Liikenneverkoilla ja viestintäverkoilla on keskeinen merkitys lähes kaikille yhteiskunnan toiminnoille ja toimijoille. Valiokunta toteaa, että tämä tulee ottaa huomioon liikenteeseen ja viestintään kohdistettavissa panostuksissa.
Kokonaisuutena liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan 31 määrärahat, noin 3,5 miljardia euroa, säilyvät esityksessä samalla tasolla kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Liikenneverkon korjausvelan hillitseminen, väyläverkon kehittäminen sekä päästöjen vähentäminen ovat esityksessä keskeisinä lähtökohtina.
Perusväylänpito
Perusväylänpidolla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvyn, talouskasvun ja muun muassa päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tiestön kunnolla on olennainen merkitys erityisesti raskaan liikenteen polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Perusväylänpidon panostuksilla voidaan tukea talouden elinvoimaa ja edistää myös työpaikkojen lisääntymistä. Valiokunta katsoo, että tavoitteena tulee olla koko maan väyläverkon tasapainoinen kunnossapito ja kehittäminen.
Esityksen mukaan perusväylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa näissä toimissa pyritään huomioimaan ilmastonmuutoksen hillitseminen. Valiokunta pitää tässä vaiheessa hyvänä lähtökohtana, että perusväylänpidossa väylien kuntoa pyritään turvaamaan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.
Perusväylänpidon määrärahat ovat esityksessä noin 1 364 miljoonaa euroa, mikä sisältää parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisen 300 miljoonan euron tasokorotuksen vuodesta 2020 alkaen. Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että perusväylänpitoon panostetaan ja että perusväylänpidon korjausvelkaa saadaan vuonna 2020 hieman pienenemään. Saadun selvityksen mukaan vuodelle 2021 esitetty määrärahataso johtaa kuitenkin tieverkon kunnon pieneen heikentymiseen. Tämä johtuu erityisesti esitetyn rahoitustason mahdollistamasta teiden päällystysmäärästä. Saadun selvityksen mukaan, jotta tieverkon kunto ei heikentyisi vuonna 2021, päällystämiseen tarvittaisiin lisää määrärahoja arviolta noin 50 miljoonaa euroa.
Valiokunta on edelleen huolissaan väyläverkon korjausvelan suuruudesta. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena tulee olla korjausvelan kääntäminen selkeään laskuun. Saadun selvityksen mukaan tieverkon korjausvelasta noin 10 % kohdistuu maanteiden pääväylille. Tästä syystä on välttämätöntä, että jatkossa panostuksia voidaan kohdistaa entistä enemmän myös alemman asteiselle tieverkolle. Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään talousarvioesityksessä 13 miljoonaa euroa. Valiokunta kantaa huolta yksityisteiden ja alemman tieverkon kunnosta ja toteaa, että määrärahojen riittävyyttä ja tarvetta on seurattava tarkoin.
Saadun selvityksen mukaan rataverkon kunto säilyy esitetyllä määrärahatasolla ennallaan tai jopa hieman paranee. Rataverkon päällysrakenteiden korjaustarpeiden arvioidaan kuitenkin nousevan voimakkaasti vuosikymmenen loppua kohti.
Investoinnit
Väyläinvestointihankkeet.
Valiokunta pitää hyvänä, että lisätalousarvioesityksillä on pystytty jo aiemmin aloittamaan useita uusia väyläinvestointeja. Valiokunta pitää tärkeänä ja hyvänä, että näitä hankkeita voidaan jatkaa nyt vuodelle 2021 esitetyillä määrärahoilla.
Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvio sisälsi MAL-sopimuksiin liittyvinä toimenpiteinä rahoitusta useisiin tie-, rata-, ja vesiväylähankkeisiin. MAL-sopimukset liittyvät kiinteästi moniin kehittämishankkeisiin, ja niiden rahoituksesta tulee siten huolehtia myös jatkossa.
Valiokunta pitää yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteisyyttä väyläinvestoinneissa ensisijaisen tärkeänä ja painottaa erityisesti 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeistä merkitystä suunnittelun ja rahoituksen pitkäjänteisyyden kannalta.
Sisävesiliikenne.
Valiokunta pitää sisävesiliikenteen ja -kuljetusten kehittämistä tärkeänä myös ympäristönäkökulmasta. Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen esitetään 90 miljoonan euron valtuutta. Sulkujen pidentämisellä parannetaan kuljetusten toimintaedellytyksiä ja alennetaan kuljetuskustannuksia, ja sillä on myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.
