaisi voimassa olevan lain 35 §:n 4 momenttia.
Pykälän 2 momentin mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto julkaisee ja ylläpitää 35 §:n 3 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteella yleisesti saatavilla olevaa luetteloa koulutuksen järjestäjistä, tutkinnon järjestäjistä ja kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testaajista. Luettelosta voi käydä ilmi missä toimija maantieteellisesti toimii, mistä aihealueista hän järjestää koulutuksia ja tutkintoja tai minkä tyyppisiä levitysvälineitä hän testaa. Luettelossa ei ilman asianomaisen henkilön suostumusta saisi olla henkilön kotiosoitetta tai muita yhteystietoja. Henkilö voisi antaa suostumuksensa kotiosoitteen ja yhteystietojen julkaisemiseen. Suostumus toimisi tällöin tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaisena oikeusperusteena. Suostumus tulisi antaa joko kirjallisesti, suullisesti tai muuten selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, kuten rastittamalla ruutu internetsivulla. Suostumuksen olisi oltava vapaaehtoinen, yksilöity, tietoinen ja yksiselitteinen tahdonilmaisu, jolla rekisteröity hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn kyseiseen käyttötarkoitukseen.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tietosuojaan liittyvien vaatimusten mukaisesti, että luettelosta voisi hakea tietoja vain yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena joko rekisteröidyn nimeä tai paikkakuntaa.
35 b §
.
Kasvisuojeluainerekisterin käyttö ja ylläpito
. Pykälässä säädettäisiin 35 §:ssä säädetyn rekisterin käytöstä ja sen ylläpidosta. Pykälän 1 momentin mukaan valvontaviranomaisilla olisi oikeus käyttää rekisteriä valvonnassaan.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin rekisterissä olevien tietojen poistamisesta. Luonnollisen henkilön henkilötiedot poistettaisiin rekisteristä kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun kasvinsuojeluaineen hyväksymisen voimassaolo on lakannut. Käytännössä on osoittautunut, että kasvinsuojeluaineen jäämiä saattaa löytyä esimerkiksi pohjavedestä yli kymmenen vuoden kuluttua valmisteen käytön lopettamisesta, minkä vuoksi kaikkia valmistetta koskevien tietojen säilyttämistä rekisterissä kymmenen vuoden ajan voidaan pitää valvonnan kannalta perusteltuna aikana. Alkuperäiset hyväksymisasiakirjat ovat saatavilla tarvittaessa myös tämän määräajan jälkeen.
35 §:n 3 momentin mukaisesti rekisteriin kirjattujen 9, 11 ja 13 §:ssä tarkoitettua luonnollista henkilöä koskevat tunnistetiedot poistettaisiin kahden vuoden kuluttua toimijan hyväksynnän päättymisestä ja 10 §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittaneen tiedot kolmen vuoden kuluttua tutkinnon voimassaolon päättymispäivästä. Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjien sekä kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testaajan hyväksyminen olisi voimassa viisi vuotta. Tutkinto olisi myös voimassa viisi vuotta. Valvontaa varten saatetaan tarvita tietoja lyhyen ajan myös toimijoiden hyväksymisten ja tutkintojen voimassaolon jälkeen. Tämän takia on perusteltua pitää tietoja rekisterissä kaksi vuotta toimijan hyväksynnän päättymisen jälkeen. Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnassa tarkistetaan kasvinsuojeluaineiden käyttäjän kasvinsuojeluaineasetuksen 67 artiklan edellyttämää kirjanpitoa kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Kasvinsuojeluaineiden käytön rajoitusten seuraamisen valvonnassa on välillä tarpeen tarkastaa kirjanpitoa kolmen edellisen vuoden ajalta. Kirjanpitosäännös edellyttää, että käyttökirjanpito säilytetään kolme vuotta. Tässä yhteydessä olisi hyvä pystyä myös tarkistamaan, että käyttäjällä on ollut voimassa oleva tutkinto aiempina vuosina, jos tutkinto ei valvontahetkellä ole voimassa. Tämän takia on perusteltua pitää tietoja rekisterissä kolme vuotta tutkinnon voimassaolon päättymispäivästä. Pykälä vastaisi pääosin voimassaolevan lain 35 §:n 5 momenttia.
