1  Tausta

Euroopan komissio julkaisi 1.3.2023 ehdotuksen tieturvallisuuspaketiksi, joka sisältää seuraavat kolme direktiiviehdotusta: ehdotus liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamista annetun direktiivin EU/2015/413 muuttamisesta (jäljempänä CBE-direktiivi tai CBE-direktiiviehdotus) (COM(2023) 126 final), ehdotus direktiiviksi ajokorteista (jäljempänä ajokorttidirektiiviehdotus) (COM(2023) 127 final) ja ehdotus uudeksi direktiiviksi tiettyjen ajokieltojen koko unionin laajuisesta soveltamisesta (COM(2023) 128 final) (jäljempänä ajokieltodirektiiviehdotus). 

Vaikka tieliikenteen liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi EU:ssa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ei kehitys ole ollut riittävää. Vuonna 2017 annetussa Vallettan julistuksessa jäsenvaltiot pyysivät komissiota tarkastelemaan EU:n tieliikenneturvallisuuden suuntaviivojen vahvistamista. Komissio julkaisi vuonna 2018 liikenneturvallisuutta koskevan strategisen toimintasuunnitelman ja vuonna 2019 liikenneturvallisuuspolitiikan puitteet vuosille 2021–2030. Komission tavoitteena on vähentää tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrää puolella vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää tieliikennekuolemien määrä nollaan vuoteen 2050 mennessä (EU:n nollavisio).  

Tieturvallisuuspakettiin sisältyvien direktiiviehdotusten tarkoituksena on osaltaan vähentää liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia EU:n tieliikenteessä. Ehdotukset auttavat unionia saavuttamaan EU:n nollavision, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. 

CBE-direktiivin tarkoituksena on varmistaa liikenneturvallisuuteen liittyvien liikennerikkomusten tutkinnan tehokkuus silloin, kun rikkomukseen käytetty ajoneuvo on rekisteröity muussa jäsenvaltiossa kuin rikkomuksen tekovaltiossa. Suomessa CBE-direktiivi on pantu täytäntöön tieliikennelain (729/2018) 186 §:llä. Lisäksi liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 230 §:n 2 momentissa säädetään Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta luovuttaa tietoja liikenneasioiden rekisteristä ulkomaan viranomaisille. Suomessa muussa jäsenvaltiossa rekisteröidyllä ajoneuvolla tehtyjä liikennerikoksia ja -rikkomuksia tutkii poliisi. 

Komissio toteutti vuonna 2016 CBE-direktiivin jälkiarvioinnin, joka paljasti merkittäviä puutteita direktiivin soveltamisessa. Vaikka direktiivi on tehostanut rajat ylittävien liikenneturvallisuuteen liittyvien liikennerikkomusten tutkintaa, eivät direktiivin vaikutukset ole olleet riittävän tehokkaita. Merkittävä osa rajat ylittäviin liikennerikkomuksiin syyllistyneistä kuljettajista jää tällä hetkellä selvittämättä ja saattamatta teoistaan edesvastuuseen. 

Ehdotus CBE-direktiivin muuttamisesta perustuu vuonna 2020 julkaistuun EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaan, jossa komissio ilmoitti aikeestaan direktiivin tarkistamiseksi. Direktiivin tarkistaminen liittyy yllä mainittuihin unionin tavoitteisiin tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisen vähentämisestä. Komissio järjesti keväällä 2022 julkisen kuulemisen osana direktiivin tarkistamista. Kuuleminen oli suunnattu erityisesti tieliikenteen organisaatioille ja kuljettajille EU:n alueella. Lisäksi komissio on toteuttanut valmistelun aikana kohdennettuja kyselytutkimuksia sidosryhmille, kuten jäsenvaltioiden viranomaisille. 

Ajokorteista on säädetty unionin lainsäädännöllä vuodesta 1980 alkaen, ensin direktiiveillä 80/1263/ETY ja 91/439/ETY, ja viimeisimpänä direktiivillä 2006/126/EY. Euroopan komissio ilmoitti ajokorttidirektiivin tarkistamisesta kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassaan vuonna 2020. Komissio käynnisti ajokorttidirektiivin jälkiarvioinnin samana vuonna ja jälkiarvioinnin tulokset julkaistiin 2022. Direktiivin tarkistamista koskeva kirjaus sisältyi komission vuoden 2022 työohjelmaan.  

Ajokorttidirektiivin jälkiarvioinnin ja tarkistamisen aikana komissio järjesti kaksi julkista kuulemista. Julkisiin kuulemisiin vastaamisen yhteydessä eduskunnalle toimitettiin E-kirjeet E 148/2020 vp ja E 49/2022 vp ennakkovaikuttamiseen liittyen. Julkisten kuulemisten lisäksi komissio järjesti muun muassa teemakohtaisia työpajoja, haastatteli jäsenmaiden edustajia ja käsitteli asiaa useissa ajokorttikomitean kokouksissa. 

Ehdotusten artiklakohtainen käsittely neuvoston maaliikennetyöryhmässä alkoi 15.3.2023 CBE-direktiiviä koskevasta ehdotuksesta. Ajokorttidirektiiviehdotusta koskeva artiklakohtainen käsittely alkoi työryhmässä 21.3.2023. Ajokieltodirektiiviehdotuksen käsittely on tarkoitus käynnistyä huhtikuussa 2023. Puheenjohtajamaan mukaan CBE-direktiivistä tavoitellaan yleisnäkemystä 1.6.2023 liikenneneuvostoon. 

2  Ehdotuksen tavoite

CBE-direktiiviehdotus 

CBE-direktiivin muuttamista koskevan ehdotuksen yleisenä tavoitteena on tieliikenneturvallisuuden parantaminen. Liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi viime vuosina, mutta ei kuitenkaan riittävästi unionin tavoitteisiin nähden. Liikenneturvallisuuteen liittyvien rajat ylittävien rikkomusten nykyistä tehokkaampi valvonta, tutkinta ja täytäntöönpano kannustaisivat toisissa jäsenvaltioissa asuvia kuljettajia noudattamaan liikennesääntöjä ja ajamaan turvallisemmin, mikä parantaisi liikenneturvallisuutta.  