Muut toimenpiteet
Joukkoliikenteen tukeminen.
Joukkoliikenne on Covid-19-pandemiasta ja muun muassa etätyön lisääntymisestä johtuen suurten haasteiden edessä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sekä kansalaisten liikkumismahdollisuuksien, liikennealan toimijoiden että liikenteen ympäristötavoitteiden kannalta, että joukkoliikenteen toimivuus varmistetaan yli kriisiaikojen.
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille tarve ostoliikennemäärärahan nostamisesta raideliikenteen koronakriisistä johtuvasta merkittävästä matkustajamäärien ja lipputulojen vähentymisestä ja lisäkustannuksista johtuen. Ilman lisärahoitusta on saadun selvityksen mukaan olemassa selkeä paine vähentää ja lakkauttaa raideliikennettä. Joukkoliikenteen jatkuvuudella on keskeinen merkitys monien alueiden saavutettavuuden ja myös päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Valiokunta pitää keskeisenä, että raideliikenteen yhteyksien jatkuvuus pyritään turvaamaan koko maan laajuisesti.
Valiokunta pitää hyvänä, että julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostojen ja kehittämisen momentille on esitetty vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa VR:n ostoliikenteeseen 11 miljoonan euron lisämäärärahaa Covid-19-tilanteen vuoksi. Lisäksi joukkoliikenteelle osoitetaan 100 miljoonaa euroa lisätukea. Valiokunta painottaa, että joukkoliikenteen rahoituksen riittävyyttä tulee seurata tarkoin jatkossa, jotta liikennöinnin jatkuvuus voidaan varmistaa kriisiaikojen yli.
Liikenteen päästöt.
Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvion kaikissa toimenpiteissä on huomioitu niiden ilmastovaikutukset. Tavoitteena oleva liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii laaja-alaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet tulee kuitenkin valita harkiten ja siten, ettei niillä aiheuteta esimerkiksi liikennealan toimijoille tai elinkeinoelämälle tarpeetonta kilpailuhaittaa tai kansalaisille kohtuuttomia kustannuksia. Valiokunta pitää fossiilittoman liikenteen tiekarttaan ja sen toimeenpanoon panostamista tärkeänä ensi vuoden toimenpiteenä.
Valiokunta pitää hyvänä, että kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen esitetään 3,5 miljoonaa euroa vuodelle 2021.
Ammattidiesel.
Maanteillä kuljetetaan tavaratonneista arviolta noin 85 prosenttia. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille dieselin viime vuosien verokorotusten kompensointitarve ammattiliikenteelle ammattidieselin eli polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla, mikä parantaisi myös elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Viestintä
Laajakaistahankkeet.
Laajakaista kaikille -hankkeelle ehdotetaan esityksessä 5 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2021. Covid-19-pandemian aikana viestintäyhteyksien merkitys on entisestään korostunut muun muassa etätöiden lisääntymisestä johtuen. Laajakaistayhteyksien toimivuudessa on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja, ja Suomi ei tässä suhteessa sijoitu erityisen hyvin edes EU-tason vertailussa. EU-tason tavoitteen mukaan kaikilla eurooppalaisilla pitäisi kuitenkin olla vuonna 2025 mahdollisuus 100 Mb/s yhteyteen. Valiokunta pitää laajakaistahankkeisiin esitettyä panostusta tässä vaiheessa hyvänä, mutta toteaa, että jatkossa sekä kiinteiden verkkojen että mobiiliteknologiaan perustuvien laajakaistayhteyksien tasapuoliseen saatavuuteen kaikille kansalaisille ja yrityksille tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Kyberturvallisuus.
Valiokunta pitää hyvänä, että Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään 2,34 miljoonan euron pysyvää lisärahoitusta. Valiokunta korostaa Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnan ja laajasti kaikkia toimialoja hyödyntävien tehtävien keskeistä merkitystä tietoturvallisuuden ylläpitämiselle ja kansalliselle turvallisuudelle.
Suomen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansainvälisesti vertailtuna vähäisillä resursseilla. Valiokunnan näkemyksen mukaan rahoitustaso, jolla Kyberturvallisuuskeskus pystyisi jatkossa kohtuullisesti vastaamaan kaikkiin sitä koskeviin jatkuvasti kasvaviin odotuksiin ja samalla kehittämään tarkoituksenmukaisesti toimintaansa, on kuitenkin huomattavasti esitettyä korkeampi.