Valiokunnan lausunto
LiVL
20
2017 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 (HE 106/2017 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mahdollisen lausunnon antamista varten valtiovarainvaliokunnalle. Määräaika: 26.10.2017. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
kansliapäällikkö
Harri
Pursiainen
liikenne- ja viestintäministeriö
ylijohtaja, osastopäällikkö
Mikael
Nyberg
liikenne- ja viestintäministeriö
ylijohtaja, osastopäällikkö
Juhapekka
Ristola
liikenne- ja viestintäministeriö
valtioneuvoston turvallisuusjohtaja
Jari
Ylitalo
valtioneuvoston kanslia
talousjohtaja
Kristiina
Tikkala
Liikennevirasto
osastopäällikkö
Tomi
Harju
Liikenteen turvallisuusvirasto
talouspäällikkö
Petra
Ruotsalainen
Viestintävirasto
johtaja
Jarkko
Saarimäki
Viestintävirasto
varautumispäällikkö
Kalle
Luukkainen
Huoltovarmuuskeskus
yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja
Otto
Lehtipuu
VR-Yhtymä Oy
toimitusjohtaja
Pasi
Nieminen
Autoliitto ry
johtaja
Petri
Murto
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
toimitusjohtaja
Nina
Raitanen
Suomen Tieyhdistys
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
valtioneuvoston kanslia
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
F-Secure Oy
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Valiokunta toteaa, että valtion talousarvioesitys liikenne- ja viestintäministeriön toimialalle on kohtuullinen ja varatuilla määrärahoilla pystytään pääpiirteittäin toteuttamaan hallinnonalalle asetetut tavoitteet. Talousarvioesityksessä on myös huomioitu, että toimintaympäristöä muokkaavat nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen eikä koske ainoastaan liikennettä ja viestintää vaan laajemmaltikin kaikkia yhteiskunnan toiminta-aloja. 
Kilpailukykyä parantavat toimet.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion taloutta arvioitaessa on tärkeää pitää mielessä maan kilpailukykyä parantavat toimet. Valiokunta pitää hyvänä, että vientiteollisuuden kilpailukykyä parantavana toimena hallitus on antanut esityksen väylämaksulain puolittamisesta ja tavaraliikenteen rataveron poistamisesta vuodelle 2018 (HE 119/2017 vp).  
Valiokunta on lausunnossaan (LiVL 14/2017 vpU 38/2017 vp) käsitellyt aikaperusteista tienkäyttömaksua eli vinjettiä ja niin sanottua ammattidieseliä. Valiokunta viittaa komission ehdotukseen, joka tähtää vinjetin käyttöönoton kieltoon 1.1.2018 jälkeen, ja toteaa, että raskaan liikenteen kilpailukyvylle keskeinen vinjetin käyttöönotto on äärimmäisen tärkeä ja kiireellinen. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto pikimmiten valmistelee vinjetin käyttöön tähtäävät säädökset. 
Ammattidieselillä tarkoitetaan raskaan liikenteen käyttämää kevyemmin verotettua dieselpolttoainetta. Kyseisessä järjestelmässä kuljetusyritykset saavat tankkaamansa dieselin polttoaineverosta palautusta, mikä vähentää logistiikkakustannuksia ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin esimerkiksi vastaavanlaisen järjestelmän luomiseksi Suomeen. 
Väylänpito
Pitkäjänteinen suunnittelu.
Valiokunta korostaa väyläverkoston pitkäjänteistä suunnittelua. Tämä on tarpeen ensinnäkin, jotta väylästöä voidaan kehittää tasapainoisesti koko maata hyödyttävästi. Tämän lisäksi pitkäjänteisyys mahdollistaa rahoituksen paremman suunnittelun. Näin voidaan välttää rakennusteollisuuden syklisiä ongelmia, kuten ylikuumenemista tai investointien puutetta. Tämä on perusta järkevälle valtion talouden suunnittelulle. Pitkäjänteisyys on tämän lisäksi välttämätöntä suuremmille väyläinvestoinneille, koska niissä on kyse sellaisen mittaluokan resursseista, että mielekkääseen suunnitteluun, rahoitukseen ja toteuttamiseen tarvitaan useamman vaalikauden ylittävä ajanjakso. 
