Viimeksi julkaistu 9.5.2021 21.05

Valiokunnan lausunto VaVL 3/2019 vp E 45/2019 vp Valtiovarainvaliokunta Valtioneuvoston selvitys: Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston selvitys: Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä (E 45/2019 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitussihteeri Aleksi Kaakinen 
    valtiovarainministeriö
  • neuvotteleva virkamies Tuukka Taipale 
    valtiovarainministeriö
  • vanhempi neuvonantaja Päivi Tissari 
    Suomen Pankki
  • tutkija Antti Ronkainen 
    Helsingin yliopisto

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • työelämäprofessori Vesa Vihriälä 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Joulukuussa 2018 eurohuippukokous vahvisti toimintaohjeen yhteisen kriisinratkaisurahaston (Euroopan vakausmekanismin yhteyteen perustettavasta) yhteisestä varautumisjärjestelystä. Toimintaohjeessa jäsenvaltiot sitoutuivat poliittisesti varautumisjärjestelyn pääpiirteiden lisäksi kirjaukseen, jonka mukaan yhteinen varautumisjärjestely otetaan aikaistetusti käyttöön, mikäli vuonna 2020 toteutettava riskien vähentämisarvio osoittaa riittävää edistystä. Edelleen jäsenvaltiot sitoutuivat kirjaukseen, jonka mukaan pyritään löytämään sopimus rajatuista muutoksista vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehtyyn valtiosopimukseen.  

Euroryhmän puitteissa on valmisteltu muutoksia vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehtyyn valtiosopimukseen. Valtioneuvosto saattaa neuvottelutilanteen eduskunnan käsiteltäväksi käsittelyssä olevalla kirjelmällä.  

Asian valmistelu euroryhmän puitteissa on kesken, eikä yhtä konkreettista ja selkeää pohjaesitystä täsmällisistä sopimusmuutoksista toistaiseksi ole olemassa. Kirjelmässä esitellään kolme mahdollista menettelyä aikaistusten toteuttamiseksi. Esitetyt tiedot perustuvat valmisteluvaiheessa käytettävissä oleviin tietoihin ja kirjelmän laatijoiden parhaaseen arvioon neuvottelutilanteesta.  

Valtioneuvoston kanta

Hallitusohjelman mukaan Suomi toimii aktiivisesti pankkiunionin viimeistelemiseksi ottaen huomioon pankkien riskitasot. Viimeistään ensi vuonna Euroopan komissio esittää arvionsa riskien vähenemisestä. Suomi arvioi tällöin myös itsenäisesti riskien vähenemistä ja on tämän arvion pohjalta valmis harkitsemaan sekä yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa, että vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahastoosuuksien yhdistämisestä tehdyn valtiosopimuksen muuttamista. Suomi tavoittelee sopimusta muutettaessa mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää ratkaisuvaihtoehtoa. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Käsittelyssä olevassa kirjelmässä on kyse jo sovitun pankkiunionin viimeistelystä vahvistamalla pankkien kriisinratkaisukehikkoa sekä yhteisen varautumisjärjestelyn mahdollisesta aikaistetusta käyttöönotosta. Kirjelmässä esitellään sopimuksen muuttamista koskeva neuvottelutilanne ja siihen liittyviä vaihtoehtoisia toimintamalleja.  

Pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamisesta sovittiin joulukuussa 2013, minkä jälkeen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn valtiosopimuksen määräykset saatettiin voimaan Suomessa valtioneuvoston asetuksella (SopS 88/2015) tammikuussa 2016. Sopimuksessa määrätään pankeilta kerättävien vakausmaksujen siirrosta yhteisen kriisinratkaisurahaston eri rahasto-osuuksiin ja rahasto-osuuksien vaiheittaisesta yhdistämisestä vuoden 2023 loppuun mennessä.  

Pankkien rahoitukseen perustuvan kriisinratkaisujärjestelmän tueksi on sovittu julkisin varoin rahoitettavasta yhteisestä varautumisjärjestelystä. Euroopan vakausmekanismin yhteyteen perustettu järjestely otetaan käyttöön vuoden 2024 alussa, minkä myötä järjestelmän rahoituskyvyn arvioidaan noin kaksinkertaistuvan.  

Joulukuussa 2018 jäsenvaltiot sitoutuivat poliittisesti kirjaukseen, jonka mukaan yhteinen varautumisjärjestely otetaan aikaistetusti käyttöön, mikäli vuonna 2020 toteutettava pankkien riskien vähentämisarvio osoittaa riittävää edistystä. Euroopan komission on tarkoitus esittää tämä arvio ensi keväänä.  

Valtioneuvoston selvityksestä ei käy ilmi, minkälaista riskitason vähentämistä Suomi edellyttää, mutta riskien pienentäminen ohjaa joka tapauksessa Suomen suhtautumista pankkiunionin viimeistelyyn ja euroalueen integraatioon. Tämä perustuu mm. hallitusohjelmaan, jonka mukaan Euroopan pankkien riskitasot vaikuttavat Suomen kantaan pankkiunionin kehittämisestä.  

Valiokunta pitää pankkiunionin kehittämistä tärkeänä, mutta korostaa, että varautumisjärjestely voi toteutua aikaistetusti vain, jos pankkijärjestelmän riskit ovat todellisuudessa pienentyneet ja samalla riskien hallinta vahvistunut. Pelkkä riskien vähentymiseen tähtäävän lainsäädännön ja muun regulaation edistyminen ei ole siten riittävää, vaan tarvitaan myös näyttöä pankkien taseiden korjaantumisesta. Jos selvitystyössä huomataan systeemitason riskien kohonneen, on tärkeä vauhdittaa pankkiunionin kehittämistä.  

