Hallituksen esitys
HE
85
2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 sekä laeiksi verontilityslain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023. Lain mukaan uusien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:ssä sekä maatilatalouden tuloverolain 8 §:ssä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskisi uusia vuosina 2020—2023 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. 
Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että korotetuista poistoista aiheutuva yhteisöveron verotuottomuutos kompensoitaisiin kunnille verontilityslain 12 §:n mukaisia yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja hallituksen esitykseen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 31/2019) ja on tarkoitettu käsiteltäväksi niiden yhteydessä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2020 alusta. Verontilityslain ja tuloverolain muutokset olisivat voimassa vuoden 2027 loppuun. Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 annettua lakia sovellettaisiin verovuosilta 2020—2023 toimitettavissa verotuksissa. Verontilityslain muutoksia sovellettaisiin verovuosilta 2020—2027 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä. 
YLEISPERUSTELUT
1
Nykytila ja ehdotettu muutos
1.1
Esitykseen johtaneet syyt
Hallitus on päättänyt kasvua ja työllisyyttä tukevista toimista vuoden 2020 talousarvion täydentämisen yhteydessä. Yksityisten investointien lisäämiseksi hallitus päätti ottaa käyttöön koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden kaksinkertaisen poistomahdollisuuden verotuksessa vuosina 2020—2023. 
1.2
Nykytila
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968, elinkeinoverolaki) 30 §:n mukaan koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Vastaavasti maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 8 §:n mukaan koneiden, kaluston ja laitteiden verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. 
Korotettuja poistoja koskevia veronhuojennuslakeja on ollut voimassa myös aikaisemmin. Vuosina 2009 ja 2010 tehtyjä investointeja koski tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista annettu laki (222/2009), jonka mukaan tuotannollisista investoinneista sai tehdä korotetun poiston enintään kahtena verovuotena. Vuonna 2012 säädettiin laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013—2015 (699/2012), joka koski vuosina 2013—2015 tehtyjä investointeja. Lailla tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013—2015 annetun lain muuttamisesta (1242/2013) lain soveltamisaikaa kuitenkin lyhennettiin koskemaan vain verovuosia 2013 ja 2014. Lailla tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014 annetun lain muuttamisesta (1398/2014) lain soveltamisaikaa kuitenkin jatkettiin myös vuosille 2015 ja 2016. 
1.3
Ehdotetut muutokset
Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden kaksinkertainen poisto 
Esityksessä ehdotetaan, että elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen saisi tehdä kalenterivuosina 2020—2023 käyttöön ottamaansa irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaisen poiston lain soveltamisaikana. Laissa tarkoitettujen koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto olisi siten 25 prosentin sijasta 50 prosenttia. Ehdotettu veronhuojennus ei olisi kohdistettu aiempien veronhuojennuslakien tapaan ainoastaan tuotannollisessa toiminnassa käytettävään käyttöomaisuuteen, vaan se koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Lisäksi korotetut poistot voisi tehdä enintään neljänä verovuonna aiempien veronhuojennuslakien kahden vuoden sijaan. 
Veronsaajaryhmien yhteisöveron jako-osuudet 
Korotetuista poistoista aiheutuva yhteisöveron verotuottomuutos kompensoitaisiin kunnille verontilityslain (532/1998) 12 §:n mukaisia yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. 
Lisäksi tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 124 b §, jossa säädettäisiin verontilityslain muutoksia vastaavista muutoksista. 
1.4
Euroopan yhteisöjen valtiontukisääntely
Kun tuotannollisten investointien korotettuja poistoja koskeva laki oli voimassa vuosina 2009 ja 2010, veronhuojennuksesta tehtiin Euroopan komissiolle oikeusvarmuusilmoitus. Komissio katsoi 14 päivänä lokakuuta 2009 antamassaan päätöksessä, että ilmoitettu toimenpide katsottiin luonteeltaan yleiseksi eikä se sen vuoksi ollut EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa (nykyisen Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa) tarkoitettua valtiontukea. Nyt ehdotettava laki on soveltamisalaltaan vielä aiempaa lakia yleisempi, koska sitä ei ole rajattu koskemaan pelkästään tuotannollisia investointeja. Tämän vuoksi siitä ei ole tarpeen tehdä valtiontuki-ilmoitusta. 