Henkilötietojen keräämisestä ja tallettamisesta sekä rekisteriin tallennettujen tietojen käyttämisestä ja luovuttamisesta noudatettaisiin, mitä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679, tietosuojalaissa (1050/2018) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Henkilötietojen käsittelyyn ei kuitenkaan sovellettaisi, mitä mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetään. Sääntely vastaisi tältä osin voimassaolevaa sääntelyä ja perustuisi kansallisen liikkumavaran käyttöön muun muassa tilanteissa, joissa henkilö kiistää tietojen paikkansapitävyyden tai kieltää tietojen käsittelyn.
35 c §
.
Julkinen tietopalvelu
. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi luovuttaa julkisen tietoverkon välityksellä rekisteriin sisältyvät tiedot 10 §:n mukaisen kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittaneen nimestä ja tunnistenumerosta. Näin muodostuvista tiedoista käytettäisiin nimeä julkinen tietopalvelu.
Rekisteri sisältää tällä hetkellä noin 27 000 tutkinnon suorittaneen tiedot. Rekisteritietojen laajuuden vuoksi toimijoiden yksilöiminen julkisessa tietopalvelussa yksinomaan nimen perusteella ei olisi riittävää. Tämän vuoksi toimijoiden yksilöintimahdollisuuksia parannettaisiin myös heille 35 §:n 3 kohdan mukaisesti annetulla tunnistenumerolla. Kasvinsuojeluaineita käyttävien osalta tietopalvelusta ilmenisi tiedot 10 §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittamisesta, joka 17 §:n mukaan on edellytyksenä sille, että toimijalle voidaan myydä ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita. Myyjien olisi siis mahdollista tarkistaa tietopalvelusta onko ostaja suorittanut tutkinnon, ellei ostajalla ole todistusta tutkinnon suorittamisesta mukana ostotilanteessa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tietosuojaan liittyvien vaatimusten mukaisesti, että tietopalvelun tietoja voisi hakea vain yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena joko rekisteröidyn nimeä tai tunnusnumeroa.
Hakemisen rajoittaminen pelkkään nimeen yksittäisillä hauilla merkitsisi poikkeamista julkisuuslain 16 §:n 3 momentista, jonka mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Julkinen tietopalvelu ei sisältäisi tietoa kuolleista toimijoista, ja kuolleen henkilön tiedot poistettaisiin tietopalvelusta välittömästi sen jälkeen, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on saanut väestötietojärjestelmän kautta tiedon kuolemasta. Muilta osin kuin toimijan kuoleman tai rekisteröinnin peruuttamisen osalta, tietopalveluun merkittyjen tietojen säilyttämiseen sovellettaisiin mitä lain 35 b §:n 2 momentissa tietojen säilyttämisestä säädetään.
36 §
.
Valvonnan tulosten julkaiseminen
. Pykälässä säädettäisiin valvonnan tulosten julkaisemisesta. Tulli merkittäisiin pykälän 1 momenttiin valvonnan tuloksia julkaiseviin viranomaisiin.
Virallisen valvonnan luottamuksellisuusvelvoitteista tietojen julkaisemiseen liittyen sekä avoimuudesta säädetään valvonta-asetuksen 8 ja 11 artiklassa.
37 §
.
Määräys
. Pykälässä säädettäisiin valvontaviranomaisen antamasta määräyksestä, mikäli toimija ei noudata tätä velvoittavia säännöksiä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Ruokavirasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Tulli voivat määrätä toimijan korjaamaan puutteen asian laatuun nähden riittävässä määräajassa. Valvonta-asetuksen 138 artiklan mukaan toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä johonkin artiklassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos tämä toteaa, että säännöksiä ei noudateta. Tällöin on otettava huomioon säännöksen noudattamatta jättämisen luonne sekä se, missä määrin kyseinen toimija on aiemmin jättänyt noudattamatta säännöksiä. Viranomainen voisi määrätä epäkohdan korjattavaksi välittömästi tai valvontaviranomaisen asettamassa määräajassa.
38 §
.
Kielto
. Pykälässä säädettäisiin valvontaviranomaisen antamasta kiellosta. Toimivalta määräytyisi viranomaiselle 24 ja 24 a―c §:ssä säädetyn toimivallan mukaisesti. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimivalta koskisi tilanteita, joissa lainsäädännön noudattamiseen liittyvä puute, terveysvaara tai ympäristölle aiheutuva vaara liittyisi kasvinsuojeluaineeseen. Ruokavirasto olisi toimivaltainen silloin, kun puute liittyy kasvinsuojeluaineen käyttöön ja käsittelyyn.
