Esityksen tausta ja tarkoitus

Kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018, jäljempänä tutkija- ja opiskelijalaki) muutosta koskevan esityksen lähtökohtana on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistumisen jälkeen sitä pidennetään kahteen vuoteen. Esitykseen on sisällytetty myös eräitä muita oleskelulupakäsittelyä sujuvoittavia ja nopeuttavia ehdotuksia. 

Hallituksen esitys linkittyy valtioneuvoston tavoitteeseen kolminkertaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Sivistysvaliokunta on koulutuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä (SiVM 19/2021 vp) todennut, että tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää tehdä opiskelijoiden pääsy Suomeen mahdollisimman yksinkertaiseksi. 

Hallituksen esitys tukee osaltaan Suomen kansainvälisen kasvun, kilpailukyvyn ja osaajien houkuttelun tavoitteita. Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuna jäljempänä 1. lakiehdotukseen esitetyin täsmennyksin.  

Opiskelua koskevan oleskeluluvan pituus

Esityksen mukaan oleskelulupa myönnetään jatkossa opiskelijalle koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajaksi nykyisen enintään kahden vuoden sijaan. Tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijan keskittyminen opintoihinsa ilman velvollisuutta hakea jatko-oleskelulupaa opintojen suorittamisen aikana. Sivistysvaliokunta kannattaa muutosta ja toteaa, että oleskeluluvan pituus voi toimia myös Suomen houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä kolmansista maista tulevien opiskelijoiden harkitessa eri opiskelumaavaihtoehtoja. 

Toimeentulovaatimus ja jälkivalvonta

Esityksen mukaan opiskelijan tulee esittää oleskelulupahakemuksessaan selvitys toimeentulosta yhdeltä vuodelta, vaikka lupa myönnetään pidemmäksi ajaksi. Toimeentulon tulee kuitenkin olla kunnossa oleskeluluvan koko voimassaolon ajan. Opiskelijan työnteko-oikeutta ehdotetaan samalla laajennettavaksi siten, että töitä saa tehdä keskimäärin 30 tuntia viikossa ja tasoittumisjaksona on kalenterivuosi. Valiokunta katsoo, että tuntimäärän korotus parantaa opiskelijan mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa ja vahvistaa osaltaan myös työelämäyhteyksiä. 

Tällä hetkellä pääpaino Maahanmuuttoviraston valvonnassa ajoittuu jatko-oleskeluluvan hakuvaiheeseen. Valvonta kohdistuu näin ollen siihen, miten myönnetyn oleskeluluvan edellytykset ovat sen voimassaoloaikana täyttyneet ja täyttyvätkö jatko-oleskeluluvan myöntämisedellytykset. Jatkossa Maahanmuuttoviraston valvonta tulee opiskelijoiden oleskelulupien osalta painottumaan jälkivalvontaan eli luvan voimassaoloaikaan. Maahanmuuttovirasto tulee kohdistamaan valvontaa sekä opiskelijan toimeentuloon että opintojen etenemiseen, jotta voidaan varmistua oleskeluluvan voimassaolon edellytysten täyttymisestä. Maahanmuuttovirastolla on valvontatehtävän suorittamiseksi laajat tiedonsaantioikeudet, ja se saa tietoja mm. opintojen etenemisestä oppilaitoksista rekisteriyhteyden avulla. 

Hallituksen esityksessä todetaan, että toimeentulon valvonnassa manuaalisen jälkivalvonnan merkitys korostuu ainakin alkuvaiheessa. Saadun selvityksen mukaan Maahanmuuttovirasto tulee valvomaan toimeentuloedellytyksen täyttymistä esimerkiksi pistotarkistuksin, rekisteritarkistuksin ja hakemusvaiheessa saatujen tietojen perusteella. Valiokunta pitää tärkeänä, että Maahanmuuttoviraston etukäteis- ja jälkivalvontatehtävään varataan riittävästi voimavaroja. Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esitykseen kirjattua suunnitelmaa toimeentuloa koskevan sääntelyn toimivuuden seurannasta. 

Työnhakulupa

Tutkija- ja opiskelijalain 10 §:n nojalla voidaan kolmannen maan kansalaiselle myöntää tutkimustoiminnan loppuunsaattamisen tai tutkinnon suorittamisen jälkeen oleskelulupa työnhakua tai yritystoimintaa varten. Tämän ns. työnhakuluvan voimassaoloaikaa ehdotetaan pidennettäväksi yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Luvan käyttömahdollisuutta ehdotetaan samalla joustavoitettavaksi siten, että lupaa voi hakea viiden vuoden sisällä edellisen oleskeluluvan päättymisestä ja että sen voi käyttää enintään kolmessa osassa. Sivistysvaliokunta kannattaa ehdotettua muutosta ja sen tavoitetta edistää koulutettujen ja osaavien maahanmuuttajien jäämistä ja kotoutumista Suomeen. 

Turvapaikanhakijat ja karkotuspäätöksen saaneet

Saadun selvityksen mukaan ns. tutkija- ja opiskelijadirektiivin (EU) 2016/801 kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä kansainvälistä suojelua hakeneet ja karkotuspäätöksen saaneet suljettiin epähuomiossa tutkija- ja opiskelijalain soveltamisalan ulkopuolelle, eivätkä he enää voineet hakea oleskelulupaa opiskelun perusteella toisin kuin muilla lupaperusteilla. Nyt ehdotettavalla säännöksellä asiantila muutetaan vastaamaan ennen vuoden 2018 syyskuuta vallinnutta tilannetta. Vuosina 2016—2018 oleskelulupia myönnettiin turvapaikanhakijoille opiskelun perusteella 8—14 kappaletta vuosittain. 

