1.1
Kirkkolaki
2 luku. Kirkkolaki ja muut kirkkoa koskevat säädökset
2 §.Kirkkolain säätäminen. Lausunnot ja esitykset. Pykälässä säädetään tarkemmin perustuslain 76 §:n mukaisesta kirkon oikeudesta päättää kirkkolailla kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkon ehdotuksen kirkkolain säätämiseksi, muuttamiseksi tai kumoamiseksi tekee kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen ehdotuksen tutkiminen ja vahvistaminen on tasavallan presidentin ja eduskunnan tehtävä. Eduskunnalla ei ole oikeutta tehdä muutoksia kirkolliskokouksen hyväksymään kirkkolakiin.
Pykälän 2 momentissa säädetään menettelystä lainsäädäntöteknisten virheiden korjaamisessa. Tällaisia virheitä voidaan oikaista. Kirkkohallituksen tulee antaa asiasta lausunto ennen oikaisun tekemistä. Tällä hetkellä kirkkohallituksella ei ole oikeutta oma-aloitteisesti tehdä korjausesitystä valtioneuvostolle. Tällainen aloiteoikeus olisi tarpeen, koska se voisi joustavoittaa ja nopeuttaa kirkolliskokouksen hyväksymien kirkkolakiehdotusten käsittelyä valtion lainsäädäntöelimissä. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkohallituksella olisi teknisten virheiden korjaamista koskeva aloiteoikeus.
3 §.Kirkon vaalijärjestys ja säädösten julkaiseminen. Voimassa olevan pykälän 2 momentissa säädetään kirkolliskokouksen oikeudesta antaa kirkkolain ja kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta tarkempia määräyksiä. Kirkolliskokous ei ole voimassa olevan kirkkolain aikana antanut sanotunlaisia määräyksiä, vaan ne on antanut kirkkohallitus tai piispainkokous. Kirkolliskokouksen oikeus täytäntöönpanomääräysten antamiseen on yleinen, eikä se täytä perustuslain lainsäädäntövallan delegoinnille asettamia tarkkarajaisuuden vaatimuksia. Kirkolliskokouksen norminantovalta on syytä rajoittaa tärkeimpien kirkollisten säädösten eli kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen antamiseen.
Täytäntöönpanomääräykset ovat varsinaista kirkkolainsäädäntöä täydentäviä, vähäisempiä yksityiskohtia sisältäviä määräyksiä. Kirkkolakia ja kirkkojärjestystä koskevien täytäntöönpanomääräysten antaminen voidaan nähdä hallinnollisen määräyksen antamisena. Tarkoituksenmukaista on, että tällaiset määräykset antaa jatkossakin kirkkohallitus paitsi erikseen mainituissa asioissa piispainkokous. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi ja kirkkohallituksen ja piispainkokouksen määräyksenantovaltuuksista säädettäväksi niiden tehtäväluetteloissa, kirkkohallituksen osalta 22 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja piispainkokouksen osalta 21 luvun 2 §:n 5 kohdassa.
3 luku. Kirkon hallinnollinen ja kielellinen jako
1 §.Hiippakunta. Kirkkohallituksen päätösvaltaa hiippakuntarajojen määrittelyssä esitetään laajennettavaksi ehdotetussa 6 §:ssä seurakuntajaotuksen muutosta koskevien päätösten yhteydessä. Tästä syystä 1 momentin viittaussäännös on tarpeen muuttaa.
6 §.Seurakunnan ja seurakuntayhtymän kuuluminen hiippakuntaan. Pykälässä säädettäisiin perusteista, joiden mukaan ratkaistaan seurakunnan tai seurakuntayhtymän kuuluminen hiippakuntaan. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan teknisluontoisia muutoksia. Seurakunnan kielellinen enemmistö määräytyisi läsnä olevien seurakunnan jäsenten lukumäärän mukaan. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi seurakuntayhtymää koskevaan 3 momenttiin.
Kirkolliskokous päättäisi edelleen hiippakunnan perustamisesta, lakkauttamisesta ja laajemmista hiippakuntarajojen muutoksista ehdotettavan 20 luvun 7 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaisesti. Sen sijaan päätös seurakunnan tai seurakuntayhtymän hiippakuntaan kuulumisesta tulisi voida tehdä seurakuntajaotusta koskevan päätöksen yhteydessä. Seurakuntajaotuksen muutostilanteessa olisi perusteltua, että kirkkohallituksella olisi toimivalta päättää seurakunnan kuulumisesta hiippakuntaan, jos eri hiippakuntiin kuuluvat seurakunnat yhdistetään, niiden tilalle perustetaan uusi seurakunta tai seurakuntayhtymä taikka seurakunta liittyy toisen hiippakunnan seurakuntayhtymään.
Kirkkohallituksen päätösvallasta säädettäisiin 4 momentissa, jonka 1 kohta vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan pykälän 3 momenttia. Momentin 2 kohdassa kirkkohallituksen päätösvaltaa päättää seurakunnan kuulumisesta hiippakuntaan laajennettaisiin edellä mainittuihin seurakuntajaotuksen muutostilanteisiin.
6 luku. Henkilöstö
4 §.Kirkon virka- ja työehtosopimukset. Pykälässä säädetään virka- ja työehtosopimusten tekemisestä kirkon työmarkkinalaitoksen sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden etujen valvomiseksi perustettujen yhdistysten välillä. Pykälään ehdotetaan lainsäädäntöteknistä muutosta säännösten yhdenmukaistamiseksi niin, että kirkon työantajatahot lueteltaisiin samassa järjestyksessä kuin 6 luvun 1 §:n 1 momentissa. Muutos ei vaikuta säännöksen asiasisältöön.