Pykälän pykäläviittaukset täsmennettäisiin vastaamaan ehdotettuja muutoksia. Maahantuonti ja maastavienti siirrettäisiin 1 momentista uuteen 4 momenttiin, jossa Tullille säädettäisiin valtuus kieltää maahantuonti ja maastavienti 24 c §:ssä säädetyn toimivallan mukaisesti, jos kasvinsuojeluaine ei täytä kasvinsuojeluaineasetuksessa tai tässä laissa tai niiden nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jossa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle säädettäisiin valtuus kieltää lentolevityksen toteuttamista uuden 24 b §:ssä säädetyn toimivallan mukaisesti, jos se ei täytä tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia. Pykälän 3 ja 4 momentti siirtyisivät uudeksi 5 ja 6 momentiksi.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin, että jos asia ei siedä viivytystä, valvontaviranomainen voisi määrätä kiellon väliaikaisena. Lainvastaisesta tilanteesta aiheutuva vaara voi joissakin tapauksissa olla niin suuri, että kielto on tarpeen asettaa ennen kuin asia on ehditty kunnolla selvittää. Kielto raukeaisi, jos toimivaltainen viranomainen ei tee asiasta päätöstä viikon kuluessa väliaikaisen kiellon antamisesta.
39 §
.
Hävittämis- ja maastavientimääräys
. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi Tullille 24 c §:ssä säädetyn toimivallan mukaisesti. Tullin toimivaltaa koskeva säännös siirrettäisiin 1 momentista uuteen 3 momenttiin, jolloin pykälän 3 momentti siirtyisi uudeksi 4 momentiksi. Uuden 3 momentin mukaan Tulli voisi määrätä 38 §:n 3 momentin mukaisen kiellon kohteeksi joutuneen kasvinsuojeluaineen uudelleenkäsiteltäväksi, hävitettäväksi tai palautettavaksi maahan, josta se on tuotu Suomeen.
39 a §
.
Rekisteröinnin peruuttaminen
. Pykälän 1 momentin mukaan 10 §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittaneen 35 § 3 momentissa tarkoitettu rekisteröinti voitaisiin peruuttaa, jos rekisteröinnille säädetyt edellytykset eivät enää täyty tai toimija olennaisesti rikkoo säädettyjä vaatimuksia, eikä viranomaisen määräyksestä huolimatta asetetussa määräajassa korjaa puutetta. Ehdotetussa momentissa rikkomukselta edellytetään olennaisuutta valvonta-asetuksen 138 artiklan 2 kohdan j alakohdassa säädetyn rekisteröinnin peruuttamisen edellytysten lisäksi. Säännös vastaisi puitedirektiivin 5 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettua säännöstä sertifikaatin peruuttamisesta.
Rekisteröinnin peruuttamisen syynä voisi olla valvonnan yhteydessä ilmi käynyt lainsäädännön vastainen toiminta, erityisesti jos kasvinsuojeluaineiden väärinkäyttö täyttää 43 §:ssä tarkoitettuja ympäristön turmelemista tai terveysrikosta säädettyjä edellytyksiä tai muun rikoksen määritelmän.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ei tarvitsisi antaa määräaikaa puutteen korjaamiselle, jos puute on niin olennainen, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston arvion mukaan sitä ei saisi korjattua kohtuullisessa määräajassa.
Rekisteröinnin peruuttamisen jälkeen henkilö ei saisi käyttää eikä ostaa ammattimaiseen käyttöön hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita.
Pykälän 2 momentin mukaan rekisteröinnin peruuttamisen jälkeen edellytyksenä uudelle rekisteröinnille olisi 10 §:ssä tarkoitetun tutkinnon uudelleen suorittaminen. Edellyttämällä tutkinnon uudelleen suorittaminen varmistettaisiin se, että käyttäjä on selvillä voimassa olevista kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevista vaatimuksista.
39 b §
.
Eräiden hyväksymisten ja lupien peruuttaminen
. Pykälään ehdotetaan koottavaksi säännökset voimassa olevan lain eräiden hyväksyntöjen ja lupien peruuttamisesta. Kaikki peruuttamista koskevat säännökset siirrettäisiin hallinnollisia pakkokeinoja ja seuraamuksia koskevaan lukuun, jonne ne asiallisesti kuuluvat. Voimassa olevan lain 9 §:n 3 momentissa säädetään koulutuksen järjestäjän hyväksymisen peruuttamisesta, 11 §:n 2 momentissa tutkinnon järjestäjän hyväksymisen peruuttamisesta, 13 §:n 1 momentissa levitysvälineiden testaajan hyväksymisen peruuttamisesta, 18 §:n 2 momentissa kasvinsuojeluaineita testaavan laitoksen hyväksymisen peruuttamisesta ja 19 §:n 5 momentissa koeluvan peruuttamisesta.
