Ehdotuksen tausta ja tavoitteet
Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön listautumista koskeviin EU- säädöksiin 23.10.2024 hyväksytyt muutokset sekä antaa niiden soveltamista varten tarvittavat kansalliset säännökset. EU-sääntelyyn tehtyjen muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa eri jäsenmaiden kansallisia lainsäädäntöjä sekä yksinkertaistaa ja selkeyttää sääntelyn mukaisia velvoitteita niin, että pääoman hankkiminen olisi eri kokoisille yrityksille nykyistä vaivattomampaa ja kustannuksiltaan mahdollisimman edullista. EU:n listautumissäännöksiin tehdyt muutokset ovat osa EU:n säästämis- ja sijoitusunionin kehittämistä koskevaa toimintasuunnitelmaa, jonka avulla pyritään lisäämään EU:n pääomamarkkinoiden yhtenäisyyttä ja houkuttelevuutta.
Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä ja sen taustalla olevia EU-sääntelyn muutoksia tärkeinä ja tarpeellisina yritysten rahoituksen saatavuuden ja EU:n pääomamarkkinoiden kehittämisen näkökulmasta. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on useissa asiayhteyksissä tuotu esiin, että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on vaikea saada rahoitusta markkinoilta, ja niiden rahoituksen saatavuus on viime vuosina entisestään vaikeutunut. Tilanne koetaan erityisen haasteelliseksi kasvavissa ja kansainvälistyvissä pk-yrityksissä, jotka ovat talouskasvun kannalta keskeisiä toimijoita. Valiokunta viittaa mietintöönsä TaVM 26/2025 vp — K 19/2025 vp ja toteaa, että kansallisia pääomamarkkinoita tulisi pyrkiä laajentamaan ja yhdenmukaistamaan EU:n rahoitusmarkkinoiden kanssa niin, että Suomessa olisi kilpailukykyiset markkinat pankkien ohella myös muille rahoituslaitoksille. Valiokunta toteaa, että EU:n listautumissäännöksiä koskevat muutokset ovat näiden pyrkimysten näkökulmasta oikeansuuntaisia.
Talousvaliokunta pitää ehdotuksia pääosin perusteltuina ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja yksityiskohtaisissa perusteluissa selvitetyin muutosehdotuksin.
Keskeisten ehdotusten arviointia
Arvopaperiesite ja sitä koskeva kielivaatimus
EU:n esiteasetuksen mukaan arvopapereita yleisölle tarjoavan tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle hakevan on julkaistava arvopapereita koskeva esite. Arvopaperiesite tarjoaa sijoittajille olennaiset tiedot yrityksen taloudesta, toiminnasta ja riskeistä, ja sen tarkoituksena on auttaa sijoittajia tekemään perusteltuja sijoituspäätöksiä. Esitteen on oltava jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Suomessa esitteen hyväksyvä toimivaltainen viranomainen on Finanssivalvonta.
Tällä hetkellä sovellettavan sääntelyn mukaan esite on julkaistava, kun arvopapereita tarjotaan Euroopan talousalueella 12 kuukauden aikana yhteenlasketulta vastikkeeltaan yli 8 miljoonan euron suuruinen määrä. EU:n listautumissääntelyn muutosten yhteydessä sääntelyä kevennettiin niin, että jatkossa esite tulee laatia, jos arvopapereita tarjotaan Euroopan talousalueella 12 kuukauden aikana yli 12 miljoonan euron suuruinen määrä. EU-sääntelyn mukaan jäsenvaltio voi kuitenkin jatkossakin edellyttää alempaa 5 miljoonan euron esiterajaa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Suomessa sovelletaan jatkossa nykyistä korkeampaa EU:n listautumisasetuksen mukaista 12 miljoonan euron esiterajaa. Talousvaliokunta pitää asiantuntijalausuntojen tavoin ehdotusta perusteltuna, koska näin voidaan helpottaa erityisesti pk-yritysten ja innovatiivisten kasvuyritysten edellytyksiä listautua markkinoille.
