1
Lakiehdotusten perustelut
1.1
Elatustukilaki
38 §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälässä nykyisin oleva säännös Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän mukaan Kansaneläkelaitoksen on annettava elatustuen hakijalle etukäteen tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa. Tietosuoja-asetus sisältää yksityiskohtaisempia määräyksiä rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta, joten säännös tulisi kumota tarpeettomana.
Rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 13—15 artiklassa. Asetuksen 13 artiklassa säädetään rekisteröidylle toimitettavista tiedoista, kun henkilötiedot kerätään suoraan rekisteröidyltä ja 14 artiklassa säädetään tilanteista, joissa henkilötiedot kerätään muualta kuin rekisteröidyltä. Artiklojen perusteella rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät sekä se, mistä henkilötietoja on saatu. Lisäksi 15 artiklan perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy henkilötietoihinsa ja muun muassa tiedot henkilötietojen vastaanottajista ja vastaanottajaryhmistä sekä kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot. Tietosuoja-asetuksen säännökset ovat suoraan sovellettavia, joten elatustukilaissa ei tarvitse erikseen säätää Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta.
Pykälää ei kokonaan kumottaisi, vaan siihen otettaisiin uudet säännökset rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Näin ollen myös pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi. Pykälässä säädettäisiin jatkossa rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Uudistettu pykälä vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain kohdalla on todettu.
1.2
Eläkesäätiölaki
70 §. Pykälässä säädetään Finanssivalvonnan ylläpitämästä eläkesäätiörekisteristä, siihen tehtävistä merkinnöistä sekä siitä luovutettavista tiedoista. Rekisteriin merkittävät tiedot ovat henkilötietoja siltä osin kuin ne koskevat eläkesäätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä sekä sellaista henkilöä, jolla on oikeus eläkesäätiön nimen kirjoittamiseen. Edellä mainituista henkilöistä rekisteriin merkitään henkilötietoina täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite ja kansalaisuus. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, merkitään rekisteriin syntymäaika. Rekisterin ylläpitäminen on Finanssivalvonnan lakisääteinen velvoite. Näin ollen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, eli käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa täsmennettäisiin henkilötietojen luovuttamista rekisteristä. Tietoja voidaan pykälän mukaan luovuttaa julkisuuslain 16 §:n 3 momentin estämättä sähköisessä muodossa myös silloin, kun luovutuksensaajalla ei ole henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Siltä osin kun kyse olisi henkilötunnuksen tunnusosasta ja ulkomailla asuvan luonnollisen henkilön kotiosoitteesta luovutetaan tieto rekisteristä vain, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Muutoin ulkomailla asuvan luonnollisen henkilön kotiosoitteen sijasta luovutetaan tieto henkilön asuinmaasta. Momentti vastaa asiallisesti kaupparekisterilain 1 a §:ää.
71 §. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että jatkossa luonnollisista henkilöistä merkittäisiin kotiosoitteen sijaan kotikunta. Ulkomailla asuvista luonnollisista henkilöistä kotikunnan sijasta rekisteriin merkittäisiin kotiosoite. Ehdotus vastaa kaupparekisteriin luonnollisista henkilöistä merkittäviä tietoja. Kotiosoitteen keräämisestä luopuminen on perusteltua myös tietosuoja-asetuksen tietojen minimointia koskevan periaatteen kannalta.
132 c §. Pykälässä säädettäisiin eläkesäätiön oikeudesta luovuttaa tietoja 132 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niistä tarkoituksista, joihin tietoja voidaan luovuttaa. Momentin 1 ja 2 kohdat vastaisivat voimassa olevaa lakia.
Voimassa olevan 1 momentin 3 kohdan mukaan eläkesäätiöllä on oikeus luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja eläkesäätiöön kohdistuneista rikoksista sekä siltä haetuista etuuksista toiselle vakuutuslaitokselle, jos tämä on tarpeen vakuutuslaitoksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja jos tietosuojalautakunta on antanut tietojenkäsittelyyn henkilötietolaissa tarkoitetun luvan. Eläkesäätiöt eivät ole hakeneet tietosuojalautakunnan lupaa tietojen luovuttamiseen eläkesäätiöltä haetuista etuuksista ja siihen kohdistuneista rikoksista, eikä tietosuojalautakunnan luvan hakeminen jatkossa olisi mahdollista. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa ehdotetaan jatkossa säädettävän eläkesäätiön oikeudesta luovuttaa tietoja vakuutusalan lautakunnalle tai vastaavalle toimielimelle sinne käsiteltäväksi saatetun asian hoitamista varten vastaavasti kuin vakuutuskassalain 165 c §:n 3 kohdassa. Eläkesäätiöllä olisi oikeus luovuttaa tietoja vakuutusalan lautakunnalle tai toimielimelle, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle. Tietoja saa tämän kohdan nojalla luovuttaa lautakuntaan tai toimielimeen saatetun asian käsittelemistä varten. Käytännössä kohta mahdollistaa tietojen luovuttamisen Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:lle sekä sen yhteydessä toimivalle vakuutuslautakunnalle, joka antaa ratkaisusuosituksia koskien lisäeläke-etuuksia. Muutoksenhausta lakisääteistä työeläkevakuutusta koskien säädetään työntekijän eläkelaissa.
Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädetään eläkesäätiön oikeudesta sosiaali- ja terveysministeriön luvalla luovuttaa tietoja tieteellistä tai historiallista tutkimusta varten. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tietojen käyttämistä tieteellisiä ja historiallista tai tilastollisia tarkoituksia varten ei katsota yhteensopimattomaksi tietojen alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Näin ollen momentista poistettaisiin maininta sosiaali- ja terveysministeriön luvasta. Tietojen luovuttaminen edellyttää, että tietojen vastaanottajalla on lainmukainen käsittelyperuste. Eläkesäätiö voisi siten jatkossa tietosuoja-asetuksen ja muun lainsäädännön perusteella tehdä päätöksen luovutuksesta itse. Pykälän 1 momentin 5 kohta vastaisi voimassa olevaa lakia.
Pykälän 2 momentti vastaisi muuten voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta sitä tarkennettaisiin siten, että eläkesäätiö saisi luovuttaa vain välttämättömiä tietoja. Muutos perustuu perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöön. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että jos luovutettavia tietosisältöjä ei ole lueteltu tyhjentävästi, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus tietojen välttämättömyydestä jonkin tarkoituksen kannalta.
Voimassa olevan pykälän 3 momentin asetuksenantovaltuudesta ei ehdoteta jatkossa säädettävän. Momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarvittaessa säännöksiä tämän pykälän 1 ja 2 momentin soveltamisesta. Henkilötietojen suojasta on säädettävä lain tasolla, eikä täsmentävä sääntely asiassa ole tarpeen.
1.3
Eläketukilaki
22 §.Eläketukea koskevat menettelysäännökset ja muutoksenhaku. Pykälässä säädetään niistä takuueläkkeestä annetun lain säännöksistä, joita sovelletaan eläketuen toimeenpanossa. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi maininta ehdotetusta rekisteröidyn oikeuden rajaamista koskevasta säännöksestä, jota sovellettaisiin myös eläketuen toimeenpanossa.
1.4
Julkisten alojen eläkelaki
3 §.Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin työntekijän eläkelain 2 §:n 1 momenttiin on ehdotettu.
153 §.Julkisen työnantajan velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia.
153 a §.Kevan oikeus tietojen antamiseen eläkeasian ratkaisemista varten. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 195 a §:ää.
155 §.Työntekijän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelakin 193 §.
165 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotettua uutta 210 a §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien työeläkelakien osalta vastaavin perustein kuin mitä työntekijän eläkelain kohdalla on todettu.
1.5
Kansaneläkelaki
86 §.Tiedot etuuden ratkaisemista varten. Pykälän 1 momentin 7 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi suostumusta koskevat maininnat. Kohdassa tarkoitettu etuuden hakijalta tai saajalta pyydettävä suostumus ei voi täyttää tietosuoja-asetuksen vaatimuksia suostumuksen käyttämisestä henkilötietojen käsittelyn perusteena. Suostumusta pyydettäessä ei esimerkiksi voida varmistua sen vapaaehtoisuudesta varsinkin, kun tiedot voidaan joka tapauksessa saada rahalaitokselta säännöksen nojalla. Suostumusta ei käytännössä myöskään voida peruuttaa, jos saatuja tietoja on esimerkiksi käytetty etuutta koskevan ratkaisun perusteena. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan.
90 §.Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 3 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa vain säännöksessä luetellut tiedot, jotka ovat välttämättömiä vireillä olevassa etuusasiassa työkyvyttömyyden selvittämistä varten tehtävän tutkimuksen toteuttamiseksi. Pykälän 3 kohdassa tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Pykälän 3 kohdassa on lueteltu luovutettavia tietoja koskevat tietosisällöt ja määritelty ne tahot joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä työkyvyttömyyden selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten tehtävän tutkimuksen toteuttamiseksi.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta, jossa säädettäisiin vireillä olevan työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyyn liittyvissä asiakirjoissa olevien tietojen luovuttamisesta terveydentilan selvittämiseksi tai työkyvyn arvioimiseksi lääkärille ja hoito- ja tutkimuslaitokselle, jos tietojen antaminen on välttämätöntä työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseksi.
Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Pykälän 5 kohdassa on määritelty ne tahot, joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseksi.
Pykälän edellä mainittujen säännösten mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa työterveyshuolto, lääkäri sekä hoito- ja tutkimuslaitos saavat työkyvyttömyysetuutta hakenutta henkilöä koskevia tietoja. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet.
96 §.Tiedot etuuden hakijalle. Pykälässä nykyisin oleva säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän mukaan Kansaneläkelaitoksen on annettava eläkkeenhakijalle etukäteen tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa. Tietosuoja-asetus sisältää yksityiskohtaisempia määräyksiä rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta, joten säännös tulisi kumota tarpeettomana.
Rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 13—15 artiklassa. Asetuksen 13 artiklassa säädetään rekisteröidylle toimitettavista tiedoista, kun henkilötiedot kerätään suoraan rekisteröidyltä ja 14 artiklassa säädetään tilanteista, joissa henkilötiedot kerätään muualta kuin rekisteröidyltä. Artiklojen perusteella rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät sekä se, mistä henkilötietoja on saatu. Lisäksi 15 artiklan perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy henkilötietoihinsa ja muun muassa tiedot henkilötietojen vastaanottajista ja vastaanottajaryhmistä sekä kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot. Tietosuoja-asetuksen säännökset ovat suoraan sovellettavia, joten etuuslainsäädännössä ei tarvitse erikseen säätää Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta.
Pykälää ei kokonaan kumottaisi, vaan siihen otettaisiin uudet säännökset rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Siinä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että Kansaneläkelaitos rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Oikeuden rajaamista sovellettaisiin siltä osin kuin kyse on kansaneläkelain mukaisen tehtävän hoitamisesta. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään kansaneläkelain mukaisten tehtävien hoitamisen vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä.
Kansaneläkelaitos on viranomainen, jonka ratkaisutoiminnassa noudatetaan hallintolakia. Hallintolain nojalla Kansaneläkelaitoksen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Kansaneläkelain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään kansaneläkelain 12 luvun mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina, kun rekisteröidyltä lakiin perustuen evätään mahdollisuus tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Kansaneläkelaissa on säännökset myös asiavirheen korjaamisesta. Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Ehdotettua rajoitusta rekisteröidyn oikeuksiin voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena toimenpiteenä, eikä rajoitus uhkaa rekisteröidyn perusoikeuksia.
1.6
Laki aikuiskoulutusetuuksista
18 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Siinä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että Työllisyysrahasto rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin siltä osin kuin kyse on aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaisen tehtävän hoitamisesta. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään aikuiskoulutuksesta annetun lain toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä.
Aikuiskoulutustuen myöntämisestä ja maksamisesta sekä muusta toimeenpanosta vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettu Työllisyysrahasto, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Työllisyysrahasto on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tarkoituksena on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Työllisyysrahaston myöntämät aikuiskoulutusetuudet ovat aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi.
Työllisyysrahasto noudattaa ratkaisutoiminnassa hallintolakia. Hallintolain nojalla sen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina, kun rekisteröidyltä lakiin perustuen evätään mahdollisuus tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Aikuiskoulutusetuuksista annetussa laissa on säännökset myös virheen korjaamisesta. Jos Työllisyysrahaston päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, rahasto voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Ehdotettua rajoitusta rekisteröidyn oikeuksiin voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena toimenpiteenä, eikä rajoitus uhkaa rekisteröidyn perusoikeuksia.
29 §.Salassapito. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään viittaukset pykäliin, joiden nojalla tiedot saadaan.
Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Momentissa on nykyään niin sanottu informatiivinen viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja kumottuun henkilötietolakiin eli säännöksellä ei ole aineellista sisältöä. Henkilötietolain ovat korvanneet yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki, joita sovelletaan niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki tulee jatkossakin yleislakina sovellettavaksi sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta.
1.7
Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
15 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.8
Laki Eläketurvakeskuksesta
2 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Säännös vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotettua uutta 210 a §:ää.
1.9
Laki eläkkeensaajan asumistuesta
43 §.Tiedot asumistuen ratkaisemista varten. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa.
50 §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.10
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista
59 §.Tietojen saaminen pyynnöstä. Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa.
64 §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.11
Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta
23 a §. Tietojensaantioikeus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa.
24 §.Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitos lähettää kunnalle tuen maksamisen yhteydessä tiedot tuen piirissä olevista lapsista sekä tukeen oikeutetuista ja tukea saavista henkilöistä, yhteisöistä ja yhtymistä ja näille maksettavien tukien määrästä. Momenttiin ehdotetaan täydennettäväksi se tarkoitus, johon tiedot luovutetaan. Kansaneläkelaitos ilmoittaa tiedot kunnalle kunnan maksuvelvollisuuden tarkistamiseksi. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 9 §:n 1 momentin perusteella kunta korvaa tämän lain nojalla maksetusta tuesta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta 3 §:n 2 ja 3 momentin nojalla maksetusta tuesta aiheutuvia kustannuksia, jotka valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle. Kunta maksaa Kansaneläkelaitokselle ennen lastenhoidon tukien maksatusta kunnan tukien arvioidun yhteissumman. Kun todellinen tukien määrä selviää Kansaneläkelaitoksen maksaessa etuuden tuensaajille tai hoidon tuottajille, kuntiin lähetetään lista, josta käy ilmi tarkka kyseisen kuukauden etuuksien kokonaissumma. Tämän listan perusteella kunta voi tarkistaa jokaisen lapsen osalta, kenelle mitäkin etuutta on maksettu ja minkä verran.
Momentissa tarkoitettu henkilötietojen käsittely kunnassa perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, sillä kunnalla on lakisääteinen velvollisuus rahoittaa lastenhoidon tuet. Käsittely liittyy lastenhoidon tukien rahoitukseen ja käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, johon tiedot on alun perin kerätty.
24 c §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.12
Laki sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille
9 a §. Pykälässä säädetään julkisuuslain soveltamisesta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toiminnassa lain toimeenpanoon liittyvissä asioissa sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeudesta tietojen antamiseen ja saamiseen. Pykälän 3 momentin 3 kohdassa viitataan tietojen antamisen ja saamisen osalta maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ään, joka esitetään kumottavaksi tarpeettomana ja pykälä muutettaisiin kokonaan toisen sisältöiseksi. Tästä johtuen myös 9 a §:n 3 momentin 3 kohta kumottaisiin tarpeettomana.
9 b §. Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäisiin rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta ehdotettua maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:ää vastaavasti. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen myös maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hoitaessa sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain mukaisia tehtäviä vastaavin perustein kuin mitä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 162 §:n kohdalla on todettu.
1.13
Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta
20 §.Henkilön tiedonsaantioikeus. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Jatkossa henkilön oikeus saada pääsy tietoihinsa määräytyy yleisen tietosuoja-asetuksen 15 artiklan säännösten mukaisesti. Yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta.
1.14
Laki takuueläkkeestä
32 §.Takuueläkettä koskevat menettelysäännökset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa vain säännöksessä luetellut tiedot, jotka ovat välttämättömiä työkyvyttömyyden selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten tehtävän tutkimuksen toteuttamiseksi. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Pykälän 1 momentissa on lueteltu luovutettavia tietoja koskevat tietosisällöt ja määritelty ne tahot joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä työkyvyttömyyden selvittämistä tai uudelleen arvioimista varten tehtävän tutkimuksen toteuttamiseksi. Näin ollen momentin mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa lääkäri, terveydenhuollon toimintayksikkö ja tutkimuslaitos saavat tutkimuksiin lähetettävää henkilöä koskevia tietoja. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet.
Kansaneläkelakiin ehdotettu 96 § rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta tulisi kyseistä ehdotusta vastaavin perustein sovellettavaksi pykälän 2 momentin nykyisen kansaneläkelain 13 lukua koskevan viittauksen perusteella.
1.15
Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä
16 §.Työtapaturma- ja ammattitautilain soveltaminen. Pykälää muutettaisiin siten, että työtapaturma- ja ammattitautilain IX osaan ehdotettua uutta 255 a §:n säännöstä vakuutusyhtiön oikeudesta antaa tietoja vakuutusyhtiöihin ja Liikennevakuutuskeskukseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen ei sovellettaisi tämän lain mukaiseen asiaan. Voimassa olevan säännöksen nojalla työtapaturma- ja ammattitautilain 255 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös rikostietojen luovutuksesta ja käsittelystä on kattanut myös Valtiokonttorin, mutta Valtiokonttorilla ei kuitenkaan ole ollut mainitun lainkohdan edellyttämää tietosuojalautakunnan antamaa henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitettua lupaa rikostietojen käsittelylle. Esityksessä on rikostietojen käsittelyn osalta lähdetty siitä, että sääntelyn kautta säilytetään nykyinen tosiasiallinen tilanne. Tästä syystä tämän lain mukaisessa asiassa ei sovellettaisi työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettua uutta 255 a §:n säännöstä. Pykälään lisättäisiin sen sijaan mainita päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta, jotta sitä koskeva uusi työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettu 275 a §:n säännös tulisi sovellettavaksi myös tämän lain mukaisessa asiassa.
1.16
Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
16 §.Työtapaturma- ja ammattitautilain soveltaminen. Pykälää muutettaisiin siten, että työtapaturma- ja ammattitautilain IX osaan ehdotettua uutta 255 a §:n säännöstä vakuutusyhtiön oikeudesta antaa tietoja vakuutusyhtiöihin ja Liikennevakuutuskeskukseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen ei sovellettaisi tämän lain mukaiseen asiaan. Voimassa olevan säännöksen nojalla työtapaturma- ja ammattitautilain 255 §:n 1 momentin 3 kohdan säännös rikostietojen luovutuksesta ja käsittelystä on kattanut myös Valtiokonttorin, mutta Valtiokonttorilla ei kuitenkaan ole ollut mainitun lainkohdan edellyttämää tietosuojalautakunnan antamaa henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitettua lupaa rikostietojen käsittelylle. Esityksessä on rikostietojen käsittelyn osalta lähdetty siitä, että sääntelyn kautta säilytetään nykyinen tosiasiallinen tilanne. Tästä syystä tämän lain mukaisessa asiassa ei sovellettaisi työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettua uutta 255 a §:n säännöstä. Pykälään lisättäisiin sen sijaan mainita päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta, jotta sitä koskeva uusi työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettu 275 a §:n säännös tulisi sovellettavaksi myös tämän lain mukaisessa asiassa.
1.17
Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta
1 a §.Määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 kohta, joka sisältäisi määritelmän tietosuoja-asetuksesta.
26 a §.Työttömyysvakuutusrekisteri. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan viimeinen virke, jossa on informatiivinen viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja kumottuun henkilötietolakiin. Ehdotus vastaa aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 29 §:n 3 momentin kumoamista koskevaa ehdotusta. Henkilötietolain ovat korvanneet yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki, jotka tulevat sovellettavaksi niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki tulee jatkossakin yleislakina sovellettavaksi sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. Työllisyysrahasto pitää työttömyysvakuutusrekisteriä sille rahoituslaissa säädettyjen työttömyysvakuutusmaksuja koskevien asioiden hoitoa varten. Rahoituslain 22 §, 22 a §, 22 b §, 22 c §, 22 e §, 22 g § ja 22 d § sisältävät säännökset henkilötietojen suojan kannalta tärkeistä sääntelykohteista.