Peruuttamisen edellytyksenä olisi nykyiseen tapaan virheellisen toiminnan oleellisuus ja se, että toimintaa ei ole korjattu asianmukaiseksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston asettamassa määräajassa.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ei tarvitsisi antaa määräaikaa toiminnan korjaamiselle, jos puute on niin olennainen, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston arvion mukaan sitä ei saisi korjattua kohtuullisessa määräajassa.
39 c §
.
Laboratorion nimeämisen peruuttaminen
. Pykälä olisi uusi. Pykälän 1 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö voisi peruuttaa kansallisen vertailulaboratorion nimeämisen, jos vertailulaboratorio tai siellä harjoitettu toiminta ei täytä valvonta-asetuksen 100 ja 101 artiklassa säädettyjä vaatimuksia. Nimeämisen peruuttamiseen johtavan epäkohdan tulisi olla olennainen eikä vertailulaboratorio olisi maa- ja metsätalousministeriön määräyksestä huolimatta korjannut puutetta kohtuullisessa määräajassa. Peruuttaminen on mahdollista myös valvonta-asetuksen 39 artiklan nojalla, mikäli artiklan 2 kohdan edellytykset täyttyvät.
Pykälän 2 momentin mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Ruokavirasto voisi peruuttaa virallisen laboratorion nimeämistä koskevan päätöksensä, jos laboratorio olennaisesti rikkoo tai siellä harjoitettavassa toiminnassa olennaisesti rikotaan tämän lain, kasvinsuojeluaineita koskevan Euroopan unionin lainsäädännön tai niiden nojalla annettuja säännöksiä eikä laboratorio viraston määräyksestä huolimatta korjaa puutteita kohtuullisessa määräajassa. Säädettyjen vaatimusten olennaisena rikkomisena voitaisiin pitää esimerkiksi laboratorion toistuvaa laiminlyöntiä ilmoittaa vaarasta.
Pykälän 3 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto sekä Ruokavirasto voisivat peruuttaa laboratorion nimeämistä koskevan päätöksensä myös asian käsittelyn vaatimaksi ajaksi, jos se on ihmisten tai eläinten terveydelle taikka ympäristölle toiminnasta aiheutuvan kohtuuttoman vahingon vuoksi välttämätöntä taikka jos puute laboratorion toiminnassa on sellainen, että se voi vaarantaa tutkimustulosten luotettavuuden. Tällaisena puutteena voitaisiin pitää esimerkiksi viranomaisen edellyttämien korjaustoimenpiteiden räikeää laiminlyömistä.
39 d §
.
Internetsivuston sulkeminen
. Pykälässä säädettäisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mahdollisuudesta määrätä internetsivusto tai sen osa suljettavaksi, jos sen välityksellä myytäväksi tarjottava kasvinsuojeluaine ei ole hyväksytty käytettäväksi kasvinsuojeluaineena tai siitä annetut tiedot ovat sellaiset, että kasvinsuojeluaine tai siitä annettavat tiedot aiheuttavat tai niiden voidaan perustellusta syystä epäillä aiheuttavan vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle tai johtavat kasvinsuojeluaineiden ostajaa olennaisesti harhaan tai ovat muulla tavalla olennaisesti kasvinsuojeluaineita koskevien säännösten vastaisia. Internetsivuston sulkeminen toteutettaisiin suhteellisuusperiaatetta noudattaen pyrkimällä rajoituksen oikeasuhtaisuuteen soveltamalla pakkokeinoa porrastetusti, eli määräämällä suljettavaksi ensisijaisesti vain haitallista tuotetta tai virheellistä tietoa tarjoava sivuston osa tai alasivu. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voisi saada tarvittavia tietoja internetsivuston kautta myytäväksi tarjottavista kasvinsuojeluaineista esimerkiksi 30 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tunnistautumattomalla näytteenotolla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voisi määrätä internetsivuston tai sen osan suljettavaksi esimerkiksi silloin, kun myytävää kasvinsuojeluainetta ei ole hyväksytty kasvinsuojeluaineeksi. Määräys sivuston tai sen osan sulkemiseksi annettaisiin vasta, jos viranomaisen määräystä korjata epäkohta ei ole noudatettu.