Ennen EU:n listautumissääntelyyn tehtyjä muutoksia edellytettiin, että kotimaisissa anneissa esite on laadittava jäsenvaltion virallisella kielellä. EU:n esiteasetukseen 23.10.2024 hyväksyttyjen muutosten yhteydessä sääntelyä muutettiin niin, että liikkeeseenlaskija voi laatia esitteen englannin kielellä, vaikka arvopapereita tarjottaisiin yleisölle ja haettaisiin kaupankäynnin kohteeksi vain liikkeeseenlaskijan kotivaltiossa. Tästä huolimatta esitteen tiivistelmä on aina käännettävä kyseisen jäsenmaan kielelle. EU-sääntely sisältää kuitenkin liikkumavaraa, jonka mukaan jäsenvaltio voi päättää, että esite on jatkossakin laadittava kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että EU-sääntelyn mahdollistama liikkumavara otetaan käyttöön, ja esitteitä koskevat kielivaatimukset säilytetään voimassa olevan kansallisen lain mukaisina. Näin ollen esite tulisi jatkossakin laatia suomeksi tai ruotsiksi silloin, kun arvopapereita tarjotaan yleisölle tai haetaan kaupankäynnin kohteeksi yksinomaan Suomessa. Ehdotuksen mukaan kansallisella kielellä laaditut esitteet ovat edelleen tarpeen sijoittajansuojan, sijoittajien tiedonsaantimahdollisuuksien ja markkinaluottamuksen varmistamiseksi. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan Finanssivalvonta voi kuitenkin tapauskohtaisen arvioinnin perusteella sallia esitteen laatimisen englannin kielellä.
Useissa asiantuntijalausunnoissa pidetään valitettavana, että hallituksen esityksessä ei ole hyödynnetty EU-sääntelyn mukaista mahdollisuutta laatia ja julkaista esite englannin kielellä. Niiden mukaan vaatimus suomen- tai ruotsinkielisestä esitteestä rasittaa erityisesti suomalaisia pieniä ja keskisuuria pörssiyhtiöitä sekä vaikeuttaa First North -yhtiöiden rahoituksen hankintaa. Tämä johtuu siitä, että näiden yhtiöiden osakeannit eivät yleensä ole riittävän suuria, jotta niiden osakkeita kannattaisi tarjota yleisölle useammassa jäsenvaltiossa.
Asiantuntijalausuntojen mukaan hallituksen esityksen mukaiset kielivaatimukset vaikeuttavat myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla pääomista ulkomaisten yritysten kanssa. Lausunnoissa viitataan muun muassa hallituksen esitykseen sisältyvään kansainväliseen vertailuun, jonka mukaan ainakin Saksa, Tanska ja Luxemburg sallivat jo nykyisin englanninkielisen esitteen tai ovat EU:n listautumissäädöksen täytäntöönpanon yhteydessä sallimassa sen. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan englanninkielinen esite sallitaan nykyisin jo seitsemässätoista jäsenvaltiossa, ja listautumissäädöksen täytäntöönpanon myötä englanninkielisen esitteen sallivien jäsenvaltioiden määrä tulee todennäköisesti kasvamaan.
Valtiovarainministeriön 12.2.2026 päivätyssä vastineessa todetaan, että sijoittajansuoja ja markkinaluottamus voidaan turvata paremmin, kun esite laaditaan suomeksi tai ruotsiksi. Esitteen ymmärrettävyyden merkitys korostuu erityisesti listautumisanneissa, kun yhtiö on sijoittajille uusi. Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan pelkkä englanninkielinen tiivistelmä ei takaa sijoittajille mahdollisuutta perehtyä esitteeseen riittävän perusteellisesti. Lisäksi 5.6.2026 voimaan tulevien listautumissääntelyn muutosten seurauksena esitteiden sisältövaatimukset kevenevät, mikä osaltaan helpottaa yritysten hallinnollista taakkaa.
Talousvaliokunta toteaa, että EU:n listautumissääntelyä koskevat muutokset ovat keskeisiä EU:n ja Suomen pääomamarkkinoiden kehittämisen, yritysten rahoituksen paremman saatavuuden, talouden kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistajina. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös kansallinen sääntely edistää mahdollisimman hyvin suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia EU:n pääomamarkkinoilla kuitenkin niin, että samalla varmistetaan riittävä sijoittajansuojan taso. Talousvaliokunta toteaa, että kattavan sijoittajansuojan varmistamiseksi on perusteltua, että kansallisissa anneissa esite laaditaan jatkossakin suomeksi tai ruotsiksi kuitenkin niin, että Finanssivalvonta voi tapauskohtaisen arvioinnin perusteella sallia esitteen laatimisen englanniksi.