Korjausvelka.
Talousarvioesityksen mukaan korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että korjausvelan vähentämiseen on ensi vuodelle varattu 453 miljoonaa euroa. Onkin hyvä, että korjausvelka saadaan pysäytettyä. Kuitenkin on myös pidettävä mielessä, että väylästön kunnon ylläpito ja korjausvelan vähentäminen vaativat myös seuraavilla vaalikausilla kattavampaa rahoitusta. 
Perusväylänpito.
Valiokunta pitää hyvänä, että perusväylänpidon määrärahat kasvavat vuoden 2017 talousarvioesityksen 1 279 miljoonasta eurosta 1 398 euroon vuoden 2018 talousarvioesityksessä. Määrärahojen riittävyydestä on kuitenkin myös jatkossa pidettävä huolta ja nykytilanteessakin on syytä seurata määrärahojen riittävyyttä. 
Yksityistiet.
Yksityisteiden merkitys on suuri esimerkiksi metsänhoidolle sekä metsä- ja biotalouden toimintaedellytyksille ja työllistävyydelle. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös alemmanasteisesta tieverkostosta pidetään huolta koko maan asuttuna pitämisen ja talouden kehittämisen kannalta. 
Liikenteen energiareformi
Valiokunta viittaa valtioneuvoston selontekoon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 antamaansa lausuntoon (LiVL 3/2017 vpVNS 7/2016 vp), jossa valiokunta on käsitellyt Pariisin ilmastosopimuksen ja selonteon mukaisia sopeuttamistoimia tarvittavien päästövähennysten saavuttamiseksi. On hyvä, että talousarvioesityksellä pyritään vähentämään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon kehittyminen. Tarkoituksena on myös vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Valiokunta pitää ilmastotavoitteita tärkeinä ja kiinnittää huomiota siihen, että niiden saavuttaminen vaatii valtiolta sekä joukkoliikenteen että raideliikenteen kehittämistä ja kannustamista. On hyvä, että myös pyritään autokannan uusiutumiseen ajoneuvojen romutuspalkkiolla, johon on varattu 8 miljoonaa euroa, ja sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuella, johon on varattu 6 miljoonaa euroa. Digitalisoitumisen eteneminen ja sen mukanaan tuoma etätyö vähentää myös työmatkojen vähenemisen myötä päästöjä. Liikenteen energiareformissa on kuitenkin hyvä pitää mielessä kansalliset erityispiirteet ja -tarpeet. 
Viestintäpalvelut ja -verkot
Valiokunta pitää hyvänä, että momentille 31.40.45 (Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki) esitetään 2 miljoonaa euroa. Määrärahalla varmistetaan uutistoiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uutislähteet määräaikaisen ohjelman puitteissa ajalla 1.7.2017—30.6.2019. 
Yleisradio Oy.
On myös hyvä, että Yleisradio Oy:n rahoitus on siirretty kehysten ulkopuolelle. Valiokunta kannattaa tämän lisäksi Yleisradioverotukseen erillisissä hallituksen esityksissä esitettyjä muutoksia.  
Kyberturvallisuus.
Valiokunta toteaa, että momentille 31.40.01 (Viestintäviraston toimintamenot) talousarviossa esitetään 2 miljoonaa euroa lisää tietoturvallisuuden toimintavarmuuteen ja yksityisyydensuojan varmentamiseen ja kehittämiseen. Asiantuntijakuulemisen mukaan ehdotettu lisäys on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Valtioneuvoston kanslia on todennut, että erityisesti Kyberturvallisuuskeskuksen toimintakyky tulee turvata myös suunnitteilla olevissa mahdollisissa organisaatiouudistuksissa sekä henkilöstön että rahoituksen osalta. Huoltovarmuuskeskus on pitänyt tarvetta digitaalisen yhteiskunnan toimintavarmuuden kehittämiselle ilmeisenä ja esittänyt, että Kyberturvallisuuskeskukselle osoitettaisin merkittävästi suurempaa rahoitusta kehyskauden aikana. 
Valtioneuvoston puolustusselonteosta antamassaan lausunnossa (PuVM 4/2017 vpVNS 3/2017 vp) puolustusvaliokunta on kiinnittänyt vakavaa huomiota kyberturvallisuuden varmistamiseen. Saamansa selvityksen perusteella puolustusvaliokunta katsoi, että suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden parantaminen edellyttää vastuutahojen nykyistä selkeämpää määrittelyä. Tarvitaan selkeä koordinaatioelin, joka pystyy ohjaamaan valtionhallinnon kyberturvallisuustoimia. 
Liikenne- ja viestintävaliokunnan käsityksen mukaan Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen rahoitustarvetta lisää olennaisesti muun muassa käynnissä oleva nopea liikenteen automatisaatiota, robotiikkaa ja esineiden internetiä koskeva kehitys. Valiokunnan näkemyksen mukaan Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen resurssit ovat talousarvioesityksessä lisättynäkin täysin riittämättömät vastaamaan tämän kehityksen tuomiin haasteisiin. Viestintäviraston asiantuntevat kyberturvallisuutta koskevat toiminnot ovat avainasemassa koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Nopea reagoiminen ja kaikkien yhteiskunnan sektoreiden, erityisesti elinkeinoelämän ja valtion johdon palveleminen edellyttävät olennaisesti nykyistä suurempia resursseja.  
Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että kyberturvallisuutta koskevat toiminnot toimivat tällä hetkellä olennaiselta osin määräaikaisen rahoituksen varassa, mikä ei ole optimaalinen tilanne toiminnan järjestämisen ja osaamisen säilyttämisen kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Viestintäviraston kyberturvallisuuteen käytettävissä olevat resurssit ja rahoitus ovat kansainvälisestikin vertailtuna hyvin alhaisella tasolla.  
Valiokunta toistaa vuoden 2017 talousarviosta lausumansa (LiVL 24/2016 vpHE 134/2016 vp) ja toteaa, että viestintäviraston kyber- ja tietoturvallisuuteen liittyvillä toiminnoilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan kriittisten ja elintärkeiden toimintojen sekä turvallisuuden kannalta ja esittää tästä syystä valtiovarainvaliokunnalle,  
että se esittäisi 2 miljoonan euron sijaan 5 miljoonaa euroa lisäystä momentille 31.40.01 tietoturvallisuuden toimintavarmuuteen ja yksityisyydensuojan varmentamiseen ja kehittämiseen. 
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että rahoitusta on välttämätöntä lisätä lähitulevaisuudessa vielä tästäkin. Jotta Suomi todella olisi suojautumiskykyinen ja kyberturvallinen maa ja Suomen kyberturvallisuusstrategiassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet saavutettaisiin, rahoitustarve on lähivuosina vielä olennaisesti valiokunnan nyt ehdottamaa lisäystä suurempi. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 5.10.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ari
Jalonen
si
varapuheenjohtaja
Mirja
Vehkaperä
kesk
jäsen
Mikko
Alatalo
kesk
jäsen
Jyrki
Kasvi
vihr
jäsen
Jukka
Kopra
kok
jäsen
Susanna
Koski
kok
jäsen
Suna
Kymäläinen
sd
jäsen
Eeva-Maria
Maijala
kesk
jäsen
Jari
Myllykoski
vas
jäsen
Jani
Mäkelä
ps
jäsen
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Jari
Ronkainen
ps
jäsen
Satu
Taavitsainen
sd
jäsen
Katja
Taimela
sd
jäsen
Ari
Torniainen
kesk
jäsen
Sofia
Vikman
kok
varajäsen
Pentti
Oinonen
si
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Mika
Boedeker
ERIÄVÄ MIELIPIDE 1
Perustelut
Korostamme edelleen, ettei hallitusohjelma ole ratkaissut liikenneväylien kokonaisrahoitusta. Hallitusohjelman ja kehyspäätöksensä mukaisesti hallitus kohdentaa rahoitusta perusväylänpitoon uusien hankkeiden kustannuksella. Vaikka korjausvelan taittaminen on parlamentaarisen työryhmän tahdon mukaista, ei kokonaisuudesta voi hallitusta kiittää. Hallituksen korjausvelkarahoituksen suurin panostus osuu vuodelle 2018, kuitenkin romahtaakseen vuonna 2019. Korjausvelan lyhentämisestä puuttuu pitkäjänteisyys, ja rahoituksen kohdistuessa näin voimakkaasti yhdelle vuodelle hallituksen toiminta on omiaan nostattamaan hintoja ja sen myötä laskemaan panostuksen vaikuttavuutta. 
Kuten olemme jo edellisinä vuosina todenneet ja elinkeinoelämäkin on asiasta huomauttanut, Sipilän hallitus laittaa käytännössä uudet liikennehankkeet jäihin toimikaudekseen. Uusia työllisyyttä, talouskasvua ja asumista palvelevia hankkeita käynnistetään tämän hallituksen toimesta ennätyksellisen vähän. Hallitus on päättänyt ilmeisesti siirtää ongelmat tuleville hallituksille. Toivommekin, että ministeri Bernerin johtamassa liikenneverkkotyöryhmässä saataisiin aikaan yhteisymmärrys siitä, miten pitkäjänteisesti, mielellään yli vaalikausien, suomalaista liikenneverkkoa kehitetään.  
Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteissaan laskemaan liikenteen CO2-päästönsä noin puoleen nykyisestä, tähän ei päästä vain digitalisaatiolla, vaan tarvitaan myös investointeja joukkoliikenteeseen ja parempaan fyysiseen väyläverkkoon. Joukkoliikenteen osalta eduskunnassa saavutettiin välikysymyskeskustelussa ymmärrys siitä, että esimerkiksi raideliikenteen kasvattaminen vaatii nopeita investointeja lisäraiteisiin ja ratapihojen kunnostamiseen. Junaliikenne ei kestä taantuvaa kehitystä, kuten nyt Karjalan radalla joudutaan pidentämään matka-aikoja ratavaurioiden vuoksi. Aikaa vuoteen 2030 ei ole hukattavaksi. 
Joukkoliikennettä on kehitettävä Suomessa ja siihen tarvitaan myös valtiolta vahvaa tukea ja ohjausta. Pelkät markkinat eivät ratkaise maamme ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tällä hallituksella lähti kehitys väärään suuntaan jo sen ensimmäisestä budjetista lähtien, kun se alle 13 miljoonan euron säästöllään vaurioitti mm. junaliikennettä niin, etteivät matkustajamäärät ole vieläkään palautuneet kaikilla reiteillä. Joukkoliikenteen tukea olisi tärkeää nostaa pysyvästi positiivisen kehityksen vauhdittamiseksi.  
Väyläverkkomme kehitys on tärkeässä asemassa myös työllisyyden ja talouskasvun vauhdittajana. Suomen, Euroopasta päin katsottuna saarivaltion, vientiteollisuudelle liikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Hallituksen ensi vuonna aloittamista vaatimattomista väylähankkeista voi todeta, että ne ainakin tukevat osaltaan kansainvälistä liikennettä sekä joukkoliikenteen ja kaavoituksen yhdistäviä tärkeitä MAL-hankkeita. Hallituksen yksi tavoitteista on ollut työvoiman liikkuvuuden parantaminen, tätäkin tavoitetta tukee työssäkäyntialueiden laajentaminen nopeaa runkoliikennettä kehittämällä. 
Hallituksen esittämä väylämaksun puolittamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen jatkaminen ensi vuodelle ovat kannatettavia, vientiteollisuutta tukevia esityksiä. Osa raideliikenteen säästöstä kyllä leikkaantuu työkonepolttoaineen verotuksen kiristyessä. Tavaraliikenne kulkee vielä noin 30 %:sesti dieselvetureiden voimalla. Työllisyys, suomalainen maatalous ja metsäteollisuus kaipaavat edelleen lisäpanostuksia oman korjausvelkansa kanssa painivalle yksityistieverkolle. Tiet olisi saatava siihen kuntoon, että teollisuuden kuljetukset pääsevät niillä tulevaisuudessakin liikkumaan. 