2
Esityksen vaikutukset
2.1
Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetut poistot
Yhteisöverovelvolliset yritykset ovat vuonna 2017, joka on viimeisin vuosi, jolta veroilmoitustiedot ovat käytettävissä, investoineet koneisiin ja kalustoon yhteensä noin 15,8 miljardia euroa. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan voi tai halua vähentää verotuksessaan poistojen enimmäismäärää. Poistojen kirjanpitosidonnaisuudesta johtuen yrityksen on vähennettävä kirjanpidossaan kuluna suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi poistoeron lisäys, mikäli se haluaa tehdä verotuksessa suuremman poiston kuin kirjanpidossa. Tällä saattaa olla huomattavaakin vaikutusta yhtiön tilikauden tulokseen ja oman pääoman määrään sekä voitonjakokelpoisiin varoihin. Suuren poiston vähentäminen verotuksessa pienentää verotettavan tulon lisäksi myös yhtiön nettovarallisuutta, mikä johtaa siihen, että kevyemmin verotettua osinkoa voidaan jakaa yrityksen omistajina oleville luonnollisille henkilöille vähemmän. Osakeyhtiöiden ja ulkomaisten yhteisöjen poistoista noin 77 prosenttia oli sellaisia, joihin oli sovellettu lähes täysimääräistä, yli 22 prosentin poistoastetta. Poistot, joihin oli sovellettu lähes täysimääräistä poistoastetta, olivat keskimäärin 24,7 prosenttia menojäännöksen yhteissummasta. Kaikki poistot yhteen laskien poistot olivat yhteensä noin 18 prosenttia menojäännöksen yhteissummasta. 
Jos koneiden, kaluston ja laitteiden poistot voitaisiin vähentää kaksinkertaisina, yhteisöverotuotto pienenisi vuonna 2020 teoriassa enintään noin 770 miljoonaa euroa, jos kaikki investoinnit olisi tehty huojennuksen soveltamisalaan kuuluviin hyödykkeisiin. Yritysten poistokäyttäytymisen lisäksi yhteisöverotuottoon vaikuttaisi olennaisesti se, että käytettyihin hyödykkeisiin tehdyistä investoinneista ei voisi tehdä korotettuja poistoja. Uusia investointeja ja irtaimen käyttöomaisuuden luovutushintoja vertaamalla on karkeasti arvioitu, että kaikista yritysten uusinvestoinneista noin 90 prosenttia on tehty uusiin hyödykkeisiin ja noin kymmenen prosenttia käytettyihin hyödykkeisiin. Siten ehdotetun muutoksen soveltamisalaan kuuluisi noin 90 prosenttia kaikista yritysten kone-, kalusto- ja laiteinvestoinneista. Seuraavissa laskelmissa oletetaan, että yritykset eivät halua, että investointien johdosta yritykselle muodostuisi elinkeinotoiminnan tappiota. Edelleen oletetaan, että ne yritykset, jotka eivät nyt tee maksimisuuruista, poistoasteeltaan korkeintaan 22 prosentin poistoa, eivät tekisi myöskään korotettua poistoa. Lisäksi laskelmissa oletetaan, että näistä yrityksistä 50 prosenttia jättäisi korotetut poistot tekemättä osingonjakoon liittyvistä tai muista syistä. Nämä oletukset huomioiden yhteisöverotuottoa alentava vaikutus olisi vuoden 2020 tasossa noin 170 miljoonaa euroa. 
Oikeus korotettuihin poistoihin olisi yhteisöverovelvollisten yritysten lisäksi myös yhtymillä, kuten avoimilla yhtiöillä ja kommandiittiyhtiöillä, elinkeinonharjoittajilla ja maatalouden harjoittajilla, millä on vaikutusta ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Jos yhtymiinkin sovelletaan samoja oletuksia kuin yhteisöverotuottoihin, saadaan näiden verovelvollisten verotuottoja alentavaksi vaikutukseksi vuoden 2020 tasossa yhteensä noin 37 miljoonaa euroa. Oletettavaa on, että näissä verovelvollisryhmissä käytettynä hankitun omaisuuden osuus on suurempi kuin yhteisöverovelvollisten ryhmässä, mikä antaisi aihetta korjata verotuottovaikutusta alaspäin. Toisaalta näissä verovelvollisryhmissä voiton verotukseen liittyvät näkökohdat vaikuttanevat poistokäyttäytymiseen olennaisesti vähemmän kuin yhteisöverovelvollisten ryhmässä, mikä puolestaan antaisi aihetta korottaa verotuottovaikutusta. 