12 §.Virkasuhteeseen ottaminen. Voimassa olevan pykälän 2 momentti koskee kirkkoneuvoksen virkaan ottamista. Kirkkoneuvoksia ovat kirkkohallituksen virastoa johtava kansliapäällikkö ja kirkkohallituksen osastonjohtajat. Esitykseen sisältyy ehdotus luopua kirkkohallituksen virasto-organisaation virkanimikkeiden säätämisestä kirkkolaissa ja yksilöidä viranhaltija hänen virka-asemansa kautta. Koska kirkkohallituksen osastonjohtajan virkaan valinnan suorittaisi ehdotuksen mukaan jatkossa kirkkohallitus, ei olisi enää tarkoituksenmukaista, että kirkkohallituksen osastonjohtajan virkaan voitaisiin suostumuksensa nojalla ottaa sellainen henkilö, joka ei ole virkaa hakenut. Tämän vuoksi pykälän 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi koskemaan vain kirkkohallituksen viraston johtavan viranhaltijan virkaa.
17 §.Koeaika. Säännöksen perustelujen mukaan eräät virat on jätetty sen soveltamisalan ulkopuolelle virkojen täyttämismenettelyn perusteella. Koska kirkkohallituksen osastonjohtajan virkaan valinnan suorittaisi ehdotuksen mukaan kirkkohallitus, koeajan käyttäminen olisi mahdollista. Pykälän 5 momentin maininta kirkkoneuvoksen virasta ehdotetaan muutettavaksi koskemaan kirkkohallituksen viraston johtavan viranhaltijan virkaa, jossa koeaikaa ei sovellettaisi.
35, 44, 55 ja 64 §. Pykälissä säädetään virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, lomauttamisesta, irtisanomisajasta sekä virantoimituksesta pidättämisestä päättävästä viranomaisesta. Kirkkohallituksen kirkkoneuvosten osalta pykälät sisältävät erityissäännöksiä. Koska virkanimikkeiden käyttämisestä kirkkolaissa ehdotetaan luovuttavaksi, kirkkoneuvoksen sijasta ehdotetaan käytettäväksi 6 luvun 35 §:n 3 momentissa, 44 §:n 1 momentissa, 55 §:n 1 momentin 6 kohdassa ja 2 momentin 4 kohdassa ilmaisua kirkkohallituksen johtava viranhaltija ja kirkkohallituksen osastonjohtaja sekä 64 §:n 5 momentissa kansliapäällikön sijasta ilmaisua kirkkohallituksen johtava viranhaltija.
11 luku. Seurakuntayhtymä
2 §.Seurakuntayhtymän tehtävät. Pykälän 1 momentissa säädetään niistä asioista, jotka seurakuntayhtymän on hoidettava yhtymään kuuluvien seurakuntien sijasta. Seurakuntayhtymä hoitaa muun muassa asiat, jotka koskevat kirkon keskusrahastoon suoritettavia maksuja. Esityksessä ehdotetaan kirkon eläkerahasto eriytettäväksi kirkon keskusrahastosta yleisperusteluissa mainituin perustein. Tästä johtuen 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kirkon keskusrahaston rinnalle kirkon eläkerahasto.
Pykälän 2 momentin 3 kohtaan ehdotetaan kielellistä muutosta. Kirkon sopimusvaltuuskunnan nimi muutettiin kirkon työmarkkinalaitokseksi lailla evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta (827/2005).
15 luku. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän talous
1 §.Varojen käyttäminen. Pykälän 2 momentin mukaan seurakunnan ja seurakuntayhtymän tulee osallistua kirkon keskusrahaston menojen rahoittamiseen. Esityksessä ehdotetaan kirkon eläkerahasto eriytettäväksi kirkon keskusrahastosta, mistä syystä pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä mainittaisiin myös kirkon eläkerahasto.
4 §.Seurakunnan ja seurakuntayhtymän taloutta koskevat muut säännökset ja määräykset. Pykälän otsikkoa ehdotetaan täsmennettäväksi. Lisäksi pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tilintarkastusjärjestelmän uudistuksen jälkeen seurakuntien ja seurakuntayhtymien tilintarkastukseen sovellettaisiin julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta annettua lakia. Julkishallinnon ja -talouden tarkastamisesta annettua lakia sovelletaan pääsääntöisesti muilla julkisen hallinnon sektoreilla, jollei lailla ole erikseen toisin säädetty.
Seurakuntien ja seurakuntayhtymien tilintarkastuksesta säädettäisiin täydentävästi kirkkojärjestyksessä, jossa säädettäisiin muun muassa tilintarkastajan valinnasta, pätevyysedellytyksistä, edellytyksistä riippumattomaan tilintarkastukseen sekä tilintarkastajan erottamisesta ja eroamisesta. Lisäksi kirkkojärjestyksessä säädettäisiin lakia täydentävästi tilintarkastuksen ajankohdasta, sen sisällöstä, tilintarkastuskertomuksesta ja sen käsittelemisestä seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimielimessä.
5 §.Tilintarkastajan vastuu. Pykälässä säädettäisiin tilintarkastukseen liittyvästä vastuusta. Tilintarkastaja toimisi tehtävässään virkavastuulla. Tämä tarkoittaa sitä, että häneen sovellettaisiin rikoslain (39/1889) 40 luvun säännöksiä virkarikoksista ja julkisyhteisön työntekijän rikoksista. Myös tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus määräytyisi virkavastuun perusteella. Pykälässä nykyisin oleva säännös, joka koskee kirkkohallituksen tehtävää antaa tarkempia määräyksiä seurakuntien ja seurakuntayhtymien kirjanpidosta ja palkanlaskennasta siirtyisi 22 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohdan c alakohdaksi.
