Valiokunnan lausunto

Valiokunta toteaa, että valtion talousarvioesitys liikenne- ja viestintäministeriön toimialalle on kohtuullinen ja varatuilla määrärahoilla pystytään pääpiirteittäin toteuttamaan hallinnonalalle asetetut tavoitteet. Talousarvioesityksessä on myös huomioitu, että toimintaympäristöä muokkaavat nopea teknologinen kehitys, internetin hyödyntämisen uudet muodot sekä automatiikka ja robotiikka. Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen eikä koske ainoastaan liikennettä ja viestintää vaan laajemmaltikin kaikkia yhteiskunnan toiminta-aloja. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion taloutta arvioitaessa on tärkeää pitää mielessä maan kilpailukykyä parantavat toimet. Valiokunta pitää hyvänä, että vientiteollisuuden kilpailukykyä parantavana toimena hallitus on antanut esityksen väylämaksulain puolittamisesta ja tavaraliikenteen rataveron poistamisesta vuodelle 2018 (HE 119/2017 vp).  

Valiokunta on lausunnossaan (LiVL 14/2017 vp — U 38/2017 vp) käsitellyt aikaperusteista tienkäyttömaksua eli vinjettiä ja niin sanottua ammattidieseliä. Valiokunta viittaa komission ehdotukseen, joka tähtää vinjetin käyttöönoton kieltoon 1.1.2018 jälkeen, ja toteaa, että raskaan liikenteen kilpailukyvylle keskeinen vinjetin käyttöönotto on äärimmäisen tärkeä ja kiireellinen. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto pikimmiten valmistelee vinjetin käyttöön tähtäävät säädökset. 

Ammattidieselillä tarkoitetaan raskaan liikenteen käyttämää kevyemmin verotettua dieselpolttoainetta. Kyseisessä järjestelmässä kuljetusyritykset saavat tankkaamansa dieselin polttoaineverosta palautusta, mikä vähentää logistiikkakustannuksia ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin esimerkiksi vastaavanlaisen järjestelmän luomiseksi Suomeen. 

Valiokunta korostaa väyläverkoston pitkäjänteistä suunnittelua. Tämä on tarpeen ensinnäkin, jotta väylästöä voidaan kehittää tasapainoisesti koko maata hyödyttävästi. Tämän lisäksi pitkäjänteisyys mahdollistaa rahoituksen paremman suunnittelun. Näin voidaan välttää rakennusteollisuuden syklisiä ongelmia, kuten ylikuumenemista tai investointien puutetta. Tämä on perusta järkevälle valtion talouden suunnittelulle. Pitkäjänteisyys on tämän lisäksi välttämätöntä suuremmille väyläinvestoinneille, koska niissä on kyse sellaisen mittaluokan resursseista, että mielekkääseen suunnitteluun, rahoitukseen ja toteuttamiseen tarvitaan useamman vaalikauden ylittävä ajanjakso. 

Talousarvioesityksen mukaan korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että korjausvelan vähentämiseen on ensi vuodelle varattu 453 miljoonaa euroa. Onkin hyvä, että korjausvelka saadaan pysäytettyä. Kuitenkin on myös pidettävä mielessä, että väylästön kunnon ylläpito ja korjausvelan vähentäminen vaativat myös seuraavilla vaalikausilla kattavampaa rahoitusta. 

Valiokunta pitää hyvänä, että perusväylänpidon määrärahat kasvavat vuoden 2017 talousarvioesityksen 1 279 miljoonasta eurosta 1 398 euroon vuoden 2018 talousarvioesityksessä. Määrärahojen riittävyydestä on kuitenkin myös jatkossa pidettävä huolta ja nykytilanteessakin on syytä seurata määrärahojen riittävyyttä. 

Yksityisteiden merkitys on suuri esimerkiksi metsänhoidolle sekä metsä- ja biotalouden toimintaedellytyksille ja työllistävyydelle. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös alemmanasteisesta tieverkostosta pidetään huolta koko maan asuttuna pitämisen ja talouden kehittämisen kannalta. 

Valiokunta viittaa valtioneuvoston selontekoon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 antamaansa lausuntoon (LiVL 3/2017 vp — VNS 7/2016 vp), jossa valiokunta on käsitellyt Pariisin ilmastosopimuksen ja selonteon mukaisia sopeuttamistoimia tarvittavien päästövähennysten saavuttamiseksi. On hyvä, että talousarvioesityksellä pyritään vähentämään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon kehittyminen. Tarkoituksena on myös vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Valiokunta pitää ilmastotavoitteita tärkeinä ja kiinnittää huomiota siihen, että niiden saavuttaminen vaatii valtiolta sekä joukkoliikenteen että raideliikenteen kehittämistä ja kannustamista. On hyvä, että myös pyritään autokannan uusiutumiseen ajoneuvojen romutuspalkkiolla, johon on varattu 8 miljoonaa euroa, ja sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuella, johon on varattu 6 miljoonaa euroa. Digitalisoitumisen eteneminen ja sen mukanaan tuoma etätyö vähentää myös työmatkojen vähenemisen myötä päästöjä. Liikenteen energiareformissa on kuitenkin hyvä pitää mielessä kansalliset erityispiirteet ja -tarpeet. 

