Viimeksi julkaistu 1.8.2025 17.13

Kirjallinen kysymys KK 173/2025 vp 
Antti Kurvinen kesk 
 
Kirjallinen kysymys ulosoton järjestelyjen joustavoittamisesta palkanmaksajan kannalta

Eduskunnan puhemiehelle

Maksukielto on sitova määräys palkanmaksajalle siitä, kuinka paljon velallisen palkasta tulee tilittää ulosottoon. Maksukiellossa ilmoitetaan suojaosuus, eli vähimmäismäärä, jota ei ulosmitata. Maksukielto sisältää ohjeet ulosottoon tilitettävän määrän laskutavasta. Palkka on ulosotossa määritelty samalla tavalla kuin veron ennakonpidätyksessä. Määräajoin maksettavasta palkasta on palkanmaksajan pidätettävä ulosottokaaren ja muun lainsäädännön säätämällä tavalla joka maksukaudelta tarpeellinen määrä. 

Se, että palkasta ulosmittaaminen on säädetty kytkeytymään palkan maksukauden pituuteen, on aiheuttanut osalle työnantajista ongelmia. Esimerkiksi jos maksetaan palkat 2 viikon ja kuukauden jaksoissa, 1—2 kertaa vuodessa osuvat kahden viikon palkat kolme kertaa samalle kuukaudelle. Tällöin jokaisesta palkanmaksusta suoritettavasta ulosmittauksesta koituu työnantajalle hallinnollisia kustannuksia esimerkiksi tilitoimiston maksuissa ja muussa taloushallinnossa. Lisäksi välillä ulosoton päätökset koetaan sellaisiksi, että taloushallinto-ohjelmistot eivät niihin taivu ja joudutaan tekemään manuaalista työtä ja tämä tuottaa lisää kustannuksia. 

Palkanmaksajat eli ihmisiä työllistävät työnantajat kokevat epäoikeudenmukaisena sen, että heille koituu kustannuksia ulosottoviranomaisen maksuista ja omasta taloushallinnostaan asiassa, jossa he ovat ulkopuolisia ja jota he eivät ole aiheuttaneet. Työnantajat toivovat joustavuutta palkkojen ulosmittaukseen. He toivoisivat, että palkanmaksaja voisi itse päättää tilityskauden. Esimerkiksi kahdesti kuussa palkat maksava työnantaja voisi valita tekevänsä tilityksen ulosottoon kerran kuussa. Tämän olisi vaikea nähdä heikentävän velkojien suojaa. Myös esiin on nostettu ajatus, voisiko ulosottoviranomainen ulosmitata palkasta perittävän osuuden suoraan ulosottovelallisen pankkitililtä ilman työnantajan toimenpiteitä. 

Pahimmillaan nämä koetut epäoikeudenmukaisuudet johtavat siihen, että ulosottovelallisten työllistyminen heikkenee, koska heidät koetaan "hankaliksi". Tämä olisi omiaan heikentämään entisestään työllisyyttä ja vaikeuttamaan sosiaalisia ongelmia.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä ulosoton menettelyjen joustavoittamiseksi palkanmaksajan kannalta ja 
miten hallitus aikoo varmistaa, että ulosottoviranomaisen perimät maksut ja hallinnollinen taakka ovat kohtuullisia työnantajien näkökulmasta? 
Helsingissä 23.5.2025 
Antti Kurvinen kesk