Ehdotuksen tavoitteena on lisäksi, että liikennesääntöjen noudattamattomuus johtaisi nykyistä useammin seuraamukseen rajat ylittävissä rikkomustapauksissa. Seuraamusvastuun toteutumista pyrittäisiin tehostamaan rikkomusten tehokkaammalla tutkinnalla, mikä tarkoittaisi asuinmaansa ulkopuolella rikkomuksiin syyllistyneiden kuljettajien kattavampaa tunnistamista, rikkomusten parempaa selvittämistä ja seuraamusten tehokkaampaa täytäntöönpanoa. Ehdotetuilla muutoksilla laajennettaisiin myös direktiivin soveltamisalaa ja yhdenmukaistettaisiin rajat ylittävää tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä. 

Ehdotuksen muuna tavoitteena on parantaa rikkomuksista epäiltyjen kuljettajien oikeusturvaa ja varmistaa kuljettajien yhdenvertainen kohtelu riippumatta siitä, asuuko epäilty kuljettaja rikkomusvaltiossa vai toisessa jäsenvaltiossa.  

Ajokorttidirektiiviehdotus 

Ajokorttidirektiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa edelleen liikenneturvallisuutta. Ajokorttidirektiivin päivittämisellä tuetaan pyrkimyksiä vähentää tieliikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Kuljettajan tiedoilla ja taidoilla, käyttäytymisellä ja ajoterveydellä on tärkeä rooli monissa vakavissa onnettomuuksissa. Komission mukaan liian moni ajokortin haltija aiheuttaa vaaraa EU:n teillä. Komission mukaan uusien kuljettajien onnettomuuksien ja kuolemantapausten korkeampi taso osoittaa, että ajokorttien myöntämistä koskevia vaatimuksia ei ole täysin mukautettu liikenneturvallisuustavoitteisiin.  

Ehdotuksen tavoitteena on lisäksi edelleen helpottaa vapaata liikkuvuutta. Ehdotuksella pyritään vähentämään hallinnollista taakkaa ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden esteitä EU:ssa. Komission mukaan jäsenvaltioissa on yhä käytössä tarpeettomia tai perusteettomia menettelyjä ajokortin saamiseksi tai ajo-oikeuksien käyttämiseksi tai ylläpitämiseksi toisessa jäsenvaltiossa. Kansallisten lähestymistapojen väliset epäjohdonmukaisuudet vaikuttavat kansalaisten ajo-oikeuksiin ja heikentävät vapaata liikkuvuutta. Vapaata liikkuvuutta helpotettaisiin myös kolmansissa maissa myönnettyjen ajokorttien vaihtamista koskevilla yhdenmukaisilla säännöillä ja EU-mobiiliajokortin käyttöönotolla. Ehdotus perustuu nykyisen ajokorttidirektiivin tavoitteisiin ja vastaa tieliikenteen kestävyyden lisäämisen ja digitaalisen muutoksen tarpeeseen. 

Ajokieltodirektiiviehdotus 

Ajokieltodirektiiviehdotuksen tavoitteena on puuttua vakavimpien liikennerikosten rankaisemattomuuteen ja siten edistää liikenneturvallisuutta. Komission mukaan tärkeä osa EU:n pyrkimyksiä parantaa liikenneturvallisuutta on EU:ssa tehtyihin liikennerikoksiin ja -rikkomuksiin Kirjelmässä viitataan sekä liikennerikkomuksiin, liikennerikkomuksiin ja liikennerikoksiin, että liikennerikoksiin, koska ehdotuksissa viitatuista liikennerikkomuksista osa katsotaan kansallisesti liikennerikoksiksi. sovellettavien seuraamusten johdonmukainen täytäntöönpano. 

3  Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

CBE-direktiiviehdotus 

CBE-direktiiviehdotuksella muutettaisiin voimassa olevaa liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta annettua direktiiviä. Direktiivin soveltamisalaa laajennettaisiin lisäämällä soveltamisalaan seitsemän uutta liikenneturvallisuuteen liittyvää liikennerikkomusta. Näitä olisivat riittämättömän turvavälin pitäminen edessä ajavaan ajoneuvoon, vaarallinen ohittaminen, vaarallinen pysäköinti, yhden tai useamman yhtenäisen valkoisen viivan ylittäminen, kiellettyyn ajosuuntaan ajaminen, pelastuskujien muodostamista ja käyttöä koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen ja ylikuormatulla ajoneuvolla ajaminen.  

Direktiivissä ehdotetaan säädettäväksi kansallisesta yhteyspisteestä. Kukin jäsenvaltio nimeäisi kansallisen yhteyspisteen liikennerikkomuksia koskevien tietojen vaihtamiseksi. Kansallisen yhteyspisteen toimivaltuudet määräytyisivät jäsenvaltiossa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset yhteyspisteet tekevät yhteistyötä liikenneturvallisuuteen liittyvien liikennerikkomusten tutkintaan osallistuvien viranomaisten kanssa siten, että tietojenvaihto tapahtuu oikea-aikaisesti. 

Direktiivissä säädettäisiin jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa noudatettavista menettelyistä. Ajoneuvorekisteritietojen vaihto olisi toteutettava yhtenäisen sähköisen järjestelmän eli eurooppalaisen ajoneuvo- ja ajokorttitietojärjestelmän (Eucaris) avulla, jotta ajoneuvorekisteritietojen nopea, kustannustehokas, turvallinen ja luotettava vaihto jäsenvaltioiden välillä voidaan varmistaa. Jäsenvaltiot voisivat tehdä automaattisia hakuja ajoneuvorekistereistä olemassa olevien menettelyjen mukaisesti siihen saakka, kunnes komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan automaattisia hakuja koskevat menettelyt.  

Rikkomusten tutkintaa varten jäsenvaltioiden tulisi pitää tietyt ajoneuvorekisteritiedot saatavilla ja ajan tasalla. Lisäksi jäsenvaltioihin rekisteröityjen ajoneuvojen aiempien omistajien, haltijoiden ja loppukäyttäjien henkilöllisyyttä koskevat tiedot tulisi säilyttää määräajan, jotta viranomaiset voisivat hyödyntää niitä selvittäessään rajat ylittäviä liikennerikkomuksia. 

Direktiiviin ehdotetaan otettavaksi säännökset jäsenvaltioiden keskinäisestä avunannosta rikkomuksesta vastuussa olevan henkilön selvittämiseksi sekä selvittämiseen liittyvistä kansallisista toimenpiteistä ja tietokantojen käytöstä. Jäsenvaltioiden tulisi antaa toisilleen keskinäistä apua tapauksissa, joissa rikkomusta selvittävä jäsenvaltio ei voi suoritetun automaattisen tiedonhaun tulosten perusteella asianmukaisesti tunnistaa rikkomuksesta vastuussa olevaa henkilöä. Jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset saisivat käyttää rikkomusten tutkinnassa ajoneuvorekisterien lisäksi myös muita rekistereitä, kuten kansallisia ajokorttirekistereitä tai väestötietorekistereitä siinä laajuudessa, jossa unionin lainsäädäntö nimenomaisesti tällaisen käytön sallii.  

Direktiivissä säädettyä ilmoitusmenettelyä tarkennettaisiin ja CBE-ilmoituksen vähimmäissisältöä laajennettaisiin. Lisäksi direktiivissä säädettäisiin CBE-ilmoituksen tiedoksiannosta, ilmoituksen kielestä ja ilmoituksen toimittamisen määräajoista. Ilmoitusmenettelyyn liittyen jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että rikkomuksesta epäillyille henkilöille tiedoksi annetun ilmoituksen ja seuranta-asiakirjat voi tutkia uudelleen tehokkaasti ja nopeasti tuomioistuin tai muu vastaava lainkäyttöelin, jolla on valtuudet tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä. 

Direktiiviin sisältyvää jäsenvaltioiden raportointikautta direktiivin soveltamisesta pidennettäisiin kahdesta vuodesta neljään vuoteen. Tämän lisäksi jäsenvaltioiden tulisi tiedottaa toisilleen pilvipalveluihin tallennettuihin tietoihin liittyvistä kyberturvallisuuspoikkeamista. 

Direktiivin muuttamisen myötä komissiolle tulisi velvollisuus perustaa uusi CBE-portaali. Portaalin tarkoituksena olisi helpottaa tietojenvaihtoa kansallisten yhteyspisteiden, jäsenvaltioiden muiden asiaankuuluvien viranomaisten ja tienkäyttäjien välillä. Tietoja vaihdettaisiin esimerkiksi jäsenvaltioissa voimassa olevista liikennesäännöistä, rikkomuksiin liittyvistä muutoksenhakumenettelyistä ja sovellettavista seuraamuksista. Lisäksi portaalin tarkoituksena olisi helpottaa CBE-ilmoitusten ja niihin liittyvien asiakirjojen aitouden todentamista. 

Ehdotuksen mukaan komissiolle annettaisiin valta hyväksyä delegoituja säädöksiä direktiivin liitteen muuttamiseksi. Liitteessä säädetään jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa tarpeellisista tietoelementeistä. Lisäksi komissiolle siirrettäisiin täytäntöönpanovaltaa määrittää menettelyt ja tekniset eritelmät, mukaan lukien kyberturvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat liikenneturvallisuuteen liittyvien liikennerikkomusten tutkintaan liittyviä automaattisia hakuja, keskinäisen avunannon pyytämiseen rikkomuksesta vastuussa olevan henkilön tunnistamiseksi käytettävän vakiomuotoisen sähköisen lomakkeen sisältöä ja pyyntöön liittyvien tietojen toimitustapaa, keskinäisen avunannon pyytämiseen ilmoituksen ja seuranta-asiakirjojen tiedoksi antamiseksi käytettävien sähköisten lomakkeiden ja vastaavan todistuksen sisältöä sekä CBE-portaalin käyttöä ja ylläpitoa.  

Jäsenvaltioiden tulisi saattaa CBE-direktiivin muutokset voimaan kahden vuoden kuluessa muutosdirektiivin voimaantulopäivästä. 

Ajokorttidirektiiviehdotus 

Ajokorttidirektiiviehdotuksella kumottaisiin voimassa oleva ajokorttidirektiivi 2006/126/EY. Ehdotuksella päivitettäisiin ajokortteja koskevia sääntöjä.  

Ehdotuksessa esitetään, että ajokortti olisi jatkossa oletusarvoisesti mobiiliajokortti. Mobiiliajokorttien myöntämisen tulisi alkaa viimeistään neljän vuoden päästä direktiivin hyväksymisestä. Fyysisen ajokortin voisi yhä saada pyynnöstä. Mobiiliajokortissa hyödynnettäisiin eIDAS-asetuksella säänneltyjä sähköisiä luottamuspalveluja eli toimintoja, joita voi käyttää sähköisten asiointipalveluiden luotettavassa toteuttamisessa.  

Ehdotus sisältää muutoksia ajokortin vaiheittaista myöntämistä koskeviin sääntöihin: CE- tai DE-luokan ajokortin suorittamisen edellytyksenä ei enää olisi aiemmin myönnetty C- tai D-luokan ajokortti. Lisäksi D1- ja C1E-luokan tai D1- ja CE-luokan ajokortin haltijan sallittaisiin kuljettaa D1E-luokan ajokorttia edellyttäviä ajoneuvoja, mikä on jo mahdollistettu kansallisesti.  

Jäsenvaltioiden tulisi sallia vaihtoehtoisilla polttoaineella toimivien, enintään 4250 kg painavien, ajoneuvojen kuljettaminen B-luokan ajokortilla, kun ajokortin myöntämisestä olisi kulunut kaksi vuotta. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat sallia alueellaan 16 vuotta täyttäneelle, mutta alle 21-vuotiaalle henkilölle enintään 2500 kg painavan ja nopeudeltaan rajoitetun, 45 km/h kulkevan ajoneuvon kuljettamisen B1-luokan ajokortilla. Kevytautoja muistuttava ehdotus on pääpiirteittäin Suomen vaikuttamistavoitteiden mukainen. 

Ajokorttien yleinen hallinnollinen voimassaoloaika koko unionin alueella olisi A- ja B-luokassa 15 vuotta. Voimassaoloaikaa voitaisiin lyhentää ikäperusteisesti ajokortin haltijan täytettyä 70 vuotta tai väliaikaisen oleskeluluvan keston mukaisesti. Aiemmin myönnettyjen ajokorttien hallinnollista voimassaoloaikaa lyhennettäisiin. 

Ehdotus sisältää uusia sääntöjä koskien kolmansien maiden myöntämien ajokorttien vaihtamista, siinä tapauksessa, että ajokortin haltija asuu vakinaisesti jäsenvaltiossa. 

Ehdotuksessa esitetään nuoria ja uusia kuljettajia koskevia toimenpiteitä. Ehdotuksen mukaan B- ja C-luokkien ajokortti voitaisiin myöntää 17-vuotiaalle, mutta ajoneuvon kuljettaminen sallittaisiin ensimmäisen vuoden ajan vain, jos kyydissä on apukuljettaja. Edellytyksenä apukuljettajana toimimiselle olisi 25 vuoden ikä ja yli viisi vuotta voimassa ollut ajo-oikeus kyseisessä ajokorttiluokassa. Lisäksi apukuljettajamallissa (nk. accompanied driving) edellytyksenä olisi, että apukuljettajaa ei ole määrätty ajokieltoon viimeisen viiden vuoden aikana eikä hänelle ole tuomittu rangaistusta tai määrätty sakkoa liikennerikoksesta. C-luokan osalta apukuljettajalta edellytettäisiin lisäksi tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivissä säädettyä pätevyyttä. Malli tulisi ottaa käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa, koska sen tavoitteena on mahdollistaa ajaminen myös muun kuin ajokortin myöntäneen jäsenvaltion alueella.  

Uusia kuljettajia koskisi vähintään kahden vuoden mittainen koeaika, jonka aikana alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista ei sallittaisi (nollatoleranssi, veren alkoholipitoisuutta koskien). Komission ehdotuksen mukaan uusilla kuljettajilla tarkoitettaisiin myös kuljettajia, jotka laajentavat ajo-oikeuttaan. Jäsenvaltioiden tulisi säätää kansallisesti nollatoleranssin rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista. Koeaika ei koskisi A2- ja A-luokan (moottoripyörät) ajo-oikeuden haltijoita. 

Ehdotuksessa esitetään ajo-oikeuksia koskevien tietojen vaihtamiseen käytettävän RESPER-verkoston kehittämistä. 

Ehdotus sisältää muutoksia ajokorttidirektiivin liitteisiin. Kuljettajantutkinnon sisältövaatimuksiin ehdotetaan lisäystä vaarojen havainnoinnista. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalta edellytettäisiin tuntemusta mikroliikkumisvälineisiin, esimerkiksi sähköpotkulautoihin, liittyvistä riskitekijöistä ja vaihtoehtoisia polttoaineita käytettävien ajoneuvojen turvallisuudesta, kehittyneisiin ajoavustinjärjestelmiin ja muihin ajoneuvon automaatioon liittyviin näkökohtiin liittyviä taitoja. 

Jäsenvaltiot voisivat poistaa automaattiehtomerkinnän A1-, A2-, A-, B1-, B- ja BE-luokissa manuaalivaihteisella ajoneuvolla suoritetun ajokokeen tai koulutuksen perusteella. 

Ehdotuksen mukaan aikaa direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon olisi kaksi vuotta sen hyväksymisestä. 

Ajokieltodirektiiviehdotus 

Ajokieltodirektiiviehdotuksessa esitetään, että unionin laajuinen ajokielto voitaisiin määrätä liikennerikoksesta myös silloin, kun rikoksen tekopaikka on muun kuin ajokortin myöntäneen EU-jäsenvaltion alueella. Ehdotus koskee vakavimpia ajokiellon määräämiseen johtavia rikoksia, kuten merkittävää ylinopeutta, ajamista päihtyneenä, sekä kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen johtaneita liikennerikoksia. Ehdotuksella olisi ajokieltojen vastavuoroista tunnustamista vastaava vaikutus. 

Ehdotuksessa ei määritetä direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon varattua aikaa. 

4  Ehdotuksen oikeusperusta ja suhde suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteisiin

CBE-direktiiviehdotuksen, ajokorttidirektiiviehdotuksen ja ajokieltodirektiiviehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 91(1)(c) artikla. Artiklan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Neuvostossa äänestetään määräenemmistöllä. 

Valtioneuvoston arvion mukaan oikeusperusta on pääosin asianmukaisesti valittu. Ehdotettujen toimenpiteiden sisältö ja tavoite liittyvät liikenneturvallisuuden parantamiseen EU:ssa. On kuitenkin epäselvää, riittäisikö ajokorttidirektiiviehdotuksen oikeusperusta koeajan nollatoleranssista säätämiseen ja ajokieltodirektiiviehdotuksen oikeusperusta unionin laajuisesta ajokiellosta säätämiseen. Valtioneuvosto arvioi oikeusperustan riittävyyttä näiltä osin tarkemmin, kun ehdotusten käsittely etenee neuvostossa. 

Ehdotuksiin sovelletaan toissijaisuusperiaatetta, koska asiat, joita ehdotukset koskevat, eivät kuulu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. SEU:n toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevan 5 artiklan perusajatuksena on, että unioni voi antaa säädöksiä ainoastaan silloin, kun se on tarpeen, ja ainoastaan siinä laajuudessa, kuin on tarpeen. Unionin toiminta on mahdollista vain, jos suunniteltujen toimenpiteiden tavoitteita ei voida ”riittävällä tavalla saavuttaa” jäsenvaltioiden tasolla ja jos tavoite voidaan ”toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla”. Molempien edellytysten on täytyttävä yhtäaikaisesti.  

Komission mukaan ehdotukset ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia, koska niiden tavoitteita ei sen arvion mukaan voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin. 