26 f §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Siinä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että Työllisyysrahasto rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin silloin kuin Työllisyysrahasto hoitaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaista tehtävää. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden.
1.18
Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä
79 §.Salassapitovelvollisuus. Pykälän 4—5 ja 7 momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:ään. Lisäksi pykälän 6 ja 8 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomina.
81 §.Vakuutusyhtiön oikeus käsitellä tietoja siihen kohdistuneista rikosepäilyistä ja rikoksista. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä ulkomaisen vakuutusyhtiön oikeudesta käsitellä tietoja siihen kohdistuneista rikosepäilyistä ja rikoksista. Pykälä vastaa vakuutusyhtiölain 30 lukuun ehdotettua 3 a §:ää.
1.19
Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta
16 §.Tapaturmaturvan järjestäminen ja asian käsittely. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi, jotta työtapaturma- ja ammattitautilain IX osaan ehdotettua uutta säännöstä päätöksen koneellista allekirjoittamista noudatettaisiin myös tämän lain tapaturmaturvan toimeenpanossa.
18 §.Tapaturmavakuutuskeskuksen ja vakuutuslaitoksen tehtävät. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Lain (urheilijalaki) 19 §:ssä lajiliitolle tai muulle kilpailutoiminnasta vastaavalle yhteisölle on säädetty velvollisuus huolehtia, että sen piirissä harjoitettavaan kilpailutoimintaan osallistuvat urheiluseurat ja muut urheilutoimintaa harjoittavat yhteisöt järjestävät urheilijalle urheilijalain mukaisen vakuutusturvan. Tehtävän hoitamista varten lajiliitolla ja muulla yhteisöllä on oikeus saada Tapaturmavakuutuskeskuksen tämän pykälän 1 momentin nojalla pitämästä rekisteristä tieto niistä lajiliiton tai muun yhteisön toiminnan piiriin kuuluvista urheilijoista, jotka on vakuutettu urheilijalain mukaisella pakollisella vakuutuksella.
Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tämän pykälän 3 momentissa on lisäksi säädetty, että vakuutuslaitoksen on ilmoitettava vuosittain viimeistään kuukauden kuluttua urheilulajin peli- tai kilpailukauden alkamisesta lajiliitolle 19 §:ssä säädettyä tehtävää varten lajiliittoon kuuluvan urheiluseuran ja muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön urheilijalain mukaisen vakuutuksen alkamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä vakuutukseen kuuluvien urheilijoiden suostumuksella heidän nimensä ja henkilötunnuksensa. Säännöksellä on haluttu varmistaa, että lajiliitto saisi mahdollisimman nopeasti tiedon vakuutusturvan järjestämisen laiminlyönnistä. Jotta urheilijoiden sosiaaliturvan valvonta ei vaarantuisi, momentista ehdotetaan poistettavaksi suostumusta koskeva edellytys urheilijan nimen ja henkilötunnuksen sisällyttämiselle ilmoitukseen, koska ilman riittäviä yksilöintitietoja (nimi ja henkilötunnus), valvontaa on käytännössä hankala toteuttaa. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan.
22 §.Ansiotietojen ilmoittaminen ja henkilötietojen käsittely. Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi informatiivinen viittaus kumottuun henkilötietolakiin. Henkilötietojen käsittelystä säädetään tietosuoja-asetuksessa.
1.20
Laki vammaisetuuksista
45 §.Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 2 kohdassa säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa vammaisetuuksista annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin tutkimuksiin lähetettävän henkilön terveydentilaa koskevia tietoja mainitussa momentissa tarkoitetulle lääkärille tai terveydenhuollon toimintayksikölle tai tutkimuslaitokselle. Pykälän 2 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi tietojen käyttötarkoituksen osalta siten, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa vain tutkimuksen toteuttamiseksi välttämättömät tiedot henkilön terveydentilasta, sairaudesta ja hoitotoimenpiteistä.
Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Lainkohdassa on lueteltu luovutettavia tietoja koskevat tietosisällöt ja määritelty ne tahot joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä tutkimuksen toteuttamiseksi. Näin ollen momentin mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa lääkäri, terveydenhuollon toimintayksikkö ja tutkimuslaitos saavat tutkimuksiin lähetettävää henkilöä koskevia tietoja. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet.
48 §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.21
Laki yleisestä asumistuesta
42 §.Tiedot asumistuen ratkaisemista varten. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa.
49 §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.22
Lapsilisälaki
16 b §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.23
Liikennevakuutuslaki
2 §.Määritelmät. Pykälään lisättäisiin uusi 20 kohta, joka sisältäisi tietosuoja-asetuksen määritelmän.
4 §.Liikennevakuutuskeskus. Pykälän 2 momentin viittaussäännöstä muutettaisiin, jotta ehdotettua 62 a §:ää sovellettaisiin myös Liikennevakuutuskeskukseen.
32 §.Korvausvastuu liikennevahingosta. Pykälän 3 momentin viittaussäännöstä muutettaisiin, jotta ehdotettua 62 a §:ää sovellettaisiin myös Valtiokonttoriin.
62 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään ehdotettua työtapaturma- ja ammattitautilain 250 §:ää. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että vakuutusyhtiö, Liikennevakuutuskeskus tai Valtiokonttori rajoittaisi henkilötietojen käsittelyä silloin, kun ne hoitavat tämän lain mukaista tehtävää.
1.24
Laki Liikennevakuutuskeskuksesta
18 §.Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen. Pykälän viittaussäännöstä muutettaisiin siten, että siinä viitattaisiin vakuutusyhtiölain 30 luvun uuteen rikostietojen käsittelyä koskevaan 3 a §:ään. Muutos on tarpeen, jotta Liikennevakuutus voisi jatkaa rikostietojen käsittelyä kuten nykyisin.
1.25
Maatalousyrittäjän eläkelaki
2 §.Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 12 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tietosuoja-asetuksen määritelmä. Nykyiset 12—14 kohdat siirtyisivät kohdiksi 13—15.
138 a §.Eläkelaitoksen oikeus tietojen antamiseen eläkeasian ratkaisemista varten. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 195 a §:ää.
140 §.Maatalousyrittäjän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 193 §.
143 §.Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen oikeus saada tietoja tässä laissa säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi nykyisin voimassa olevasta. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainkohdassa viitattaisiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annettuun lakiin (284/2008), jolla on kumottu nykyisessä säännöksessä oleva laki maaseutuelinkeinorekisteristä annetusta laista (1515/1994). Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan puolestaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annettuun lakiin (1048/2016), jolla on kumottu nykyisessä säännöksessä mainittu laki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta (1139/1994) sekä vuoden 2016 alusta voimaan tulleeseen kalastuslakiin (379/2015), jossa on tarkemmin säädetty kalataloushallinnon eri tietojärjestelmistä kuten esimerkiksi kaupallisten kalastajien rekisteristä. Edellä mainituissa laeissa on säännökset rekisteriviranomaisista, joilta Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on oikeus saada tietoja maatalousyrittäjän eläkelain toimeenpanossa kuten esimerkiksi vakuutusvalvonnassa.
Pykälän 1 ja 2 momentin sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että veroviranomaisen sijaan puhuttaisiin Verohallinnosta.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen oikeudesta saada valvontatehtävää varten välttämättömät tiedot sekä näiden tietojen yhdistämisestä ja säilyttämisestä. Momentissa tarkoitettu henkilötietojen käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, sillä käsittely olisi tarpeen maatalousyrittäjän eläkelaitoksen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Maatalousyrittäjien eläkelain 12 ja 12 a §:n mukaan maatalousyrittäjien eläkelaitos valvoo, että maatalousyrittäjät ja apurahansaajat täyttävät laissa säädetyn vakuuttamisvelvollisuutensa.
Valvontatehtävää varten tiedot 1 ja 3 momentissa mainituilta tahoilta voitaisiin saada joukkotietoina, ilman että valvontakäsittelyyn otettavia yrityksiä ja maatalousyrittäjiä olisi yksilöity, koska valvonnan tarkoituksena on löytää henkilöt, jotka ovat jättäneet ottamatta lakisääteisen työeläkevakuutuksen. Säännöstä sovellettaisiin maatalousyrittäjän eläkelain 9 a §:n 1 momentin nojalla myös apurahansaajiin. Tiedot olisi oikeus saada, vaikka valvontakäsittely ei olisi vielä vireillä tai verotusta ei olisi vahvistettu. Valvontatehtävän toimeenpanemiseksi eläkelaitos voisi yhdistää ja käsitellä tietoja eläkelaitoksessa olevien tietojen kanssa. Yhdistettyjä tietoja voitaisiin säilyttää viisi vuotta, mutta kuitenkin enintään valvontakäsittelyn päättymiseen saakka. Yhdistettyjä tietoja ei saisi luovuttaa edelleen. Edellä ehdotettu sääntely vastaa työntekijän eläkelain 199 §:n 2 momentin säännöstä valvontaa varten saatujen joukkotietojen yhdistämisestä ja säilyttämisestä.
144 §.Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteri. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksestä poistettaisiin viittaus kumottuun henkilötietolakiin sekä poistettaisiin tarpeettomana nykyisen 4 momentin neljäs virke, joka sisältää suoraan tietosuoja-asetuksesta tulevaa sääntelyä. Pykälän 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi sekä sen vuoksi, että momentin sääntely on päällekkäistä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun ja tietosuoja-asetuksen säännösten kanssa.
146 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 210 a §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien työeläkelakien osalta vastaavin perustein kuin mitä työntekijän eläkelain kohdalla on todettu.
1.26
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki
4 §.Muut määritelmät ja viittaussäännökset. Pykälän 1 momentin 5 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tietosuoja-asetuksen määritelmä. Nykyiset 5—7 kohdat siirtyisivät 6—8 kohdiksi.
77 §.Korvausasian vireilletulosta ilmoittaminen vahingoittuneelle. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana vastaavin perustein kuin on ehdotettu tehtäväksi työtapaturma- ja ammattitautilain 115 §:n 2 momentin osalta.
157 §.Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeus saada tietoja. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia.
158 §.Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen oikeus antaa tietoja. Pykälän 3 kohdan nykyinen säännös ehdotetaan kumottavaksi. Kumotun kohdan mukaisten vahinkotietojen luovutus perustuisi jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f-alakohtaan, josta ei voida säätää täydentävästi kansallisessa lainsäädännössä. Rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien tietojen osalta henkilötietojen käsittely ei enää voi perustua tietosuojalautakunnan erityislupaan, vaan tietojen käsittelystä olisi säädettävä laissa. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksella ei ole ollut nykyisen säännöksen edellyttämää tietosuojalautakunnan henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitettua lupaa rikostietojen käsittelyyn. Esityksessä on rikostietojen käsittelyn osalta lähdetty siitä, että sääntelyn kautta säilytetään nykyinen tosiasiallinen tilanne.
Muutoksen johdosta nykyiset kohdat 4—10 siirtyisivät kohdiksi 3—9.
162 §.Vahingoittuneen tai hänen edunsaajansa oikeus saada korvausasiaa koskevia tietoja. Nykyinen pykälä vahingoittuneen tai hänen edunsaajansa oikeudesta saada korvausasiaa koskevia tietoja kumottaisiin vastaavin perustein kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 250 § ja tilalle lisättäisiin uusi säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Säännös vastaisi sisällöltään työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettua uutta 250 §:n säännöstä. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen myös maatalousyrittäjien eläkelaitoksen hoitaessa maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia tehtäviä vastaavin perustein kuin mitä työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotetun 250 §:n kohdalla on todettu.
174 a §.Päätöksen koneellinen allekirjoittaminen. Pykälä on uusi ja se vastaisi sisällöllisesti työtapaturma- ja ammattitautilakiin ehdotettua uutta 275 a §:ää.
180 §.Siirtymäsäännökset. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 5 kohta ehdotettua työtapaturma- ja ammattitautilain 286 §:n 2 momentin muutosta vastaavasti.
1.27
Merimieseläkelaki
2 §.Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin työntekijän eläkelain 2 §:n 1 momenttiin.
217 §.Työntekijän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 193 §.
219 §.Työnantajan velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia.
219 a §.Eläkekassan oikeus tietojen antamiseen eläkeasian ratkaisemista varten. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 195 a §:ää.
221 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta työntekijän eläkelain 210 a §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien työeläkelakien osalta vastaavin perustein kuin mitä työntekijän eläkelain kohdalla on todettu.
1.28
Sairausvakuutuslaki
15 luku Toimeenpanoa koskevat säännökset
1 §.Sairausvakuutuskortti. Pykälän 1 momentissa säädetään sairausvakuutuskortista, ja siihen tehtävistä merkinnöistä. Voimassa olevan pykälän mukaan sairausvakuutuskorttiin merkitään vakuutetun suku- ja etunimet, henkilötunnus ja mahdollinen työpaikkakassan jäsenyys. Sairausvakuutuskorttiin voidaan merkitä myös tieto oikeudesta erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin ja kliinisiin ravintovalmisteisiin, tieto sairausvakuutuksen voimassaoloajasta ja tieto siitä, ettei vakuutettu ole oikeutettu korvaukseen suorakorvausmenettelyllä. Lisäksi pykälässä säädetään, että korttiin voidaan henkilön suostumuksella merkitä myös muita Kansaneläkelaitoksen hyväksymiä tietoja ja muita sairausvakuutuksen toimeenpanossa välttämättömiä tietoja. Pykälän viimeistä virkettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin, että sairausvakuutuskorttiin voidaan merkitä sairausvakuutuksen toimeenpanossa välttämättömiä tietoja.
19 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset
5 §.Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 2 momentissa säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa sairausvakuutuslain 15 luvun 13 §:ssä tarkoitettuihin tutkimuksiin lähetettävän henkilön terveydentilaan ja työhön liittyviä tietoja mainitussa pykälässä tarkoitetulle lääkärille tai terveydenhuollon toimintayksikölle tai tutkimuslaitokselle. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi tietojen käyttötarkoituksen osalta siten, että säännöksen perusteella voidaan luovuttaa vain terveydentilan selvittämistä ja työkyvyn arvioimista varten välttämättömät tiedot.
Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Lainkohdassa on lueteltu luovutettavia tietoja koskevat tietosisällöt ja määritelty ne tahot joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä terveydentilan selvittämisestä ja työkyvyn arviointia varten. Näin ollen momentin mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa lääkäri, terveydenhuollon toimintayksikkö ja tutkimuslaitos saavat tutkimuksiin lähetettävää henkilöä koskevia tietoja. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet.
11 §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.29
Sotilasavustuslaki
22 e §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.30
Sotilasvammalaki
44 §.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Pykälä vastaisi työtapaturma- ja ammattitautilain 250 §:ään ehdotettua muutosta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen myös Valtiokonttorin toimeenpannessa sotilasvammalakia vastaavin perustein kuin mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 250 §:n kohdalla on todettu.
1.31
Työntekijän eläkelaki
2 §.Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 9 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tietosuoja-asetuksen määritelmä. Nykyiset 9—12 kohdat siirtyisivät 10—13 kohdiksi. Saman momentin 4 kohdan viittaus liikennevakuutuslakiin korjattaisiin koskemaan uutta vuoden 2017 alusta voimaan tullutta liikennevakuutuslakia (460/2016), jolla on kumottu vanha liikennevakuutuslaki (279/1959).
145 §.Työsuhteen alkamis- ja päättymisaikaa koskevan tiedon korjaaminen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Pykälässä velvoitetaan rekisterinpitäjä oikaisemaan virheelliset tiedot siten kuin henkilötietolaissa säädetään. Tietosuoja-asetus edellyttää, että henkilötietojen on oltava täsmällisiä. Rekisterinpitäjän on toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan ja oikaistaan viipymättä. Rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee ilman aiheetonta viivytystä rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset tiedot. Koska tietosuoja-asetus on suoraan sovellettava, ei erillistä säännöstä virheellisten henkilötietojen oikaisemisesta tarvita työeläkelakeihin.
193 §.Työntekijän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Pykälän mukaan työntekijälle on pyynnöstä annettava työntekijän eläkeoikeutta koskevat tiedot. Lisäksi työntekijälle on annettava tiedot siitä, mistä hänen tietojaan voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan luovuttaa. Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä tieto siitä, käsitelläänkö häntä koskevia henkilötietoja vai ei. Jos tietoja käsitellään, rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy tietoihinsa ja lisäksi oikeus saada tiedot henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta, henkilötietoryhmistä, tietojen vastaanottajista ja muista asetuksessa määritellyistä tiedoista. Osa tiedoista on sellaisia, jotka on annettava rekisteröidylle ilman erillistä pyyntöä jo siinä vaiheessa, kun rekisteröidyltä kerätään tietoja, esimerkiksi eläkehakemuksen yhteydessä. Tietosuoja-asetus on suoraan sovellettava, joten erillistä säännöstä rekisteröidyn oikeudesta saada itseään koskevia tietoja ei tarvita työeläkelakeihin.
195 §.Työnantajan velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta hakijan suostumuksesta, koska jatkossa hakijalta ei voida pyytää suostumusta laajempaan tietojen antamiseen kuin, mikä on välttämätöntä. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Pykälän 2 momentissa on määritelty tarkasti ne tahot, joille tietoja voidaan luovuttaa. Lisäksi siinä on säädetty, että luovutettavien tietojen tulee olla välttämättömiä pyydettävien tietojen yksilöimiseksi. Momentin mukaisten tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty, sillä tietoja voidaan luovuttaa vain eläke- ja kuntoutusasian käsittelyä varten tarvittavien tietojen yksilöimiseksi. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tämä säännös koskee myös momentin mukaista tilannetta, jossa työnantaja saa tietoja siltä pyydettyjen tietojen yksilöimiseksi. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet.
195 a §.Eläkelaitoksen oikeus tietojen antamiseen eläkeasian ratkaisemista varten. Pykälä on uusi ja siinä säädetään eläkelaitoksen oikeudesta antaa eläkeasian käsittelyyn liittyviä tietoja eri terveydenhuollon toimijoille. Pykälän tarkoituksena on mahdollistaa tietojen antaminen vastaavassa laajuudessa kuin nykyään, kun tietoja annetaan hakijan suostumuksen perusteella. Pykälässä tarkoitettujen henkilötietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan.
Eläkelaitoksilla on lain mukaan oikeus hankkia työkyvyttömyys- ja työuraeläkeasian käsittelemistä varten tietoja useilta tahoilta. Tietoja on tarpeen myös luovuttaa eläkeasian ratkaisemiseksi. Oikeus tietojen luovuttamiseen on kuitenkin suppeampi kuin oikeus saada tietoja. Tämän vuoksi hakijaa pyydetään työkyvyttömyys- ja työuraeläkehakemuksessa antamaan suostumus tietojen luovuttamiseen muun muassa työterveyshuollolle, hoitavalle lääkärille sekä hoito- ja tutkimuslaitokselle.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan eläkelaitoksella olisi oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä antaa työkyvyttömyys- ja työuraeläkeasian käsittelyyn liittyviä tietoja hakijan terveydentilan selvittämiseksi tai työkyvyn arvioimiseksi hoitavalle lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle sekä hoito- ja tutkimuslaitokselle, jos tietojen antaminen on välttämätöntä vireillä olevan etuusasian ratkaisemiseksi. Tämä kohta vastaisi käytännössä kaikkia niitä tietojen luovutusta koskevia tilanteita, joihin nykyään pyydetään suostumusta työkyvyttömyys- ja työuraeläkehakemuksissa.
Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva henkilötietojen käsittely edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevista asianmukaisista suojatoimista. Ehdotetussa pykälässä on määritelty tarkasti ne tahot, joille tietoja voidaan luovuttaa ja ne tarkoitukset, joihin tiedot voidaan luovuttaa. Luovutettavien tietojen on oltava välttämättömiä näitä tarkoituksia varten. Tietojen käsittelytarkoitus on yhteensopiva sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot on kerätty, sillä tietoja voidaan luovuttaa vain eläkeasian ratkaisemista varten. Lainsäädäntö sisältää siten rekisteröidyn perusoikeuksia ja etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet.
203 §.Tietojen antaminen vakuutusyritysryhmän sisällä. Pykälän 2 momentissa säädetään työeläkevakuutusyhtiön oikeudesta luovuttaa samaan vakuutusyritysryhmään tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvalle toiselle yritykselle asiakaspalvelua, asiakassuhteen hoitoa ja muuta asiakashallintaa varten tarpeelliset tiedot. Momentin sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että siitä kävisi ilmi, että kyseessä on poikkeus salassapitosäännökseen. Säännös koskee myös henkilötietoja, joiden käsittelyssä tietosuoja-asetus on aina ensisijainen suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Henkilötietoja käsitellessään työeläkevakuutusyhtiön olisi aina varmistettava, että henkilötietojen käsittely ja luovutus olisi tietosuoja-asetuksen mukaista.
210 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin siltä osin kuin kyse on työntekijän eläkelain mukaisen tehtävän hoitamisesta. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä.
Lakisääteisen työeläkevakuutuksen toimeenpano on julkisen hallintotehtävän hoitamista, johon sovelletaan hallintolakia. Hallintolain nojalla eläkelaitoksen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.
Työntekijän eläkelain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään työntekijän eläkelain 9 luvun mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina, kun rekisteröidyltä lakiin perustuen evätään mahdollisuus tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Työeläkelaeissa on säännökset myös asiavirheen korjaamisesta. Jos eläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, eläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Ehdotettua rajoitusta rekisteröidyn oikeuksiin voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena toimenpiteenä sosiaaliturvan takaamiseksi, eikä rajoitus uhkaa rekisteröidyn perusoikeuksia.
1.32
Työtapaturma- ja ammattitautilaki
2 §.Määritelmät. Lain 2 §:ssä on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa käytettyjä termejä. Pykälän 1 momentin 8 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tietosuoja-asetuksen määritelmä. Nykyiset 8—10 kohdat siirtyisivät 9—11 kohdiksi.
115 §.Korvausasian vireilletulosta ilmoittaminen vahingoittuneelle. Pykälän 1 momentissa säädetään vakuutuslaitoksen velvollisuudesta ilmoittaa vahingoittuneelle häntä koskevan korvausasian vireilletulosta ja siitä mitä tietoja ilmoitukseen on sisällytettävä. Pykälän 2 momentissa säädetään, että ilmoitukseen on sisällytettävä henkilötietolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys vahingoittuneen henkilötietojen käsittelystä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvausasian yhteydessä. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska asiasta säädetään tietosuoja-asetuksen 13 ja 14 artiklassa.
250 §.Vahingoittuneen tai hänen edunsaajansa oikeus saada korvausasiaa koskevia tietoja. Pykälässä säädetään vakuutuslaitoksen velvollisuudesta antaa vahingoittuneelle tai hänen edunsaajalleen pyynnöstä hänen korvausasiaansa koskevat tiedot. Pykälässä todetaan, että oikeudesta tarkastaa henkilörekisteristä itseään koskevat tiedot säädetään henkilötietolaissa. Nykyinen säännös ehdotetaan kumottavaksi, koska henkilötietolaki on kumottu ja asiasta säädetään tietosuoja-asetuksen 15 artiklassa.
Kumottavaksi ehdotetun säännöksen tilalle ehdotetaan uutta säännöstä rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Säännös olisi poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädetystä rekisteröidyn oikeudesta rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei näin olisi oikeutta siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin siltä osin kuin kyse on työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen tehtävän hoitamisesta. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä.
Rekisteröidyllä on käytettävänään varsinaiset ja ylimääräiset muutoksenhakukeinot mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annetun päätöksen korjaamiseksi.
252 §.Vakuutuslaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeus saada tietoja. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 195 §:n 2 momenttia.
255 §.Vakuutuslaitoksen oikeus antaa tietoja. Voimassaolevan pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan vakuutuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa rikollisuuden ehkäisemiseksi tietoja vain liikennevakuutuslain tai potilasvahinkolain mukaista vakuutusta toimeenpanevalle vakuutuslaitokselle ja edellyttäen, että tietosuojalautakunta on antanut tietojen käsittelyyn henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitetun luvan. Vakuutusyhtiöiden oikeudesta käsitellä ja luovuttaa työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia tietoja rikollisuuden ehkäisemiseksi toisille vakuutusyhtiöille ja Liikennevakuutuskeskukselle perustuisi jatkossa ehdotettavaan uuteen 255 a §:n säännökseen. Tämän vuoksi pykälän 1 momentin 3 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Vahinkotietojen luovuttaminen (vahinkorekisteriin) puolestaan perustuisi jatkossa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f -alakohtaan. Momentin nykyiset 4—7 kohdat siirtyisivät 3—6 kohdiksi.
Pykälän 4 momentissa säädetään vakuutuslaitoksen oikeudesta luovuttaa samaan konserniin, vakuutusyritysryhmää, taloudelliseen yhteenliittymään tai rahoitus- tai vakuutusryhmittymään kuuluvalle toiselle yritykselle vakuutuksenottajaa koskevia asiakaspalvelua, asiakassuhteen hoitoa ja muuta asiakashallintaa varten tarpeellisia tietoja. Momentin sanamuotoa täsmennettäisiin siten, että siitä kävisi ilmi, että kyseessä on poikkeus salassapitosäännökseen. Säännös koskee myös henkilötietoja, joiden käsittelyssä tietosuoja-asetus on aina ensisijainen suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Vakuutusyhtiön olisi aina varmistettava, että henkilötietojen käsittely ja luovutus olisi tietosuoja-asetuksen mukaista.
255 a §.Vakuutusyhtiön oikeus antaa tietoja vakuutusyhtiöihin ja Liikennevakuutuskeskukseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen. Pykälä on uusi. Sen 1 momentissa säädettäisiin tämän lain mukaista vakuutusta toimeenpanevan vakuutusyhtiön oikeudesta salassapitosäännösten estämättä antaa tämän lain toimeenpanoon perustuvia vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 a §:ssä tarkoitettuja tietoja toiselle vakuutusyhtiölle ja Liikennevakuutuskeskukselle vakuutusyhtiöön tämän lain toimeenpanon yhteydessä kohdistuneista rikoksista vakuutusyhtiöihin ja Liikennevakuutuskeskukseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen liittyvän tärkeän edun vuoksi. Tietosuoja-asetus on henkilötietojen käsittelyssä aina ensisijainen suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön ja tässä säädettäisiin ainoastaan poikkeuksesta kansalliseen salassapitosääntelyyn. Vakuutusyhtiön olisi näin aina varmistettava, että henkilötietojen käsittely ja luovutus olisi tietosuoja-asetuksen mukaista. Säännös koskisi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutustoimintaa. Vakuutusyhtiön oikeudesta käsitellä rikostietoja korvausasian ratkaisemiseksi säädetään tietosuojalain 7 §:ssä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, samoin perustein mitä on esitetty vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:n 3 momentin muutoksen osalta, että 1 momentissa tarkoitetussa tilanteissa voitaisiin luovuttaa vain tietoja, jotka ovat välttämättömiä kyseessä olevan tehtävän suorittamiseksi.
Pykälän 3 momentissa viitattaisiin edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen käsittelyoikeuden osalta vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 a §:n säännökseen, jossa säädetään vakuutusyhtiön oikeudesta käsitellä tietoja rikoksista ja rikosepäilyistä. Mainitun lainkohdan mukainen käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohtaan, eli olisi tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi. Tämän lain mukaista vakuutusta toimeenpanevan vakuutusyhtiön oikeus rikostietojen käsittelyyn perustuisi näin vakuutusyhtiölain 30 a luvun 3 a §:ään samoin perustein mitä mainitun säännöksen perusteluissa on esitetty.
Tällä hetkellä rikostietojen luovutuksesta säädetään lain 255 §:n 1 momentin 3 kohdassa. Sen mukaan vakuutuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa tämän lain toimeenpanoon perustuvia tietoja tämän lain, liikennevakuutuslain ja potilasvahinkolain mukaista vakuutusta toimeenpanevalle vakuutuslaitokselle, Liikennevakuutuskeskukselle, ja Potilasvakuutuskeskukselle niihin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseksi tiedot vakuutuslaitokseen tämän lain toimeenpanon yhteydessä kohdistuneista rikoksista ja eräistä muista lainkohdassa mainituista tiedoista. Tietojen käsittely on edellyttänyt lisäksi tietosuojalautakunnan antamaa henkilötietolain 43 §:ssä tarkoitettua lupaa. Kyseinen lainkohta esitetään kumottavaksi ja rikostietojen luovutuksesta ja käsittelystä säädettäisiin jatkossa uudessa 255 a §:ssä. Jatkossa vakuutusyhtiö voisi antaa tietoja myös muulle kuin tämän lain, liikennevakuutuslain tai potilasvahinkolain mukaista vakuutustoimintaa harjoittavalle vakuutusyhtiölle sekä edelleen Liikennevakuutuskeskukselle.
Rikostietojen käsittelyä koskevan sääntelyn piirissä ei enää olisi Valtiokonttoria ja Tapaturmavakuutuskeskusta, joilla ei ole ollut voimassa olevan säännöksen edellyttämää tietosuojalautakunnan antamaa lupaa rikostietojen käsittelylle. Tältä osin ehdotettu sääntely säilyttäisi nykyisen tosiasiallisen tilanteen.
257 §.Vakuutuslaitoksen velvollisuus antaa tietoja Tapaturmavakuutuskeskukselle. Pykälän 4 momentista poistettaisiin viimeinen virke, koska kysymyksessä on niin sanottu informatiivinen viittaus kumottuun henkilötietolakiin. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tietosuoja-asetusta ja uutta tietosuojalakia niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittaustakin.
275 a §.Päätöksen koneellinen allekirjoittaminen. Pykälä on uusi. Siinä säädettäisiin, että vakuutuslaitoksen tämän lain perusteella antama päätös voitaisiin allekirjoittaa koneellisesti. Hallintolaissa ei säädetä päätösten allekirjoittamisesta, mutta hyvään hallintoon on katsottu kuuluvan, että päätökset allekirjoitetaan. Mahdollisesta allekirjoittamatta jättämisestä ja päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta on edellytetty säädettävän erikseen. Työeläkeasioissa eläkelaitoksen ja eläketurvakeskuksen päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Tästä on säädetty työeläkelakien täytäntöönpanopanoasetuksissa kuten valtioneuvoston asetuksessa työntekijän eläkelain täytäntöönpanosta (874/2006). Vastaava mahdollisuus olisi tarkoituksenmukaista ulottaa koskemaan myös työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia asioita, jossa päätöstuotanto niin ikään on massaluonteista. Koneellisella allekirjoituksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti sitä, että fyysisen allekirjoituksen sijasta asiakirjaan on kirjoitettu asianomaisen henkilön nimi tekstinkäsittelyohjelmalla (HaVM 14/2002 vp).
286 §.Siirtymäsäännökset. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 5 kohta, jonka myötä myös 35 luvussa olevia tietojen antamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä sekä 275 §:n säännöstä asiakirjojen säilyttämisestä ja ehdotettua uutta 275 a §:n säännöstä päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta sovellettaisiin työtapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin, jotka ovat sattuneet ennen 1 päivä tammikuuta 2016, jolloin nykyinen työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan. Ehdotetut säännökset voidaan voimaantulon osalta rinnastaa 3 kohdan mukaisiin menettelyllisiin säännöksiin ja on tarkoituksenmukaista, että säännökset koskevat myös vanhojen vahinkojen käsittelyä.
1.33
Työttömyysturvalaki
13 luku Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset
1 §.Oikeus tietojen saamiseen. Pykälän 2 momentin johdantokappaletta ehdotetaan täsmennettäväksi käsittelytarkoituksen osalta siten, että siitä ilmenee, että Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus saada pykälässä tarkoitetut tiedot maksutta tässä laissa tai muissa laeissa säädettyjen tehtäviensä hoitamista varten.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi käsittelytarkoituksen osalta siten, että siitä ilmenee, että Kansaneläkelaitoksella ja työttömyyskassalla on oikeus saada pykälässä tarkoitetut tiedot maksutta tässä tai muussa laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamista varten.
2 §.Tiedot rahalaitoksilta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavin perustein kuin kansaneläkelain 86 §:n 1 momentin 7 kohtaa.
7 §.Ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä oleva säännös Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan ilmoitusvelvollisuudesta on tarpeeton vastaavin perustein kuin elatustukilain 38 §, ja pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Voimassa olevan pykälän mukaan Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan on annettava etuuden hakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa. Tietosuoja-asetus sisältää yksityiskohtaisempia määräyksiä rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta, joten säännös tulisi kumota tarpeettomana.
Rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 13—15 artiklassa. Asetuksen 13 artiklassa säädetään rekisteröidylle toimitettavista tiedoista, kun henkilötiedot kerätään suoraan rekisteröidyltä ja 14 artiklassa säädetään tilanteista, joissa henkilötiedot kerätään muualta kuin rekisteröidyltä. Artiklojen perusteella rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät sekä se, mistä henkilötietoja on saatu. Lisäksi 15 artiklan perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy henkilötietoihinsa ja muun muassa tiedot henkilötietojen vastaanottajista ja vastaanottajaryhmistä sekä kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot. Tietosuoja-asetuksen säännökset ovat suoraan sovellettavia, joten työttömyysturvalaissa ei tarvitse erikseen säätää Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta.
9 §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää. Siinä säädettäisiin poikkeus tietosuoja-asetuksen 18 artiklassa säädettyyn rekisteröidyn oikeuteen rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä. Rekisteröidyllä ei olisi oikeutta siihen, että Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa rajoittaa henkilötietojen käsittelyä, jos rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Rekisteröidyn oikeuden rajaamista sovellettaisiin silloin kuin Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa hoitavat työttömyysturvalain mukaista tehtävää. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen koskisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä rajoitetaan, jos rekisteröity on kiistänyt henkilötietojen paikkansapitävyyden. Rekisteröidyn oikeuden rajaamisen tarkoituksena olisi estää se, että rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään työttömyysturvan toimeenpanon vetoamalla oikeuteen rajoittaa käsittelyä.
Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan on ratkaisutoiminnassa noudatettava hallintolakia. Hallintolain nojalla niiden on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Työttömyysturvalain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään työttömyysturvalain 12 luvun mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina, kun rekisteröidyltä lakiin perustuen evätään mahdollisuus tietojen käsittelyn rajoittamiseen. Työttömyysturvalaissa on säännökset myös asiavirheen korjaamisesta. Jos Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos tai työttömyyskassa voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Ehdotettua rajoitusta rekisteröidyn oikeuksiin voidaan pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena toimenpiteenä, eikä rajoitus uhkaa rekisteröidyn perusoikeuksia.
10 §.Etuudensaajarekisteri. Pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Momentissa on nykyään niin sanottu informatiivinen viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin ja henkilötietolakiin eli säännöksellä ei ole aineellista sisältöä. Kumotun henkilötietolain ovat korvanneet yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki, joita sovelletaan niiden soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki tulee jatkossakin yleislakina sovellettavaksi sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti ilman viittausta.
1.34
Vakuutuskassalaki
165 c §. Pykälässä säädettäisiin vakuutuskassan oikeudesta luovuttaa tietoja 165 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden estämättä. Pykälä vastaisi asiallisesti eläkesäätiölain 132 c §:ää.
1.35
Vakuutusyhdistyslaki
16 luku Erinäisiä säännöksiä
10 §. Pykälän 4 momentin 6 kohta ehdotetaan kumottavaksi, koska vakuutusyhdistyksillä ei ole tietosuojalautakunnan lupaan perustuvaa järjestelmää käytössä tietojen luovuttamiseen vakuutusyhdistyksiin kohdistuneista rikoksista. Momentin nykyiset 7—9 kohdat siirtyisivät kohdiksi 6—8. Muutoin 4 momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:n 1 momenttiin.
Pykälän 5 ja 7 momenttiin tehtäisiin vastaavat tekniset muutokset kuin vakuutusyhtiölain 30 luvun 3 §:n 1 ja 3 momenttiin. Pykälän 6 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.
1.36
Vakuutusyhtiölaki
6 luku Vakuutusyhtiön johto, hallintojärjestelmä ja varojen sijoittaminen
17 a §.Rikkomuksista ilmoittaminen. Pykälästä poistettaisiin viittaukset henkilötietolakiin tarpeettomina. Pykälän 3 momentin viittaus muutettaisiin siten, että rekisteröidyllä ei olisi tietosuoja-asetuksen mukaista oikeutta saada pääsyä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Rekisteröidyn oikeuden rajoittaminen on tarpeen rikosten selvittämiseen liittyvän tärkeän yleisen edun vuoksi.
30 luku Salassapitovelvollisuus ja oikeus tietojen luovuttamiseen
3 §.Poikkeukset salassapitovelvollisuuteen. Pykälässä säädettäisiin poikkeuksista 1 §:n mukaiseen salassapitovelvollisuuteen, jonka mukaan vakuutusyhtiön asiakkaan taloudellinen asema, terveydentila tai muut henkilökohtaisia oloja koskevat seikat ja liike- tai ammattisalaisuudet ovat salassa pidettäviä. Silloin kun kyseiset tiedot koskevat luonnollista henkilöä, ne ovat samalla myös henkilötietoja ja niitä koskee tietosuoja-asetus sekä sitä täydentävä kansallinen tietosuojalaki. Henkilötietojen käsittelyssä tietosuoja-asetus on aina ensisijainen suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Pykälässä säädettäisiin tältä osin ainoastaan poikkeuksesta kansalliseen salassapitosäännökseen. Vakuutusyhtiön olisi aina varmistettava, että henkilötietojen käsittely ja luovutus olisi tietosuoja-asetuksen mukaista. Pykälän johdantolauseen sanamuodon muuttamisella korostettaisiin tietoja luovuttavan tahon velvollisuutta varmistaa tietosuoja-asetuksen mukaisten edellytysten olemassaolo ennen luovutukseen ryhtymistä.
Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevaa lainsäädäntöä, mutta siihen tehtäisiin eräitä teknisiä muutoksia ja täsmennyksiä. Momentin 4 kohtaa täsmennettäisiin siten, että tietoja voisi luovuttaa vakuutusalan lautakunnalle tai toimielimelle, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle. Vakuutusalan lautakuntia ovat muun muassa liikennevahinkolautakunta ja potilasvahinkolautakunta. Vuoden 2021 alusta lautakunnat yhdistyvät liikenne- ja potilasvahinkolautakunnaksi (Laki liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta, 959/2019). Suomi on ilmoittanut komissiolle kuluttajariitoja ratkaiseviksi toimielimiksi kuluttajariitalautakunnan sekä Vakuutuslautakunnan, Pankkilautakunnan ja Arvopaperilautakunnan. Tietoja saa tämän kohdan nojalla luovuttaa lautakuntaan tai toimielimeen saatetun asian käsittelemistä varten. Momentin 6 kohdasta poistettaisiin viittaus henkilötietolakiin ja lisättäisiin viittaus uuteen 3 a §:ään, joka korvaisi tietosuojalautakunnan luvan. Momentin 7 kohdasta poistettaisiin maininta sosiaali- ja terveysministeriön luvasta. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tietojen luovuttaminen tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia varten ei olisi yhteensopimatonta tietojen alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Tietojen luovuttaminen edellyttää sen varmistamista, että tietojen vastaanottajalla on lainmukainen käsittelyperuste. Voimassa olevan lain lupamenettely henkilötietojen luovuttamiseksi saattaisi näiltä osin olla tietosuoja-asetuksen vastainen. Lupamenettelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena myöskään silloin kuin kyse on muista salassa pidettävistä tiedoista kuin henkilötiedoista.
Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevaa lakia.
Pykälän 3 momentin mukaan vakuutusyhtiö voisi 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovuttaa ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä kyseessä olevien tehtävien suorittamiseksi. Muutos perustuu perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöön. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että jos luovutettavia tietosisältöjä ei ole lueteltu tyhjentävästi, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus tietojen välttämättömyydestä jonkin tarkoituksen kannalta.