Valiokunta pitää siksi keskeisenä, että ensi keväänä laadittava riskiarvio perustuu läpinäkyvään ja puolueettomaan tarkasteluun. Tämän lisäksi myös Suomen on pystyttävä arvioimaan itsenäisesti riskien vähenemistä ja vasta tämän arvion pohjalta harkittava varautumisjärjestelyn aikaistamista. Riskien vähenemisen tulee olla todellista ja kokonaisuuden kannalta riittävää.  

Kriisinratkaisun periaatteisiin kuuluu, että veronmaksajat eivät joudu vastuuseen syntyneistä tappioista ja toiminnan uudelleen järjestelyn kustannuksista, vaan sijoittajavastuun mukaisesti ensisijaisesti pankin osakkeenomistajat ja velkojat. Vasta toissijaisena ratkaisuna voidaan turvautua kriisinratkaisurahastoon, jonka käyttö on tiukasti ehdollista. Varautumisjärjestelyn on tarkoitus toimia viimesijaisena rahoituslähteenä tilanteessa, jossa etukäteen rahastoidut varat eivät riitä kriisinratkaisun toteuttamiseen. Kriisinratkaisurahaston ja yhteisen varautumisjärjestelyn kautta annettava rahoitus peritään myöhemmin täysimääräisesti takaisin pankeilta.  

Sopimuksen muuttamiseen liittyvät taloudelliset vaikutukset koskettavat näin ollen ensisijaisesti pankkisektoria, koska pankit rahoittavat yhteisen kriisinratkaisurahaston vakausmaksuilla. Sopimuksen muuttamisen nettovaikutusta suomalaiselle pankkisektorille ja sen asiakkaille on kuitenkin vaikea arvioida. Vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, kuinka usein rahastoa käytettäisiin suomalaisen pankin kriisinratkaisuun verrattuna pankkiunionin muihin pankkeihin. 

Valtioneuvoston kirjelmässä on arvioitu sopimusmuutokseen liittyviä vaihtoehtoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia. Esitetyn arvion mukaan sopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Johtopäätöksenä todetaan, että varautumisjärjestelyn mahdollinen aikaistaminen olisi yksinkertaisinta ja selkeintä tehdä joko muuttamatta vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehtyä sopimusta tai tukemalla yhteisen kriisinratkaisurahaston lopputilan aikaistamista kuitenkin siten, että se ajoittuu mahdollisimman lähelle aiemmin sovittua vuoden 2024 alkua.  

Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen ja katsoo, että suomalaisten pankkien kannalta on tärkeää, että siirtymäaika käytetään mahdollisimman tehokkain toimin riskien vähentämiseen ja pankkisektorin valvonnan yhdenmukaistamiseen. Vaikka yhteisvastuu antaisikin lisää liikkumavaraa tilanteessa, jossa merkittävä suomalainen luottolaitos joutuisi kriisinratkaisun kohteeksi, ei ole kuitenkaan syytä lisätä riskiä, että suomalaiset pankit joutuvat vastaamaan toisessa maassa toteutuvan kriisin kustannuksista.  

VALIOKUNNAN LAUSUNTO

Valtiovarainvaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 26.11.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Johannes Koskinen sd 
 
jäsen 
Anders Adlercreutz 
 
jäsen 
Tarja Filatov sd 
 
jäsen 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
jäsen 
Timo Heinonen kok 
 
jäsen 
Vilhelm Junnila ps 
 
jäsen 
Heli Järvinen vihr 
 
jäsen 
Esko Kiviranta kesk 
 
jäsen 
Jari Koskela ps 
 
jäsen 
Elina Lepomäki kok 
 
jäsen 
Markus Lohi kesk 
 
jäsen 
Pia Lohikoski vas 
 
jäsen 
Raimo Piirainen sd 
 
jäsen 
Jussi Saramo vas 
 
jäsen 
Sari Sarkomaa kok 
 
jäsen 
Sami Savio ps 
 
jäsen 
Iiris Suomela vihr 
 
jäsen 
Pia Viitanen sd 
 
jäsen 
Ville Vähämäki ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Hellevi Ikävalko  
 

ERIÄVÄ MIELIPIDE /ps

Perustelut

Valtioneuvoston selvityksessä: Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä E 45/2019 vp on kyse pankkiunionin syventämisestä ja kriisinratkaisurahaston aikaistetusta käyttöönotosta. 

Perussuomalaiset vastustavat pankkien yhteisvastuuta mahdollisen pankkikriisiin kustannuksista ja erityisesti vararahoitusjärjestelmän käyttöönoton kiirehtimistä. Ehdotettujen muutosten myötä pankkisektorin yhteisvastuu aikaistuisi aikaisemmin sovitusta eli vuoden 2024 alusta ja näin ajallisesti rajatusti lisää kansallisen pankkisektorin riskejä, jotka liittyvät kotimaisen ja muiden jäsenvaltioiden pankkisektorien taloudellisten asemien välisiin eroihin. 

Pankkiunionimaiden pankkisektorien kuntoerot ovat todella merkittävät. Esimerkiksi Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista on lähes 40 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 1,6 prosenttia. 

Perussuomalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti myös mahdolliseen valtiosopimuksen muuttamiseen. Esillä olleet valtiosopimuksen muutosehdotukset merkitsisivät ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien takia. Asiantuntija-arvioiden mukaan maksut voivat yltää sataan miljoonaan euroon. 

Edellä mainituin perustein perussuomalaiset vastustavat ehdotettuja muutoksia valtiosopimukseen, koska ne tulevat lisäämään suomalaisten pankkien maksuvelvoitteita. Perussuomalaiset torjuvat myös ehdotuksen vararahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta.  

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 26.11.2019
Ville Vähämäki ps 
 
Vilhelm Junnila ps 
 
Jari Koskela ps 
 
Sami Savio ps