Määräys internetsivuston sulkemisesta voitaisiin antaa väliaikaisena asian selvittämisen tai epäkohdan korjaamisen ajaksi. Väliaikainen sulkeminen olisi voimassa, kunnes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto antaa asiassa lopullisen ratkaisunsa.
Valvonta-asetuksen 138 artiklassa säädetään todettuun säädösten noudattamatta jättämiseen liittyvistä toimista. Toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, joista mainitaan esimerkkejä 138 artiklan 2 kohdassa. Yksi mainittu toimenpide on määräyksen antaminen toimijan hallinnoimien tai käyttämien internetsivustojen sulkemisesta tarvittavan pituiseksi ajaksi.
Ehdotettu pykälä olisi uusi. Vastaavalla tavalla internet-sivuston sulkemisesta on säädetty muun muassa elintarvikelain (297/2021) 63 §:ssä ja rehulain (1263/2020) 58 §:ssä.
40 §
.
Uhkasakko ja teettäminen
. Pykälään lisättäisiin Tullille, uuden 24 c §:ssä säädetyn toimivallan mukaisesti, vastaavasti kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ja Ruokavirastolle, mahdollisuus tehostaa 37 §:ssä tarkoitettua määräystä, 38 §:n 1‒3 momentissa tarkoitettua kieltoa sekä 39 §:ssä tarkoitettua hävittämistä tai maastavientiä koskevaa määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.
Pykälän 2 momentissa viitataan uhkasakkolakiin (1113/1990) jossa annetaan yleiset säännökset uhkasakosta ja teettämisuhkasta.
40 a §
.
Kasvinsuojeluainevalvonnan seuraamusmaksu
. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi hallinnollisessa menettelyssä määrättävästä seuraamusmaksusta. Hallinnollisessa seuraamusmaksussa on asiallisesti kyse rangaistusluonteisesta taloudellisesta seuraamuksesta, jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja perustuslakivaliokunta ovat katsoneet rinnastuvan rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Lakiin sisältyisi edelleen sakonuhkainen rikkomussäännös, mutta osa nykyisen rikkomussäännöksen kattamista teoista siirtyisi ehdotetun hallinnollisen seuraamusmaksusääntelyn piiriin.
Valvonta-asetuksen 139 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että ne pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Valvonta-asetuksen 138 artiklassa on esimerkinomainen luettelo toimivaltaisen viranomaisen toimenpiteistä ja 139 artiklan 2 kohdassa lisäksi säännös, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntöjen rikkomisiin, joita tehdään petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla, sovellettavissa taloudellisissa seuraamuksissa otetaan huomioon kansallisen lainsäädännön mukaisesti joko toimijalle koituva taloudellinen hyöty tai tapauksen mukaan prosenttiosuus liikevaihdosta.
Pykälän 1 momentin mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja Ruokavirasto voisivat määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun valvonnassaan todetuista ehdotetun pykälän mukaisista toimijan teoista. Seuraamusmaksu olisi kansallinen säännös ja täydentäisi valvonta-asetuksen 138 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä toimenpiteitä. Seuraamusmaksun suuruudeksi ehdotetaan vähintään 300 euroa ja enintään 5000 euroa. Seuraamusmaksun vähimmäis- ja enimmäismäärä asetettaisiin vastaamaan muun muassa eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annetussa laissa ja elintarvikelaissa säädettyä määrää. Momentissa yksilöitäisiin, minkä velvollisuuksien rikkomisesta seuraamusmaksu voitaisiin määrätä. Ehdotetun maksun soveltamisen piiriin tulisi laiminlyöntejä, joiden toteen näyttäminen olisi yksinkertaista eikä vaatisi tutkinnallisia toimia.
Momentin 1—4 kohdat sekä 5 kohdassa mainittu 67 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus siirrettäisiin pois kasvinsuojeluainerikkomuksen piiristä seuraamusmaksulla sanktioitaviin tekoihin. Näiden tekojen ja laiminlyöntien kohdalla on katsottu, että ne ovat yksinkertaisesti toteennäytettäviä ja valvontaviranomaisen määräämä seuraamusmaksua voidaan pitää riittävänä sanktiona.