3 a §.Vakuutusyhtiön oikeus käsitellä tietoja siihen kohdistuneista rikosepäilyistä ja rikoksista. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä vakuutusyhtiön oikeudesta käsitellä tietoja siihen kohdistuneista rikoksista ja rikosepäilyistä. Pykälä koskisi vapaaehtoisen vakuutustoiminnan lisäksi myös liikennevakuutuslain ja työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vakuutustoimintaa. Vakuutusyhtiön oikeudesta käsitellä rikostietoja korvausasian ratkaisemiseksi säädetään tietosuojalain 6 §:ssä.
Pykälä olisi tarpeen, koska tietosuoja-asetuksen 10 artiklan mukaan rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvä henkilötietojen käsittely olisi mahdollista vain viranomaisen valvonnassa tai kun se sallitaan jäsenvaltion lainsäädännössä. Tärkeä yleinen etu edellyttää, että tällainen henkilötietojen käsittely on mahdollista vakuutusyhtiöihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Pykälässä säädetty tietojen käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan f alakohtaan, eli olisi tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi.
Pykälän 1 momentti oikeuttaa vakuutusyhtiöitä käsittelemään tietoja niihin kohdistuneista epäillyistä tai toteutuneista rikoksista.
Pykälän 2 momentissa säädetään rekisteriin merkittävistä tiedoista. Vakuutusyhtiö saa merkitä rekisteriin tiedon vahinkotapahtumasta ja vakuutusyhtiöstä, johon rikos tai sen epäily on kohdistunut. Lisäksi rekisteriin saadaan merkitä tieto tallennusajasta. Tieto on tarpeen, koska tiedon säilyttämisaika lasketaan tallentamisajasta lähtien. Lisäksi rekisteriin saadaan merkitä rekisteröidyn nimi, henkilötunnus, osoite ja ammatti sekä tiedon siitä tuomioistuimesta, jossa asia käsitellään. Rekisteriin saadaan merkitä myös tieto siitä vakuutusyhtiön työntekijästä, joka on ilmoittanut rekisteröitävät tiedot. Rekisteriin merkittävät tiedot vastaavat tietosuojalautakunnan vahvistamia lupaehtoja.
Rekisteröidyn oikeusturvan takaamiseksi pykälän 3 momentissa edellytetään, että rekisteröitävä epäilty tai toteutunut rikos on saatettu toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi. Ehdotetun lainkohdan mukaan tieto olisi rekisteröitävä vuoden kuluessa siitä, kun rikosprosessi on saatettu vireille tai vakuutusyhtiö on saanut tiedon rikosprosessin vireille saattamisesta. Määräaika on tarpeen, jotta rekisteröinnin viivästyminen ei voi kohtuuttomasti siirtää säilyttämisajan alkua.
Pykälän 4 momentin mukaan tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun rekisteröity on todettu syyttömäksi tai prosessista on muuten luovuttu. Poistaminen on tehtävä välittömästi, koska rekisterimerkinnällä voi olla kielteisiä vaikutuksia rekisteröidylle.
Pykälän 5 momentin mukaan tiedot olisi poistettava viiden vuoden kuluessa rekisterimerkinnän tekemisestä. Säilyttämisaika lasketaan kyseistä tekoa koskevan rekisterimerkinnän tekemisestä ensimmäisen kerran. Tietojen poistaminen ja uudelleen merkitseminen esimerkiksi muuttuneen tuomion vuoksi ei siten vaikuta säilyttämisaikaan. Tietojen säilyttäminen tätä pidempään ei ole perusteltua niiden käyttötarkoituksen kannalta.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin vakuutusyhtiön velvollisuudesta ilmoittaa rekisteröidylle, jos vakuutushakemuksen epääminen tai muu rekisteröidyn kannalta kielteinen päätös johtuu rekisterimerkinnästä.
1.37
Laki vakuutusten tarjoamisesta
72 §.Rikkomuksista ilmoittaminen. Pykälän 1 ja 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaukset henkilötietolakiin ja muuhun lakiin. Jatkossa henkilötietojen suojasta säädetään tietosuoja-asetuksessa, johon ei ole tarvetta erikseen viitata.
Pykälän 3 momentissa säädetään siitä, että rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin tietoihin, jos tietojen antaminen voisi haitata epäiltyjen rikkomusten selvittämistä. Säännöksellä rajataan tietosuoja-asetuksen 15 artiklan mukaista rekisteröidyn oikeutta saada pääsy tietoihin. Säännöksen sanamuotoa tarkennettaisiin, jotta siitä kävisi ilmi, että kyse on edellä mainitun oikeuden rajoittamisesta. Rajoitukset perustuvat yleisen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan d ja g alakohtaan sekä täyttävät yleisen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 2 kohdan edellytykset.
80 §.Poikkeukset vaitiolovelvollisuuteen. Pykälässä säädettään poikkeuksista salassapitovelvollisuuteen. Silloin kun salassa pidettävät tiedot koskevat luonnollista henkilöä, ne ovat samalla myös henkilötietoja ja niitä koskee tietosuoja-asetus sekä sitä täydentävä kansallinen tietosuojalaki. Henkilötietojen käsittelyssä tietosuoja-asetus on aina ensisijainen suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Pykälässä säädettäisiin tältä osin ainoastaan poikkeuksesta kansalliseen salassapitosäännökseen. Tietojen luovuttajan olisi aina varmistettava, että henkilötietojen käsittely ja luovutus olisi tietosuoja-asetuksen mukaista.
Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädetään vakuutusmeklarin ja vakuutusedustajan oikeudesta luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja historiallista ja tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan tietojen käyttämistä tieteellisiä tai historiallisia tai tilastollisia tarkoituksia varten ei katsota yhteen sopiviksi tietojen alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Näin ollen momentista poistettaisiin maininta sosiaali- ja terveysministeriön luvasta. Vakuutusmeklari tai vakuutusedustaja voisi siten jatkossa tietosuoja-asetuksen ja muun lainsäädännön perusteella tehdä päätöksen luovutuksesta itse.
1.38
Vuorotteluvapaalaki
21 §.Työttömyysturva- ja työttömyyskassalain soveltaminen. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus, jonka mukaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnasta on voimassa, mitä työttömyysturvalaissa säädetään. Viittaus on tarpeeton, koska vuoden 2018 alusta voimaan tulleella lailla työttömyysturvalain 12 a luvun kumoamisesta (795/2017) työttömyysturvalain 12 a luku on kumottu eikä työttömyysturvalaki enää sisällä muutoksenhakulautakuntaa koskevia säännöksiä.
1.39
Yrittäjän eläkelaki
2 §.Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin työntekijän eläkelain 2 §:n 1 momenttiin on ehdotettu.
146 §.Sovellettavat säännökset. Pykälän 4 momentissa säädetään niistä työntekijän eläkelain säännöksistä, joita sovelletaan yrittäjän eläkelain toimeenpanossa. Momenttiin lisättäisiin uusi 1 kohta, jossa viitattaisiin työntekijän eläkelakiin ehdotettuun uuteen 195 a §:ään. Pykälän nykyiset kohdat 1—9 siirtyisivät kohdiksi 2—10.
148 §.Yrittäjän ja eläkkeenhakijan oikeus saada tietoja. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi vastaavin perustein kuin työntekijän eläkelain 193 §.
152 a §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälä olisi uusi ja se vastaisi sisällöltään työntekijän eläkelakiin ehdotettua uutta 210 a §:ää. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien työeläkelakien osalta vastaavin perustein kuin mitä työntekijän eläkelain kohdalla on todettu.
1.40
Äitiysavustuslaki
14 b §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti kuin elatustukilain 38 §:ää. Pykälässä oleva säännös ilmoitusvelvollisuudesta kumottaisiin ja pykälään otettaisiin säännös rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Rekisteröidyn oikeuksien rajaaminen ehdotetulla tavalla on tarpeen kaikkien Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien lakisääteisten etuuksien osalta vastaavin perustein kuin mitä kansaneläkelain 96 §:n kohdalla on todettu.
1.41
Opintotukilaki
43 b §.Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen. Voimassa oleva säännös Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Voimassa olevan pykälän mukaan Kansaneläkelaitoksen on annettava opintotuen hakijalle etukäteen tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa. Tietosuoja-asetus sisältää nykyistä sääntelyä yksityiskohtaisempia määräyksiä rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta, minkä vuoksi säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.
Rekisterinpitäjän informointivelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 13—15 artiklassa. Asetuksen 13 artiklassa säädetään rekisteröidylle toimitettavista tiedoista, kun henkilötiedot kerätään suoraan rekisteröidyltä ja 14 artiklassa säädetään tilanteista, joissa henkilötiedot kerätään muualta kuin rekisteröidyltä. Artiklojen perusteella rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät sekä se, mistä henkilötietoja on saatu. Lisäksi 15 artiklan perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy henkilötietoihinsa ja muun muassa tiedot henkilötietojen vastaanottajista ja vastaanottajaryhmistä sekä kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot. Tietosuoja-asetuksen säännökset ovat suoraan sovellettavia, joten opintotukilaissa ei tarvitse erikseen säätää Kansaneläkelaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta.
Pykälää ei kokonaan kumottaisi, vaan siihen otettaisiin uudet säännökset rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Näin ollen myös pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi. Pykälässä säädettäisiin jatkossa rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta. Uudistettu pykälä vastaisi sisällöltään kansaneläkelakiin ehdotettua uutta 96 §:ää.
3
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Ehdotus on valtiosääntöoikeudellisesti merkityksellinen perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta.
Henkilötietojen suoja on myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan perusoikeus. Perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Tällaisten tietojen käsittelyn on oltava asianmukaista ja sen on tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella tai muun laissa säädetyn oikeuttavan perusteen nojalla. Jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi. Perusoikeuskirjan 52 artiklassa säädetään perusoikeuksien rajoittamisen edellytyksistä. Artiklan 1 kohdan mukaan perusoikeuksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien keskeistä sisältöä kunnioittaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.
Euroopan ihmisoikeussopimus ei sisällä mainintaa henkilötietojen suojasta, mutta sen 8 artiklassa turvataan yksilöille oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Euroopan ihmisoikeuskomitea on katsonut, että henkilötietojen suoja voi tulla käsitellyksi suoraan osana yksityiselämän suojaa.
