Hallituksen esityksellä muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevaa lainsäädäntöä (HE 241/2020 vp, EV 111/2021 vp) uudistuksen toimeenpanossa ilmenneiden täsmentämistarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä kannatettavana. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksessa on kyse sekä toiminnallisesti että lainsäädännöllisesti mittavasta uudistuksesta, ja on tärkeää, että toimeenpanossa ilmenevät lainsäädännön muutostarpeet toteutetaan tukemaan uudistuksen sujuvaa toteutusta. Valiokunta esittää seuraavassa eräitä yleisempiä näkökohtia sekä joitain täsmennystarpeita ehdotettuihin muutoksiin.  

Hyvinvointialueen tiedonsaantioikeus sekä asiakirjojen siirto hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle

Hallituksen esityksessä 1. lakiehdotuksen (voimaanpanolaki) 13 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan hyvinvointialueella on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja silloin, kun tiedot ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon ja palvelujen jatkuvuuden sekä hoitoon ja palveluun liittyvien yksilökohtaisiin sopimuksiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. 

Voimaanpanolain 64 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että myös pelastustoimen asiakirjat siirtyvät hyvinvointialueille siltä osin kuin asiakirjat koskevat vuoden 2004 alusta syntyneitä asiakirjoja. Lisäksi ehdotetaan tarkennettavaksi, että siirto ei koske arkistoituja asiakirjoja. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Jotta asiakirjojen siirto voi tapahtua tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, ehdottaa valiokunta, että 64 §:ää täydennetään hyvinvointialueiden mahdollisuudella sopia siitä, minkä hyvinvointialueen vastuulle asiakirjat siirretään silloin, kun kuntayhtymän palveluyksiköt sijaitsevat usean hyvinvointialueen alueella.  

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 64 §:n 1 momentti ei kata kuraattorien asiakirjoja, kun kuraattoripalvelu on kuulunut sivistystoimen palveluihin. Valiokunnan näkemyksen mukaan on perusteltua täydentää säännöstä siten, että myös opiskeluhuollossa syntyneiden kuraattorien asiakirjat siirtyvät hyvinvointialueille.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota siihen, että asiakirjojen siirtoa koskeva sääntely edellyttää yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. Saadun selvityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa on tehty sopimus projektista, jossa toteutetaan asiakirjojen siirtoon liittyvä ohjeistus ja tuki. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä ohjeistus ja tuki toteutetaan mahdollisimman pikaisesti, jotta turvataan asiakirjojen siirron sujuvuus ja oikea-aikaisuus hyvinvointialueita perustettaessa. 

Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että asiakirjojen siirtämiseksi olisi toiminnallisesti järkevää digitoida ne asiakirjat, joita hyvinvointialue tarvitsee operatiivisessa toiminnassaan. Digitoinnin jälkeen suurin osa analogisista asiakirjoista voitaisiin hävittää. Valiokunnan käsityksen mukaan lakiehdotus ei estä digitointia. Digitointia ei kuitenkaan ole saadun selvityksen mukaan syytä säätää toimijoille velvoitteeksi, vaan sitä voidaan edistää toimijoiden resurssien puitteissa. 

Tukipalveluja koskeva siirtymäsäännös

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden siirtymäaika, jolloin hyvinvointialueella on mahdollisuus ostaa kunnilta tukipalveluja ja kunnalla mahdollisuus myydä sen tuottamia tukipalveluja hyvinvointialueelle, jos kunta on tuottanut niitä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ennen uudistuksen voimaantuloa (1. lakiehdotus 69 a §). Kunnalla ei siirtymäaikana ole velvollisuutta yhtiöittää toimintaansa kuntalain (410/2015) 126 §:n perusteella. Hyvinvointialue voi ostaa tukipalvelut kunnalta hankintalain estämättä, jos hankinta alittaa hankintalain 26 §:n mukaiset EU-kynnysarvot. 

Valiokunta pitää tukipalvelujen yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa siirtymäsäännöstä erittäin tarpeellisena. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotettu siirtymäsäännös ratkaisee tukipalvelujen tuottamiseen liittyviä ongelmia vain euromääräiseltä arvoltaan rajatuissa tapauksissa. Tämä johtuu siitä, että kunnissa ja kuntayhtymissä nykyisin keskitetysti tuotettavien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien tukipalvelujen arvo valtaosassa tapauksia ylittää mainitun EU-kynnysarvon, jolloin ehdotettua siirtymäsäännöstä ei näissä tapauksissa voida soveltaa. Myös vuoden siirtymäajan on katsottu eräissä lausunnoissa olevan liian lyhyt, ja sitä on esitetty pidennettäväksi.  

Valiokunta yhtyy lausunnoissa esitettyyn kritiikkiin euromääräisen kynnysarvon rajauksesta. Saadun selvityksen mukaan kansallisella lainsäädännöllä ei kuitenkaan voida poiketa hankintadirektiivillä säädetyistä EU-kynnysarvoista.  

Siirtymäajan pidentämisen osalta valiokunta toteaa, että siirtymäajassa on otettu huomioon tarve turvata palvelujen jatkuvuus sekä uudelleenjärjestelyjen edellyttämä riittävä aika. Tukipalvelujen uudelleenjärjestelyt ovat väistämättömiä, ja siirtymäajan pidentäminen myöhentäisi näitä väistämättömiä toimenpiteitä ja vähentäisi hyvinvointialueiden tarvetta tehdä alueiden näkökulmasta tähän liittyviä pysyviä ja pitkäkestoisia välttämättömiä ratkaisuja. Näin ollen valiokunta ei ehdota siirtymäajan pidentämistä.  

Ympäristöterveydenhuolto

Esityksen 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi voimaanpanolain 65 §:n 4 momenttia tekemällä siihen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan rahoitukseen sekä virkaeläinlääkärin asemaan liittyvät tarvittavat täsmennykset.  

Esityksen mukaan hyvinvointialue rinnastetaan momentissa mainittua lainsäädäntöä sovellettaessa kuntaan silloin, kun hyvinvointialue hoitaa tehtäviä sopimuksen perusteella. Vastaavan kaltainen säännös sisältyy voimassa olevaan momenttiin, mutta täsmennyksen myötä hyvinvointialue rinnastetaan kuntaan myös valtion maksamien korvauksien ja valtiolle perittävien suoritemaksujen osalta. 

Ehdotetun muutoksen myötä hyvinvointialueeseen virkasuhteessa oleva eläinlääkäri rinnastetaan kunnaneläinlääkäriin. Rinnastus kattaa paitsi lainsäädännön mukaisen toimivallan käytön ja velvollisuudet, myös oikeuden periä maksuja hoitamiensa eläinten omistajilta tai haltijoilta. 

Valiokunta pitää ehdotettuja täsmennyksiä kannatettavina. Esitetty muutos sujuvoittaa vuoden 2023 alussa hyvinvointialueille siirtyvien ympäristöterveydenhuollon yksiköiden siirtymää selkeyttämällä vastuusuhteita. Muutos täsmentää virkaeläinlääkärien asemaa hyvinvointialueilla, kun hyvinvointialueeseen virkasuhteessa oleva eläinlääkäri rinnastetaan kunnaneläinlääkäriin. Valiokunnan näkemyksen mukaan muutoksella myös vähennetään hallinnollista taakkaa niin, ettei eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan laskutusta ja valtion maksamia korvauksia tarvitse kierrättää kuntien kautta, vaan korvaukset maksetaan suoraan hyvinvointialueille. Esitys yksinkertaistaa laskutusta ja korvausten maksua, kun yksi väliporras poistuu.  

