Korostamme edelleen, ettei hallitusohjelma ole ratkaissut liikenneväylien kokonaisrahoitusta. Hallitusohjelman ja kehyspäätöksensä mukaisesti hallitus kohdentaa rahoitusta perusväylänpitoon uusien hankkeiden kustannuksella. Vaikka korjausvelan taittaminen on parlamentaarisen työryhmän tahdon mukaista, ei kokonaisuudesta voi hallitusta kiittää. Hallituksen korjausvelkarahoituksen suurin panostus osuu vuodelle 2018, kuitenkin romahtaakseen vuonna 2019. Korjausvelan lyhentämisestä puuttuu pitkäjänteisyys, ja rahoituksen kohdistuessa näin voimakkaasti yhdelle vuodelle hallituksen toiminta on omiaan nostattamaan hintoja ja sen myötä laskemaan panostuksen vaikuttavuutta. 

Kuten olemme jo edellisinä vuosina todenneet ja elinkeinoelämäkin on asiasta huomauttanut, Sipilän hallitus laittaa käytännössä uudet liikennehankkeet jäihin toimikaudekseen. Uusia työllisyyttä, talouskasvua ja asumista palvelevia hankkeita käynnistetään tämän hallituksen toimesta ennätyksellisen vähän. Hallitus on päättänyt ilmeisesti siirtää ongelmat tuleville hallituksille. Toivommekin, että ministeri Bernerin johtamassa liikenneverkkotyöryhmässä saataisiin aikaan yhteisymmärrys siitä, miten pitkäjänteisesti, mielellään yli vaalikausien, suomalaista liikenneverkkoa kehitetään.  

Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteissaan laskemaan liikenteen CO2-päästönsä noin puoleen nykyisestä, tähän ei päästä vain digitalisaatiolla, vaan tarvitaan myös investointeja joukkoliikenteeseen ja parempaan fyysiseen väyläverkkoon. Joukkoliikenteen osalta eduskunnassa saavutettiin välikysymyskeskustelussa ymmärrys siitä, että esimerkiksi raideliikenteen kasvattaminen vaatii nopeita investointeja lisäraiteisiin ja ratapihojen kunnostamiseen. Junaliikenne ei kestä taantuvaa kehitystä, kuten nyt Karjalan radalla joudutaan pidentämään matka-aikoja ratavaurioiden vuoksi. Aikaa vuoteen 2030 ei ole hukattavaksi. 

Joukkoliikennettä on kehitettävä Suomessa ja siihen tarvitaan myös valtiolta vahvaa tukea ja ohjausta. Pelkät markkinat eivät ratkaise maamme ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tällä hallituksella lähti kehitys väärään suuntaan jo sen ensimmäisestä budjetista lähtien, kun se alle 13 miljoonan euron säästöllään vaurioitti mm. junaliikennettä niin, etteivät matkustajamäärät ole vieläkään palautuneet kaikilla reiteillä. Joukkoliikenteen tukea olisi tärkeää nostaa pysyvästi positiivisen kehityksen vauhdittamiseksi.  

Väyläverkkomme kehitys on tärkeässä asemassa myös työllisyyden ja talouskasvun vauhdittajana. Suomen, Euroopasta päin katsottuna saarivaltion, vientiteollisuudelle liikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Hallituksen ensi vuonna aloittamista vaatimattomista väylähankkeista voi todeta, että ne ainakin tukevat osaltaan kansainvälistä liikennettä sekä joukkoliikenteen ja kaavoituksen yhdistäviä tärkeitä MAL-hankkeita. Hallituksen yksi tavoitteista on ollut työvoiman liikkuvuuden parantaminen, tätäkin tavoitetta tukee työssäkäyntialueiden laajentaminen nopeaa runkoliikennettä kehittämällä. 

Hallituksen esittämä väylämaksun puolittamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen jatkaminen ensi vuodelle ovat kannatettavia, vientiteollisuutta tukevia esityksiä. Osa raideliikenteen säästöstä kyllä leikkaantuu työkonepolttoaineen verotuksen kiristyessä. Tavaraliikenne kulkee vielä noin 30 %:sesti dieselvetureiden voimalla. Työllisyys, suomalainen maatalous ja metsäteollisuus kaipaavat edelleen lisäpanostuksia oman korjausvelkansa kanssa painivalle yksityistieverkolle. Tiet olisi saatava siihen kuntoon, että teollisuuden kuljetukset pääsevät niillä tulevaisuudessakin liikkumaan. 

Tieliikenteen osalta kohdistamme tänäkin vuonna toiveemme liikenne- ja viestintäministeriöön, että hallituksen esittämä ja kuljetusalan hartaasti toivoma raskaan liikenteen vinjettimaksu saataisiin eteenpäin. EU:n uudistaessa kabotaasisääntöjään ilmeisesti yksinkertaisempaan suuntaan toivoisimme, että valvoville viranomaisille annettaisiin koulutus ja resurssit kilpailua vääristävän toiminnan kitkemiseksi sekä lakiin selkeästi määritellyt rangaistukset sääntöjä rikkovasta toiminnasta.  

Ensi vuonna uudelleen käyttöön otettavan romutuspalkkion on jo aiemmin todettu vaikuttavan positiivisesti ikääntyneeseen autokantaamme, mutta kannustamme hallitusta jatkokehittämään, miten kannustin saataisiin vaikuttamaan tasaisemmin koko autokantaan. Lukumäärältään suuressa, keski-ikäisten autojen kannassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat positiivisesti ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen. 

