Hallituksen esityksen tavoitteena on saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan EU:n eläinterveyssäännöstön ja valvonta-asetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimuksia. Vuonna 2021 voimaan tulleen eläinterveyssäännöstön siirtymäjärjestelyjen mukaisesti lemmikkieläinasetusta sovelletaan 21.4.2026 asti, mistä lähtien lemmikkieläinten muiden kuin kaupallisten siirtojen eläinterveysehtoihin aletaan soveltaa eläinterveyssäännöstön VI osaa. Hallituksen esityksessä esitetään muutoksia eläintautilakiin ja lakiin eläinten sekä eräiden tavaroiden tuontivalvonnasta. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että niin kansanterveyden ja eläintautien leviämisen estämisen kuin lemmikkieläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että lemmikkien liikkumista maasta toiseen säädellään ja seurataan tarkkaan. Käsiteltävänä olevalla esityksellä ei ole arvioitu olevan merkittäviä negatiivisia tai positiivisia vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä esitettävin vähäisin muutoksin. 

Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että Suomessa lemmikkieläinten muiden kuin kaupallisten siirtojen valvonta kuuluu Tullin ja Ruokaviraston tehtäviin. Tulli valvoo lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja Euroopan unionin ulkopuolelta ja lemmikkieläinten kaupallisia sekä muita kuin kaupallisia siirtoja Euroopan unionin jäsenvaltioista saavuttaessa. Ruokavirasto valvoo Euroopan unionin ulkopuolelta kaupallisesti tuotavia lemmikkieläimiä ja lisäksi Ruokavirastolla on sisämarkkinoilla rinnakkainen valvontatoimivalta. Euroopan unionin ulkopuolelta saavuttaessa lemmikkieläin ja sen asiakirjat on aina esitettävä Tullille tarkastettavaksi. EU:n jäsenvaltiosta saavuttaessa Tulli voi tarkastaa lemmikkieläimen ja sen asiakirjat. Tullilta saatujen tietojen mukaan Tulli tarkasti vuonna 2024 yhteensä 14 747 lemmikkieläintä ja puutteita siirron ehdoissa todettiin näistä 291 eläimellä. Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä, että Tullilla ja Ruokavirastolla on riittävät resurssit lemmikkieläinten siirtoja koskevan lainsäädännön valvontaan. Resurssien turvaamiseksi tulee myös selvittää mahdollisuutta valvontakustannusten perimiseen valvonnan kohteelta valtion makuperustelain mukaisesti. 

Esityksessä eläintautilakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että Ruokavirasto tai Tulli voi tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden välisiä siirtoja koskevia vaatimuksia on rikottu, myös itse toimeenpanna eläimen lopettamisen tai tuotteen hävittämisen toimijan kustannuksella. Ehdotettu muutos selkeyttää eläintautilain tulkintaa, ja on myös yhdenmukainen eläinten hyvinvoinnista annetun lain sääntelyn kanssa. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että eläintautien torjunnan kannalta voidaan nähdä riskejä siinä tilanteessa, että vastuu toimenpiteistä on vain eläinten tai tuotteiden omistajilla tai haltijoilla. Erityisesti rabies eli raivotauti muodostaa vakavan ja kansanterveyttä uhkaavan riskin ja tautia esiintyy myös joissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Myös afrikkalaisen sikaruton rajoitusvyöhykkeeltä siirrettyyn sian- tai villisianlihaan, jota ei ole asianmukaisesti merkitty tai jolta puuttuvat vaadittavat asiakirjat, liittyy konkreettinen riski tämän eläintaudin leviämisestä Suomeen. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että viranomaisten toimivallan tulee olla selkeästi määritelty vakavien eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Lisäksi viranomaisten tulee huolehtia riittävästä lainsäädännön vaatimuksia koskevasta neuvonnasta ja ohjeistuksesta siten, että myös tieto maahantuloon vaadittavista asiakirjoista on helposti saatavilla. 

Hallituksen esityksessä eläintautilain lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja koskevia asetuksenantovaltuuksia ehdotetaan tarkistettavaksi eläinterveyssäännöstön ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisiksi. Maa- ja metsätalousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan asetuksenantovaltuuksien soveltamisala säilyy ennallaan lukuun ottamatta EU:n ulkopuolisista maista siirrettäviä koiran-, kissan- ja fretinpentuja, joiden osalta eläinterveyssäännöstö ei enää mahdollista raivotautirokotuksia koskevien poikkeuksien myöntämistä. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa tätä poikkeusmahdollisuuden poistumista on pidetty hyvänä. Kuten edellä on todettu, tulee raivotaudin leviäminen Suomeen kaikin keinoin pyrkiä estämään. 

Kun hallituksen esitys annettiin, lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja koskevien eläinterveyssäännöstöä täydentävien säännösten käsittely EU:ssa oli vielä kesken. Tämän jälkeen komissio on hyväksynyt kaksi delegoitua asetusta lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin siirtoihin sovellettavien eläinterveyttä koskevien vaatimusten ja valvonnan osalta. Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa lakiehdotukseen tehtäväksi hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana täsmentyneen EU-lainsäädännön vuoksi tarpeelliset tekniset muutokset, jotka on kuvattu tarkemmin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa.