Hallitusohjelmassa kotihoidon resursseja ja laatua halutaan vahvistaa. Kotihoidon kehittämisellä onkin mahdollista saada paljon hyvää aikaan. Yksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista on kuntouttavan toiminnan lisääminen. Sen kivijalkana ovat arjen askareet sekä ulkoilu ja liikunta. Kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ikäihmisten tulisi olla liikkeellä päivittäin. Lisäksi tarvitaan erilaisia avokuntoutusmahdollisuuksia ja kuntouttavaa päivätoimintaa.  

Tällä hetkellä hoidon ja hoivan suunnittelu lähtee siitä, minkälaisia valmiita palvelurakenteita henkilölle voidaan järjestää, eikä siitä, miten tuetaan toimintakykyä. Professori Taina Rantasen tutkimusten mukaan kotiin tuotavat palvelut alentavat aktiivisuutta ja asiointia. Niiden sijasta ikäihmisiä on autettava ulos liikkumaan, ulkoilemaan ja harrastamaan, sillä ne ovat fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeimpiä asioita. Kaikkinainen kotoa lähteminen on ikäihmiselle psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn kannalta ehdottoman tärkeää. Siinä vaiheessa, kun ulkona liikkuminen loppuu, otetaan pitkä askel kohti kotoa palveluasumiseen muuttamista. 

Kotihoidon passivoiva hoitokulttuuri johtuu osittain liian vähäisestä henkilöstömäärästä. Lisäksi erityisosaajia, kuten fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, kliinisesti erikoistuneita sairaanhoitajia sekä muistikoordinaattoreita ja muistihoitajia sekä sosiaalityön osaajia tarvitaan nykyistä enemmän. Gerontologinen osaaminen olisi taattava kaikille kotihoidon työntekijöille. Lisäksi kotihoitoon voitaisiin esimerkiksi järjestöyhteistyön ja palkkatuetun työn avulla kouluttaa kauppa- ja kulttuurikummeja, jotka voisivat jakaa kotihoidon työntekijöiden vastuuta tarjoamalla ikäihmisille mahdollisuuden yhteiseen asiointiin, kulttuurielämyksiin ja muuhun yhteiseen aktiivisuuteen.