VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Komissio julkaisi 16.12.2025 ehdotuksen 10. omnibus-yksinkertaistamispaketiksi, joka koskee elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta. Ehdotukseen sisältyy kolme säädösehdotusta, jotka ovat seuraavat:
Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 1829/2003, (EY) N:o 1831/2003), (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1099/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 528/2012, (EU) 2017/625 muuttamisesta elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuusvaatimusten yksinkertaistamiseksi ja vahvistamiseksi (COM(2025) 1030 final).
Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 98/58/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamiseksi elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuusvaatimusten yksinkertaistamiseksi ja vahvistamiseksi sekä neuvoston direktiivien 82/711/ETY ja 85/572/ETY kumoamiseksi (COM(2025) 1021 final).
Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 muuttamiseksi (COM(2025) 1020 final).
U-kirjelmällä saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi ehdotuksista kaksi ensimmäistä. Kolmas asetusehdotus koskien asetuksen (EU) N:o 528/2012 muuttamista on kiiretilanteen vuoksi saatettu eduskunnan käsiteltäväksi erillisellä valtioneuvoston selvityksellä (E 111/2025 vp).
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto tukee komission tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Valtioneuvoston tavoitteena on parempi ja vähäisempi EU-sääntely.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin tukea EU:n maatalouden sekä elintarvike- ja rehuteollisuuden kilpailukykyä vahvistavia toimia. Säädösten yksinkertaistaminen, päällekkäisyyksien purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen ovat tarpeellisia toimia, jotka hyödyntävät kaikkia toimijoita. Valtioneuvosto korostaa, että nämä toimet eivät kuitenkaan saisi heikentää säädösten ensisijaista tavoitteita, eli elintarviketurvallisuuden, terveyden ja ympäristön suojelemisen korkean tason saavuttamista.
Valtioneuvosto katsoo, että komission olisi myös tärkeää jatkaa EU:n maatalous- ja elintarvikesektorin lainsäädännön yksinkertaistamistyötä.
Asetus (EU) 1107/2009 (kasvinsuojeluaineasetus):
Valtioneuvosto katsoo, että komission ehdotukset kasvinsuojeluaineita koskevien hyväksymisprosessien sujuvoittamiseksi ovat pääosin kannatettavia.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti ehdotukseen kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden hyväksymisestä toistaiseksi ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen pidentämisestä enintään 15 vuodeksi. Tämä vähentäisi merkittävästi riskinarviointia hoitavien viranomaisten työtä eikä suojelun taso alene, kun komissio edelleen voi tarvittaessa ottaa tehoaineita tutkittavaksi ja tiettyjen tehoaineryhmien hyväksymisajat on rajoitettu.
Valtioneuvosto katsoo, että biotorjunta-aine-käsitteen tuominen lainsäädäntöön voi helpottaa eräiden kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä ja siten tuoda uusia valmisteita nopeammin markkinoille. Valtioneuvosto kuitenkin huomauttaa, että bio-etuliite ei suoraan tarkoita, että kyseinen aine olisi välttämättä vähemmän haitallinen, vaan jokainen aine tulisi arvioida erikseen, ennen kuin sen hyväksyttävyydestä kasvinsuojeluaineeksi päätetään.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksella kirjanpitovaatimuksen poistamiseen biotorjunta-aineilta, vaikka ehdotus keventäisikin hallinnollista taakkaa. Valtioneuvosto näkee, että kasvinsuojelutoimenpiteiden kirjaaminen muistiin ja niiden analysointi on integroidun torjunnan peruspilareita eikä uuteen biotorjunta-ainekäsitteeseen sisältyvistä kasvinsuojeluaineista ole vielä tässä vaiheessa tarpeeksi tietoa, jotta kirjanpitovaatimuksista luopuminen olisi perusteltua.
Valtioneuvosto katsoo, että kasvinsuojeluaineella käsitellyn siemenen kylväminen ja lisäysaineiston istuttamisen katsominen kasvinsuojeluaineen käytöksi aiheuttaisi lisää hallinnollista taakkaa ja ehdotus ei näin ollen ole linjassa komission yksinkertaistamistavoitteen kanssa. Valtioneuvosto katsoo, että säännös ja sen myötä aiheutuva edellytys tutkinnon suorittamisesta kaikilta henkilöiltä, jotka kylvävät peitattua siementä tai istuttavat käsiteltyä kasvien lisäysmateriaalia, ei ole perusteltu. Valtioneuvosto katsoo, että nykymenettely takaa kasvinsuojeluaineiden turvallisen käytön ja kannattaa ensisijaisesti sen jatkamista.