Ensihoitokeskuksen tehtävät

Terveydenhuoltolain 46 §:ssä säädetään ensihoitokeskuksen tehtävistä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan pykälän 1 momentin 4 kohtaa muutettavaksi muotoon, jonka mukaan yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen tehtävä on vastata lääkärihelikoptereiden lääketieteellisestä toiminnasta yhteistyöalueella ja sovittaa toiminta yhteen muiden ensihoitokeskusten kanssa valtakunnallisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi (5. lakiehdotus). Hallituksen esityksen mukaan (s. 17) ensihoitokeskuksen lääkärihelikopteritoimintaa koskevia velvoitteita koskevat muutokset vastaavat jo olemassa olevaa asiantilaa, ja osin kyse on pykälän terminologian saattamisesta vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lainsäädäntöä, joten ehdotetuilla muutoksilla ei esityksen mukaan olisi itsenäisiä vaikutuksia. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useat lausunnonantajat esittivät kritiikkiä kyseistä sääntelyä kohtaan. Ehdotettuun sääntelyyn on katsottu liittyvän useita tulkintaepäselvyyksiä. Epäselvyyttä on aiheutunut ensinnäkin siitä, millä taholla on järjestämisvastuu ensihoitokeskukselle säädettävistä tehtävistä. Lausuntojen perusteella myös valtion, valtionyhtiön (FinnHEMS Oy), hyvinvointialueen, yhteistyöalueen sekä ensihoitokeskuksen välinen työnjako on epäselvä. Lisäksi asiantuntijakuulemisissa on todettu, että ehdotetun sääntelyn mukainen sanamuoto koskee vain lääkärihelikoptereiden lääketieteellistä toimintaa, mikä merkitsisi merkittävää rajausta hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että lakimuutos selkeyttää vastuuta ja työnjakoa suhteessa FinnHEMS Oy:n lentotoimintaan. FinnHEMsin tehtävänä on toteuttaa lääkärihelikoptereiden lentotoiminnan infrastruktuuri. Yhtiö ei siten vastaa ensihoidon lääketieteellisestä toiminnasta. 

Sen sijaan hallituksen esityksessä ehdotettu sanamuoto on valiokunnan näkemyksen mukaan omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä vastuun jakautumisessa ensihoitokeskuksen ja hyvinvointialueiden välillä. Säännöksessä käytetty ilmaisu "ensihoitokeskus vastaa…" jättää epäselväksi sen, onko ensihoitokeskukselle tarkoitus säätää sen tehtävistä järjestämisvastuuta, joka lähtökohtaisesti kuuluu hyvinvointialueille. Myös kysymys siitä, millä taholla on työnantajalle kuuluva vastuu ensihoitokeskuksen toiminnoista, on herättänyt valiokunnan asiantuntijakuulemisissa epäselvyyttä. 

Valiokunta toteaa, että terveydenhuoltolain 46 §:ssä säädetty ensihoitokeskus ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan rakenne, jonka kautta ensihoitoon liittyviä toimintoja erityisvastuualueilla, jatkossa yhteistyöalueilla, organisoidaan. Näin ollen ensihoitokeskuksella ei valiokunnan käsityksen mukaan voi olla järjestämisvastuuta tai myöskään siihen kuuluvaa työnantajavastuuta kyseisistä tehtävistä. Valiokunta toteaa, että järjestämisvastuu ensihoidosta on terveydenhuoltolain 39 §:n mukaan sairaanhoitopiireillä ja jatkossa hyvinvointialueilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 36 §:n mukaan yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus valtuustokausittain. Yhteistyösopimuksessa yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on sovittava hyvinvointialueiden työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta muun ohella ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisessä ja ensihoidon sovittamisessa yhteen muun toiminnan kanssa. Sopijaosapuolina ovat siten ensihoidosta järjestämisvastuussa olevat hyvinvointialueet.  

Hallituksen esityksessä ehdotetun terveydenhuoltolain 46 §:n 1 momentin 2 kohdan sanamuotoa on edellä todetun perusteella valiokunnan näkemyksen mukaan syytä täsmentää siten, että ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata yhteistyösopimuksessa sovitulla tavalla lääkärihelikoptereiden lääketieteellisestä toiminnasta yhteistyöalueella ja sovittaa toiminta yhteen muiden ensihoitokeskusten kanssa valtakunnallisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Samalla jo voimassa olevaan 46 §:n 1 momentin 2 kohdan säännökseen on tarpeen tehdä vastaava lisäys, koska myös se on vastaavalla tavoin suhteessa järjestämisvastuuseen epäselvä.  