Tietosuoja-asetus on kansallisesti suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetus jättää kuitenkin jäsenvaltioille direktiivinomaista kansallista liikkumavaraa. Kansallisella lainsäädännöllä on asetuksessa säädetyin edellytyksin mahdollista tarkentaa ja täsmentää asetuksen säännöksiä. Lisäksi tietyissä tilanteissa asetus antaa mahdollisuuden säätää kansallisella lainsäädännöllä poikkeuksia asetuksessa säädetyistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Asetus sisältää säännökset siitä, mistä oikeuksista ja velvollisuuksista on mahdollista poiketa, ja mitkä ovat edellytykset poikkeukselle. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (PeVL 1/2018 vp ja PeVL 25/2005 v).
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi rauenneesta hallituksen esityksestä lausunnon (PeVL 78/2018 vp—HE 52/2018 vp). Lausunnon mukaan perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei lähtökohtaisesti kuulu kansallisen täytäntöönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta (esim. PeVL 31/2017 vp, s. 4). Valiokunta korosti kuitenkin edelleen, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (ks. esim. PeVL 1/2018 vp, PeVL 25/2005 vp).
Perustuslakivaliokunta on hiljattain tarkistanut kantaansa henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn lakitasoisuuden, kattavuuden ja yksityiskohtaisuuden vaatimuksista. Perustuslakivaliokunta on uudemmassa käytännössään pitänyt lähtökohtaisesti riittävänä perustuslain 10 §:n 1 momentin kannalta, että sääntely täyttää EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa asetetut vaatimukset. Perustuslakivaliokunnan mukaan henkilötietojen suoja tulee jatkossa turvata ensisijaisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja säädettävän kansallisen yleislainsäädännön nojalla. Tähän liittyen kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee suhtautua pidättyvästi ja rajata sellainen vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa (PeVL 14/2018 vp). Perustuslakivaliokunnan mukaan on kuitenkin selvää, että erityislainsäädännön tarpeellisuutta on arvioitava myös tietosuoja-asetuksenkin edellyttämän riskiperustaisen lähestymistavan mukaisesti kiinnittämällä huomiota tietojen käsittelyn aiheuttamiin uhkiin ja riskeihin. Mitä suurempi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa on yksityiskohtaisempi sääntely. Tällä seikalla on erityistä merkitystä arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta (ks. PeVL 14/2018 vp).
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että yksityiselämän suojaan kohdistuvia rajoituksia on arvioitava kulloisessakin sääntely-yhteydessä perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten valossa (ks. PeVL 42/2016 vp, s. 2—3 ja siinä viitatut lausunnot). Lainsäätäjän liikkumavaraa rajoittaa henkilötietojen käsittelystä säädettäessä erityisesti se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy perustuslain 10 §:n samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Lainsäätäjän tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Valiokunta on arvioinut erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyn sallimisen koskevan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp, s. 2/II), minkä johdosta esimerkiksi tällaisia tietoja sisältävien rekisterien perustamista on arvioitava perusoikeuksien rajoitusedellytysten, erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden, kannalta (ks. PeVL 29/2016 vp, s. 4—5 ja esimerkiksi PeVL 21/2012 vp, PeVL 47/2010 vp sekä PeVL 14/2009 vp). Valiokunta on antanut merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevan sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä (ks. esim. PeVL 38/2016 vp, s. 3).
Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on sopeuttaa kansallista sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädäntöä tietosuoja-asetukseen. Tietosuoja-asetuksen kanssa ristiriitaiset tai päällekkäiset säännökset ehdotetaan kumottavaksi, koska asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Lisäksi esityksessä esitetään eräitä tietosuoja-asetusta tarkentavia säännöksiä ja välttämättömiä poikkeuksia tietosuoja-asetuksen velvoitteista. Yleisperusteluissa ja yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin perustein nämä tarkennukset ja poikkeukset täyttävät tietosuoja-asetuksessa asetetut edellytykset asetuksen säännöksistä poikkeamiselle.
Tämä hallituksen esitys vastaa pääosin rauennutta hallituksen esitystä, mutta perustuslakivaliokunnan rauenneesta hallituksen esityksestä antamassa lausunnossa (PeVL 78/2018 vp—HE 52/2018 vp) esittämät kannanotot ja huomiot on otettu huomioon tämän hallituksen esityksen sisällössä. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta piti automatisoituja yksittäispäätöksiä koskevan sääntelyn täsmentämistä edellytyksenä sille, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lisäksi perustuslakivaliokunta kehotti sosiaali- ja terveysvaliokuntaa kiinnittämään huomiota sairausvakuutuslain 19 luvun 1 §:n 2 momenttia ja väärinkäytösrekisteriä koskeneisiin ehdotuksiin ja selvittämään vielä niitä.
Keskeisin muutos rauenneeseen esitykseen verrattuna on, ettei nyt annettava esitys sisällä automaattisia päätöksiä koskevaa ehdotusta, koska sääntelyn täsmentäminen vaatii tuekseen laajempaa selvitystyötä. Tässä yhteydessä on otettu huomioon se, että perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään kiinnittänyt myös valtioneuvoston huomiota siihen, että automatisoituun päätöksentekoon vaikuttaa sisältyvän useita hallinnon yleislaeilla nimenomaisesti säätelemättömiä kysymyksiä. Perustuslakivaliokunta on todennut, että asiasta ja oikeusministeriön valmisteluvastuulle kuuluvan hallinnon yleislainsäädännön alan sääntelytarpeesta tulee tehdä selvitys. Selvityksessä on tarkasteltava, millä tavoin automatisoidun hallintomenettelyn ja päätöksenteon sääntely täyttää hallinnon lainalaisuuden, julkisuusperiaatteen ja hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvien hallinnon oikeusperiaatteiden asettamia vaatimuksia sekä turvaa oikeusturvan ja virkamiesten virkavastuun asianmukaisen toteutumisen (PeVL 62/2018 vp, PeVL 70/2018 vp).
Tämä hallituksen esitys sisältää rauenneen hallituksen esityksen mukaisen väärinkäytösrekisteriä koskevan ehdotuksen. Ehdotettua sääntelyä voidaan pitää perusoikeuksien kannalta hyväksyttävänä ja oikeasuhtaisena. Ehdotettu sääntely on tarkkarajaista ja täsmällistä sekä perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä edellytettyjen vaatimusten mukaista. Tähän esitykseen sisältyvä vakuutusyhtiöiden väärinkäytösrekisteriä koskeva ehdotus on tavoitteiltaan ja keskeiseltä sisällöltään samanlainen kuin luotto- ja rahoituslaitosten asiakashäiriörekisteriä koskeva sääntely. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamiseksi (394/2019) sisältää säännöksen luotto- ja rahoituslaitosten oikeudesta pitää yhteistä asiakashäiriörekisteriä. Lain eduskuntakäsittelyssä talousvaliokunta on ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 78/2018 vp—HE 52/2018 vp). Talousvaliokunta on lausunnossaan hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (TaVM 42/2018 vp—HE 100/2018 vp) todennut, että ehdotettu pykälä toimii yhtäältä valtuutuksena rekisterinpitäjälle tietojen tallennukseen ja toisaalta rajoituksena sille, mitä tietoja, millä edellytyksillä ja kuinka kauan saadaan tallentaa. Talousvaliokunta on pitänyt ehdotettua säännöstä tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon myös, että tämän lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvilla tahoilla on asiakkaan tuntemiseen, asiakkaiden toiminnan seuraamiseen ja toimintaympäristön havainnointiin liittyviä velvoitteita säännöksissä, joilla on tarkoitus estää rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen.
Oikeutta käsittelyn rajoittamiseen esitetään edelleen rajoitettavaksi tietosuoja-asetuksen 23 artiklan nojalla. Tarkoitus on, että oikeus käsittelyn rajoittamiseen ei tietosuoja-asetuksen myötä tulisi sovellettavaksi tilanteissa, joissa on kyse lakisääteisen sosiaaliturvan toimeenpanosta ja joissa rekisteröidyn vaatimus on ilmeisen perusteeton. Esitetty muutos ei rajoittaisi rekisteröidyn oikeuksia nykytilaan verrattuna. Rajoitus täyttää tietosuoja-asetuksen 23 artiklassa säädetyt edellytykset rekisteröidyn oikeuksien rajoittamiselle. Rajoitus koskisi vain lakisääteistä sosiaaliturvaa ja vain tilanteita, joissa rekisteröity esittää ilmeisen perusteettoman vaatimuksen. Rajoittaminen on välttämätöntä sosiaaliturvan toteuttamisessa, eikä se vaaranna rekisteröityjen oikeusturvaa ja perusoikeuksien ja -vapauksien toteutumista. Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen ei poistaisi rekisterinpitäjän velvollisuutta selvittää rekisteröidyn väitettä henkilötietojen paikkansapitävyydestä. Kansallisessa lainsäädännössä on rekisteröidyn oikeusturvan takaamiseksi säädetty muun muassa muutoksenhakuoikeudesta. Rajoitusta voidaan pitää myös suhteellisuus-periaatteen mukaisena, sillä se on välttämätön toimenpide yleisen edun mukaisen tavoitteen takaamiseksi.
Esitys sisältää edelleen myös henkilötietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Esityksessä ehdotettujen tietojenluovutussäännösten perusteella vakuutuslaitoksella olisi oikeus luovuttaa eläkeasian käsittelyyn liittyviä tietoja muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilölle tai terveydenhuollon organisaatiolle. Säännösten perusteella voitaisiin luovuttaa myös terveydentilatietoja. Tietojen luovuttaminen on rajattu koskemaan vain tilanteita, joissa tietojen antaminen on välttämätöntä eläkeasian ratkaisemiseksi. Säännösten tarkoituksena on turvata eläkeasian asianmukainen käsittely ilman aiheetonta viivytystä. Henkilötietojen käsittelylle on tietosuoja-asetuksen mukainen oikeudellinen peruste, ja sääntely on täsmällistä ja tarkkarajaista.
Erityisiin henkilötietoihin kuuluvien henkilötietojen käsittelyn osalta esityksessä on tarkoituksena säilyttää nykytila. Esityksessä ei säädetä uusista tai laajennetuista oikeuksista erityisiin henkilötietojen kuuluvien tietojen käsittelyyn. Valmistelun yhteydessä on arvioitu, että säännökset, jotka koskevat erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittelyä, täyttävät tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan mukaiset edellytykset.
Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.