Valiokunnan lausunto
TaVL
12
2015 vp
Talousvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 34/2015 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava valtiovarainvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
lainsäädäntöneuvos
Leo
Parkkonen
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Markku
Kinnunen
työ- ja elinkeinoministeriö
johtaja
Jukka
Leskelä
Energiateollisuus ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
WWF Suomi
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esityksen tavoitteena on lämmityspolttoaineiden (kevyt ja raskas polttoöljy, kivihiili, maakaasu ja nestekaasu) hiilidioksidiveroa korottamalla lisätä valtion tuloja ja ohjata samalla kulutusta biomassan ja vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön. Lisäksi ehdotetaan, että kaivostoiminta ja louhinta siirretään takaisín alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin. 
Talousvaliokunta on tarkastellut esityksen vaikutuksia energiapolitiikkaan ja elinkeinotoimintaan. Saadun selvityksen perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kiristyvän valtiontalouden fiskaaliset tarpeet talousvaliokunta pitää esitystä perusteltuna ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä. 
Hiilidioksidiveroon tehtävä korotus kohdistuu erityisesti kivihiilen ja öljyn polttamiseen, ja se on näin omiaan ohjaamaan kulutusta energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti vähäpäästöisempään suuntaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ohjaava verovaikutus kohdistuu näiltä osin myös päästökauppasektoriin, jonka osalta tavoitteena tulisi olla yhden ohjausinstrumentin, eli päästökauppajärjestelmän, käyttäminen. Ehdotuksella on lisäksi vaikutusta yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP) tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen kivihiilen käytön kallistuessa. Kivihiiltä korvaavat polttoaineet ovat käyttökustannuksiltaan kalliimpia, ja lisäksi osassa laitoksia kivihiilen korvaaminen edellyttäisi uusinvestointeja, jotka eivät nykyisen alhaisen sähkönhinnan vuoksi ole kannattavia. Asiantuntijakuulemisessa on todettu, että tämä saattaa johtaa kehitykseen, jossa CHP-tuotannon sijasta investoidaan pienemmän hyötysuhteen omaavaan erilliseen lämmöntuotantoon. Markkinoilta poistuisi tässä tilanteessa myös sähköntuotantoa ja samalla huoltovarmuutta turvaavaa säätövoimakapasiteettia. 
Talousvaliokunta pitää perusteltuna, että esitys saattaa kaivostoimintaa koskevan energiaverotuksen samaan kategoriaan muun vastaavan teollisuuden kanssa. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Talousvaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 21.10.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Kaj
Turunen
ps
varapuheenjohtaja
Harri
Jaskari
kok
jäsen
Harry
Harkimo
kok
jäsen
Lauri
Ihalainen
sd
jäsen
Katri
Kulmuni
kesk
jäsen
Eero
Lehti
kok
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Kristiina
Salonen
sd
jäsen
Hanna
Sarkkinen
vas
jäsen
Ville
Skinnari
sd
jäsen
Joakim
Strand
r
jäsen
Antero
Vartia
vihr
varajäsen
Sampo
Terho
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Tuula
Kulovesi
Eriävä mielipide
Perustelut
Hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoinen tavoite saavuttaa ilmastotavoitteet etupainotteisesti. Tämän kiitettävän tavoitteen mukaista on ohjata energiasektoria vähäpäästöiseen suuntaan ja pienentää ympäristölle haitallisten tukien määrää. Hiilidioksidiveron korotus on hyvä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hallituksen esityksen tavoitteena on lämmityspolttoaineiden (kevyt ja raskas polttoöljy, kivihiili, maakaasu ja nestekaasu) hiilidioksidiveroa korottamalla lisätä valtion tuloja ja ohjata samalla kulutusta biomassan ja vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön. Hallituksen tavoite on oikea ja esitetty hiilidioksidiveron korotus perusteltu. 
Turpeen energiakäyttöä kohdellaan verotuksellisesti hyvin eri tavalla kuin muita fossiilisia polttoaineita. Vaikka turpeen energiakäytöllä on paikallisesti työllistäviä vaikutuksia, on kuitenkin huomioitava myös turpeen ilmasto- ja ympäristövaikutukset, jotka ovat jopa kivihiilen luokkaa. Siksi turpeen erityiskohtelu ei ole pitkällä aikavälillä perusteltua ja verotusta olisi asteittain yhdenmukaistettava muiden suuripäästöisten energiamuotojen kanssa. 
Kaivostoiminta siirrettiin normaalin verokohtelun piiriin vasta vuoden 2015 alussa. Nyt hallitus esittää, että se siirrettäisiin vuonna 2017 takaisin alennetun sähköveron ja veronpalautusten piiriin. Tämä on poukkoilevaa politiikkaa, eikä siirto ole perusteltua. Suomessa ei ole erillistä kaivosveroa. Kaivostoiminnan normaalia sähköveroluokkaa voidaan pitää maksuna yhteisen kansallisomaisuutemme rikkauksien hyödyntämisestä. Kaivostoiminnan pitäminen korkeammassa sähköveroluokassa tuottaa arvion mukaan 27 miljoonaa euroa enemmän verotuloja vuosittain. Hallituksen esitys siis vähentää valtion verotuottoja. Parempaa elinkeinopolitiikkaa olisi suunnata nämäkin miljoonat mieluummin uusia innovaatioita ja elinkeinotoimintaa luovaan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuin olemassa olevan kaivostoiminnan suosimiseen. 
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että valtiovarainvaliokunta ottaa yllä mainitut näkökulmat huomioon. Lainmuutosta kaivosten sähköverotuksen alentamiseksi ei ole syytä tehdä, eli esitetty 2. lain 2 §:n muutos on syytä poistaa. Lisäksi olisi syytä ryhtyä valmistelemaan muutoksia turpeen verotuksellisen erityiskohtelun asteittaisesta poistamisesta. 
Helsingissä 21.10.2015
Hanna
Sarkkinen
vas
Antero
Vartia
vihr
Viimeksi julkaistu 29.10.2015 12:02