Valiokunnan mietintö

Esityksen tavoitteena on kehittää erityisesti iäkkäiden perhehoitoa. Esitys liittyy ikäihmisten kotihoidon kehittämisen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeeseen sekä omaishoitolain uudistamiseen. Muutosten tavoitteena on osaltaan yhdessä kärkihankkeen toimenpiteiden kanssa vakiinnuttaa perhehoito osaksi iäkkäiden hoidon palvelujärjestelmää.  

Hankkeisiin ja lainmuutosten täytäntöönpanoon osoitetaan sekä hankerahoitusta että pysyviä voimavarojen lisäyksiä. Perhehoidon kehittämisen lisäkustannukseksi on hallituksen esityksessä arvioitu 20,4 miljoonaa euroa vuositasolla. Kalliimman hoidon korvautumisella omais- ja perhehoidolla tavoitellaan esityksen mukaan merkittäviä kustannussäästöjä. Uudistusten vaikutuksesta lisääntyvä perhehoito tuo kunnille ensi vuonna noin 7 miljoonan euron säästön ja sen arvioidaan kasvavan noin 30 miljoonaan euroon vuonna 2020, jolloin perhehoidossa olevien ikäihmisten määrän arvioidaan nousevan lähes 1 500 henkilöön. 

Perhehoitoa pyritään lisäämään kehittämällä perhehoitojärjestelmän ehtoja ja kannustimia. Perhehoitajan palkkiota korotetaan ja perhehoitajien oikeutta vapaapäiviin lisätään. Kaikki ehdotetut muutokset koskevat toimeksiantosuhteista perhehoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään perhehoitajien työnohjauksen ja täydennyskoulutuksen sisällöllistä kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus vaikuttaa jatkossa myös perhehoidon järjestämis- ja valvontavastuiden määräytymiseen. Valiokunta pitää tärkeänä perhehoitajien sosiaaliturvan ja lakisääteisten vapaiden kehittämistä sekä perhehoidon laadun vahvistamista parantamalla perhehoidon tukea hallituksen esityksen mukaisesti. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna. 

Esityksessä ehdotetaan nostettavaksi perhehoitajien vähimmäishoitopalkkio 775 euroon hoidettavaa henkilöä kohti. Lisäksi oheishuoltajuutta koskevaa sääntelyä kootaan samaan yhteyteen siten, että oheishuoltajalle maksettavaa rahallista korvausta koskevan sääntelyn yhteyteen lisättäisiin viittaus lain 10 §:n mukaiseen toimeksiantosopimukseen. Tällöin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti oheishuoltajaksi määrätylle henkilölle voidaan tarvittaessa järjestää hoitopalkkion ja kulukorvausten lisäksi muita perhehoitolain mukaisia palveluja ja tukitoimia.  

Toimeksiantosuhteisten perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään vähintään yhdestä arkipäivästä kahteen vuorokauteen sellaista kalenterikuukautta kohti, jolloin hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Esityksellä myös täsmennetään säännöstä siten, että jatkossa vapaa määriteltäisiin vuorokautena aiemman arkipäivän sijaan. Joissain kunnissa aiempaa muotoilua on tulkittu siten, että arkipäivä on lyhyempi ajanjakso kuin vuorokausi, jolloin vapaata ei tarvitse järjestää täysinä vuorokausina.  

Vapaan määrästä voidaan jatkossakin sopia toisin toimeksiantosopimuksessa. Erityisesti iäkkäiden ja kehitysvammaisten perhehoidossa useat kunnat tarjoavat jo nykyisin merkittävästi nykyistä vähimmäismäärää laajempaa vapaamahdollisuutta. 

Valiokunta toteaa, että hoitopalkkioiden nostaminen, palvelujen ja tukitoimien vahvistaminen sekä vapaiden lisääminen ovat omiaan lisäämään perhehoitoa ja tukemaan perhehoitajien jaksamista.  

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 a § perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksista. Kunnan tulee järjestää päätoimiselle toimeksiantosuhteiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen joka toinen vuosi ja muille toimeksiantosuhteisille perhehoitajille tarvittaessa. Lisäksi kunnan on tarvittaessa järjestettävä perhehoitajalle hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. 

Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan paitsi hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tekee perhehoitoon liittyviin erityiskysymyksiin perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö, kuten terveydenhoitaja. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 1 kohdan perusteella.  

Esityksen mukainen päätoimisten perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastus on perhehoitajille vapaaehtoinen. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitajaa, joka ei ole perhehoitoperheen ulkopuolella ansiotyössä eikä näin ollen myöskään työterveyshuollon piirissä. Valiokunta pitää säännöllisten hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämistä näille perhehoitajille perusteltuna, jotta mahdollisiin perhehoitajan hyvinvointia tai perhehoidon sijoitusta koskeviin riskitekijöihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  

Ehdotetussa 15 a §:ssä on esityksen perustelujen mukaan tarkoitus säätää sosiaali- ja terveyspalveluista eikä ainoastaan sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista. Valiokunta ehdottaa säännöksen sanamuodon täsmentämistä esityksen perustelujen mukaiseksi.  