Komission mukaan EU-tason toimet ovat tarpeen, koska ajokortteihin, liikenneturvallisuuteen ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen liittyy rajat ylittäviä tekijöitä. Komission arvion mukaan CBE-direktiiviä vastaavien vaikutusten saavuttaminen edellyttäisi satoja kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, mikä johtaisi monimutkaiseen ja epäjohdonmukaiseen järjestelmään. Liikenneturvallisuuteen liittyvien liikennesääntöjen rajat ylittävä valvonta ja rikkomusten tutkinta olisi tuskin mahdollista ilman EU-tason sääntelyä, koska jäsenvaltiot eivät kykenisi varmistamaan keskinäistä avunantoa rajat ylittävissä tutkintamenettelyissä. Jäsenvaltiot eivät myöskään kykenisi riittävällä tavalla varmistamaan jäsenvaltiossa asuvien ja sen ulkopuolelta tulevien kuljettajien yhdenvertaista kohtelua. Ilman EU-tason toimia jäsenvaltiot tekisivät myös ajokortti- ja ajokieltoasioissa yhteistyötä kahden- ja monenvälisillä sopimuksilla. 

Valtioneuvosto pitää ehdotuksia pääosin toissijaisuusperiaatteen mukaisina. Ajokorttidirektiiviehdotuksessa uusille kuljettajille ehdotetaan koeaikaa (15 artiklan 2 kohta), johon kuuluu nollatoleranssi alkoholin osalta. Valtioneuvosto katsoo, että nollatoleranssia ei tulisi direktiivillä velvoittaa otettavaksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, eikä sen rikkomista tulisi säätää sanktioivaksi hallinnollisena seuraamusmaksuna. Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin kansallisella tasolla. Valtioneuvoston arvion mukaan ehdotus ylittää ajokorttidirektiivin tarkistamiselle asetetun tavoitteen. Ehdotuksen osalta tulee lisäksi huomioida rikosoikeudelliset ja yhdenvertaisuuteen liittyvät näkökulmat. Tältä osin valtioneuvosto pitää ehdotusta toissijaisuusperiaatteen vastaisena, sillä jäsenvaltiot voivat saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteet kansallisella tasolla riittävästi, tai jopa paremmin ja tehokkaammin kuin unionin tasolla. Useat jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolia nollatoleranssivaatimuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuudesta, mutta virallisia kantoja asiasta ei ole vielä esitetty. 

Komissio katsoo, että ehdotukset ovat myös suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja ne ovat tarpeen perussopimusten tavoitteiden eli liikenneturvallisuuden parantamisen saavuttamiseksi. CBE-direktiivin osalta halutaan poistaa nykytilanteessa olevia esteitä, jotka estävät rajat ylittävien liikennerikkomusten selvittämistä ja täytäntöönpanoa sekä heikentävät jäsenvaltioissa asuvien oikeussuojaa. Ajokorttidirektiiviehdotuksella päivitettäisiin nykyisiä sääntöjä teknologinen, tieteellinen ja yhteiskunnallinen kehitys huomioiden ja näin edistettäisiin tieliikenteen turvallisuutta. Ajokieltodirektiiviehdotuksella ehkäistäisiin liikenneturvallisuuden vaarantamisten rankaisemattomuutta tilanteissa, joissa teko tapahtuu toisen kuin ajokortin myöntäneen jäsenvaltion alueella, ja edistettäisiin sanktioiden täytäntöönpanoa unionin laajuisesti.  

Valtioneuvosto pitää ehdotuksia pääosin suhteellisuusperiaatteen mukaisina. Valtioneuvosto kuitenkin katsoo, että ajokorttidirektiiviehdotukseen sisältyvä nollatoleranssi ylittää edellä mainituilta osin sen, mikä on ehdotuksella tavoiteltavien päämäärien saavuttamiseksi tarpeellista. Näin ollen valtioneuvosto pitää ehdotusta tältä osin suhteellisuusperiaatteen vastaisena. 

5  Ehdotuksen vaikutukset

6  Ehdotuksen suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin

Direktiiviehdotuksilla on vaikutusta henkilötietojen suojaan, josta on säädetty EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artiklassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen (SopS 18–19/1990) 8 artiklassa. Perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asianmukaista ja tapahduttava tiettyä tarkoitusta varten. Käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteeseen kuuluu olennaisena osana se, ettei henkilötietoja voida myöhemmin käsitellä tavalla, joka on yhteen sopimaton alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Henkilötietojen suoja liittyy myös läheisesti EU:n perusoikeuskirjan yksityisyyttä ja perhe-elämän suojaa koskevaan 8 artiklaan. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Artiklan on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu kattavan myös henkilötietojen suojan.  

Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä tapauksissa C-92/09 ja C-93/09 (Volker und Markus Schecke ja Eifert (2010)) antaman ratkaisun mukaan henkilötietojen suoja ei ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä tulee arvioida suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa. Rajoitusten on noudatettava perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa asetettuja edellytyksiä. Perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia. 

Tieturvallisuuspakettiin kuuluvien direktiiviehdotusten sääntelyä on arvioitava myös perustuslain 10 §:ssä säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän liikkumavaraa rajoittaa tämän säännöksen lisäksi myös se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Perustuslakivaliokunta on korostanut tarvetta varmistaa käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen toteutuminen henkilötietojen käsittelyssä (esim. PeVL 14/2017 vp ja PeVL 33/2016 vp). Perustuslakivaliokunta on pitänyt mahdollisena tehdä käyttötarkoitussidonnaisuudesta vain täsmällisiä ja vähäisiksi luonnehdittavia poikkeuksia (PeVL 40/2021 vp). Tällainen sääntely ei myöskään saa johtaa siihen, että muu kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyvä toiminta muodostuu rekisterin pääasialliseksi tai edes merkittäväksi käyttötavaksi (ks. PeVL 23/2022 vp, PeVL 15/2018 vp, PeVL 1/2018 vp, PeVL 14/2017 vp).  