20 luku. Kirkolliskokous
1 §.Kirkolliskokouksen kokoonpano. Voimassa olevan pykälän 1 ja 3 momenttiin ehdotetaan kielellisiä tarkennuksia ja 2 momenttiin lisättäväksi säännös siitä, että yksi 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista maallikkoedustajista tulee valita Ahvenanmaan seurakunnista. Voimassa olevan 4 momentin säännös Ahvenanmaan seurakuntien edustajasta ehdotetaan siirrettäväksi kirkkojärjestykseen. Säännös pappis- ja maallikkoedustajien paikkajaosta hiippakuntien kesken, joka on kirkolliskokouksen kokoonpanosäännöstä täydentävä normi, siirretään kirkkojärjestykseen. Vastaavasti pykälän 5 momentti ehdotetaan kirkolliskokoushallintoa ohjaavana normina siirrettäviksi kirkkojärjestykseen.
7 §.Kirkolliskokouksen tehtävät. Pykälän 2 momentissa säädetään kirkolliskokouksen tehtävistä. Tehtävät ehdotetaan kirjoitettavaksi aiempaa laajempina kokonaisuuksina tehtävien sisältöä sinänsä muuttamatta. Kirkolliskokous ei kuitenkaan enää antaisi täytäntöönpanomääräyksiä. Pykälän 2 momentin 1 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi maininta messusävelmistön hyväksymisestä, koska se hyväksytään osana kirkkokäsikirjaa. Momentin 2 kohtaan ei ehdoteta muutosta. Toisinaan on osoittautunut vaikeaksi määritellä ne kysymykset, jotka edellyttävät kirkon uskoa ja oppia koskevia tai niihin pohjautuvia periaatteellisia kannanottoja. Asiaa ei voida laissa tarkemmin määritellä, vaan viime kädessä asian ratkaisee kirkolliskokous itse.
Tehtäväluettelon 3 kohtaan ehdotetaan yhdistettäväksi nykyiset 3—5 kohdat, jotka koskevat kirkolliskokouksen lainsäädäntö- ja norminantovaltaa. Momentin 4 kohdassa säädettäisiin kirkolliskokouksen lausunnoista, esityksistä ja toivomuksista valtioneuvostolle. Ehdotuksen mukaan kirkolliskokous antaisi lausuntoja, tekisi esityksiä ja lausuisi toivomuksia valtioneuvostolle kirkon ja valtion suhteita koskevissa merkittävissä kysymyksissä. Tällaisia kysymyksiä olisivat esimerkiksi kirkon asemaan veronsaajana liittyvät kysymykset ja seurakunnille annettavia yhteiskunnallisia tehtäviä koskevat asiat. Kirkon korkeimpana päätöksentekoelimenä kirkolliskokouksella olisi oikeus jatkossakin lausua kaikista tarpeelliseksi katsomistaan kirkon ja valtion suhteisiin liittyvistä merkittävistä asioista.
Tehtäväluettelon 5 kohdaksi ehdotetaan nykyisen 8 kohdan mukaista säännöstä hiippakunnan perustamisesta, rajojen muuttamisesta tai hiippakunnan lakkauttamisesta ja 6 kohdaksi nykyisen 9 kohdan mukaista säännöstä kirkon ulkosuhteista päättämisestä.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 kohta, jonka mukaan kirkolliskokous päättäisi hyväksymisestä kirkon lähetysjärjestöksi ja kirkon lähetysjärjestön aseman lakkauttamisesta. Kirkolliskokous tekisi lähetysjärjestöä koskevan päätöksen piispainkokouksen ehdotuksen pohjalta. Tätä koskeva säännös esitetään otettavaksi piispainkokouksen tehtäviä koskevan 21 luvun 2 §:n 4 kohdaksi. Kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen kirkkohallitus tekisi sopimuksen lähetysjärjestön kanssa. Sopimus voisi olla määräaikainen, esimerkiksi 5—10 vuoden mittainen, tai sopimuksessa voitaisiin sopia myös määräajoin käytävistä neuvotteluista, joiden tuloksen molemminpuolinen hyväksyminen olisi sopimuksen jatkumisen edellytys. Kirkon virallisen lähetysjärjestön aseman voisi menettää, jos järjestö poikkeaa kirkon yhteisen lähetysstrategian linjauksista.
Kirkkohallituksen viraston johtavan viranhaltijan viran perustaminen ja lakkauttaminen olisi edelleen kirkolliskokouksen tehtävä. Viraston johtavalla viranhaltijalla tarkoitetaan nykyistä kansliapäällikkönä toimivaa kirkkoneuvosta. Kirkolliskokous tekisi myös viranhaltijan valinnan. Sen sijaan muut kirkkohallituksen virat perustaisi ja lakkauttaisi kirkkohallitus, jolle myös viranhaltijoiden valinta ja virasta vapauttaminen kuuluisivat. Nykyinen tehtäväluettelon kohta 10 ehdotetaan jaettavaksi 8 ja 9 kohdaksi ja samalla maininta kirkkoneuvoksista muutettaisiin koskemaan vain kirkkohallituksen viraston johtavaa viranhaltijaa.
Tehtäväluettelon 10 kohdassa säädettäisiin nykyistä 11 kohtaa vastaavasti kirkolliskokouksen päätösvallasta hyväksyä kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä talousarviot ja vahvistaa seurakuntien rahastomaksujen suuruudet. Uutena asiana kirkolliskokous päättäisi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetussa laissa tarkoitetun rahoituksen jakamisen perusteista. Kirkolliskokous päättäisi sekä siitä, mikä osa vuosittaisesta rahoituksesta jaettaisiin suoraan seurakunnille ja seurakuntayhtymille, että tässä jaossa käytettävästä jakoperusteesta. Lisäksi kirkon keskusrahaston talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkolliskokous voisi päättää, että osa vuosittaisesta rahoituksesta jaettaisiin seurakuntien ja seurakuntayhtymien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston kunnossapito- ja peruskorjausmenoihin. Tältä osin rahoitus voitaisiin jakaa seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle erillisen hakemuksen perusteella. Samoin kirkolliskokous voisi päättää, että osa rahoituksesta voitaisiin käyttää kirkon yhteisen jäsenrekisterin ylläpito- ja kehittämiskuluihin.
Momentin 11 kohdan mukaan kirkolliskokouksen tehtävänä olisi tarkastuttaa kirkon keskusrahaston, kirkon eläkerahaston ja muiden kirkkohallituksen sekä hiippakuntien viranomaisten hoidossa olevien rahastojen ja muiden varojen tilit ja hallinto, vahvistaa niiden tilinpäätökset ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä. Toimintakertomus on osa tilinpäätöstä, joten toimintakertomusta ei säännöksessä ole tarpeen enää mainita. Säännöksessä on otettu myös huomioon kirkon työmarkkinalaitoksen integroiminen tiiviimmin osaksi kirkkohallitusta. Se ei siten enää jatkossa antaisi erillistä kertomusta toiminnastaan. Voimassa oleva 2 momentin 14 kohta siirtyisi tehtäväluettelon 12 kohdaksi.
8 §.Edustajan esteellisyys. Voimassa olevan pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään kirkolliskokouksen puheenjohtajista ja työjärjestyksestä. Nämä kirkolliskokouksen sisäistä hallintoa koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi kirkkojärjestyksen 20 luvun 3 §:ään.
Koska kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenten valinta ehdotetaan siirrettäväksi kirkkohallituksen tehtäväksi, asiasta säädettäisiin 22 luvun 2 §:n 1 momentin 13 kohdassa.
9 §.Esitykset ja aloitteet. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi esitys- ja aloiteoikeudesta kirkolliskokoukselle. Esitysoikeus olisi nykyiseen tapaan piispainkokouksella, kirkkohallituksella ja hiippakuntavaltuustolla sekä aloiteoikeus kirkolliskokousedustajalla. Esitysten ja aloitteiden käsittelystä määrättäisiin tarkemmin kirkkojärjestyksessä. Vastaavan nykyisen pykälän 1 momentin viimeinen virke, jossa viitataan työjärjestykseen, ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi. Työjärjestys on toimielimen sisäistä järjestelyä koskeva määräys, jolla ohjataan toimielimen työskentelyä. Tämän vuoksi esitysten ja aloitteiden käsittelystä voidaan määrätä tarkemmin työjärjestyksessä ilman laissa olevaa valtuutusta. Lisäksi vastaavan nykyisen pykälän 2 momentin säännös ehdotetaan siirrettäväksi kirkkojärjestyksen 20 luvun 4 §:n 4 momentiksi.
10 §.Määräenemmistön vaativat päätökset. Pykälässä säädettäisiin niistä asioista, joista päättäminen edellyttää kirkolliskokouksessa säädettyä määräenemmistöä. Pykälään ei esitetä sisällöllistä muutosta.
Pykälää ehdotetaan selkeytettäväksi siten, että viittaussäännös kirjoitetaan auki luettelon muotoon. Säännöksessä mainituissa asioissa kirkolliskokouksen valiokunnan ehdotus on ensin hyväksyttävä kaikilta kohdin yksinkertaisella enemmistöllä. Asia on tämän jälkeen eri täysistunnossa otettava uuteen käsittelyyn, jolloin ehdotus tulee hyväksytyksi, jos sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä.
21 luku. Piispainkokous
1 §.Piispainkokouksen kokoonpano. Pykälässä säädettäisiin yleisperustelujen mukaisesti, että piispainkokouksen jäseniä olisivat vain hiippakuntien piispat. Läsnäolo- ja puheoikeudesta piispainkokouksessa säädettäisiin kirkkojärjestyksessä.
2 §.Piispainkokouksen tehtävät. Piispainkokouksen tehtäviä koskevaa säännöstä ehdotetaan laajennettavaksi ja osin kirjoitettavaksi uudella tavalla. Vastaavan voimassa olevan pykälän 1 kohta ehdotetaan jaettavaksi 1 ja 2 kohdaksi. Samalla säännösten sanamuotoa selkeytetään vastaamaan nykyistä käytäntöä. Pykälän 1 kohdassa oleva käsite julistus ehdotetaan korvattavaksi laajemmalla käsitteellä opetus. On perusteltua, että piispainkokouksen tehtävien painottuminen kirkon opillisen perustan ja toiminnan sisältöön, kirkon uskon, opetuksen ja työn kysymyksiin, näkyy pykälätekstissä aiempaa selvempänä määrittelynä. Piispainkokouksesta tulisi jatkossa yhä selkeämmin linjanvetäjä kirkon uskoa ja oppia koskevissa asioissa. Ylin päätösvalta uskoa ja oppia koskevissa asioissa kirkossa on ehdotetun 20 luvun 7 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan nojalla kirkolliskokouksella. Piispainkokouksen tehtävänä on tulkita kirkon uskoon ja oppiin liittyviä kysymyksiä ajankohtaisissa tilanteissa.
Ehdotetussa 2 kohdassa nykyinen käsite hiippakuntien hallintoa ja hoitoa korvattaisiin käsitteellä hiippakuntien hoitoa. Piispainkokouksen työskentelyssä hiippakunnan hallinnon kehitystyö on jäänyt vähäiseksi. Todellista tilannetta ja tavoitetilaa paremmin vastaavana on pidettävä sitä, että piispainkokouksen hiippakunnallinen tehtävä ilmaistaan edellä sanotulla tavalla. Hiippakuntien hoitoa koskevia tehtäviä olisivat esimerkiksi rovastikunnallisia arkistoja koskevat määräykset.
Pykälän 3 kohdassa säädettäisiin piispainkokouksen uudesta tehtäväalueesta, kun kirkon ulkoasiain neuvostoa ei enää asetettaisi vaan sen nykyiset tehtävät jaettaisiin piispainkokouksen ja kirkkohallituksen kesken. Piispainkokous käsittelisi kirkon ykseyttä, ekumeenisia suhteita, kirkon lähetystehtävää ja kirkon suhdetta muihin uskontoihin koskevia asioita sekä päättäisi kirkon edustamisesta näissä asioissa. Arkkipiispan puheenjohtajuus piispainkokouksessa antaisi hänelle edelleen merkittävän aseman myös kirkon edustamisesta päätettäessä. Kirkon edustamisesta päättäminen ei kuitenkaan edellyttäisi yksimielisyyttä arkkipiispan ja muiden piispojen välillä, vaan myös edustamista koskevat päätökset voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.
Toisena uutena tehtävänä piispainkokoukselle ehdotetaan pykälän 4 kohdassa esityksen tekemistä kirkolliskokoukselle kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisestä ja kirkon lähetysjärjestön aseman lakkauttamisesta.
Piispainkokouksen tehtävä kirkkojärjestyksen täytäntöönpanoa koskevien määräysten antajana ehdotetaan otettavaksi 5 kohtaan. Piispainkokous antaisi määräyksen, jos asia koskee kirkkoon liittyvälle annettavaa opetusta, jumalanpalvelusta tai kirkollista toimitusta, rippikoulua, rippikoulun pitämistä koskevaa lupaa tai rippikoulussa käytettäviä oppikirjoja, pappisvirkaa, papin tai lehtorin virkaa tai tällaiseen virkaan pyrkivältä vaadittavaa tutkintoa. Tutkinnolla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä myös pastoraalitutkintoja, joista säädetään kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 §:ssä. Muiden kuin papin virkojen kelpoisuusehtojen määrääminen siirtyisi kirkkohallituksen tehtäväksi. Rippikoulua koskevat määräykset voivat sisältää myös määräyksiä luvan saaneiden rippikoulujen valvonnasta.
22 luku. Kirkkohallitus, kirkon keskusrahasto, kirkon eläkerahasto ja kirkon työmarkkinalaitos
1 §.Kirkkohallituksen kokoonpano ja toimikausi. Pykälään ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, mutta siihen ehdotetaan teknisluontoisia korjauksia, jotka helpottavat ymmärrettävyyttä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kirkkohallituksen toimikaudesta.
Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin kirkkohallituksen jaostoista, virastokollegiosta ja sen jäsenistä. Vaikka kirkkohallituksessa ei enää vuonna 1994 tapahtuneen keskushallintouudistuksen jälkeen ole ollut jaostoja, on niiden perustamiseen syytä jättää mahdollisuus. Virastokollegion jäseniä olisivat kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija ja osastonjohtajat. Tämä vastaa nykyisen virastokollegion kokoonpanoa.
2 §.Kirkkohallituksen tehtävät. Voimassa olevassa kirkolliskokouksen antamassa kirkkohallituksen ohjesäännössä määrätään kirkkohallituksen tehtäväksi kirkkolaissa säädettyjen kirkkohallituksen tehtävien lisäksi kirkon ja seurakuntien työn edistäminen sekä kirkon suhteiden hoitaminen valtioon ja muuhun yhteiskuntaan. Kirkkohallituksen tehtävistä ehdotetaan nyt säädettäväksi kattavasti kirkkolaissa. Tämä olisi omiaan vahvistamaan kirkkohallituksen asemaa keskushallinnon johtavana yleishallintoviranomaisena. Myös seurakuntien itsenäisestä julkisoikeudellisesta asemasta ja itsemääräämisoikeudesta seuraa, että kirkkohallitukselle annettavasta seurakuntia koskettavasta päätösvallasta on säädettävä laissa.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan kirkkohallitus hoitaisi jatkossakin kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Tältä osin nykyisiin tehtäviin ei ehdoteta muutosta. Kohdan on katsottava kattavan myös ne tehtävät, jotka kirkon ulkoasiain neuvoston lakkauttamisen myötä siirtyisivät kirkkohallitukselle. Kirkon ulkosuomalaistyön hoitamisen sekä kirkon kansainväliseen diakoniaan kuuluvan Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksen jäsenten nimeämisen on katsottava kuuluvan kirkon yhteiseen toimintaan. Momentin 2 kohdan mukaan kirkkohallitus toimisi kirkon keskusrahaston ja siitä eriytettävän kirkon eläkerahaston hallituksena. Momentin 3 kohdan mukaan kirkkohallituksen tehtävänä on valmistella asioita kirkolliskokoukselle ja huolehtia sen päätösten täytäntöönpanosta. Säännöksen sisältö vastaa voimassa olevan pykälän 4 ja 5 kohtaa. Uutena tehtävänä ehdotetussa 4 kohdassa säädettäisiin kirkkohallituksen velvollisuudesta hoitaa kirkon suhteita valtioon ja muuhun yhteiskuntaan. Yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen sisältyisi myös yleinen kirkon edunvalvonta. Tehtäväluettelon 5 kohdan mukaan kirkkohallitus antaisi valtioneuvoston pyytämät lausunnot. Päätösvallan jaosta lausunnon antajana kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen kesken on todettu edellä 20 luvun 7 §:n perusteluissa.
Tehtäväluettelon 6 kohdassa säädettäisiin kirkkohallituksen yleisestä velvoitteesta edistää kirkon toimintaa ja seurakuntien työtä.
Momentin 7 kohtaan ehdotetaan koottavaksi kirkkohallituksen määräyksenantovaltuuksia koskevat säännökset. Kirkkohallituksen toimivaltaa antaa määräyksiä rajoittaisi piispainkokouksen 21 luvun 2 §:ssä säädetty toimivalta. Kirkkohallitus antaisi tarkempia määräyksiä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta siten kuin siitä erikseen kirkkolaissa säädetään. Esimerkkinä tällaisesta yksilöidystä määräyksenantovaltuudesta voidaan mainita kirkkolain 6 luvun 41 §:n 4 momentti, jossa kirkkohallitukselle säädetään oikeus antaa tarkempia määräyksiä seurakunnan pappien virkavapauden sekä vuosiloman ja vapaa-ajan järjestämisestä. Kirkkohallitukselle säädettäisiin myös valtuus antaa määräyksiä kirkon viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista siltä osin kuin päätösvalta ei kuulu piispainkokoukselle. Säännöksen myötä kirkkojärjestyksessä ei olisi enää tarpeen nykyisellä tavalla pykälittäin mainita määräysten antamisesta.