Ehdotuksen arvioidaan pienentävän verotuottoja vuonna 2020 yhteensä noin 207 miljoonaa euroa. Vuosina 2021—2023 poistoja voitaisiin tehdä myös omaisuudesta, joka on otettu käyttöön vuonna 2020 tai sen jälkeen, minkä johdosta näinä vuosina verotuottomenetykset olisivat jonkin verran vuotta 2020 suuremmat. Vuonna 2021 verotuottojen arvioidaan pienenevän yhteensä noin 243 miljoonaa euroa, vuonna 2022 yhteensä noin 234 miljoonaa ja vuonna 2024 yhteensä noin 209 miljoonaa euroa. Vuosina 2020—2023 verotuottomenetykset olisivat siten yhteensä noin 893 milj. euroa. Koska kyseessä on verotettavan tulon jaksottamista koskeva muutos, vuosina 2020—2023 realisoituneet verotuottojen menetykset muuntuisivat verotuottojen lisäyksiksi vuodesta 2024 eteenpäin. Vuosina 2024—2027 verotuotot lisääntyisivät yhteensä noin 611 miljoonalla eurolla. Jäljelle jäävät 283 miljoonaa euroa palautuisivat vuodesta 2028 alkaen. 
Vaikutukset eri veronsaajille ennen verotuottovaikutusten nettomääräistä kompensaatiota kunnille käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. 
Taulukko. Esityksen arvioidut vaikutukset verovuosina 2020—2027 
Verovuosi 
Yhteensä 
Yhteisövero, valtion osuus 
Yhteisövero, kuntien osuus 
Valtion ansio- ja pääomatulovero 
Kunnallisvero 
Kirkollisvero 
Sairausvakuutusmaksut 
2020 
-207 
-117 
-53 
-17 
-17 
-1 
-1 
2021 
-243 
-137 
-63 
-20 
-20 
-1 
-2 
2022 
-234 
-132 
-60 
-19 
-20 
-1 
-2 
2023 
-209 
-118 
-54 
-17 
-18 
-1 
-1 
2024 
223 
126 
57 
18 
19 
2025 
167 
95 
43 
14 
14 
2026 
126 
71 
32 
10 
11 
2027 
94 
53 
24 
Pitkällä aikavälillä määräaikaisissa korotetuissa poistoissa on kyse verotuksen lykkäämisestä ja fiskaalinen vaikutus muodostuukin korkovaikutuksesta. Korkovaikutusta ei tässä ole arvioitu, sillä sen vaikutus ensimmäisten vuosien aikana on pieni verrattuna menetettyyn verotuottoon. 
Korotetut poistot alentavat investoinnin tuottovaatimusta ja kannustavat näin lisäämään investointeja koneisiin, kalustoon ja laitteisiin. Matalan yhteisöveroprosentin ja matalan korkotason arvioidaan heikentävän kannustimen tehoa, koska korotetuista poistoista saatava taloudellinen etu on tällöin pienempi. Korotetuilla poistoilla ei voida myöskään vaikuttaa tappiollisten yritysten investointikannustimiin, koska näillä ei ole verotettavaa tuloa. Lisääntyneiden investointien voidaan arvioida edistävän taloudellista toimintaa ja siten vaikuttavan verotuottoja kasvattavasti. Nämä epäsuorat vaikutukset ovat kuitenkin vaikeasti kvantifioitavissa eikä niitä ole voitu sisällyttää tässä esityksessä esitettyihin taloudellisiin vaikutuksiin. 
Korotetut poistot ovat mahdollisia kaikista uusista koneista ja laitteista, joten järjestelmä ei lähtökohtaisesti ohjaa investointeja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Muutoksen odotetaan jossain määrin lisäävän uusia investointeja ja silloin, kun uudet investoinnit parantavat energiatehokkuutta tai edistävät kiertotaloutta, investointien ympäristövaikutusten voidaan arvioida olevan myönteisiä. Kokonaisuutena muutoksen ympäristövaikutuksia ei voida täsmällisesti arvioida, koska käytettävissä ei ole kattavaa tietoa yritysten tulevien vuosien investointipäätöksistä. 
Veronhuojennusten soveltamisedellytysten tutkiminen ja huojennuskohteiden erillisseuranta verotuksessa lisäävät työmäärää Verohallinnossa. Lain lyhyehkön soveltamisajan vuoksi hallinnolliset lisäkustannukset jäänevät kuitenkin melko vähäisiksi. 
2.2
Veroperustemuutoksen kompensaatio
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti. 
Muutokset kunnallisveron tuottoon vuosina 2020—2027 kompensoitaisiin valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunnallisverotulojen kompensaatiosta on tarkoitus antaa erilliset esitykset. 
Yhteisöveron verotulomuutokset kompensoitaisiin kunnille vuosina 2020—2027 yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Esityksessä ehdotetaan, että yhteisöveron tuottoon kohdistuvat veroperustemuutokset kompensoitaisiin verontilityslain 12 §:n mukaisia yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Verontilityslakiin (lisättäisiin uusi 12 f §, jossa säädettäisiin yhteisöveron väliaikaisista jako-osuuksista verovuosille 2020—2027. Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 124 b §, jossa säädettäisiin verontilityslain muutoksia vastaavista muutoksista. 
3
Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. 
Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. 
Esityksestä ovat antaneet lausuntonsa seuraavat viranomaiset, yhteisöt ja henkilöt: Akava ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Keskuskauppakamari, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Piksu Oy, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Taksiliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Verohallinto, Veronmaksajain Keskusliitto ry, professori Juha Lindgren ja professori Seppo Penttilä. 
Jatkovalmistelussa esitystä on muutettu siten, että kunnille kompensoitaisiin ehdotettujen muutosten johdosta niille koituvat verotulomenetykset. Lisäksi ehdotettuja säännöksiä ja niiden perusteluja on joiltain osin tarkistettu, selvennetty ja täydennetty. 
4
Riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lisäksi esitys liittyy hallituksen esitykseen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 31/2019 vp). 
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1
Lakiehdotuksen perustelut
1.1
Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023
1 §.Soveltamisala. Laajennettu poisto-oikeus koskisi 2 §:ssä tarkemmin määriteltäviä elinkeinotoiminnassa tai maataloudessa käytettäviä koneita, kalustoa ja laitteita, jotka otetaan käyttöön kalenterivuosien 2020—2023 aikana. Korotettua poistoa ei voisi tehdä omaisuudesta, joka kuuluu elinkeinoverolain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun muuhun toimintaan. 
2 §.Koneista, kalustosta ja muusta niihin verrattavasta irtaimesta käyttöomaisuudesta tehtävä korotettu poisto. Koneista, kalustosta ja laitteista tehtävän korotetun poiston edellytyksenä olisi, että kone tai laite on uusi. Korotettua poistoa ei siten voisi tehdä käytettyinä hankittujen hyödykkeiden hankintamenoista. Korotetun poiston saisi tehdä kaikesta elinkeinoverolain 30 §:ssä tai maatilatalouden tuloverolain 8 §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta. Myös elinkeinoverolain 31 §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta voitaisiin tehdä korotettu poisto. Ammattimaisessa liikenteessä käytettävistä autoista voisi tehdä korotetun poiston, jos verovelvollinen valitsisi autojen poistamisen elinkeinoverolain 30 §:n mukaisesti. Korotettuja poistoja ei olisi rajattu esimerkiksi vain tuotannolliseen toimintaan, kuten aiemmin voimassa olleissa veronhuojennuslaeissa, vaan huojennus koskisi myös esimerkiksi palveluiden tuottamista varten hankittua omaisuutta. 
Korotetun poiston saisi tehdä uuden koneen, kaluston tai laitteen käyttöönottovuonna sekä sitä seuraavina verovuosina lain voimassaoloaikana. Esimerkiksi vuonna 2020 käyttöön otetusta koneesta saisi tehdä korotetun poiston vuosina 2020—2023 ja vuonna 2023 käyttöönotetusta laitteesta ainoastaan vuonna 2023. Kone tai laite, johon korotettua poistoa sovelletaan, muodostaa erillisen poistokohteen. Se osa hankintamenosta, jota ei ole poistettu tämän lain nojalla, siirtyy vähennettäväksi osana irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä. 
3 §.Kirjanpito ja selvityksien antaminen. Pykälässä säädettäisiin poistojen kirjanpitosidonnaisuudesta elinkeinotoiminnassa. Maatalouden tulosta vähennettävää poistoa ei edellytettäisi tehdyksi myös kirjanpidossa, koska kaikki maatalouden harjoittajat eivät ole kirjanpitovelvollisia, ja lisäksi maatalouden verotus on maksuperusteista. Pykälässä säädettäisiin myös verotuksen toimittamista varten annettavista selvityksistä. 
4 §.Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Lakia sovellettaisiin verovuosilta 2020—2023 toimitettavissa verotuksissa. 