Ehdotuksen mukaan kansainvälistä suojelua hakeneiden ja karkotuspäätöksen saaneiden on mahdollista saada kansallinen oleskelulupa opiskelua varten, jos henkilö on hyväksytty tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun ja hän on suorittanut korkeakoulun edellyttämät maksut. Kansallisen oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on myös hakijan riittävä toimeentulo ja vakuutusturva. Oleskelulupa voidaan ulkomaalaislain nojalla jatkossakin jättää myöntämättä, jos ulkomaalaisen katsotaan vaarantavan esimerkiksi yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä. Kansalliseen oleskelulupaan ei liity direktiivissä säädettyjä oikeuksia eli esimerkiksi opiskelijoiden ja tutkijoiden EU:n sisäistä liikkuvuutta. 

Hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia ulkomaalaislain 9 lukuun, joka sisältää maasta poistamista koskevaa sääntelyä. Esityksellä ei näin ollen ole vaikutusta esimerkiksi karkottamista koskevaan päätöksentekoon tai jo tehdyn karkottamispäätöksen täytäntöönpanoon. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, ettei esityksellä ole tarkoitus vaikuttaa turvapaikkajärjestelmän kokonaisuuteen, sen perusperiaatteisiin tai järjestelmän toimivuuteen eikä maasta poistamista koskevaan kokonaisuuteen. 

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että oleskeluluvan voimassaolon edellytysten täyttymistä valvotaan ja että valvontatehtävään osoitetaan tarvittavat viranomaisresurssit. Tehokkaan ja kattavan valvonnan turvaamiseksi tarvitaan myös sujuvaa yhteistyötä eri viranomaisten välillä. 

Sääntelyn täsmentämistarve

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille tarve täsmentää tutkija- ja opiskelijalain 7 ja 7 a §:n 1 momentin sanamuotoja. Lakiehdotukseen sisältyvä termi ”tutkinto-opiskelija” voi antaa kuvan, että myös yliopistojen jatkotutkinto-opiskelijoille eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittaville on tarkoitus myöntää jatkossa oleskelulupa opiskelua varten. Jatkotutkinto-opiskelijoille on kuitenkin vakiintuneesti myönnetty lain 6 §:n mukainen tutkijan oleskelulupa, eikä tätä asiaintilaa ole tarkoitus muuttaa. Näin ollen valiokunta esittää 7 §:n 1 momentin ja 7 a §:n 1 momentin sanamuodon selkeyttämistä seuraavasti: 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 11 §:n 1 momentin mukaan ylempiä korkeakoulututkintoja. Edellä esitetty sanamuoto kattaa näin ollen yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen lisäksi ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.  

Tutkijoiden asema

Hallituksen esityksessä ehdotettavat muutokset kohdistuvat erityisesti opiskelijoiden oleskelulupakäytäntöihin. Tutkijoiden osalta muutokset kohdistuvat lähinnä tutkimustoiminnan päättymisen jälkeen myönnettävän oleskeluluvan pituuteen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että myös yliopistojen jatko-opiskelijoille tulisi myöntää jatkuva oleskelulupa koko opintojen ajaksi sen sijaan, että oleskeluluvan kesto rajataan kahteen vuoteen ja enintään työsuhteen kestoon. Samalla on huolehdittava siitä, ettei jatkotutkinto-opiskelijoiden oikeutta työntekoon rajoiteta. 

Kuten hallituksen esityksessä todetaan, tutkijoiden toimeentulo on usein sidottu lyhyisiin rahoituskausiin tai työsuhteisiin. Näin ollen ulkomaiset tutkijat ja heidän perheenjäsenensä joutuvat hakemaan oleskelulupaa usein, mikä on monelle epävarmuutta aiheuttava prosessi. Lupien uusiminen tarkoittaa myös, että hakemusmaksu tulee maksaa useasti. Lisäksi tutkijan työuralla on tyypillisesti eri mittaisia katkoksia niin suomalaisilla kuin kansainvälisilläkin osaajilla. Jälkimmäisten osalta Suomeen kotoutuminen vaikeutuu, jos tutkija ei voi järjestää Suomessa oleskelua työn ollessa väliaikaisesti katkolla. 

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että myös tutkijoiden ja heidän perheenjäsentensä lupakäytäntöjä muutetaan jatko-opintojen keston ja tutkimustyön ajalta joustavammiksi. Hallituksen esityksessä on todettu, että jatkotutkintoja suorittavien opiskelijoiden asemaa koskevien ehdotusten toteuttamismahdollisuutta ryhdytään selvittämään nyt käsiteltävänä olevaan esitykseen sisältyvien lainmuutosten tultua voimaan. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että jatkotutkinto-opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskeluluvan kestoon liittyvä säädösmuutosvalmistelu aloitetaan viipymättä ja että asiaa koskeva hallituksen esitys saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että asia voidaan käsitellä kuluvien valtiopäivien aikana.