Perustuslakivaliokunta on painottanut, että yksityiselämän ja henkilötietojen suoja tulee suhteuttaa toisiin perus- ja ihmisoikeuksiin sekä muihin painaviin yhteiskunnallisiin intresseihin, kuten esimerkiksi yleiseen turvallisuuteen liittyviin intresseihin, jotka voivat ääritapauksessa palautua henkilökohtaisen turvallisuuden perusoikeuteen (PeVL 5/1999 vp). Lainsäätäjän tulee turvata yksityiselämän ja henkilötietojen suoja tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa (ks. esim. PeVL 13/2016 vp). Yksityiselämän ja henkilötietojen suojalla ei ole etusijaa muihin perusoikeuksiin nähden. Arvioinnissa on kyse kahden tai useamman perusoikeussäännöksen yhteensovittamisesta ja punninnasta (PeVL 14/2018 vp). Perustuslakivaliokunnan mielestä varsin vakiintuneesta käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevasta tulkintakäytännöstä ei kuitenkaan ole syytä irtaantua etenkään sääntelyn perusteiden osalta ilman riittäviä perusteluita ja huolellista harkintaa. Mahdollinen käyttötarkoitussidonnaisuutta rajaava sääntely olisi hyväksyttävien perusteluiden vallitessa perusteltava ja laadittava huolellisesti asianmukaisin vaikutusarvioin ja arvioin yhteensopivuudesta sekä perus- että ihmisoikeuksiin ottaen huomioon myös EU:n tietosuojasääntelyn vaikutukset (ks. PeVL 23/2022 vp).  

CBE-direktiivin muuttamista koskevan ehdotuksen yhtenä tavoitteena on parantaa jäsenvaltioissa asuvien kuljettajien perusoikeuksien toteuttamista. Liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskeva rajat ylittävä tietojenvaihto tehostaa liikennevalvontaa ja todettujen rikkomusten selvittämistä ja täytäntöönpanoa, millä varmistetaan, että rikkomuksista epäiltyjä kuljettajia kohdellaan yhdenvertaisesti ja että heidän oikeutensa tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja puolustautumiseen sekä syyttömyysolettama toteutuvat. Ehdotuksessa säädetään myös CBE-direktiivin yhdenmukaistamisesta henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn kanssa. Ehdotukseen sisältyy suojatoimia, joilla varmistetaan, että direktiivi on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan sekä henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön mukainen. 

Nykyisin poliisi käyttää Eucaris-järjestelmästä saatavia tietoja tieliikennelain 186 §:ssä määriteltyjen liikennerikosten ja -rikkomusten selvittämisessä. Selvittämisessä hyödynnetään jäsenvaltioiden ajoneuvo- ja ajokorttirekistereiden tietoja, jotka välitetään Eucaris-järjestelmän kautta. CBE-direktiivin soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavan rikkomuksilla, joista direktiivin 2 artiklan ensimmäisen kohdan ehdotettujen uusien alakohtien i-n arvioidaan täyttävän rikoslain (39/1889) 23 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyn liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomittava ankarin rangaistus on kuuden kuukauden vankeusrangaistus.  

Tekojen selvittämiseksi käytettävien tietojen kattavuutta ei ehdoteta muutettavaksi. CBE-direktiivin liitteessä määritellään tietoelementit, joiden on oltava saatavilla ja ajan tasalla jäsenvaltioiden kansallisissa ajoneuvorekistereissä. Tietojen käyttäminen vankeusuhkaisten rikosten selvittämiseen on oikeasuhtaista henkilötietojen ja yksityiselämän suojan kannalta.  

Jäsenvaltioiden välisessä keskinäisessä avunannossa liikennerikkomuksesta vastuussa olevan selvittämiseksi jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto kattaisi rikkomuksesta epäillyn tietoja. Direktiivissä ei ehdoteta tiedonvaihdon ulottamista muihin tietoihin. Kyse olisi laajuudeltaan samojen tietojen vaihtamisesta, mitä jäsenvaltiot saisivat Eucaris-järjestelmän kautta, mutta tapauksista riippuen tuntemattomaksi jäänyt kuljettaja tulisi asuinpaikan poliisiviranomaisten selvitettäväksi. Näiltäkin osin henkilötietojen käsittely ja yksityiselämän suojaan kohdistuvat rajoitukset olisivat oikeasuhtaisia ottaen huomioon, ettei tiedonvaihto kattaisi muuta kuin epäillyn tekijän henkilöllisyyttä koskevat tiedot. 

Komission mukaan EU-mobiiliajokortin käyttöönottoa ja RESPER:in kehittämistä koskevat ehdotukset noudattavat voimassa olevaa henkilötietojen suojelua koskevaa EU-lainsäädäntöä (GDPR ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725). Ehdotukset edistäisivät kuljettajien henkilötietojen suojaa. Komission mukaan digitaalisten työkalujen lisääntynyt käyttö johtaa kuitenkin uudenlaisiin yksityisyyden suojaa koskeviin riskeihin. Ehdotus laajentaisi RESPER-verkon kautta kulkevien henkilötietojen käyttötarkoituksia nykyisestä ja olisi tärkeää, että laajentamisen perusteita ja välttämättömyyttä perusteltaisiin direktiivin johdanto-osassa nykyistä tarkemmin. 

Ajo-oikeustietojen vaihto RESPER-verkostossa määritellään tarkasti henkilötietosuojan turvaamiseksi. Mobiiliajokortin käyttöönottoon liittyen ajokorttidirektiiviehdotukseen sisältyy suojatoimia, joilla varmistetaan, että direktiivi on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan sekä henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön mukainen. 

Vaikutustenarvioinnin perusteella komissio ei ole arvioinut ajokortti- ja ajokieltodirektiiviehdotusten vaikutuksia suhteessa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklaan. Näillä direktiiviehdotuksilla ei ole tunnistettu olevan ilmeisiä perustuslain 10 §:ssä säädettyä yksityiselämän suojaa heikentäviä vaikutuksia.  

Ajokorttidirektiiviehdotuksen ja ajokieltodirektiiviehdotuksen osalta huomionarvoisia perusoikeuksia ovat lisäksi perustuslaissa turvatut yhdenvertaisuus (6 §), liikkumisvapaus (9 §), oikeusturva (21 §) ja perusoikeuksien turvaaminen (22 §).  

Ajokorttidirektiiviehdotuksen sisältämä ehdotus nollatoleranssista koskisi uusia kuljettajia. Direktiiviehdotuksen käsittelyn edetessä on arvioitava tarkemmin sitä, onko nollatoleranssin asettamiselle vain uusille kuljettajille hyväksyttäviä perusteita, ja siten direktiiviehdotuksen suhdetta perustuslain 6 §:ssä säädettyyn yhdenvertaisuuteen.  

Komissio odottaa kuljettajantutkinnon suorittamista toisessa jäsenmaassa joustavoittavilla toimenpiteillä olevan myönteinen vaikutus oikeuteen syrjimättömyydestä. Komissio on arvioinut, että toimenpiteet koskisivat vuosittain 41 816–75 951 henkilöä. Direktiiviehdotus voisi edistää kuljettajien yhdenvertaista kohtelua ja siten perustuslain 6 §:ssä turvattua yhdenvertaisuutta. 

Komission mukaan useilla direktiiviehdotukseen sisältyvillä toimenpiteillä on myönteisiä vaikutuksia vapaaseen liikkuvuuteen. Toimenpiteitä ovat muun muassa vakinaisen asuinpaikan määritelmän selkeyttäminen ja ajokorttien hallinnollista voimassaoloaikaa koskevin sääntöjen yksinkertaistaminen. Kolmansissa maissa myönnettyjä ajokortin haltijoita koskevilla uusilla säännöillä voisi komission mukaan olla myönteinen vaikutus noin 25 680 – 27 100 henkilöön vuositasolla. Kolmansissa maissa myönnettyjen ajokorttien haltijoita koskevat säännöt yhdenmukaistaisivat jäsenvaltioiden menettelyjä, mutta voisivat kuitenkin samalla kiristää Suomessa kansallisesti noudatettuja menettelyitä. Alustavan arvion mukaan direktiiviehdotus osin edistäisi perustuslain 9 §:n mukaista liikkumisvapautta. 

Komission mukaan ajokieltojen vastavuoroinen tunnustaminen antaa menettelylliset takeet liikennerikoksiin syyllistyneille toisessa jäsenvaltiossa asuville kuljettajille ja varmistaa, että heidän perusoikeuksiaan kunnioitetaan. Alustavan arvion mukaan ajokieltodirektiiviehdotus voisi edistää perustuslain 21 §:ssä säädettyä oikeusturvaa ja lain 22 §:n mukaista perusoikeuksien turvaamista. Ehdotuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, onko ajokortin myöntäneellä jäsenvaltiolla harkintavaltaa rikkomusvaltion määräämän ajokiellon pituuden osalta. Jos harkintavaltaa ei ole, jää direktiiviehdotuksen oikeusturvakeinojen tehokkuus ajokortin myöntäneessä jäsenvaltiossa kyseenalaiseksi. Ehdotuksen suhdetta perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen on selvitettävä, sillä jäsenvaltioiden välillä on eroja samoista teoista määrättävien ajokieltojen kestoissa esimerkiksi rattijuopumusten kohdalla. Kun ajokortin myöntänyt valtio toimeenpanisi toisessa jäsenvaltiossa määrätyn ajokiellon, voisi sen kesto erota merkittävästi ajokortin myöntäneessä valtiossa samasta teosta määrättävästä. 

7  Ahvenanmaan toimivalta

Ehdotus koskee tieliikennettä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 21 kohdan mukaan kuuluu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. 

8  Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä ja muiden jäsenvaltioiden kannat

Komissio julkaisi ehdotuksen tieturvallisuuspaketiksi 1.3.2023. Paketti sisältää CBE-direktiiviehdotuksen, ajokorttidirektiiviehdotuksen ja ajokieltodirektiiviehdotuksen. Komissio esitteli ehdotuksia neuvoston maaliikennetyöryhmän kokouksessa 2.3.2023. Ehdotusten vaikutustenarviointeja käsiteltiin työryhmän kokouksessa 8.3.2023.  

Ehdotusten artiklakohtainen käsittely neuvoston maaliikennetyöryhmässä alkoi 15.3.2023 CBE-direktiiviä koskevasta ehdotuksesta. Ajokorttidirektiiviehdotusta koskeva artiklakohtainen käsittely alkoi työryhmässä 21.3.2023. Ajokieltodirektiiviehdotuksen käsittely on tarkoitus käynnistyä huhtikuussa 2023. Muiden jäsenvaltioiden virallisia kantoja tieturvallisuuspaketin ehdotuksiin ei ole vielä tiedossa. 

Käsittely Euroopan parlamentissa ei ole vielä käynnistynyt. 

9  Ehdotuksen kansallinen käsittely

Valtioneuvoston kirjelmä on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä. Valtioneuvoston kirjelmän valmistelussa on lisäksi hyödynnetty Liikenne- ja viestintäviraston, oikeusministeriön, sisäministeriön, valtionvarainministeriön ja Poliisihallituksen asiantuntijanäkemyksiä. 

U-kirjelmäluonnos on käsitelty EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston (EU22) kirjallisessa menettelyssä 29.–31.3.2023.  

10  Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto kannattaa tieturvallisuuspakettiin sisältyvien ehdotusten tavoitteita liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentämisestä EU:n tieliikenteessä sekä EU:n nollavision saavuttamisesta. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotukset eivät kasvattaisi merkittävästi hallinnollista taakkaa. 

Valtioneuvosto tarkentaa kantojaan tieturvallisuuspaketin ehdotuksiin neuvotteluiden edetessä.  

CBE-direktiiviehdotus 

Valtioneuvosto kannattaa yleisesti CBE-direktiivin muuttamista koskevan ehdotuksen tavoitteita liikenneturvallisuuden parantamisesta ja liikennerikkomuksista määrättyjen seuraamusten rajat ylittävän täytäntöönpanon tehostamisesta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä rajat ylittävää tiedonvaihtoa ja rikkomukseen syyllistyneen tunnistamista. 

Valtioneuvosto kannattaa CBE-direktiivin muuttamisen perusteena olevaa EU:n nollavision saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.  

