Talouden lyhyen aikavälin näkymät ovat pitkästä aikaa toivoa antavia. Kasvu on piristynyt, kun viennin veto on voimistunut ja tullut laajapohjaisemmaksi. Työttömyyden kasvu on taittunut. Pitkäaikaistyöttömyys on laskusuunnassa, vaikka se on edelleenkin huolestuttavan korkealla. Maailmankaupan kasvu, investointien piristyminen ja kilpailukykyä vahvistava työmarkkinaratkaisu ovat auttaneet Suomen vientinäkymiä ja työllisyyttä.
Vaikka suhdannetilanne on kohentunut, pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat epävarmat. Heikoilla kasvuluvuilla ei yksin saada aikaan työllisyyden ripeämpää kohentumista ja julkisen talouden vankistumista. Pidemmän aikavälin työllisyyden tukemiseen tarvitaan osaamis-, innovaatio- ja vientivetoisen kasvun tukemista sekä rakenteellisia uudistuksia.
TKI-toimi vaatii valtioltakin lisäpanostusta
Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaaleissa arvoketjuissa sivurooliin.
Korkean teknologian viennin kasvun turvaaminen olisi edellyttänyt rohkeampia toimia. Vaikka vienti ja sen myötä koko Suomen talous on lähtenyt hyvään kasvuun, pitää katseemme olla kauempana tulevaisuudessa.
Yrityksemme tarvitsevat uudistuakseen merkittäviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Teollinen murros — kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen — vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja menestyäksemme koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen olosuhteissa meidän on nopeasti muutettava tuotannon, kulutuksen, asumisen ja liikkumisen käytäntöjä nykyistä kestävämmiksi. Tämä rakennemuutos avaa Suomelle valtavia puhtaan ja energiatehokkaan teknologian mahdollisuuksia, mutta ilman huomattavia julkisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tämä potentiaali uhkaa jäädä hyödyntämättä. TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena. Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja budjettipanostuksia olisi nostettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen.
Olemme tällä hallituskaudella esittäneet joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin.
Palvelu- ja matkailuala kasvaa
Suomen matkailutulo voi kasvaa, kun kansainvälinen matkailijamäärä ja kulutus lisääntyvät. Matkailutuloa voidaan kasvattaa myös tuottamalla korkeakatteisia lisäarvopalveluita kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille. Maailman trendit tukevat Suomen matkailupotentiaalin kasvua. Matkailun kehittämisessä on keskeisen tärkeää varmistaa, etteivät kasvavat turistivirrat ja turismi-infrastruktuurin rakentaminen vaaranna luontoarvoja ja ympäristön kestävyyttä.
Matkailijoiden vaatimukset kasvavat. Kokonaisvaltaisten laadukkaiden elämysten toteuttaminen vaatii kaikilta toimijoilta pitkäjänteistä yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Toimialan pitää tuotteistaa ja hyödyntää myös nykyistä paremmin koko vuosi eikä vain kahta sesonkia.
Toimialan sisällä pienten toimijoiden kesken tehtävä yhteistyö on tärkeää, jotta matkaajille voidaan taata laaja ja kokonaisvaltainen palvelu sekä elämykset ja korkeatasoiset ohjelmapalvelut. Lisäksi tarvitaan myös kuntien ja valtion toimia, jotta laadukkaat ohjelmapalvelut toteutuvat.
Hyvät liikenneyhteydet ovat matkailulle välttämättömiä. Tieverkon laajuudella ja kunnolla on suuri merkitys matkailun alueelliselle kilpailukyvylle ja kehittämismahdollisuuksille. Tieverkon kehittämisessä ja kunnostuksessa tulee jatkossa huomioida teollisuuden ohella myös matkailun toimintaedellytysten vahvistaminen.
Rataverkko ei ole kaikilta osin ajanmukaisessa kunnossa. Ratojen sähköistystä pitää vauhdittaa ja suurten matkailukeskusten riittävät junayhteydet on varmistettava. Rannikko- ja sisävesiliikenteen hyödyntämistä matkailun yhteydessä on vahvistettava. Lentoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta välttämätöntä. Suomen alueellisen lentoliikenteen kehittäminen vaatii matkailun edistämisen kannalta vahvaa yhteistyötä mm. syöttöliikenteen sujuvoittamiseksi kotimaan lentoliikenteen, rautateiden ja maanteiden osalta. Matkailuala valmistautuu lisääntyvään kysyntään ja investoi voimakkaasti lähivuosina. Valtion ja kuntien tulisi yhdessä matkailuyritysten kanssa myös satsata vetovoimaisiin matkailukohteisiin, jotka pidentäisivät matkailijoiden viipymistä Suomessa. Suomen näkyvyyttä ulkomailla onkin parannettava entisestään ulkomaalaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi. Valtion tulee korottaa Visit Finlandin määrärahoja.
Osaavan työvoiman saanti alalle on elintärkeää. Uusien maiden matkailijamäärien kasvattaminen vaatii matkailualan koulutuksen vahvistamista kaikissa asteissa sekä koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämistä. Kielitaitovaatimukset tulevat kasvamaan.