Valiokunta pitää hyvänä, että momentille 31.40.45 (Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki) esitetään 2 miljoonaa euroa. Määrärahalla varmistetaan uutistoiminnan monimuotoisuus ja vaihtoehtoiset uutislähteet määräaikaisen ohjelman puitteissa ajalla 1.7.2017—30.6.2019. 

On myös hyvä, että Yleisradio Oy:n rahoitus on siirretty kehysten ulkopuolelle. Valiokunta kannattaa tämän lisäksi Yleisradioverotukseen erillisissä hallituksen esityksissä esitettyjä muutoksia.  

Valiokunta toteaa, että momentille 31.40.01 (Viestintäviraston toimintamenot) talousarviossa esitetään 2 miljoonaa euroa lisää tietoturvallisuuden toimintavarmuuteen ja yksityisyydensuojan varmentamiseen ja kehittämiseen. Asiantuntijakuulemisen mukaan ehdotettu lisäys on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Valtioneuvoston kanslia on todennut, että erityisesti Kyberturvallisuuskeskuksen toimintakyky tulee turvata myös suunnitteilla olevissa mahdollisissa organisaatiouudistuksissa sekä henkilöstön että rahoituksen osalta. Huoltovarmuuskeskus on pitänyt tarvetta digitaalisen yhteiskunnan toimintavarmuuden kehittämiselle ilmeisenä ja esittänyt, että Kyberturvallisuuskeskukselle osoitettaisin merkittävästi suurempaa rahoitusta kehyskauden aikana. 

Valtioneuvoston puolustusselonteosta antamassaan lausunnossa (PuVM 4/2017 vp — VNS 3/2017 vp) puolustusvaliokunta on kiinnittänyt vakavaa huomiota kyberturvallisuuden varmistamiseen. Saamansa selvityksen perusteella puolustusvaliokunta katsoi, että suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden parantaminen edellyttää vastuutahojen nykyistä selkeämpää määrittelyä. Tarvitaan selkeä koordinaatioelin, joka pystyy ohjaamaan valtionhallinnon kyberturvallisuustoimia. 

Liikenne- ja viestintävaliokunnan käsityksen mukaan Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen rahoitustarvetta lisää olennaisesti muun muassa käynnissä oleva nopea liikenteen automatisaatiota, robotiikkaa ja esineiden internetiä koskeva kehitys. Valiokunnan näkemyksen mukaan Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen resurssit ovat talousarvioesityksessä lisättynäkin täysin riittämättömät vastaamaan tämän kehityksen tuomiin haasteisiin. Viestintäviraston asiantuntevat kyberturvallisuutta koskevat toiminnot ovat avainasemassa koko yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Nopea reagoiminen ja kaikkien yhteiskunnan sektoreiden, erityisesti elinkeinoelämän ja valtion johdon palveleminen edellyttävät olennaisesti nykyistä suurempia resursseja.  

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että kyberturvallisuutta koskevat toiminnot toimivat tällä hetkellä olennaiselta osin määräaikaisen rahoituksen varassa, mikä ei ole optimaalinen tilanne toiminnan järjestämisen ja osaamisen säilyttämisen kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Viestintäviraston kyberturvallisuuteen käytettävissä olevat resurssit ja rahoitus ovat kansainvälisestikin vertailtuna hyvin alhaisella tasolla.  

Valiokunta toistaa vuoden 2017 talousarviosta lausumansa (LiVL 24/2016 vp — HE 134/2016 vp) ja toteaa, että viestintäviraston kyber- ja tietoturvallisuuteen liittyvillä toiminnoilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan kriittisten ja elintärkeiden toimintojen sekä turvallisuuden kannalta ja esittää tästä syystä valtiovarainvaliokunnalle,  

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että rahoitusta on välttämätöntä lisätä lähitulevaisuudessa vielä tästäkin. Jotta Suomi todella olisi suojautumiskykyinen ja kyberturvallinen maa ja Suomen kyberturvallisuusstrategiassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet saavutettaisiin, rahoitustarve on lähivuosina vielä olennaisesti valiokunnan nyt ehdottamaa lisäystä suurempi.