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan päätoimisten perhehoitajien toimintaedellytyksiä parannetaan myös siten, että hoidettavien enimmäismäärää nostetaan kuuteen, mikä nykytilannetta paremmin mahdollistaa molempien vanhempien toimimisen päätoimisena perhehoitajana. Perusteluissa todetaan tämän parantavan ja ylläpitävän perhehoidon saatavuutta sijaishoitomuotona. 

Voimassa olevan perhehoitolain 7 §:n mukaan perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Ehdotetun uuden 2 momentin mukaan hoidettavien enimmäismäärä on pääsäännöstä poiketen kuitenkin enintään kuusi henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on 6 §:n 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus.  

Hoidettavien määrästä voidaan lisäksi poiketa voimassa olevan 9 §:n nojalla, jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Erityisenä syynä enimmäismäärästä poikkeamiseen pidetään myös lähinnä tilannetta, jossa hoidettavat ovat täysi-ikäisiä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät poikkeamisen mahdolliseksi. Hoidettavien määrä on kuitenkin säännöksen mukaan suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.  

Perhekodissa hoidettavien enimmäismäärän nostaminen koskee myös lasten perhehoidon järjestämistä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan mukaan muun muassa kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun ensisijaisuus ilmaistaan myös muun muassa lastensuojelulain keskeisissä periaatteissa ja sijaishuoltopaikan valintaa koskevissa säännöksissä. Hallituksen esitys ei sisällä lapsivaikutusten arviointia. Esityksen vaikutusarvioinnissa olisi ollut tärkeää huomioida eri ikäryhmät ja niiden erilaiset tarpeet, mukaan lukien sijoitettujen lasten erityiset tarpeet, jotka syntyvät lapsen sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä taustatekijästä, kuten kulttuuri- tai kielitaustasta. Valiokunta toteaa, että vaatimus lapsivaikutusten arvioinnista perustuu edellä mainittuun YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.  

Valiokunta korostaa, että perhehoitoon sijoittamisesta päätettäessä tulee perhehoitolain ja muiden asiakkaan asemaan vaikuttavien säännösten perusteella ottaa ensisijaisesti huomioon sijoitettavan henkilön etu. Lapsen ja nuoren sijoittaminen perhehoitoon on lastensuojelun erityisosaamista vaativa prosessi. Kunnan tehtävänä on varmistaa perhekodin kokonaistilanne ja valmiudet hoitaa kaikkia perhekodin lapsia heidän etunsa mukaisesti. Perhehoitajalla ei ole oikeutta tiettyyn määrään hoidettavia, vaan perhehoidon sijoituksista päättää jatkossakin kunta. Sijoitusta tehtäessä on syytä ottaa huomioon, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko hän saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Hoidettavien enimmäismäärän nostamisen mahdollistava lain muutos ei siis automaattisesti tarkoita jokaisen perhekodin osalta sitä, että hoidettavia olisi enemmän kuin neljä. Hoidettavien määrä on edelleen suhteutettava lain 9 §:n mukaisesti perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.  

Perhehoitolain säätämisen yhteydessä on täsmennetty sekä perhehoitajien ilmoitusvelvollisuutta että perhehoidon valvontaa koskevia säännöksiä. Perhehoitajan on ilmoitettava perhehoidossa tapahtuneista muutoksista sekä sijoituksen tehneeseen kuntaan että siihen kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee (21 §). Ilmoitusvelvollisuus koskee muun muassa hoidettavien määrässä tapahtuvia muutoksia. Säännösten mukaan ei siten voi syntyä tilannetta, jossa esimerkiksi hoidettavien määrässä tapahtuisi muutoksia sijoituksen tehneen kunnan tietämättä. Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu perhehoitolain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana tarvitsemansa sijoituskunnan järjestämät palvelut ja tukitoimet. Sekä sijoituksen tehnyt kunta että perhekodin sijaintikunta voivat tarvittaessa tehdä perhekodissa tarkastuskäynnin (22 §). 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lasten ja perheiden muutosohjelman yhteydessä osana lastensuojelun kehittämistyötä luodaan uudenlaiset palvelu- ja toimintamallit lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön sekä sijaishuollon ohjaukseen ja valvontaan. Kehittämistyö koskee myös perhehoitoa.  

Eduskunta on perhehoitolain säätämisen yhteydessä hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään hallituksen seuraavan perhehoitolain vaikutuksia eri väestöryhmiin ja perhehoidon eri muotoihin sekä sitä, miten perhehoito vaikuttaa kuntien kustannuskehitykseen. Valiokunta toteaa, että ehdotettujen perhehoitolain muutosten vaikutuksia on syytä seurata samassa yhteydessä.