Momentin 8 kohdan, joka vastaa nykyisen säännöksen 9 a kohtaa, mukaan kirkkohallituksen tehtävänä on hoitaa seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien, kirkon keskusrahaston ja jatkossa myös kirkon eläkerahaston kirjanpito ja palkanlaskenta sekä niihin liittyvä maksuliikenne.
Momentin 9 kohdassa ehdotetaan uutta tehtävää. Sen mukaan kirkkohallitus hoitaisi kirkollisiin tarkoituksiin määrättyjä rahastoja sekä ottaisi vastaan kirkolle lahjana ja testamenttina annettua omaisuutta. Mainittu tehtävä liittyy kirkkohallitukselle kuuluvaan keskushallinnon taloutta koskevaan tehtäväalueeseen sekä edellisessä kohdassa säädettyyn kirkkohallituksen palvelukeskuksena hoitamaan tehtävään.
Momentin 10 kohdassa annettaisiin nykyisen tehtäväluettelon 9 kohtaa vastaavasti kirkkohallitukselle tehtäväksi määrätä, mihin yleisiin tarkoituksiin seurakuntien päiväjumalanpalveluksessa on kannettava kolehteja.
Momentin 11 kohdassa säädettäisiin nykyisen säännöksen 6 a kohtaa vastaavasti päätösvallasta tunnustaa ja rinnastaa ulkomailla suoritetut opinnot ja ammatillinen harjoittelu sekä hyväksyä tutkinnon tuottama kelpoisuus.
Momentin 12 kohta vastaisi voimassa olevan säännöksen 7 kohtaa, ja siinä säädettäisiin kirkkohallituksen päätösvallasta perustaa ja lakkauttaa kirkkohallituksen virat. Säännös kattaisi myös kirkkohallituksen osastonjohtajien virkojen perustamisen ja lakkauttamisen.
Momentin 13 kohdassa säädettäisiin kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenten valinnasta, joka tehtävä siirtyisi kirkolliskokoukselta kirkkohallituksen täysistunnolle. Valintamenettelystä säädettäisiin kirkkojärjestyksen 22 luvun 13 ja 14 §:ssä.
Ehdotetut 14 ja 15 kohta vastaavat nykyisen säännöksen 8 ja 11 kohtaa.
Pykälän 2 momenttiin ei ehdoteta sisällöllistä muutosta voimassa olevaan säännökseen verrattuna. Kirkon palvelukeskuksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin kirkkojärjestyksen 22 luvun 11 §:ssä.
Pykälän 3 momenttiin, joka koskee kirkon edustamista ja puhevallan käyttämistä sekä sopimusten tekemistä, ehdotetaan otettavaksi viittaus 13 §:ään, jossa säädettäisiin kirkon työmarkkinalaitoksesta seurakuntien, seurakuntayhtymien, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen edunvalvojana työmarkkina-asioissa sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista päätettäessä. Kirkkohallitus ei olisi jatkossakaan työmarkkinaosapuoli, joten se ei tekisi työmarkkinoiden neuvottelutoiminnassa syntyviä sopimuksia vaan näistä päätettäisiin työmarkkinalaitoksen toimielimissä. Lisäksi säännöksessä otettaisiin huomioon tuomiokapitulien toimivalta hiippakunnallisissa asioissa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin nykyistä lakia vastaavasti siitä määräajasta, jonka kuluessa kirkkohallituksen tulee antaa 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettu päätös. Sen sijaan säännös asiaa valmistelevasta kirkkohallituksen toimielimestä ehdotetaan poistettavaksi laista. Asioita valmistelevien toimielinten tehtävistä voidaan määrätä kirkkohallituksen sisäisessä työjärjestyksessä.
3 §.Päätösvallan siirtäminen ja asian ottaminen ylemmän toimielimen ratkaistavaksi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niistä toimielimistä, joille kirkkohallituksen täysistunnolle ylimpänä päättävänä toimielimenä kuuluvaa päätösvaltaa voidaan delegoida. Kirkkohallituksen päätösvaltaa voitaisiin siirtää kirkkohallituksen jaostolle, virastokollegiolle, johtokunnalle tai kirkkohallituksen viranhaltijalle. Laissa ei enää erikseen lueteltaisi niitä johtokuntia, joille päätösvaltaa voitaisiin siirtää. Ehdotetun kirkkojärjestyksen 22 luvun 3 §:n nojalla päätösvallan siirrosta määrättäisiin kirkkohallituksen työjärjestyksessä.
Päätösvallan siirtämiseen liittyy oleellisena elementtinä niin sanottu otto-oikeus eli päätösvallan siirron nojalla tehtyjen päätösten siirtäminen kirkkohallituksen ratkaistavaksi. Otto-oikeudesta säädettäisiin pykälän 2 momentin lisäksi tarkemmin kirkkojärjestyksen 22 luvun 4 §:ssä.
Päätösvallan siirron nojalla tehdyt päätökset voitaisiin kirkkojärjestyksessä säädetyllä tavalla siirtää kirkkohallituksen täysistunnon ratkaistavaksi, jollei asian siirtämistä erikseen kiellettäisi joko kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä. Kirkkojärjestystä koskevan ehdotuksen 22 luvun 4 §:n mukaan kirkkohallituksen jaoston, virastokollegion, muun kirkkohallituksen alaisen toimielimen tai viranhaltijan päätös voidaan työjärjestyksessä määrätyn ajan kuluessa siirtää kirkkohallituksen täysistunnon ratkaistavaksi.
4 §.Päätösvaltaisuus. Pykälässä säädettäisiin kirkkohallituksen toimielinten päätösvaltaisuudesta. Pääsääntöisesti toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Virastokollegio on kuitenkin päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme jäsentä.
5 §.Kirkon keskusrahasto. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi ne muutokset, jotka johtuvat kirkon eläkerahaston eriyttämisestä omaksi rahastokseen. Kirkon keskusrahaston varoja ei enää käytettäisi eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamiseen eikä kirkon keskusrahasto enää toimisi kirkon eläkelaitoksena tai huolehtisi sen tehtävistä. Siten pykälässä säädettäisiin ainoastaan niistä tehtävistä, jotka kuuluvat nimenomaan kirkon keskusrahastolle. Pykälään lisättäisiin myös säännös siitä, että kirkon keskusrahaston varoja voitaisiin käyttää myös rahoittamaan seurakunnille ja seurakuntayhtymille lailla annetuista yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Nykyiset säännökset keskusrahaston varojen käytöstä eivät riittävällä tavalla kata valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain tarkoitusta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kirkon keskusrahaston kotipaikasta.
6 §.Kirkon eläkerahasto. Pykälässä säädettäisiin kirkon eläkerahaston tehtävistä. Kirkon eläkerahasto toimisi kirkon eläkelaitoksena ja huolehtisi sen tehtävistä siten kuin siitä erikseen säädetään. Kirkon eläkerahaston varoja käytetään eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamiseen. Kirkon viranhaltijoiden ja työntekijöiden oikeudesta eläkkeisiin säädetään tarkemmin evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaissa (261/2008). Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kirkon eläkerahaston kotipaikasta.
7 §.Maksut kirkon keskusrahastolle. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi kirkon eläkerahaston muodostamisesta johtuvat muutokset. Vuoden 2016 alusta seurakuntien saamasta yhteisövero-osuudesta luovutaan. Tästä syystä pykälästä ehdotetaan poistettavaksi viittaukset seurakuntien saamaan yhteisöveron osuuteen. Myös yhteisövero-osuuteen perustuvasta lisämaksusta luovuttaisiin kokonaan. Samalla säännöksen sanamuotoa tarkistettaisiin.
8 §.Maksut kirkon eläkerahastolle. Pykälässä säädettäisiin seurakuntien ja seurakuntayhtymien velvollisuudesta maksaa vuosittaisia maksuja kirkon eläkerahastolle. Säännös vastaisi voimassa olevaa lakia eikä muuttaisi seurakuntien tai seurakuntayhtymien maksuvelvoitteita.
9 §.Maksujen viivästysseuraamukset. Pykälässä säädettäisiin keskusrahastolle ja eläkerahastolle suoritettavien maksujen viivästysseuraamuksista voimassa olevan lain mukaisesti. Seurakuntien ja seurakuntayhtymien keskusrahasto- ja eläkerahastomaksut olisivat edelleen ulosmitattavissa ilman tuomiota tai päätöstä.
10 §.Keskusrahastoavustukset. Pykälä vastaisi nykyistä 22 luvun 8 a §:ää eikä siihen ehdoteta sisällöllisiä muutoksia.
11 §.Eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin saadun rahoituksen jakaminen. Pykälässä säädettäisiin kirkon keskusrahaston velvollisuudesta jakaa valtiolta saatu rahoitus edelleen seurakunnille ja seurakuntayhtymille sekä siitä, että osa rahoituksesta voitaisiin käyttää laissa säädettyihin kirkon yhteiseen jäsenrekisteriin liittyviin kirkkohallituksen tehtävien kustannuksiin.
Pykälän 1 momentin mukaan kirkon keskusrahasto jakaisi valtiolta vuosittain saadun rahoituksen seurakunnille ja seurakuntayhtymille. Jako voisi tapahtua sekä erikseen määrätyn jakoperusteen mukaan että erillisten hakemusten perusteella seurakuntien ja seurakuntayhtymien arvokkaiden kirkollisten rakennusten ja irtaimiston kunnossapito- ja korjauskustannuksiin.
Kirkkohallituksen tehtävänä on kirkkolain 16 luvun mukaan vastata kirkon yhteisen jäsenrekisterin yleisestä toimivuudesta, tietohallinnosta, tietoturvallisuudesta, rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä ja sähköisestä arkistoinnista. Lisäksi kirkkohallituksen on pidettävä jäsenrekisterin käyttöoikeuksien hallintaa varten käyttöoikeusrekisteriä niistä henkilöistä, joille on myönnetty oikeus jäsenrekisterin tietojen käsittelyyn. Kirkkohallituksen on pidettävä myös lokirekisteriä jäsenrekisterin tietojen käsittelystä käytön seurantaa, valvontaa ja suojausta varten. Ilman jäsenrekisteriä rekisterinpitäjinä toimivat seurakunnat ja seurakuntien keskusrekisterit eivät pystyisi hoitamaan niille väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 48 §:ssä säädettyjä tehtäviä. Siten on perusteltua, että rahoitusta voidaan käyttää myös kirkkohallituksen edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen.
Pykälän 3 momentissa annettaisiin valtuutus säätää rahoituksen jaosta tarkemmin kirkkojärjestyksessä.
12 §.Sijoitustoiminnan valvonta. Pykälä vastaisi nykyistä 22 luvun 10 §:ää, mutta siihen ehdotetaan tehtäväksi kirkon eläkerahaston uudesta asemasta johtuva muutos.
13 §.Taloutta koskevat muut säännökset ja määräykset. Pykälän otsikkoa ehdotetaan täsmennettäväksi, koska pykälän 3 momentissa säädetään myös taloussäännön antamisesta. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin kirkon eläkerahaston eriyttämisen johdosta tarpeelliset maininnat kirkon eläkerahastosta.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että kirkon keskusrahaston, kirkon eläkerahaston sekä muiden kirkkohallituksen ja hiippakuntien hoidossa olevien rahastojen ja varojen tilintarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia. Ehdotetun 20 luvun 7 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan kirkolliskokouksen tehtävänä on tarkastuttaa näiden tilit ja hallinto. Tilintarkastuslain soveltaminen helpottaisi kirkon eläkerahaston rinnastumista muihin eläkelaitoksiin, jotka pääsääntöisesti kuuluvat tilintarkastuslain piiriin. Vaikka kirkon eläkerahasto on eriytetty kirkon keskusrahastosta, on kirkolliskokouksen valvontavallan piiriin kuuluvien varojen hallinnoinnin katsottava olevan niin yhtenäinen kokonaisuus, että on perusteltua soveltaa samaa lainsäädäntöä koko kokonaisuuteen.
Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi taloushallinnon esimerkkiluettelo tarpeettomana.
14 §.Kirkon työmarkkinalaitos. Pykälässä säädettäisiin kirkon työmarkkinalaitoksesta ja sen tehtävistä. Kirkon työmarkkinalaitoksesta muodostettaisiin yleisperusteluissa selostetulla tavalla kirkkohallituksen yhteydessä toimiva yksikkö. Työmarkkinalaitoksen itsenäinen asema sopimustoiminnassa edellyttää, että kirkkolaissa säilytetään työmarkkinalaitosta koskeva säännös. Koska kirkkohallitus ei jatkossakaan toimisi työmarkkinaosapuolena, ei kirkkohallituksen tehtäväluetteloon 2 §:n 1 momentissa tulisi työmarkkinalaitosta koskevia muita tehtäviä kuin sen valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten valinta.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, että kirkon työmarkkinalaitos kirkkohallituksen yhteydessä toimii seurakuntien, seurakuntayhtymien, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen edunvalvojana työmarkkina-asioissa. Se hoitaisi itsenäisesti evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetussa laissa (968/1974) ja evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista annetussa laissa (829/2005) sille säädetyt tehtävät. Muutoin pykälä vastaisi soveltuvin osin nykyisen evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta annetun lain 1 §:ää.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin työmarkkinalaitoksen tehtävistä neuvotella ja sopia kirkkotyönantajien puolesta työmarkkinajärjestöjen kanssa palvelussuhteen ehdoista sekä työsuojelun yhteistoiminnasta siten kuin niistä erikseen säädetään. Tämä tapahtuisi jatkossakin evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetussa laissa (968/1974) ja evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista annetussa laissa (829/2005) säädetyssä järjestyksessä. Työmarkkinalaitos suorittaisi myös muut lain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitokselle kuuluvat tehtävät. Nykyisin työmarkkinalaitos voi myös antaa suosituksia asioista, joista ei voida sopia virkaehtosopimuksin. Näitä niin sanottuja suositussopimuksia koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi pykälän 2 momenttiin.
Työmarkkinalaitoksen päätösvaltaa käyttäisi työmarkkinalaitoksen valtuuskunta. Valtuuskunnan päätösvaltaa voitaisiin johtosäännössä antaa valtuuskunnan toimielimelle, kuten puheenjohtajistolle, tai kirkkohallituksen viranhaltijalle. Valtuuskunnan kokoonpanosta, valinnasta, toimikaudesta ja tehtävistä säädettäisiin kirkkojärjestyksessä.
24 luku. Alistaminen ja muutoksenhaku
14 §.Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeuden rajoittaminen. Voimassa olevan evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta annetun lain 7 §:ssä on muutoksenhakukielto työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan ja sen jaoston päätöksestä. Samassa yhteydessä muutoksenhaku on kielletty kirkollisen työnantajaviranomaisen päätökseen, joka on tehty evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 3 §:n 2 momentin nojalla. Koska nämä muutoksenhakukiellot ovat virkaehtosopimustoiminnan luonteen vuoksi edelleen tarpeen, ehdotetaan niiden sijoittamista asiayhteytensä vuoksi pykälän 1 momentin kohdiksi 4 ja 5.
Nykytilaan verrattuna muutoksenhakukieltoja ei ehdoteta lisättäväksi. Sen sijaan työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten sekä kirkkohallituksen osastonjohtajien virkojen täyttämisen siirtyminen 22 luvun 2 §:ssä ehdotetulla tavalla kirkkohallituksen tehtäväksi merkitsee sitä, että näihin päätöksiin voisi hakea muutosta kirkkolain mukaan. Nykyisin valinnan tekee kirkolliskokous, eikä päätökseen saa pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan hakea muutosta.
25 luku. Täydentäviä säännöksiä
8 §.Julkisuus ja salassapito. Pykälässä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) soveltamisesta kirkollishallinnossa. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen nykyiset tiedoksisaantia koskevat 2 ja 3 momentit siirrettäisiin ehdotettuun uuteen 8 b §:ään.
8 b §.Tiedonsaantioikeus. Pykälässä säädettäisiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia täydentävästi oikeudesta saada tietoja kirkolliselta viranomaiselta. Ehdotettu 1 momentti koskisi kirkon työmarkkinalaitoksen oikeutta saada tietoja kirkollisilta työnantajilta. Säännös vastaa voimassa olevaa kirkon työmarkkinalaitoksesta annetun lain 8 §:ää. Pykälän 2 momentiksi siirrettäisiin nykyinen 8 §:n 2 momentti luottamushenkilön tiedonsaantioikeudesta ja 3 momentiksi nykyinen 8 §:n 3 momentti, jossa säädetään tilintarkastajan oikeudesta saada tarvittavat tiedot tarkastustehtävänsä hoitamiseksi.