Asetus 396/2005 (torjunta-ainejäämäasetus):
Valtioneuvosto näkee hyvänä, että komissio pyrkii yhtenäistämään tuotantostandardien soveltamista tuontituotteisiin erityisesti kasvinsuojeluaineiden ja eläinten hyvinvoinnin osalta. Samalla valtioneuvosto korostaa tiede- ja riskiperusteisuutta sekä WTO-sääntöjen noudattamista, kansainvälisiä standardeja sekä vuoropuhelun ja sääntely-yhteistyön ylläpitämistä kauppakumppaneiden kanssa. (E 6/2025 vp)
Komission ehdotus torjunta-ainejäämäasetuksen muutoksiksi on yleisesti valtioneuvoston mukaan kannatettava ja valtioneuvosto voi kannattaa tuontitoleranssi -käsitteestä luopumista. Ehdotuksella tulee olemaan vaikutuksia kansainväliseen kauppaan ja elintarvikkeiden toimitusketjuihin. Siksi valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotuksen toteuttamisessa hyödynnetään komission käynnissä oleva vaikutusten arviointia.
Asetus 528/2012 (biosidiasetus):
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jonka mukaan biosiditehoaineiden hyväksyminen olisi pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi ja myös jo hyväksyttyjen tehoaineiden hyväksyminen muutettaisiin pääosin toistaiseksi voimassa olevaksi. Valtioneuvosto kuitenkin korostaa, että on tärkeää säilyttää ympäristön ja terveyden suojelun korkea taso, joten vähintään komission ehdottamat poikkeukset, mukaan lukien jäsenmaiden mahdollisuus ehdottaa tehoaineiden uudelleentarkastelua, hyväksymisten voimassa oloon toistaiseksi, olisi säilytettävä.
Valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että komission ehdotuksella muutettaisiin yhtä tärkeimmistä biosidiasetuksen menettelyistä, ja siten jo ennakoitaisiin todennäköisesti tulossa olevan biosidiasetuksen uudelleentarkastelun sisältöä.
Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta unionin lupien julkaisumenettelyn yksinkertaistamisesta.
Asetus (EY) 1831/2008 (rehun lisäaineasetus):
Valtioneuvosto kannattaa ehdotettuja muutoksia, joilla korjataan oleellisimmat ongelmat hallinnollisessa taakassa. Valtioneuvosto kuitenkin huomauttaa, että rehun lisäaineasetusta tulisi ajanmukaistaa ja selkeyttää ehdotettua enemmän, joten asetuksen uudelleentarkastelu olisi edelleen tarpeen.
Direktiivi 2009/128/EY (torjunta-aineiden puitedirektiivi):
Valtioneuvosto pitää tervetulleina ja alustavasti hyväksyttävinä komission tavoitteita ja ehdotettuja direktiivin muutoksia. Ehdotetut helpotukset nykyiseen tiukkaan kasvinsuojeluaineiden lentolevitystä koskevaan poikkeuslupamenettelyyn ovat kannatettavia. Valtioneuvosto kiinnittää huomiota ehdotuksen käytännön toteutettavuuteen, kuten siihen miten droonityypit määrittellään turvallisiksi tai sen arviointiin, sopiiko yksittäinen drooni hyväksyttyyn tyyppiin. Ehdotus vaatii vielä lisäselvityksiä komissiolta. Valtioneuvosto katsoo, että voisi olla selkeämpää ja paremmin teknisen kehityksen huomioonottavaa lisätä drooneja koskevat vaatimukset direktiiviin ja hyväksyä kansallisesti vaatimukset täyttävät droonit kuin nimetä sallitut droonityypit delegoidulla säädöksellä. Valtioneuvosto korostaa, että droonien laajempi käyttö nähdään Suomessa käyttökelpoisena tietyissä olosuhteissa ja tietyissä käytöissä, kuten esimerkiksi tilanteissa, joissa vain osa pellosta käsitellään kasvinsuojeluaineilla (pesäkekäsittely) tai tilanteissa, joissa pelto on liian märkä kantamaan traktoria. Näin voidaan varjella maan kasvukuntoa ja estää peltoa tiivistymästä. Droonilevitystä on myös ehdotettu taimikoiden käsittelyssä hirvituhoja vastaan, mihin ehdotus voisi tuoda helpotusta.