Valtioneuvosto kannattaa CBE-direktiivin soveltamisalan laajentamista, jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon yhdenmukaistamista ja jäsenvaltioiden keskinäisestä avunannosta säätämistä, mutta kuitenkin niin, ettei näistä toimista aiheudu jäsenvaltioille kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja että viranomaisille esitettyjä lisätehtäviä tarkasteltaessa pyritään hillitsemään ehdotuksesta syntyvä hallinnollinen lisätaakka. Kansallisesta resursoinnista linjataan normaaliin tapaan talousarviota ja julkisen talouden suunnitelmaa koskevissa menettelyissä. 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että CBE-direktiivissä säädettävä henkilötietojen käsittely on yhteensopivaa EU:n tietosuojasääntelyn kanssa. Neuvotteluiden aikana on syytä vielä arvioida, että käsiteltäväksi ehdotetut henkilötiedot ovat niiden käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia ja että henkilötietojen käsittely on oikeasuhtaista. Rekisteröitäviltä kerättävien tietojen tulee olla käyttötarkoituksensa kannalta arvioitu tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi Henkilötietojen käsittelyn tulee olla oikeasuhtaista. 

Valtioneuvosto katsoo, että CBE-direktiivillä ei ole tarkoituksenmukaista säätää kansainvälisestä rikosoikeusavusta. 

Ajokorttidirektiiviehdotus 

Valtioneuvosto kannattaa lähtökohtaisesti ehdotusta siitä, että EU-ajokortit olisivat jatkossa oletusarvoisesti mobiiliajokortteja. Kansallisesta rahoituksesta päätetään julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion valmistelun yhteydessä. Toimenpiteiden mahdollisesti edellyttämä valtion rahoitus toteutetaan valtiontalouden kehysten puitteissa tarvittaessa kohdentamalla määrärahoja uudelleen. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin vielä kiinnittää huomiota mobiiliajokortin ja eIDAS-asetuksen mukaisten lompakkosovellusten väliseen suhteeseen ja yhteentoimivuuteen.  

Jatkovalmistelussa tulee varmistaa, että ehdotetut henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset ovat yhteensopivia EU:n tietosuojasääntelyn kanssa. Neuvotteluiden aikana on syytä vielä arvioida, että käsiteltäväksi ehdotetut henkilötiedot ovat käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia ja että henkilötietojen käsittely on oikeasuhtaista.  

Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta, jolla joustavoitettaisiin ajo-oikeuden laajentamista perävaunullisiin kuorma- ja linja-auton ajo-oikeuksiin.  

Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta, jossa vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevien, enintään 4250 kg painavien ajoneuvojen kuljettaminen B-luokan ajokortilla sallittaisiin, kun ajokortin myöntämisestä olisi kulunut kaksi vuotta. Jatkovalmistelussa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota ehdotuksen yhteensopivuuteen muun unionilainsäädännön kanssa.  

Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta massaltaan ja nopeudeltaan rajoitetusta autosta, jota 16 vuotta täyttänyt voisi kuljettaa B1-luokan ajokortilla. Valtioneuvosto suhtautuu varauksella tarpeeseen asettaa ajoneuvon kuljettajille yläikäraja (ehdotuksen mukaan vain alle 21-vuotiaat). Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että nopeuden rajoittamisen tapaa ei määritellä liian tiukasti.  

Valtioneuvosto kannattaa lähtökohtaisesti ehdotusta, jolla kolmansissa maissa myönnettyjen ajokorttien vaihtamista yhdenmukaistettaisiin EU-maiden kesken. Valtioneuvosto ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena, että menettely tiukentuisi merkittävästi kansalliseen nykytilaan verrattuna. 

Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että apukuljettajamalli olisi jäsenvaltioille vapaaehtoinen ja kansallisesti säädetystä vähimmäisiästä riippumaton. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että apukuljettajamalli ei poissulje 17-vuotiaita kuljettajia koskevia kansallisia ratkaisuja. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä, että apukuljettajamalli huomioisi kansalliset erilaiset opetusmuodot.  

Valtioneuvoston alustavan arvion mukaan koeaikaan sisältyvä nollatoleranssiehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen vastainen. Valtioneuvosto arvioi tarkemmin nollatoleranssin oikeusperustan riittävyyttä sekä sen suhdetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen ja perustuslaissa säädettyyn yhdenvertaisuuteen, kun ehdotuksen käsittely etenee neuvostossa. Valtioneuvosto suhtautuu kielteisesti ehdotukseen nollatoleranssista ja velvollisuuteen sanktioida tämän rikkominen kansallisesti. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen kahden vuoden koeajasta uusille kuljettajille ja pitää tärkeänä, että koeaika muutettaisiin kertaalleen suoritettavaksi. Valtioneuvosto tarkentaa kantaansa neuvottelujen edetessä.  

Valtioneuvosto kannattaa ajoterveysvaatimuksia koskevia täsmennyksiä ja menettelyiden joustavoittamista. 

Valtioneuvosto kannattaa vaatimusta vaarojen havainnointia koskevan osuuden sisällyttämisestä kuljettajantutkintoon. 

Ajokieltodirektiiviehdotus 

Valtioneuvosto kannattaa ehdotuksen tavoitteita vähentää vakavia liikennerikoksia ja -rikkomuksia. 

Valtioneuvosto suhtautuu varauksella siihen, että ajokortin myöntäneen jäsenvaltion tulisi toimeenpanna unionin laajuinen ajokielto toisessa jäsenvaltiossa tehdyn vakavan liikennerikoksen perusteella. Ajokieltojen kestot eroavat ja sisällöt poikkeavat jäsenvaltioiden kesken ja tietojen vaihtoon liittyy haasteita. Haasteet koskevat erityisesti lyhyempien ajokieltojen toimeenpanoa.  

Valtioneuvosto kannattaa ajokieltodirektiiviehdotuksen rajautumista vakavimpiin liikennerikoksiin, sillä se on seuraamusten oikeasuhtaisuuden ja hallinnollisen taakan näkökulmasta tärkeää. Jatkovalmistelussa tulee varmistaa, että ehdotetut henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset ovat yhteensopivia EU:n tietosuojasääntelyn kanssa. 

Valtioneuvosto arvioi tarkemmin unioninlaajuisen ajokiellon oikeusperustan riittävyyttä sekä suhdetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen, kun ehdotuksen käsittely käynnistyy ja etenee neuvostossa.