Tieliikenteen osalta kohdistamme tänäkin vuonna toiveemme liikenne- ja viestintäministeriöön, että hallituksen esittämä ja kuljetusalan hartaasti toivoma raskaan liikenteen vinjettimaksu saataisiin eteenpäin. EU:n uudistaessa kabotaasisääntöjään ilmeisesti yksinkertaisempaan suuntaan toivoisimme, että valvoville viranomaisille annettaisiin koulutus ja resurssit kilpailua vääristävän toiminnan kitkemiseksi sekä lakiin selkeästi määritellyt rangaistukset sääntöjä rikkovasta toiminnasta.  
Ensi vuonna uudelleen käyttöön otettavan romutuspalkkion on jo aiemmin todettu vaikuttavan positiivisesti ikääntyneeseen autokantaamme, mutta kannustamme hallitusta jatkokehittämään, miten kannustin saataisiin vaikuttamaan tasaisemmin koko autokantaan. Lukumäärältään suuressa, keski-ikäisten autojen kannassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat positiivisesti ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen. 
Digitalisaatio on yksi aikamme kulmakiviä, jotka muuttavat maailmaa. Hallitus on tarttunut voimakkaasti digitalisaation tuomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Siksi onkin harmillista, että digitalisoituvan yhteiskunnan edellytys, riittävä kyberturvallisuus on alibudjetoitu. Viraston rahoituspohjasta johtuen virastolla ei ole mahdollisuutta suunnata nykyisiä resurssejaan uudelleen. Nykyresurssit ovat täysin riittämättömät yhteiskunnan digitalisaatiomuutoksen ja -kehityksen tarpeisiin nähden. Kansainvälisessä vertailussa Suomen resurssit kyberturvallisuudessa ovat vertailumaita merkittävästi matalammalla tasolla. Kannustammekin hallitusta huolehtimaan kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa.  
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 5.10.2017
Katja
Taimela
sd
Suna
Kymäläinen
sd
Satu
Taavitsainen
sd
Jyrki
Kasvi
vihr
Jari
Myllykoski
vas
ERIÄVÄ MIELIPIDE 2
Perustelut
Perussuomalaisten mielestä liikennepolttonesteisiin kohdistuvaa verotusta on alennettava. Viime vuosien rajut veronkorotukset rankaisevat niitä ihmisiä, jotka ajavat paljon joko työnsä tai asuinpaikkansa vuoksi. Haluamme pitää autoilevien suomalaisten elintason sellaisena, että eläminen koko maassa — myös maaseudulla — on mahdollista. Istuva hallitus on unohtanut omissa ratkaisuissaan vähäväkisen Suomen. Tämä ratkaisu auttaisi myös nousevien kustannusten kanssa kamppailevaa suomalaista kuljetusalaa ja pienentäisi tuntuvasti suomalaisten yritysten logistiikkakustannuksia. Tämän johdosta esitämme valiokuntaryhmänä myös, että ns. vinjetti eli raskaan liikenteen käyttömaksu on otettava viipymättä käyttöön. Tämän asian toimeenpanossa on hallitus viivytellyt ryhmämme mielestä kohtuuttomasti.  
Samaten näkemyksemme on se, että koko maa tulee jatkossakin pitää asuttuna, ja tämän johdosta suhtaudumme edelleen esillä oleviin liikenteen käyttömaksujen korotuksiin erittäin kriittisesti. Kuten edellä on todettu, samoin mahdolliset polttoaineveron korotukset nostaisivat epäsuorasti kaikkien tuotteiden hintoja ja heikentäisivät suomalaisen raskaan liikenteen kilpailukykyä.  
Työmatkakulujen verovähennysoikeuden rajoittaminen olisi sekin epäoikeudenmukainen vaihtoehto, koska kaikilla kansalaisilla ei ole yhtäläistä mahdollisuutta joukkoliikennepalvelujen käyttämiseen yksityisautoilun vaihtoehtona. Edellä olevan perusteella ryhmämme esittää ns. romutuspalkkion korottamista nykyisestä tasosta. Tämä auttaisi yksityishenkilöitä vaihtamaan autojansa uudempiin automalleihin, jolloin myös tieturvallisuus paranisi maassamme huomattavasti.  
Lisäksi katsomme, että pitkien etäisyyksien ja harvaan asutun maan turva on hyväkuntoinen tieverkosto. Tämä on myös perusedellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Tämän johdosta esitämme, että perusväylänpitoon maassamme lisätään huomattavasti panoksia nykyisestä. Katsomme lisäksi valiokuntaryhmänä, että hallituksen päätös puolittaa väylämaksut on oikeansuuntainen ratkaisu. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan vaatii lisätoimia. Perussuomalaisten mielestä väylämaksuista olisi syytä luopua kokonaan. On hyvä myös huomata, että transitioliikenteessä Suomen kanssa kilpailevissa Baltian maissa ei väylämaksuja peritä. 
Maamme hallitukset ovat vuosia laiminlyöneet tarvittavat investoinnit tie- ja rautatieliikenteeseen, eikä nykyinen hallitus tee tässä juurikaan poikkeusta. Asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Yhden euron säästö teiden kunnossapidossa aiheuttaa kolmen euron vahingon. On siis kansantalouden kannalta hölmöläisten hommaa säästää väärässä paikassa ja kasvattaa laskua lastemme maksettavaksi. 
Erityisesti siltojen korjauksiin on panostettava kiireisesti nykyistä enemmän, sillä lukuisat sillat ympäri Suomea ovat erittäin huonossa kunnossa. Lisäksi maamme maanteillä liikkuu pian runsaasti mitoiltaan ja massoiltaan kasvaneita kuorma-autoja, jotka aiheuttavat silloille erityistä lisärasitusta.  
Lopuksi Perussuomalaiset haluavat turvata jatkoa ajatellen puolueettoman uutistarjonnan Suomessa. Tällaisessa tehtävässään STT eli Suomen Tietotoimisto on omiaan, sillä se on suurimmassa osin yksityisten mediatalojen yhdessä omistama uutiskanava, joka täten takaa pohjatiedot suurelle osalle uutisista. Täten Perussuomalaiset näkevät, että tällaisen tietokanavan jatkuvuus on tärkeää. Toisaalta valiokuntaryhmämme näkee mediakentässä myös kritisoitavaa. Eräs tällainen kritiikin kohde on valiokuntaryhmällemme ollut jo kauan juuri Yleisradio (YLE). Tässä instituutiossa olemme kritisoineet lähinnä sitä, että YLE ei aina ole tasapuolinen kaikkia toimijoita kohtaan, vaikka sen tulisi sitä olla — erityisesti silloin, kun toimitaan verovaroilla. 
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme, että valtiovarainvaliokunta
vähentäisi 5 000 000 euroa momentilta 11.19.05 eräät liikenteen maksut sekä lisäisi samaan momentin kohtaan vinjetin käyttöönottoon 5 000 000 euroa;  
lisäisi momenttiin 31.10.20 perusväylänpitoon 300 000 000 euroa;  
lisäisi momenttiin 31.20.40 autojen romutuspalkkioon 5 000 000 euroa;  
lisäisi momenttiin 31.40.45 3 000 000 euroa STT:n toiminnan tukemiseen;  
vähentäisi momentilta 31.40.60 televisio- ja radiorahastoon ehdotetusta määrärahasta 50 000 000 euroa; 
vähentäisi liikennepolttonesteiden veron tuotto-odotuksesta 200 miljoonaa euroa (momentti 11.08.07); ja 
vähentäisi momentilta 11.01.06 (väylämaksut) tuloista vähennettäväksi 42 500 000 euroa.  
Helsingissä 5.10.2017
Jari
Ronkainen
ps
Jani
Mäkelä
ps
Viimeksi julkaistu 9.10.2017 15:48