Valtiontalouden tasapainottamiseen tarvittavien säästöjen aikaansaamiseksi sekä julkisten menojen hillitsemiseksi esityksessä ehdotetaan muutoksia yleisen asumistuen sekä eläkkeensaajan asumistuen määräytymiseen. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan yleisen asumistuen perusteita tarkistetaan niin, että yleisen asumistuen menot alenevat vuositasolla 25 miljoonaa euroa toimeentulotukimenojen kasvu mukaan lukien. Hallitusohjelman mukaan muutokset asumistuen perusteisiin tehdään vuositarkistusten yhteydessä.  

Yleinen asumistuki

Valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen liittyen yhteensä 22 miljoonan euron yleisen asumistuen säästöt ehdotetaan toteutettaviksi asumismenojen perusomavastuuosuutta korottamalla ja soveltamalla vuonna 2016 samaa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärää kuin vuonna 2015. Vuositasolla säästö on 37 miljoonaa euroa. Enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ei vaikuta etuudensaajien asumistuen tasoon, mutta asumistuen taso ei seuraa mahdollista vuokran nousua, jos asumismenot ovat korkeat.  

Yleisen asumistuen saajien lukumäärä ja määrärahan tarve ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2009 alkaen asumistukeen tehtyjen uudistusten, asumismenojen nousun ja erityisesti työttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvun vuoksi. Vuonna 2014 asumistukimäärärahan käyttö oli 54 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009. Vastaavana aikana tuensaajien lukumäärä kasvoi 27 prosenttia ja keskimääräinen tuki 18 prosenttia. Kelan tuoreimman tilaston mukaan lokakuussa 2015 yleistä asumistukea sai jo 231 409 ruokakuntaa, joihin kuului yhteensä 434 543 henkilöä.  

Yleinen asumistuki kattoi vuonna 2014 keskimäärin 49 prosenttia asumismenoista. Yleisestä hintatason vakaudesta huolimatta vuokrat ovat kasvaneet tasaisesti. Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät eivät tälläkään hetkellä vastaa vuokratasoa, koska yli 70 prosentilla yleisen asumistuen saajista enimmäisasumismenot ylittyvät. Ylitys on keskimäärin 124 euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ylärajan korottamatta jättämisen laskennallinen vaikutus tuen tasoon on nykyisin katon ylittävillä keskimäärin 12 euroa ja uusilla ylittäjillä keskimäärin 8 euroa. Ehdotettu muutos koskee niitä, joilla on korkea vuokra. Näitä on yli kaksi kolmasosaa tuen saajista. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevilla asumisen enimmäismenojen jäädytys pääsääntöisesti korvautuu kokonaan toimeentulotuella. 

Yleinen asumistuki on 80 prosenttia hyväksyttävän asumismenon ja perusomavastuun erotuksesta. Perusomavastuu on tällä hetkellä 40 prosenttia niistä tuloista, jotka ylittävät täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulorajan. Esityksessä ehdotetaan, että yleisen asumistuen perusomavastuuosuuden tulosidonnaisuutta kiristetään. Perusomavastuun korottaminen 40 prosentista 42 prosenttiin koskee vuonna 2016 noin 105 000 tuensaajaa, joilla asumistuen taso alenee keskimäärin 9 euroa kuukaudessa. Vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat ovat tulot. Tulosidonnaisuuden kiristämisen vuoksi tuen ulkopuolelle jää noin 1 900 nykyistä tuensaajaa, joiden keskimääräinen tuki on ollut noin 25 euroa kuukaudessa. Valiokunta huomauttaa, että yleisen asumistuen perusomavastuuosuuden korottaminen ei koske kaikista pienituloisimpia eli työmarkkinatuen saajia, joita on lähes puolet asumistuen saajista.  

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistuki on korvaustasoltaan yleistä asumistukea korkeampi, ja asumistuessa määritellyt kohtuulliset asumiskustannukset ovat lähempänä tosiasiallista vuokratasoa kuin yleisessä asumistuessa. Esityksen mukaan eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavien asumismenojen enimmäismäärää ei koroteta asumismenojen muutosta vastaavasti vuonna 2016. Muutos vähentää eläkkeensaajien asumistuen menoja vuositasolla 9 miljoonalla eurolla.  

Kelan tuoreimman tilaston mukaan lokakuussa 2015 eläkkeensaajan asumistukea sai jo 195 580 henkilöä. Asumismenojen enimmäismäärän ylittää nyt noin 20 prosenttia eli 45 000 eläkkeensaajan asumistukea saavista, ja keskimääräinen ylitys on noin 88 euroa. Muutoksen myötä arviolta 10 000 tuensaajalla entisten lisäksi enimmäisasumismenot ylittyvät ensi vuonna. Laskennallinen vaikutus tuen tasoon on nykyisin katon ylittävillä keskimäärin 15 euroa ja uusilla ylittäjillä keskimäärin 7,5 euroa kuukaudessa. Tuen määrän muutos koskee niitä, joilla on korkeat asumismenot. 

