Esityksessä ehdotetaan, että opintotuen muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, jolloin opintoetuuksien muutoksenhaku siirtyy sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että työttömyysturvaa koskevat lainvoimaisten päätösten niin sanotut poistoasiat ratkaistaan kolmen henkilön ratkaisukokoonpanossa nykyisen viiden henkilön ratkaisukokoonpanon sijaan sekä useita teknisluonteisia muutoksia sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun lakiin (1299/2006), opintotukilakiin (65/1994) ja koulumatkatukilakiin (48/1997). Esityksessä ehdotetaan myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä annetun lain (738/2009) eli niin sanotun lepäämislain voimassaolon jatkamista vuoden 2027 loppuun. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomana. Myös sivistysvaliokunta on lausunnossaan (SiVL 9/2025 vp) kannattanut ehdotusta opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistämisestä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. 

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan yhdistämisen tavoitteena on tehostaa muutoksenhakulautakuntien toimintaa, vahvistaa opintoetuuksien muutoksenhakumenettelyn yhdenmukaisuutta tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön kanssa ja selkeyttää muutoksenhakulautakuntia koskevaa lainsäädäntöä. Esityksen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukainen sivistyshallinnon selkeyttämiseen ja keventämiseen tähtäävä virastorakenteen uudistus. Keskeinen syy ehdotetun muutoksen tekemiselle on se, että opintotuen muutoksenhakulautakunnassa ei ole ollut käytössä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) edellyttämää asianhallintaohjelmaa. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa tulee turvata opintotukijärjestelmää ja koulutusjärjestelmää koskeva asiantuntemus. Esityksen mukaan opintotuen muutoksenhakulautakunnan henkilöstö siirtyy sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan nykyistä vastaaviin tehtäviin ja myös opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan virka siirretään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja hän toimii sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa päätoimisena puheenjohtajana. Ylijohtajan, johtajien, sivutoimisten puheenjohtajien ja muutoksenhakulautakunnan jäsenten kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että osaamisvaatimukset kattavat myös nykyisen opintotuen muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävät asiat. Valiokunta korostaa esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa (s. 24) todettua lähtökohtaa siitä, että opintotuen muutoksenhakulautakunnan yhdistyessä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan tulee mahdollisesti uusien nimitettävien lakimiesjäsenten perehtyneisyyden osalta painottaa opintotukietuuksiin perehtyneisyyttä. Valiokunta painottaa myös, että muutoksenhakulautakuntien yhdistymisellä ja opintoetuuksiin liittyvän asiantuntemuksen siirtymisellä voi olla myönteinen vaikutus opiskelijoiden toimeentulon kokonaisuuden huomioimiseen muutoksenhaussa, koska sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa käsitellään jo nyt monia opiskelijoidenkin saamiin etuuksiin liittyviä asioita. 

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa Kansaneläkelaitoksen etuuksiin liittyvät lainopilliset asiat ratkaistaan kolmijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksi lakimiesjäsentä tai lakimiesjäsen ja lääkärijäsen, mutta ei niin kutsuttua maallikko- tai intressijäsentä vastaavasti kuten nykyisin opintotukiasioiden muutoksenhakulautakunnan kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Sivistysvaliokunnan tavoin sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna ehdotusta ratkaista opintotukiasiat kolmijäsenisessä lainopillisessa kokoonpanossa, koska valtaosa opintotukeen liittyvistä asioista on luonteeltaan lainopillisia. Valiokunta pitää lisäksi tarkoituksenmukaisena, että opintoetuuksien ratkaisutoiminnassa noudatetaan vastaavaa ratkaisutoimintaa kuin muiden Kansaneläkelaitoksen etuuksien ratkaisutoiminnassa. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa esityksessä todettua tavoitetta siitä, että muutoksenhakulautakuntien yhdistämisellä pyritään osaltaan pitämään valitusten käsittelyajat kohtuullisina. Valiokunta pitää myös opiskelijoiden oikeusturvan edistämisen kannalta tarkoituksenmukaisena, että jatkossa kaikki Kansaneläkelaitoksen maksamien etuuksien muutoksenhaku on järjestetty yhdenmukaisesti. Valiokunta korostaa sivistysvaliokunnan tavoin, että muutoksesta tulee tiedottaa opintotukiasiakkaille selkeästi ja tehokkaasti. 

Muutoksenhakulautakuntien yhdistämisen lisäksi esityksessä ehdotetaan, että työttömyysturvaa koskevat lainvoimaisten päätösten niin sanotut poistoasiat ratkaistaan kolmen henkilön ratkaisukokoonpanossa nykyisen viiden henkilön ratkaisukokoonpanon sijaan. Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös voidaan ylimääräisessä muutoksenhaussa poistaa, jos päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen. Tällä hetkellä vain työttömyysturvaosastossa poistoasiat ratkaistaan viiden henkilön kokoonpanossa ja sosiaalivakuutusosastossa ja sairausvakuutusosastossa kaikki poistohakemukset ratkaistaan kolmen henkilön kokoonpanossa. Valiokunta pitää perusteltuna, että kaikki sosiaaliturvaetuuksien poistoasiat käsitellään samanlaisissa kokoonpanoissa. Lisäksi valiokunta pitää sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan suurten tapausmäärien vuoksi tärkeänä, että ratkaisutoimintaan liittyviä menettelyjä kevennetään ja sujuvoitetaan. Kolmen ratkaisijan kokoonpanoon siirtyminen mahdollistaa myös asiantuntijaosaamisen suuntaamisen valitusasioiden käsittelyyn. 

Valiokunta pitää myös tarkoituksenmukaisena lepäämislain voimassaolon jatkamista vuoden 2027 loppuun. Laki on tällä hetkellä voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan käynnissä hallitusohjelmakirjaukseen liittyen valmistelu nykyisen lepäämislain korvaamiseksi uudella työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovituksen mallilla. Lepäämislain jatkaminen vuoden 2027 loppuun saakka mahdollistaa sen, että nykyiset säännökset ovat voimassa vielä korvaavan lainsäädännön valmistelun ajan.