Valiokunta painottaa, että jatkovalmistelussa on tarpeen huolellisesti arvioida sekä tässä yhteydessä että yleisemminkin, olisiko termin "vastata" sijaan syytä käyttää muunlaista ilmaisua silloin, kun sillä ei tarkoiteta järjestämisvastuuta, jotta ei syntyisi epäselvyyttä siitä, millä taholla on järjestämisvastuu. 

Lääkärihelikopteri-termi

Valiokunta toteaa lisäksi, että sääntelyssä käytetty termi "lääkärihelikopteri" voi osaltaan aiheuttaa epäselvyyttä siitä, sovelletaanko sääntelyä kaikkeen FinnHEMS Oy:n ensihoitopalveluja tuottavaan helikopteritoimintaan. Hallituksen esityksessä (s. 18) todetaan, että "Lapin helikopteri ei ole lääkärihelikopteri, koska sen miehistönä on ensihoitajia, ei lääkäreitä." Hallituksen esityksestä ei kuitenkaan ilmene, että Lapissa toimiva FinnHEMS Oy:n helikopteri haluttaisiin sulkea pois nyt ehdotetun lain soveltamisalasta.  

Ensihoitopalvelusta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (585/2017) 8 §:ssä käytetään ilmaisua "lääkäri- ja lääkintähelikopterit".  

Saadun selvityksen mukaan FinnHEMS Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. FinnHEMSin omistajaohjaus on keskitetty sosiaali- ja terveysministeriöön valmiusyksikköön. FinnHEMS tuottaa yliopistollisille sairaanhoitopiireille ja Lapin sairaanhoitopiirille ensihoidon ilmailupalveluja, lääkäriautoyksiköitä, päivystystukikohtapalveluja, informaatiopalveluja sekä lääkäriä avustavia ensihoitajan palveluja. FinnHEMSin rahoitus tulee valtionapuna suoraan valtion budjetista. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon yhtiö. 

Valiokunnan näkemyksen mukaan hallituksen esityksen perustelujen kirjaus on virheellinen, ja valiokunta pitää selvänä, että kaikkiin ensihoitopalveluihin käytettäviin FinnHEMSin helikoptereihin sovelletaan yhtäläisesti nyt ehdotettua lääkärihelikoptereita koskevaa sääntelyä. Näin ollen myös Lapissa toimiva FinnHEMSin helikopteri on nyt ehdotetussa säännöksessä tarkoitettu lääkärihelikopteri, vaikkei sen miehistössä olisi lääkäriä. Lääkärihelikopterien toiminnassa tarvittava osaaminen voidaan valiokunnan näkemyksen mukaan organisoida myös kuten Lapin sairaanhoitopiirissä siten, että tarvittava ensihoitolääkärin tuki helikopterin ensihoitajille toteutetaan etäyhteyksin.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädännössä käytettävän käsitteistön tulisi olla yhdenmukaista silloin, kun tarkoitetaan samaa asiaa. Jatkovalmistelussa on valiokunnan näkemyksen mukaan syytä yhtenäistää lainsäädännössä käytettävää termiä sekä arvioida, olisiko sääntelyssä selvyyden vuoksi syytä käyttää lääkärihelikopterin sijaan muuta termiä, kuten esimerkiksi ensihoitohelikopteri.  

Päätöksenteko lääkärihelikoptereiden tukikohdista

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esiin myös epäselvyys siitä, millä taholla ja mihin sääntelyyn perustuen on oikeus tehdä lääkärihelikoptereiden tukikohtien sijaintipaikkoja koskevat päätökset. Tukikohtien sijaintia koskeva päätöksenteko on tähän mennessä tehty valtioneuvostossa. Tätä on valiokunnan asiantuntijakuulemisissa myös vastustettu. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan tukikohdat edellyttävät mittavia investointeja, jotka on tehty valtion rahoituspäätöksellä. Ministeriön mukaan ei ole oletettavissa, että uusia päätöksiä tehdään ainakaan lähitulevaisuudessa. Lääkärihelikoptereiden tukikohtien sijaintipaikasta päättäminen kuuluu ministeriön mukaan omistajaohjauksen kautta valtioneuvostolle. 

Valiokunta toteaa, että lääkärihelikoptereiden tukikohtia koskeva päätöksenteko ei perustu sitä nimenomaisesti koskevaan sääntelyyn. Yleisesti ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisointia ja toteutusta koskeva päätöksenteko kuuluu lähtökohtaisesti järjestämisvastuussa olevalle taholle. Pelkästään valtionyhtiön omistajaohjauksesta ei valiokunnan näkemyksen mukaan voida johtaa yksiselitteistä toimivaltaa tukikohtien sijaintia koskevaan päätöksentekoon.  

Valtion ja hyvinvointialueiden välistä vastuujakoa lääkärihelikoptereita koskevassa päätöksenteossa tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan selkeyttää erillisessä lainvalmistelussa. Valiokunta korostaa, että lääkärihelikoptereita koskevat päätökset ovat ensihoidon toteutuksen kannata tärkeitä päätöksiä, joita voi olla tarpeen tehdä myös jatkossa. Helikoptereiden lentotoiminta edellyttää merkittävää rahoitusta sekä mittavia investointeja. Myös helikoptereita varten tarvittava ensihoidon henkilöstön sekä lääketieteellisen osaamisen resursointi ja ylläpito vaativat hyvinvointialueilta niiden talouden kannalta merkityksellisiä resursseja. Näin ollen helikoptereiden tukikohtien ja muun tukikohtiin liittyvän intrastruktuurin sijaintia koskevan päätöksenteon tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan tapahtua lain nojalla ja lääketieteellisin perustein ensihoidon järjestämisvastuun optimaalisen toteuttamisen näkökulmasta siten, ettei vallitse epäselvyyttä siitä, mille taholle päätöksenteko kuuluu 

Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain 36 §:n 3 momentin 7 kohtaa siten, että yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet laativat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKKI-toiminta) strategisen suunnitelman sekä sopivat sen toteuttamisesta osana yhteistyöalueen yhteistyösopimusta.  

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että TKKI-toimintaa kehitetään myös yhteistyöalueiden tasolla. Yhteisesti sovittu strateginen suunnitelma on yhteistyöalueen hyvinvointialueille tärkeä TKKI-toiminnan edellytys ja turvaa toiminnan sujuvuutta sairaaloiden sekä yliopiston ja korkeakoulujen välillä. Lisäksi hyvinvointialue voi halutessaan laatia oman TKKI-strategian hyvinvointialueen TKKI-toiminnan tueksi. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nostettiin esiin myös tutkimus- ja koulutustoiminnan rahoituksen riittävyyden merkitys toiminnan turvaamiseksi. Hyvinvointialueet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 32 §:n mukaan vastuussa tehtäväalansa koulutuksesta, mutta saavat rahoituksen toimintaansa väestön palvelutarpeen perusteella. Myöskään tutkimukseen ei ole suunnattu erillistä rahoitusta tutkimustoiminnan edellyttämien resurssien perusteella. Valiokunta jakaa rahoitukseen liittyvän huolen ja toteaa, että valtioneuvoston on tarpeen arvioida ja valmistella säädösmuutokset sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja koulutuksen rahoitustarpeiden huomioimiseksi näihin toimintoihin oikeudenmukaisesti siten, ettei palvelutarpeen perusteella kohdennettu rahoitus millään hyvinvointialueella vaarannu. Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön käsittelyn yhteydessä hyväksyttyyn kahdeksanteen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja niiden rahoitusta koskevaan lausumaan (EV 111/2021 vp, s. 2).  