Asumisen tukien kehittämisestä

Asumisesta aiheutuvia kustannuksia korvataan nykyisin neljän eri etuusjärjestelmän kautta. Yleinen asumistuki on tarkoitettu helpottamaan pienituloisia ruokakuntia asumismenoissa. Yleistä asumistukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon samoin kuin eläkkeensaajan asumistukea, jota maksetaan eläkkeensaajalle, joka asuu yksin tai puolison kanssa. Opintotuen asumislisää voi saada opiskelija. Opiskelijan asumismuoto ja perhesuhteet ratkaisevat, kuuluuko hän asumislisän vai yleisen asumistuen piiriin. Lisäksi asevelvollisille maksetaan erillistä asumisavustusta. Eri järjestelmät ovat tasoltaan ja määräytymisperusteiltaan erilaiset. Huomattava osa eläkeläisistä ja opiskelijoista kuitenkin on jo nyt yleisen asumistuen piirissä. Toimeentulotukijärjestelmä osaltaan vielä täydentää sitä asumisesta aiheutuvaa toimeentulovajetta, jota ensisijaiset etuusjärjestelmät eivät kata. 

Sosiaaliturvan uudistamista valmistellut Sata-komitea (STM:n selvityksiä 2009:62) ehdotti, että asumistukijärjestelmiä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan vaiheittain. Sen mukaan asumistuen hallinnollinen tehokkuus paranisi merkittävästi, jos järjestelmiä lähennettäisiin toisiinsa. Komitean mielestä lopullisena tavoitteena tulisi olla koko asumistukijärjestelmän selkeyttäminen. Komitea piti tarpeellisena, että selvitystyötä järjestelmien yhdistämiseksi jatketaan. 

Asumisen kustannukset ovat yleisesti nousseet. Lisäksi väestön ikääntyminen nostaa jatkossakin eläkeläisten asumiseen tarvittavan yhteiskunnan tuen määrää. Tutkimusten mukaan myös asumistuen taso heijastuu jossain määrin vuokratasoon. Valiokunta toteaa, että asumisen hintaan kasvukeskuksissa tulee pyrkiä vaikuttamaan kasvattamalla eri keinoin asuntojen tarjontaa. Nykyisessä haastavassa valtiontaloudellisessa tilanteessa olisi etsittävä tapoja edistää kohtuuhintaista asumista, jotta asumisen kalleus ei muodostuisi työvoiman liikkuvuuden ja siten työllisyyden kasvun esteeksi. 

Lainvalmistelun taso

Hallituksen esitys on valmisteltu pikaisella aikataululla, eikä sen valmistelussa ole voitu tavanomaiseen tapaan pyytää lausuntoja tahoilta, joita lakiehdotus koskee. Esityksestä ei ole ehditty myöskään tekemään asianmukaista vaikutusten arviointia. Esityksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu vain osittain. Aikataulun tiukkuuden vuoksi ei ole voitu tehdä arvioita muutosten vaikutuksista eri tulotasoilla olevien kotitalouksien toimeentuloon ja kokonaistilanteeseen ottaen huomioon muut etuusjärjestelmiin samanaikaisesti tehtävät muutokset.  

Esityksen vaikutuksia kuntien menoihin ei myöskään ole arvioitu. Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen lisää toimeentulotuen saajien määrää ja toimeentulotukimenoja. Lisäksi asumistuessa hyväksyttävä vuokrataso jää yhä enemmän jälkeen siitä vuokratasosta, joka toimeentulotukea myönnettäessä on katsottu tarpeellisen suuruiseksi. Tilapäiseksi tarkoitetulla toimeentulotuella paikataan pitkäaikaisesti ensisijaisten etuuksien puutteita. Esityksessä olisi tullut arvioida paitsi asumismenojen enimmäisrajan myös perusomavastuun korottamisen vaikutuksia toimeentulotuen asiakkuuksiin sekä muutosten kokonaisvaikutuksia kuntien sosiaalitoimessa tarvittavien henkilöresurssien määrään. 

Valiokunta toteaa, että valtioneuvostossa tulee jatkossa paremmin varmistua siitä, että ehdotettava sääntely on lainvalmistelun keskeiset laatuvaatimukset täyttävää ja että asian eduskuntakäsittelylle jää riittävästi aikaa.  

Toimeenpano

Valiokunta ilmaisee huolensa uudistuksen toimeenpanoon varatun ajan lyhyydestä, vaikkakaan Kelan ei tarvitse tarkistaa kaikkia tukia niin, että uusia laskentaperusteita sovellettaisiin jo tammikuun alusta alkaen. Lainmuutoksen voimaan tullessa maksussa olevan asumistuen maksamista jatketaan vanhojen säännösten mukaisesti, kunnes tuki seuraavan kerran tarkistetaan tai lakkautetaan asumistukilain 27 ja 29 §:n perusteella. Uusiin hakemuksiin, tuen tarkistuksiin ja lakkautuksiin Kelan pitää soveltaa muutettavaa lakia 1.1.2016 alkaen. Toimeenpanosta tulee aikataulun tiukkuudesta huolimatta huolehtia Kelassa niin, etteivät asumistukia koskevat ratkaisut ruuhkaudu.