Digitalisaatio on yksi aikamme kulmakiviä, jotka muuttavat maailmaa. Hallitus on tarttunut voimakkaasti digitalisaation tuomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Siksi onkin harmillista, että digitalisoituvan yhteiskunnan edellytys, riittävä kyberturvallisuus on alibudjetoitu. Viraston rahoituspohjasta johtuen virastolla ei ole mahdollisuutta suunnata nykyisiä resurssejaan uudelleen. Nykyresurssit ovat täysin riittämättömät yhteiskunnan digitalisaatiomuutoksen ja -kehityksen tarpeisiin nähden. Kansainvälisessä vertailussa Suomen resurssit kyberturvallisuudessa ovat vertailumaita merkittävästi matalammalla tasolla. Kannustammekin hallitusta huolehtimaan kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa.  

Perussuomalaisten mielestä liikennepolttonesteisiin kohdistuvaa verotusta on alennettava. Viime vuosien rajut veronkorotukset rankaisevat niitä ihmisiä, jotka ajavat paljon joko työnsä tai asuinpaikkansa vuoksi. Haluamme pitää autoilevien suomalaisten elintason sellaisena, että eläminen koko maassa — myös maaseudulla — on mahdollista. Istuva hallitus on unohtanut omissa ratkaisuissaan vähäväkisen Suomen. Tämä ratkaisu auttaisi myös nousevien kustannusten kanssa kamppailevaa suomalaista kuljetusalaa ja pienentäisi tuntuvasti suomalaisten yritysten logistiikkakustannuksia. Tämän johdosta esitämme valiokuntaryhmänä myös, että ns. vinjetti eli raskaan liikenteen käyttömaksu on otettava viipymättä käyttöön. Tämän asian toimeenpanossa on hallitus viivytellyt ryhmämme mielestä kohtuuttomasti.  

Samaten näkemyksemme on se, että koko maa tulee jatkossakin pitää asuttuna, ja tämän johdosta suhtaudumme edelleen esillä oleviin liikenteen käyttömaksujen korotuksiin erittäin kriittisesti. Kuten edellä on todettu, samoin mahdolliset polttoaineveron korotukset nostaisivat epäsuorasti kaikkien tuotteiden hintoja ja heikentäisivät suomalaisen raskaan liikenteen kilpailukykyä.  

Työmatkakulujen verovähennysoikeuden rajoittaminen olisi sekin epäoikeudenmukainen vaihtoehto, koska kaikilla kansalaisilla ei ole yhtäläistä mahdollisuutta joukkoliikennepalvelujen käyttämiseen yksityisautoilun vaihtoehtona. Edellä olevan perusteella ryhmämme esittää ns. romutuspalkkion korottamista nykyisestä tasosta. Tämä auttaisi yksityishenkilöitä vaihtamaan autojansa uudempiin automalleihin, jolloin myös tieturvallisuus paranisi maassamme huomattavasti.  

Lisäksi katsomme, että pitkien etäisyyksien ja harvaan asutun maan turva on hyväkuntoinen tieverkosto. Tämä on myös perusedellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Tämän johdosta esitämme, että perusväylänpitoon maassamme lisätään huomattavasti panoksia nykyisestä. Katsomme lisäksi valiokuntaryhmänä, että hallituksen päätös puolittaa väylämaksut on oikeansuuntainen ratkaisu. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan vaatii lisätoimia. Perussuomalaisten mielestä väylämaksuista olisi syytä luopua kokonaan. On hyvä myös huomata, että transitioliikenteessä Suomen kanssa kilpailevissa Baltian maissa ei väylämaksuja peritä. 

Maamme hallitukset ovat vuosia laiminlyöneet tarvittavat investoinnit tie- ja rautatieliikenteeseen, eikä nykyinen hallitus tee tässä juurikaan poikkeusta. Asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Yhden euron säästö teiden kunnossapidossa aiheuttaa kolmen euron vahingon. On siis kansantalouden kannalta hölmöläisten hommaa säästää väärässä paikassa ja kasvattaa laskua lastemme maksettavaksi. 

Erityisesti siltojen korjauksiin on panostettava kiireisesti nykyistä enemmän, sillä lukuisat sillat ympäri Suomea ovat erittäin huonossa kunnossa. Lisäksi maamme maanteillä liikkuu pian runsaasti mitoiltaan ja massoiltaan kasvaneita kuorma-autoja, jotka aiheuttavat silloille erityistä lisärasitusta.  

Lopuksi Perussuomalaiset haluavat turvata jatkoa ajatellen puolueettoman uutistarjonnan Suomessa. Tällaisessa tehtävässään STT eli Suomen Tietotoimisto on omiaan, sillä se on suurimmassa osin yksityisten mediatalojen yhdessä omistama uutiskanava, joka täten takaa pohjatiedot suurelle osalle uutisista. Täten Perussuomalaiset näkevät, että tällaisen tietokanavan jatkuvuus on tärkeää. Toisaalta valiokuntaryhmämme näkee mediakentässä myös kritisoitavaa. Eräs tällainen kritiikin kohde on valiokuntaryhmällemme ollut jo kauan juuri Yleisradio (YLE). Tässä instituutiossa olemme kritisoineet lähinnä sitä, että YLE ei aina ole tasapuolinen kaikkia toimijoita kohtaan, vaikka sen tulisi sitä olla — erityisesti silloin, kun toimitaan verovaroilla.