Valiokunta viittaa edellä ensihoitokeskuksen vastuun käsitteestä lausuttuun ja toteaa, että myös mainitun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 32 §:n osalta on jatkovalmistelussa tarpeen arvioida käytettyä ilmaisua hyvinvointialueen vastuusta. Esimerkiksi koulutuksesta vastaavat lähtökohtaisesti alan oppilaitokset. Näin ollen pykälässä säädetty hyvinvointialueen ja oppilaitosten välinen vastuunjako voi vaatia sääntelyn selkeyttämistä.  

Valiokunnan kuulemisissa kiinnitettiin huomiota sosiaalialan osaamiskeskusten rooliin. Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt helmikuussa 2022 erillisselvityksen, jossa selvitetään osaamiskeskusten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen siirtymäkauden aikana ja pidemmän tähtäimen muutosmahdollisuuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmistelussa arvioidaan sääntelyn muutostarpeet siten, että hyvinvointialueella on mahdollista toteuttaa TKKI-toiminta selkeänä ja toiminnallisena sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutena.  

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että hallituksen esityksessä sivulla 13—14 todetaan, että esityksessä "ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain 32 §:n 3 momenttia siten, että hyvinvointialue osallistuu kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen 36 §:ssä tarkoitetun yhteistyöalueen koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strategisen suunnitelman mukaisesti ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa." Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä tällaista pykälämuutosta eikä sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan esityksessä ole ollut tarkoitus tällaista muutosta tehdä.  

Hyvinvointialueiden rahoituslain muutos

Hyvinvointialueen rahoituksesta annetun lain 9 §:ää ehdotetaan hallituksen esityksessä täsmennettäväksi siten, että siitä kävisi selvästi ilmi, että hyvinvointialueiden tehtävämuutokset huomioidaan valtion rahoituksessa lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla nettomenoperusteisesti. Rahoituslain 5 §:n mukaan valtion rahoituksen perusteena käytettävistä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen käyttökustannuksista vähennetään vuosikohtaisesti hyvinvointialueiden asiakas- ja käyttömaksut sekä muut toiminta- ja rahoitustuotot.  

Valiokunta pitää ehdotettua täsmennystä kannatettavana. Tehtävämuutosten huomioon ottamista koskevan säännöksen nykyistä sanamuotoa voi tulkita siten, että tehtävämuutokset huomioitaisiin bruttokustannusten mukaisesti, jolloin tehtävämuutoksen vaikutuksia hyvinvointialueiden tuloihin ei otettaisi huomioon. Säännöksen täsmentäminen on valiokunnan näkemyksen mukaan tärkeää myös rahoituksen kannustinvaikutusten kannalta. Bruttokustannusten mukainen tarkastelu johtaisi esityksen mukaan siihen, että hyvinvointialueet saisivat tehtävämuutoksiin koko maan tasolla tehtävämuutoksen aiheuttaman lisäkustannuksen ylittävän rahoituksen, jos tehtävämuutos kasvattaa hyvinvointialueiden tuloja. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä esitettyyn (s. 23) näkemykseen siitä, että hyvinvointialueiden uusia ja laajenevia tehtäviä on arvioitava rahoituksessa vastaavasti kuin olemassa olevia tehtäviä, jotta rahoitusmalli muodostaa kaikilta osin loogisen kokonaisuuden. 

Valiokunta korostaa sitä, että tehtävämuutosten aiheuttamat kustannukset tulee arvioida huolella siten, että hyvinvointialueilla on muutoksiin esitettävän rahoituksen turvin tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua niille osoitetuista tehtävistä ja velvoitteista eivätkä hyvinvointialueiden kustannukset nouse tehtävämuutoksen johdosta sitä koskevan rahoituksen tasoa enemmän. Tehtävämuutokset eivät saa johtaa siihen, että hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan rahoituslain 11 §:ssä tarkoitettuun lisärahoitukseen. 

Toimenpidealoite

Valiokunta ehdottaa tukipalveluja koskevan siirtymäajan säätämistä hallituksen esityksen pohjalta. Valiokunta ehdottaa toimenpidealoitteen hylkäämistä.