Yleistä
Ehdotetuilla lakimuutoksilla toteutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta ammattipätevyysdirektiivin edellyttämät muutokset, joilla ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmää kehitetään ja ammattihenkilöiden siirtymistä jäsenmaasta toiseen helpotetaan. Kielitaitoa ja hälytysmekanismia koskevien säännösten tavoitteena on edistää potilasturvallisuutta ja vahvistaa potilaan ja asiakkaan asemaa terveydenhuollossa.
Ammattipätevyysdirektiivin mukaiset eri tunnustamisjärjestelmiin liittyvät yksityiskohtaiset säännökset on hyväksytty eduskunnassa ammattipätevyyden tunnustamista koskevan uuden yleislain (
HE 22/2015 vp) käsittelyn yhteydessä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain säännösten ohella ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain säännöksiä noudatetaan täydentävinä.
Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin ehdotetaan sisällytettäviksi säännökset eurooppalaisesta ammattikortista, osittaisesta ammatinharjoittamisoikeudesta sekä hälytysjärjestelmästä. Täydennyskoulutusvelvoitetta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että se sisällöltään vastaa direktiivin tarkoitusta kannustamisesta jatkuvaan ammatillisen kehittymiseen.
Ammattikortti ja hälytysmekanismi
Eurooppalaisella ammattikortilla tarkoitetaan sähköistä todistusta komission hallinnoimassa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (Internal Market Information System, IMI-järjestelmä). Todistus osoittaa, että ammattihenkilö on täyttänyt kaikki vaadittavat edellytykset palvelujen tarjoamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa väliaikaisesti ja satunnaisesti tai että ammattihenkilön ammattipätevyys on tunnustettu vastaanottavaan valtioon sijoittautumista varten.
Aiemmin hyväksyttyyn ammattipätevyyden tunnustamislakiin sisältyy kattavat säännökset ammattikortin hakemisesta ja myöntämisestä sekä toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä ja velvollisuuksista silloin, kun Suomen toimivaltainen viranomainen päättää ammattikortin myöntämisestä ja muun muassa silloin, kun viranomainen tarkistaa IMI-tiedostoon sisältyvien tietojen oikeellisuutta. Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin ehdotetaan viittaussäännöstä tunnustamislakiin. Euroopan unionin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU 2015/983) mukaan ammattikortti otetaan käyttöön sairaanhoitajan, proviisorin ja fysioterapeutin ammateissa.
Toimivaltaisen viranomaisen on hälytysmekanismin kautta ilmoitettava muille jäsenvaltioille terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuteen kohdistuvista turvaamistoimenpiteistä. Vastaavasti viranomainen saa sähköisesti tiedon muiden jäsenmaiden hälytysjärjestelmään tekemistä ilmoituksista.
Valiokunta toteaa, että sähköisen asioinnin lisääntyminen ja eurooppalaisen ammattikortin käyttöönotto ovat omiaan helpottamaan toisista jäsenvaltioista tulevien ammattihenkilöiden hakeutumista Suomeen töihin ja lisäämään työvoiman saatavuutta. Hälytysjärjestelmä puolestaan lisää varmuutta siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilölle määrätty kielto tai rajoitus tulee Suomen viranomaisten tietoon. Valiokunta yhtyy myös perusteluissa esitettyyn näkemykseen siitä, että tämä mahdollistaa henkilön ammattitoimintaan puuttumisen tarvittaessa ja siten edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon asiakkaan asemaa ja oikeutta hyvään hoitoon. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että osittaisen ammattiharjoittamisoikeuden saaneiden ammattihenkilöiden toiminnan valvominen on hankalaa, koska koulutusten osaamisalueissa on eroja eri jäsenmaiden välillä.
Kielitaitovaatimus
Nykyisin kielitaidon osoittaminen on voitu vaatia vain EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä ennen ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämistä. Valiokunta piti voimassa olevan säännöksen säätämisen yhteydessä tärkeänä, että ammattipätevyysdirektiivin toimeenpanossa arvioidaan myös EU/ETA-valtioista tulevien ammattihenkilöiden kielitaidon varmistamisen edellyttämät säädösmuutostarpeet (
StVM 45/2014 vp).
Ehdotetun 8 b §:n mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi perustellusta syystä vaatia toisen EU- tai ETA-maan kansalaista osoittamaan riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksenä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Valvira voi toimivaltaisena viranomaisena päättää tällaisissa tapauksissa kielitaidon osoittamisesta ennen kuin pääsy ammattiin myönnetään.