Momentin 6 kohdan mukaisessa laiminlyönnissä ilmoittaa tutkinnon suorittanut Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle olisi kyse uudesta sanktioinnista. Säännöksessä todetaan, että seuraamusmaksu voitaisiin määrätä sille, joka laiminlyö 11 §:n 3 momentin mukaisen velvollisuuden ilmoittaa tutkinnon suorittaneista tiedot Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Voimassa olevan lainsäädännön mukaa tutkinnon järjestäjällä on velvollisuus ilmoittaa tutkinnon suorittaneesta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Ilmoittamatta jättämisellä ei kuitenkaan ole suoraa vaikutusta tutkinnon suorittaneeseen, koska hänen tulee voimassa olevan lain 17 §:n mukaan ammattikäyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden ostotilanteessa esittää 10 §:ssä tarkoitetun kasvinsuojeluaineita koskevan tutkinnon suorittamisesta annettu voimassa oleva todistus. Lakiin esitettävien uusien säännösten mukaan todistuksen esittäminen ei kuitenkaan jatkossa olisi edellytys kasvinsuojeluaineiden ostamiselle, koska myyjä tarkistaisi voimassa olevan tutkinnon 35 c §:n julkisesta tietopalvelusta. Tietopalvelun toiminta kuitenkin edellyttää, että siellä olevat tiedot on ilmoitettu ajoissa. Mikäli tutkinnon järjestäjä laiminlöisi tietojen ilmoittamisen, estäisi laiminlyönti kasvinsuojeluaineiden ostamisen ja ostajalle aiheutuisi tästä vahinkoa.
Harkittaessa pakkokeinoa rekisteriin ilmoittamisen laiminlyönnistä soveltuisivat hallinnolliset pakkokeinot, kuten kehotus tai uhkasakko huonosti käsillä olevaan tilanteeseen. Mietittäessä pakkokeinojen viimesijaisuutta, ostotilanteessa puuttuva rekisterimerkintä on jo aiheuttanut ostajalle vahingollisen tapahtuman, eikä lievemmällä pakkokeinolla ole tilannetta korjaavaa vaikutusta. Seuraamusmaksun uhka toimii myös pelotteena ilmoittamisen laiminlyönnille. Laiminlyöntiä ei ole aiemmin sanktioitu, mutta tämän esityksen myötä muuttuvan ostajan kelpoisuuden toteamiseksi säädetyn järjestelmän toimivuuden takia on välttämätöntä, että osapuolet noudattavat säädettyjä velvollisuuksiaan. Seuraamusmaksu on lisäksi osapuolille kevyt ja yksinkertainen hallinnollinen sanktio, jota voidaan pitää laiminlyönti huomioiden kohtuullisena sanktiona. Pykälän 2 momentin mukaan seuraamusmaksun suuruus arvioitaisiin tapauskohtaisesti. Lähtökohtana seuraamusmaksun määräämisessä on, että sillä tulisi olla riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon muun muassa rikkomuksen laatu, laajuus, toistuvuus ja vahingollisuus. Rikkomuksen vahingollisuuden astetta voivat kuvastaa esimerkiksi rikkomuksen luonne, kuten vakavuus ja vahingollisuus yhteiskunnalle. Myös rikkomuksella saavutettu hyöty otettaisiin huomioon. Vahingollisuus yhteiskunnalle voisi tarkoittaa esimerkiksi menettelyä, josta johtuen esimerkiksi elintarviketurvallisuus, ihmisten tai eläinten terveys tai ympäristön turvallisuus voisi vaarantua.
Hallintotoiminnan suhteellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusvaatimusten olisi maksun määräämisessä täytyttävä. Hyvän hallinnon ja oikeusturvan vaatimukset otettaisiin huomioon. Seuraamusmaksua koskevasta päätöksestä olisi valitusoikeus. Viraston määräämä seuraamusmaksu olisi täytäntöönpanokelpoinen vain lainvoimaisena ja hallinto-oikeuden muutoksenhakuasiassa antama ratkaisu olisi täytäntöönpanokelpoinen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
Pykälän 3 momentissa otettaisiin huomioon kaksoisrangaistavuuden kielto, jonka mukaan samasta teosta tai laiminlyönnistä ei voi määrätä luonnolliselle henkilölle useampia rangaistusluonteisia seuraamuksia. Kielto kattaa myös samaa tekoa koskevat rangaistusluonteiset hallinnolliset seuraamukset. Kaksoisrangaistavuuden kielto ei kuitenkaan estä määräämästä seuraamusmaksua muiden hallinnollisten seuraamusten ohella, kuten viljelijätukien takaisinperintää, uhkasakkoa tai rekisteröinnin peruuttamista.
Seuraamusmaksusta ei perittäisi viivästyskorkoa.