1.2
Laki verontilityslain väliaikaisesta muuttamisesta
12 f §.Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuosina 2020—2027. Lakiin lisättäisiin väliaikaisesti 12 f §. Pykälässä säädetyllä tavalla korotetuista poistoista aiheutuva yhteisöveron verotuottomuutos kompensoitaisiin kunnille verontilityslain 12 §:n mukaisia yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. 
1.3
Laki tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta
124 b §.Veron määräytyminen verovuosina 2020—2027. Tuloverolakiin lisättäisiin väliaikaisesti 124 b §, jossa säädettäisiin verontilityslain muutoksia vastaavista muutoksista. 
2
Voimaantulo
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 annettua lakia sovellettaisiin verovuosilta 2020—2023 toimitettavissa verotuksissa. Verontilityslakia sovellettaisiin verovuosilta 2020—2027 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä. 
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: 
Lakiehdotukset
1. 
Laki 
koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020—2023 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Soveltamisala 
Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalla verovelvollisella on oikeus verotuksessa vähentää kalenterivuosina 2020—2023 käyttöön ottamiensa 2 §:ssä tarkoitettujen elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä olevien koneiden, kaluston tai niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoja tässä laissa säädetyllä tavalla. 
2 § 
Koneista, kalustosta ja muusta niihin verrattavasta irtaimesta käyttöomaisuudesta tehtävä korotettu poisto 
Poiketen siitä, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 30 §:ssä ja maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 8 §:ssä säädetään, uuden koneen, kaluston tai muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta verovuosina 2020—2023 tehtävät poistot saavat olla enintään 50 prosenttia koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta. 
Korotetun poiston saa tehdä sinä verovuonna, jona irtain käyttöomaisuus on otettu käyttöön, ja sitä seuraavina verovuosina tämän lain voimassaoloaikana. 
3 § 
Kirjanpito ja selvityksien antaminen 
Edellytyksenä tässä laissa tarkoitettujen poistojen vähentämiselle elinkeinoverotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Verotuksen toimittamista varten verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys omaisuuden käyttöön ottamisen ajankohdasta. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa eriteltävä siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. 
4 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Lakia sovelletaan verovuosilta 2020—2023 toimitettavissa verotuksissa. 
2. 
Laki 
verontilityslain väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään verontilityslakiin (532/1998) väliaikaisesti uusi 12 f § seuraavasti: 
12 f § 
Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuosina 2020—2027 
Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään: 
1) valtion jako-osuus verovuonna 2020 on 67,87 prosenttia ja kuntien jako-osuus 32,13 prosenttia yhteisöverosta. 
2) valtion jako-osuus verovuonna 2021 on 67,76 prosenttia ja kuntien jako-osuus 32,24 prosenttia yhteisöverosta. 
3) valtion jako-osuus verovuonna 2022 on 67,82 prosenttia ja kuntien jako-osuus 32,18 prosenttia yhteisöverosta. 
4) valtion jako-osuus verovuonna 2023 on 67,94 prosenttia ja kuntien jako-osuus 32,06 prosenttia yhteisöverosta. 
5) valtion jako-osuus verovuonna 2024 on 69,47 prosenttia ja kuntien jako-osuus 30,53 prosenttia yhteisöverosta. 
6) valtion jako-osuus verovuonna 2025 on 69,28 prosenttia ja kuntien jako-osuus 30,72 prosenttia yhteisöverosta. 
7) valtion jako-osuus verovuonna 2026 on 69,14 prosenttia ja kuntien jako-osuus 30,86 prosenttia yhteisöverosta. 
8) valtion jako-osuus verovuonna 2027 on 69,03 prosenttia ja kuntien jako-osuus 30,97 prosenttia yhteisöverosta. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027. 
Lakia sovelletaan verovuosilta 2020—2027 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä. 
3. 
Laki 
tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään tuloverolakiin (1535/1992) siitä lailla 990/2012 kumotun 124 b §:n tilalle väliaikaisesti uusi 124 b § seuraavasti: 
124 b § 
Veron määräytyminen verovuosina 2020—2027 
Poiketen siitä, mitä 124 §:n 3 momentissa säädetään: 
1) vuonna 2020 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,43. 
2) vuonna 2021 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,45. 
3) vuonna 2022 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,44. 
4) vuonna 2023 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,41. 
5) vuonna 2024 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,11. 
6) vuonna 2025 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,14. 
7) vuonna 2026 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,17. 
8) vuonna 2027 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,19. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2027. 
Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2019 
Pääministeri
Antti
Rinne
Valtiovarainministeri
Mika
Lintilä
Viimeksi julkaistu 14.11.2019 13:46