Talousvaliokunta kuitenkin katsoo saamansa selvityksen perusteella, että arvopaperiesitteen kieltä koskevilla EU:n esiteasetuksen muutoksilla voi olla myös laajempia vaikutuksia markkinoiden toimintaan. Vaatimus suomen- tai ruotsinkielisestä esitteestä voi vaikuttaa erityisesti talouden kasvun kannalta merkityksellisten kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen pääomamarkkinoilla. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa aktiivisesti markkinoiden kehitystä ja ryhtyy toimenpiteisiin sääntelyn muuttamiseksi, jos rahoituksen hankkiminen pääomamarkkinoilta on esimerkiksi suomalaisille kasvuyrityksille vaikeampaa kuin niiden ulkomaisille kilpailijayrityksille tai Suomen arvopaperimarkkinoiden houkuttelevuus kärsii sen vuoksi, että kielivaatimukset ovat erilaiset useaan kilpailijamaahan verrattuna. (Valiokunnan lausumaehdotus).
Hallituksen esityksen arvopaperimarkkinalain (1. lakiehdotus) 3 luvun 4 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että Finanssivalvonta voi tapauskohtaisen arvioinnin perusteella sallia esitteen laatimisen englannin kielellä, kun arvopapereita tarjotaan yleisölle tai haetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla yksinomaan Suomessa. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijalausunnoissa esitettyyn näkemyksen, jonka mukaan asiasta tulee säätää lain tasolla, ja arvoperimarkkinalain 3 luvun 4 §:ää tulee täydentää niin, että siitä käy selkeästi ilmi, että Finanssivalvonnalla on mahdollisuus hakemuksesta hyväksyä esitteen laatiminen kansainvälisellä finanssialalla yleisesti käytössä olevalla kielellä eli englanniksi.
Asiantuntijalausunnoissa on lisäksi pidetty tulkinnanvaraisena hallituksen esityksen arvopaperimarkkinalain 3 luvun 4 §:n sanamuotoa: "jos arvopapereita tarjotaan yleisölle tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista haetaan ainoastaan Suomessa". Valiokunta viittaa valtiovarainministeriön vastineeseen sekä 6.3.2026 päivättyyn lisäselvitykseen ja toteaa, että vaatimus suomen- tai ruotsinkielisestä esitteestä koskee vain puhtaasti kotimaisia anteja. Sen sijaan esite voidaan liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan laatia kansainvälisellä finanssialalla yleisesti käytössä olevalla kielellä, jos arvopapereita tarjotaan yleisölle tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista haetaan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, riippumatta siitä, onko Suomi yksi näistä jäsenvaltioista. Arvopaperimarkkinalain 3 luvun 4 §:n sanamuoto perustuu tältä osin EU:n esiteasetuksen 27 artiklan 1 kohtaan, joka on suoraan sovellettavaa oikeutta.
Tiedottamisessa käytettävä kieli säännellyllä markkinalla
Yhdessä asiantuntijalausunnossa ehdotetaan, että englannin kielen käyttö tulisi sallia yksinomaisena tiedotuskielenä säännellyllä markkinalla. Tällöin yhtiöt voisivat valita tiedottamiskielekseen joko suomen tai ruotsin kielen taikka englannin kielen. Talousvaliokunta toteaa, että hallituksen esitys ei sisällä arviointia siitä, millaisia vaikutuksia englannin kielen käyttämisellä tiedottamiskielenä olisi markkinoiden toimintaan, markkinaluottamukseen ja sijoittajansuojaan. Tästä syystä valiokunta katsoo, että ehdotuksen perusteellinen arviointi ei ole tässä yhteydessä mahdollista.