41 §
.
Kasvinsuojeluainerikkomus
. Voimassa olevan lain pykälän 1 momentin 2―4 ja 6 kohta sekä 7 kohdassa mainittu 67 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus siirrettäisiin kasvinsuojeluainevalvonnan seuraamusmaksun piiriin. Kyseisten kohtien rikkomusten voidaan arvioida olevan vähäisempiä sekä helposti todennettavissa, jolloin ne soveltuvat kevyemmän sanktiomenettelyn piiriin.
Ehdotettu 2 momentti vastaisi voimassaolevaa säännöstä ja sisältäisi sanktiokumulaation estämistä tarkoittavan säännöksen. Rikoslain 6 luvun 12 §:n 4 kohdan nojalla tuomioistuin voi jättää seuraamusten kasaantumisen vuoksi rangaistuksen tuomitsematta tai 6 luvun 7 §:n 1 kohdan mukaan ottaa rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon tekijälle rikoksesta johtuneen tai hänelle tuomiosta aiheutuvan muun seurauksen. Jos samasta laiminlyönnistä tuomittaisiin sekä uhkasakko, että rangaistus, kyseessä olisi monissa tapauksissa kohtuuton sanktiokumulaatio. Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen olisi perusteltua kuitenkin vain, jos uhkasakko on myös tuomittu maksettavaksi. Pykälään lisättäisiin valvontaviranomaisten kuulemista koskeva uusi 3 momentti. Momentissa säädetään Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä Ruokaviraston asiantuntija-asemasta rikosprosessin aikana vastaavalla tavalla kuin on esimerkiksi työsuojeluviranomaisella. Rikoslaissa tai tämän pykälän 1 momentissa rangaistavaksi säädettyä kasvinsuojeluainesäännösten soveltamisalaan kuuluvaa tekoa koskevassa esitutkinnassa viranomaiselle olisi varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Syyttäjän olisi varattava viranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkinnan päättymistä. Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä viranomaisella olisi läsnäolo- ja puheoikeus. Pyydetyllä asiantuntijalausunnolla ja osallistumisella rikosprosessiin varmistettaisiin kasvinsuojeluaineisiin ja niitä koskevien säännösten soveltamiseen liittyvä asiantuntemus esitutkinnassa, syyteharkinnan aikana sekä tuomioistuinkäsittelyssä. Tämä helpottaisi poliisin ja syyttäjän päätöksen tekemistä ja antaisi tukea mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Kasvinsuojeluaineisiin liittyvät rikokset voivat täyttää rikoslain 44 luvun 1 §:n tarkoittaman terveysrikoksen ja 1 momentin kasvinsuojeluainerikkomuksen lisäksi usean muun rikoksen tunnusmerkistöön. Tästä syystä Ruokaviraston asiantuntija-asemaa ei ole rajattu terveysrikokseen ja kasvinsuojeluainerikkomukseen, vaan se koskisi myös muuta rikoslaissa rangaistavaksi säädettyä tekoa.
42 §
.
Rikosilmoituksen tekeminen
. Pykälässä säädetään rikosilmoituksen tekemisestä. Rikosilmoituksen tekisi kuten voimassa olevassa säännöksessä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valtuuttamiensa tarkastajien puolesta ja Ruokavirasto valtuuttamiensa tarkastajien sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten puolesta rikosilmoituksen epäillystä kasvinsuojeluainerikkomuksesta. Lisäksi ilmoituksen tekemättä jättämistä koskevaa kohtaa täsmennettäisiin siten, että ilmoitus voitaisiin jättää tekemättä silloin kun kokonaisuutena ilmeisen vähäisenä pidettävässä teossa eikä kyseessä ole viranomaisten määräysten tai kieltojen toistuva rikkominen.
47 a §
.
Rikkomuksista ilmoittajan henkilöllisyyden suojaaminen
. Pykälässä säädettäisiin rikkomuksista ilmoituksen tehneen luonnollisen henkilön henkilöllisyyden suojaamisesta. Ehdotetulla säännöksellä pantaisiin täytäntöön valvonta-asetuksen 140 artiklan säännös, jonka mukaan todellisista tai mahdollisista rikkomuksista toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoittavia henkilöitä on suojeltava kostotoimilta, syrjinnältä ja muun tyyppiseltä epäoikeudenmukaiselta kohtelulta. Valvonta-asetuksen johdantokappaleen 91 mukaan kenen tahansa henkilön olisi voitava tuoda toimivaltaisten viranomaisten tietoon uusia tietoja, jotka auttavat näitä säännösten rikkomisten havaitsemisessa ja seuraamusten määräämisessä tapauksissa, joissa on rikottu kyseistä asetusta ja sen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä. Johdantokappaleen mukaan ilmiannot voivat jäädä tekemättä selkeiden menettelyjen puuttumisen vuoksi tai vastatoimien pelossa.
Rikkomuksista ilmoittajan henkilöllisyyden suojaamisesta säädetään myös esimerkiksi eläinten ja eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta annetun lain 18 §:ssä, elintarvikelain 81 §:ssä ja eläintautilain (76/2021) 99 §:ssä.
Ehdotettu säännös henkilöllisyyden suojaamisesta on tarpeen yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kasvinsuojeluaineissa ja niiden käytössä on kyse ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun sekä elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta tärkeistä kysymyksistä, joten kasvinsuojeluaineita tai niiden käyttöä koskevat rikkomukset on välttämätöntä voida saattaa viranomaisten tietoon ilman pelkoa esimerkiksi kostotoimista. Ilmoittajan henkilöllisyyden salaamisen edellytyksenä olisi, että henkilöllisyyden paljastumisen arvioitaisiin aiheuttavan haittaa ilmoittajalle. Haitta voisi liittyä esimerkiksi siihen, että ilmoittaja olisi esimerkiksi työsuhteessa ilmoituksen kohteena olevaan tahoon tai esimerkiksi naapuri. Ilmoittajaa suojellaan häneen kohdistuvilta vastatoimilta. Ilmoittajan oma käsitys haitan aiheutumisesta ei yksinään riittäisi säännöksessä tarkoitetun salassapitoperusteen soveltamiseen. Nyt ehdotettu säännös ei kuitenkaan suojaisi ilmoituksen tekijää mahdollisessa oikeudenkäynnissä esimerkiksi todistajana.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan tieto viranomaisen tarkastus- tai valvontatoimeen liittyvistä seikoista on pidettävä salassa, jos tiedon antaminen vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle. Tietojen antajan henkilöllisyyden salaamisella turvataan valvonnallisia intressejä.
Valvonta-asetuksen mukaan kenen tahansa henkilön olisi voitava tuoda toimivaltaisten viranomaisten tietoon uusia tietoja. Ilmoittajan henkilöllisyyden salassapitoperusteesta olisi tarkoituksenmukaista säätää ehdotetussa laissa, vaikka salassapitoperusteita koskevan sääntelyn pääsääntönä onkin säännösten keskittäminen julkisuuslakiin. EU-tasolla on valmisteilla sääntelyä rikkomuksista ilmoittajien suojelusta (komission direktiiviehdotus (COM (2018) 218), ns. whistleblowing -sääntely), mutta sen ei arvioida kattavan valvonta-asetuksen tarkoittamaa ilmoittajan suojaa. Mainitun direktiivin suoja koskee ilmoittajaa, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa.
Julkisuuslain 11 §:n mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan oikeutta ei kuitenkaan ole, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua tai vastaavasti vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua. Tiedon antaminen rikkomusta koskevasta ilmoituksesta ilmoituksen kohteelle voisi olla vastoin julkisuuslaissa tarkoitettua erittäin tärkeää yleistä etua, jos tiedon antaminen voisi vaarantaa valvontaviranomaiselle tärkeän tiedonsaannin. Tiedon antaminen ilmoituksen tekijästä voi puolestaan olla vastoin julkisuuslaissa tarkoitettua tärkeää yksityistä etua, jos ilmoittajan henkilöllisyyden paljastaminen vaarantaisi ilmoittajan turvallisuutta tai yksityiselämän suojaa. Tällöin asianosaisjulkisuutta olisi rajoitettava. Säännöksen soveltamisen edellytyksenä olisi, että asiassa ilmi tulleiden seikkojen perusteella on perusteltu syy arvioida ilmoituksen tekijän suojantarpeen olemassaolo.
48 §
.
Muutoksenhaku
. Muutoksenhausta uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämisuhan asettamista ja täytäntöönpantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen säädetään uhkasakkolaissa. Tästä olisi viittaussäännös pykälän uudessa 3 momentissa. Nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyisivät samalla 4 ja 5 momentiksi. Pykälän 5 momentin viittaus 38 §:n säännökseen väliaikaisesta kiellosta muutettaisiin vastaamaan 38 §:n uutta momenttijakoa.