Kierto- ja jakamistaloutta pitää vauhdittaa
Kierto- ja jakamistaloudesta on tehtävä hallituksen keskeinen kärkihanke, jonka kasvupotentiaali globaalisti on moninkertainen biotalouteen verrattuna. Suomessa perinteinen biotalous ja puun käyttö rajoittuvat pitkälti metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon, energian tuotantoon ja maatalouteen. Lähtökohtana pitää olla puun jalostaminen mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteeksi. Tarvitaan kunnianhimoinen visio kiertotalouden paremmasta hyödyntämisestä ja sen pohjalta. Kierto- ja jakamistalouden teeman tulisi olla vahvemmin hallituksen kärkihankkeissa. Laaja yhteistyö koskisi ministeriöiden lisäksi yrityksiä, kuntia, tutkimusinstituutioita, kotitalouksia ja kansalaisyhteiskuntaa. Sitran avulla laadittu kiertotalouden tiekartta ja toimenpideohjelma antoivat hyvän perustan jatkotyölle.
Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaana EU-komission suuntaan, mikä toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU-päätöksenteossa. Suomen tulisi myös ottaa aktiivinen rooli EU:n tulevien ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien valmistelussa. EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen patisti jo joulukuussa 2016 Suomea tavoittelemaan kiertotalouden kärkimaan asemaa, sillä Euroopassa mikään maa ei vielä ole noussut edelläkävijäksi.
Kierto- ja jakamistalouden tavoitteiden on läpäistävä koko elinkeino- ja talouspolitiikka sekä vaikutettava innovaatiorahoituksen ja julkisten investointien suuntautumiseen. Lainsäädännön pitää myös edistää kiertotalouden uusien ratkaisujen kaupallista toteuttamista.
Tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä
Yhtenä tukijärjestelmän tavoitteena tulee olla pitkän aikavälin kasvun tukeminen. Osana tätä tavoitetta yhteiskunnan tulee toimia erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisen mahdollistajana nykyistä tehokkaammin. Valmisteltavana oleva Business Finland tulisi tarjoamaan kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Sen yhteyteen tarvitaan kuitenkin toimija, joka kykenee joustavasti auttamaan pk-yrityksiä, joiden omat resurssit eivät riitä uusille markkinoille kasvamiseen. Tällaisen viennin "jalustayhtiön" tehtävänä olisi auttaa vientiyrityksiä hyödyntämään potentiaalisia uusia markkinoita nykyistä tehokkaammin. "Jalustayhtiö" tukisi pk-yritysten viennin markkinointiponnisteluja sekä tarjoaisi vientiyrityksille markkinoiden analyysipalveluita ja kontakteja kohdemaista.
Kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla vaatii ripeitä toimia
Työn ja työntekijöiden kohtaamishaasteet voivat muodostua ennakoimattomina kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia siksi, että ne vaativat useamman politiikan osa-alueen yhtäaikaisia ratkaisuja.
Työvoiman kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan yleensä niitä eroja, joita esiintyy työn kysynnän ja tarjonnan välillä. Syitä on useita, mutta yleensä kyse on seuraavista seikoista: Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita. Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista. Voimakas rakennemuutos on muuttanut ja muuttaa myös jatkossa ammattirakenteita.
Nyt pitäisi perustaa laajapohjainen työryhmä pohtimaan työvoiman kohtaanto-ongelmaa ja etsimään toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Työryhmän tarkoitus olisi arvioida pidemmällä aikavälillä kohtaantohaasteita kiinteästi työpaikka- ja rakennemuutosarvoihin perustuen. Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä olisi valmiina ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin esitykset voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan niiden toteuttamiseksi.
Keskeisenä lähtökohtana pitää olla negatiivisen rakennemuutoksen kääntäminen positiiviseksi mahdollisuudeksi. Tarvitaan positiivista alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä perheiden elämäntilanteiden parempaa huomioimista.
Työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tarvitaan mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen ja yritysten ja työnantajien parempaa sitoutumista ja tukea mm. asunnon saannissa ja työpendelöinnin tukemisessa.
Eri maakunnissa — uusien maakuntahallintojen myötä — tarvitaan kuntarajat ylittäviä elinkeino-, investointi- ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on yhtäaikainen haaste purettavaksi. Haaste tulee olemaan kasvava myös siksi, että väestönkasvu pääosin keskittyy kaupunkeihin ja maakunnallisiin keskuksiin.
Harmaan talouden torjuntatoimia pitää edistää
Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomelle tuntuvat menetykset veroissa ja maksuissa joka vuosi. Tämä heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Talousrikosten tekomahdollisuudet ja uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa.
On tärkeää ehkäistä verovilppiä ennalta, nostaa kiinnijäämisriskiä ja nopeuttaa viranomaisten valmiuksia puuttua rikosepäilyyn. Entistä vakavammat seuraukset ja rikoshyödyn tehokas takavarikointi lisäävät ohjelman tehoa.
Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Esimerkiksi veronumerokäytännön laajentamisella sekä tilaajavastuulain vaikuttavuuden parantamisella voitaisiin toteuttaa konkreettisesti harmaan talouden ja veronkierron torjuntaa. Lisäksi lainsäädäntömuutoksilla voidaan edelleen lisätä yrityksien vastuuta harmaan talouden torjunnassa.