Muut säädökset
Valtioneuvosto kannattaa muita omnibus X -paketissa ehdotettuja yksinkertaistuksia ja raportoinnin päällekkäisyyksien poistamista. Valtioneuvosto pitää niiden osalta komissiolle ehdotettua säädösvallan siirtoa perusteltuna.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Aluksi
Komissio julkaisi joulukuussa 2025 kymmenennen EU-lainsäädännön yksinkertaistamiseksi laaditun niin sanotun omnibus-paketin, joka koskee elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuutta. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää tarpeetonta sääntelytaakkaa samalla kun säilytetään korkeat elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuusstandardit sekä ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelun taso. Tavoitteena on myös lisätä EU:n viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden kilpailukykyä ja selviytymiskykyä. Komission ehdotukseen sisältyy kolme säädösehdotusta, joista nyt käsiteltävänä olevassa valtioneuvoston kirjelmässä on kuvattu valtioneuvoston kanta kahdesta säädösehdotuksesta. Ensimmäinen säädösehdotuksista kattaa muutoksia useisiin EU:n asetuksiin ja toinen puolestaan muutoksia tiettyihin EU:n direktiiveihin. Valtioneuvoston kirjelmän ja maa- ja metsätalousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella vaikutuksiltaan merkittävimmät muutosehdotukset liittyvät kasvinsuojeluaineasetuksen osalta kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyn sujuvoittamiseen ja kasvinsuojeluaineen käytön määritelmän laajennukseen, tuontituotteita koskevaan torjunta-ainejäämäasetukseen sekä torjunta-aineiden puitedirektiivin droonien käyttöä koskevaan sääntelyyn. Maa- ja metsätalousvaliokunta yhtyy yleisesti valtioneuvoston kantaan ja tarkastelee jäljempänä lausunnossaan tarkemmin edellä mainittuja muutosehdotuksia.
Kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyiden sujuvoittaminen
Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa aluksi, että kasvinsuojeluaineiden käytöllä varmistetaan sekä määrältään että erityisesti laadultaan hyvä sato, ja vaikutetaan olennaisesti kasvinviljelyn kannattavuuteen ja ruokaturvan toteutumiseen. Kasvinsuojeluaineiden epäasianmukaisella käytöllä voi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia elintarviketurvallisuuden, terveyden ja ympäristön kannalta, minkä takia kasvinsuojeluaineiden käytön sääntely ja valvonta on tarpeen. Tällä hetkellä EU:n kasvinsuojeluaineen hyväksymismenettely on sekä viranomaisten että alan toimijoiden kannalta raskas, ja se hidastaa kasvinsuojeluainevalikoiman uudistumista kohti haitattomampia tuotteita. Valiokunta on nostanut hyväksymismenettelyn ongelmia esiin aikaisemmissa lausunnoissaan, ja korostanut, että menettelyn hitaus heikentää EU:n kilpailukykyä ja mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uusiin kasvitauti- ja tuholaisriskeihin (MmVL 11/2024 vp — U 21/2024 vp).
Nykyisin kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden hyväksyminen on voimassa enintään kymmen vuotta ja haitallisimmiksi tunnistetuilla tehoaineilla enintään viisi tai seitsemän vuotta. Komissio ehdottaa kasvinsuojeluaineiden tehoaineiden hyväksymistä toistaiseksi ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen pidentämistä enintään 15 vuodeksi. Tämä vähentäisi merkittävästi riskinarviointia hoitavien viranomaisten työtä ja mahdollistaisi resurssien kohdentamisen nykyistä paremmin. Menettely vapauttaisi viranomaisresursseja uusien entistä turvallisempien kasvinsuojeluaineiden arviointityöhön. Ympäristön kannalta olisi tärkeää saada tehoaineet arvioitua kertaalleen mahdollisimman pian. Näin saataisiin poistetutuksi markkinoilta kaikkein haitallisimmat tehoaineet ja markkinoille jääville aineille määriteltyä turvallisen käytön edellyttämät riskinhallintamenetelmät. Terveyden ja ympäristön suojelun taso ei komission ehdotuksen mukaan alene, kun komissio edelleen voi tarvittaessa ottaa tehoaineita tutkittavaksi ja tiettyjen tehoaineryhmien hyväksymisajat on rajoitettu. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä, että tehoaineiden uudelleen arviointi tehdään aina, kun tehoaineesta saadaan sellaista uutta tietoa tai havaitaan sellaisia tiedonpuutteita, jotka voivat vaikuttaa sen hyväksyttävyyteen.
Komissio pyrkii ehdotuksellaan helpottamaan erityisesti niin kutsuttujen biotorjunta-aineiden ja niitä sisältävien valmisteiden markkinoillepääsyä. Biotorjunta-ainekäsitteen tuominen lainsäädäntöön voi helpottaa eräiden kasvinsuojeluaineiden hyväksyntää ja siten tuoda uusia valmisteita markkinoille. Uusista markkinoille kehitettävistä tehoaineista suuri osa on nykyään nimenomaan biologisia aineita. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että bio-etuliite ei suoraan tarkoita, että kyseinen aine olisi välttämättä vähemmän haitallinen. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjärjestelmää kehitetään ja sujuvoitetaan mahdollisimman kattavasti.
Suomessa kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelystä vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Kasvinsuojeluaineiden ja biosidien lupaprosessit ovat olleet ruuhkautuneita koko nykyisen kasvinsuojeluaine- ja biosidilainsäädännön voimassaolon ajan huolimatta toimista hakemusjonojen purkamiseksi. Lupien viivästymisestä aiheutuu merkittäviä seurauksia kasvinsuojeluaineiden tuottajien ja maahantuojien lisäksi myös maatalousyrittäjille ja elintarvikkeita jalostavalle teollisuudelle. Kasvinsuojeluaineiden valikoiman vähäisyys voi johtaa jopa yksittäisten viljelykasvien kotimaan tuotannon loppumiseen tai vähenemiseen, kuten on jo käynyt öljykasvien tuotannossa. Myös valkuaiskasvien, kuten härkäpavun, viljely on Suomessa vaikeutunut sopivien kasvinsuojeluaineiden puutteen vuoksi.
Ilmastonmuutoksen myötä eri kasvitauti- ja tuholaisriskit kasvavat edelleen. Jotta muuttuviin kasvinsuojeluriskeihin voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti, on tärkeää varmistaa, että erityisesti muissa EU-maissa jo hyväksyttyjä ja toimiviksi koettuja kasvinsuojeluaineita voidaan ottaa myös Suomessa käyttöön tarvittaessa joustavasti. Kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen osalta EU:n jäsenvaltiot on tällä hetkellä jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. Suomi kuuluu pohjoiseen vyöhykkeeseen. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää lähtökohtaisesti kannatettavana komission ehdotusta, jonka mukaan EU:n katsottaisiin olevan yksi vyöhyke niiden kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyssä, jotka sisältävät ainoastaan biotorjuntatehoaineita tai vähäriskisiä tehoaineita. Valiokunta korostaa myös tarvetta edelleen tehostaa kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyä pohjoisen vyöhykkeen sisällä niissä tilanteissa, joissa yksi vyöhykkeen jäsenmaista on jo tehnyt valmisteen riskinarvioinnin.
Kasvinsuojeluaineen käytön määritelmä
Komissio ehdottaa, että sekä siemenen ja muun kasvien lisäysmateriaalin käsittely kasvinsuojeluaineella että käsitellyn siemenen kylvö ja lisäysmateriaalin istutus katsottaisiin kasvinsuojeluaineen käytöksi. Valtioneuvoston kannassa todetaan, että uudistus aiheuttaisi tältä osin lisää hallinnollista taakkaa, eikä ehdotus näin ollen ole linjassa komission yksinkertaistamistavoitteen kanssa. Esimerkiksi metsäpuiden taimet käsitellään metsätaimitarhalla hallituissa olosuhteissa koulutettujen ammattilaisten toimesta kasvinsuojeluaineilla ennen taimien siirtämistä uudistusaloille istutettaviksi. Jos myös istuttajat katsottaisiin kasvinsuojeluaineen ammattikäyttäjiksi, heiltä pitäisi edellyttää ammattikäyttäjän koulutusta ja tutkintoa. Tämä lisäisi hallinnollista taakkaa ja vaikeuksia saada riittävästi tutkinnon suorittanutta työvoimaa. Nykymenettely, jossa käsitellyn siemenen kylvöä tai lisäysmateriaalin istutusta ei lueta kasvinsuojeluaineen käytöksi, takaa kasvinsuojeluaineiden turvallisen käytön.
Torjunta-ainejäämäasetuksen muutokset
Torjunta-ainejäämäasetus määrittelee, miten asetetaan hyväksyttävät enimmäismäärät torjunta-aineiden jäämille kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa. Komissio pyrkii torjunta-ainejäämäasetuksen muutosehdotuksella yhtenäistämään tuontituotteille ja EU-tuotannolle asetetut kasvinsuojeluaineita koskevat tuotantostandardit. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin tätä kannatettavana. Komission ehdotus tuontitoleransseista luopumisesta tarkoittaisi, että EU:ssa vaarallisuutensa vuoksi kiellettyjä kasvinsuojeluaineita ei päästettäisi EU:hun myöskään tuontituotteissa. Ehdotus parantaisi EU:n kilpailukykyä kolmansista maista tuotavien tuotteiden kanssa niitä viljelykasveja sisältävien tuotteiden osalta, joita EU:ssakin viljellään. Muutos saattaisi kuitenkin aiheuttaa ongelmia eksoottisempien tuotteiden kaupalle, sillä tuontitoleranssit ovat olleet välttämättömiä eräille EU:n ulkopuolisille viljelykasveille, kuten kahville, kaakaopavuille, teelle ja mausteille. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että ehdotuksen toteuttamisessa hyödynnetään käynnissä olevaa komission vaikutusten arviointia.
Droonien käyttö kasvinsuojeluaineiden levityksessä
Komissio ehdottaa säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus myöntää poikkeus yleisestä kasvinsuojeluaineiden lentolevityskiellosta komission delegoidussa säädöksessä nimetyille droonityypeille. Kasvinsuojeluaineiden droonilevitys on tulevaisuuden kasvinsuojelutekniikkaa ja se mahdollistaa pienille aloille kohdennetut ruiskutukset vähentäen näin kasvinsuojeluaineiden kulkeutumista ympäristöön. Drooneilla voidaan ruiskuttaa myös hyvin märkiä peltoja tai ruiskutraktorin renkaissa helposti leviävien rikkakasvien valtaamia peltoja. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää valtioneuvoston tavoin helpotuksia nykyiseen tiukkaan kasvinsuojeluaineiden lentolevitystä koskevaan poikkeuslupamenettelyyn kannatettavina. Sallittujen droonityyppien määrittely on kuitenkin vaikea tehtävä alan nopean teknisen kehityksen vuoksi. Siksi tiukkaa droonityyppien määrittelyä ei ole tarkoituksenmukaista kirjata EU:n säädökseen, vaan jäsenmaille tulisi antaa mahdollisuus hyväksyä droonityypit kansallisesti, kuten valtioneuvoston kannassa todetaan.
Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että EU-sääntelyn tulee mahdollistaa kaikki ympäristön ja terveyden kannalta turvalliset tavat uuden ja olemassa olevan teknologian hyödyntämiseen maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Droonien lisäksi myös itseohjautuvat traktorit sekä istutus-, kitkemis- ja sadonkorjuurobotit ovat kehittyviä teknologioita, jotka parantavat maatalouden kestävyyttä ja tuottavuutta. Liian tiukka sääntely voi rajoittaa myös näiden teknologioiden käyttöönottoa ja hidastaa siten eurooppalaisen maatalouden uudistumista ja samalla myös heikentää tällaista teknologiaa kehittävien yritysten kilpailukykyä. Valiokunta pitää tärkeänä, että sääntelyn yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä jatketaan EU:ssa myös tältä osin.