Valiokunta yhtyy esityksen perusteluissa esitettyyn näkemykseen siitä, että kielitaito on keskeinen osa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitaitoa ja tärkeä osa potilasturvallisuutta. Riittävä kielitaito on välttämätön potilaiden ja asiakkaiden kanssa työskentelyn lisäksi muun muassa asiakas- ja potilastietojen dokumentoinnissa sekä ammattihenkilöiden ja potilaiden välisessä yhteistyössä. Eri tehtävissä työskentelevät henkilöt tarvitsevat kuitenkin käytännössä eritasoista kielitaitoa.
Valvontatoiminnassa on havaittu, että puutteellinen kielitaito liittyy yleensä muihin ammattitoiminnan asianmukaisuudessa havaittuihin puutteisiin. Voimassa olevan lain 26 §:n mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on jo nykyisin toimivalta päättää seuraamuksista muun muassa kielitaitoa koskevan 18 a §:ssä säädetyn velvoitteen laiminlyömisestä osana muuta ammattitoiminnan asianmukaisuuden valvontaa ja vaatia esimerkiksi kielitaidon osoittamista. Samoin voidaan puuttua julkisen terveydenhuollon toimintaan, jos kansanterveystyön tai erikoissairaanhoidon toteuttamisessa havaitaan potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia. Lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa määräyksen puutteiden korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta.
Voimassa olevan 18 a §:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Pykälään ehdotetun uuden 2 momentin mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee varmistua siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilön kielitaito on hänen tehtäviensä edellyttämällä riittävällä tasolla. Valiokunta toteaa, että säännöksen täydentäminen lakiehdotuksen mukaisesti työnantajan velvollisuudella varmistua kielitaidosta parantaa merkittävästi potilasturvallisuutta terveydenhuollossa. Valiokunta ehdottaa direktiivin muutosten toimeenpanon seurannasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).
Kaksoislaillistuksen poistaminen
Ammattipätevyysdirektiivin edellyttämien muutosten lisäksi lakiin ehdotetaan muutosta, jolla korjattaisiin vuonna 2011 lääkäreiden kaksoislaillistuksen purkamisen yhteydessä syntynyt epäkohta. Ennen lakimuutosta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto laillisti lääkärin ensimmäisen kerran, kun hän oli suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon, jolloin lääkäri sai harjoittaa ammattia ainoastaan toisen laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Toisen kerran lääkäri laillistettiin sen jälkeen, kun hän oli suorittanut perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen, minkä jälkeen hän sai harjoittaa lääkärin ammattia itsenäisesti. Lakimuutoksen jälkeen lääkärit laillistetaan vain kerran, ja he saavat laillistuksen jälkeen oikeuden harjoittaa ammattia itsenäisesti. Kaksoislaillistuksen poistamista koskevaan lakiin ei sisältynyt säännöksiä niiden tilanteiden varalta, joissa henkilö oli aloittanut lääkärinkoulutuksen toisessa EU- tai ETA-maassa ennen lain voimaantuloa tai välittömästi sen jälkeen.
Ammattipätevyysdirektiivin nojalla henkilölle voidaan myöntää Suomessa oikeus harjoittaa lääkärin ammattia ulkomailla suoritetun tutkinnon perusteella, kun hänellä on muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja. Tämä on joissakin maissa edellyttänyt tutkintotodistuksen lisäksi tutkinnon jälkeisen harjoittelun suorittamista. Ne henkilöt, jotka aloittivat viimeistään kaksoislaillistuksen voimaantulovuonna lääketieteen opinnot toisessa EU- tai ETA-maassa, jossa tutkinnon lisäksi edellytetään ammatillisen harjoittelun suorittamista ammattioikeuden myöntämisen ehtona, eivät enää ole voineet suorittaa käytännön harjoittelua Suomessa. Ongelma on koskenut lähinnä Puolassa ja Tanskassa opiskelleita, jotka eivät ole voineet suorittaa harjoittelua opiskelumaassaan. Valiokunta katsoo hallituksen esityksen mukaisesti, että henkilöillä on tuolloin ollut oikeutettuja odotuksia sen suhteen, että opinnot tuottavat ammatinharjoittamisoikeuden. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä.
Valiokuntakäsittelyssä on tullut esiin, että lääketiedettä EU-maissa opiskelevien suomalaisten määrä on viime vuosina kasvanut. Valiokunta pitää tärkeänä, että laillistamiskäytäntöjen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta jatkossa tarkastellaan sen arvioimiseksi, onko EU-maissa opintonsa suorittavien käytännön harjoittelun suorittamista koskevia säännöksiä tarpeen muuttaa.