Kaupankäynti omilla osakkeilla
Omilla osakkeilla tehtyjen kauppojen ilmoittamisesta säädetään arvopaperimarkkinalain 8 luvun 2 §:n 1 momentissa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että arvopaperimarkkinalain 8 luvun 2 §:n 1 momenttia muutetaan niin, että liikkeeseenlaskijan on tehtävä ilmoitus kaupasta seitsemännen kaupankäyntipäivän loppuun mennessä. Ilmoitus on tehtävä sen säännellyn markkinan ylläpitäjälle niillä säännellyillä markkinoilla, joilla osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena. Voimassa olevan lain mukaan ilmoitus on tehtävä ennen seuraavan kaupankäyntipäivän alkua, joten ehdotus merkitsee sitä, että omilla osakkeilla tehtyjä kauppoja koskevan ilmoituksen määräaika on jatkossa nykyistä pidempi. Talousvaliokunta pitää saamiensa asiantuntijalausuntojen tavoin ehdotusta kannatettavana, koska se antaa joustavuutta liikkeeseenlaskijoiden ilmoitusvelvollisuuteen ja yhdenmukaistaa sääntelyä EU-tason vaatimusten kanssa.
Eräissä talousvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa todetaan, että arvopaperimarkkinalain ja EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ((EU) 596/2014) 5 artiklan omien osakkeiden ilmoittamista ja julkistamista koskevat sääntelyt ovat osin päällekkäisiä, ja kansallinen sääntely tulisi kumota kokonaan tai ainakin siltä osin, kun se on EU-sääntelyn kanssa päällekkäistä. Markkinoiden väärinkäyttöasetus edellyttää omilla osakkeilla tehtyjen kauppojen ilmoittamista, kun kyse on asetuksessa tarkoitetuista turvasatamakaupoista. Kansallinen lainsäädäntö puolestaan edellyttää ilmoitusta omilla osakkeilla tehdyistä kaupoista myös silloin, kun ne hankitaan asetuksessa tarkoitetun turvasataman ulkopuolella. Lisäksi yhdessä valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa ehdotetaan kansallisen sääntelyn mukaisen julkistamisvelvollisuuden rajaamista niin, että se koskisi vain omia osakkeita koskevan hankintaohjelman aloittamista ja lopettamista, mutta ei yksittäisiä kauppoja ohjelman aikana.
Toisaalta joissain asiantuntijalausunnoissa omia osakkeita koskevaa kansallista sääntelyä pidetään edelleen tarpeellisena, koska tiedot liikkeeseenlaskijoiden toimista ovat merkityksellisiä sijoittajille ja pörssille, joka valvoo välittäjien kaupankäyntiä ja liikkeeseenlaskijoiden toimintaa. Markkinoilla tulee myös säilyä riittävä näkyvyys liikkeeseenlaskijan osakkeen muuttuneeseen kysyntään tai liikkeeseenlaskijan hallussa olevien osakkeiden määrään. Lisäksi näissä lausunnoissa pidetään todennäköisenä, että sääntelyn poistaminen lisäisi aiheettomia markkinoiden väärinkäyttöepäilyjä.
Talousvaliokunta viittaa valtiovarainministeriön vastineeseen ja toteaa, että omien osakkeiden kauppaa koskeva kansallinen sääntely ja sen edellyttämät ilmoitukset ovat edelleen tarpeen, jotta pörssi voi toteuttaa tehokkaasti sen tehtäviin kuuluvaa markkinavalvontaa. Ilmoitusten mukaisia tietoja tarvitaan muun muassa likviditeetin seuraamiseen sekä EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen säännösten noudattamisen ja ilmoitusten oikeellisuuden varmistamiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös Ruotsissa ja Tanskassa on vastaavantyyppiset kansalliset säännökset omilla osakkeilla tehtävien kauppojen osalta. Valiokunta kuitenkin katsoo, että omilla osakkeilla käytävää kauppaa koskevaa sääntelyä on jatkossa tarpeen arvioida kokonaisuutena ja pyrkiä poistamaan mahdollista päällekkäistä sääntelyä.
Muita huomioita
Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esiin täsmennystarpeita, jotka liittyvät sijoituspalvelulain (2. lakiehdotus) 10 luvun 6 a §:ssä ehdotettuun sääntelyyn liikkeeseenlaskijan rahoittamasta tutkimuksesta, Finanssivalvonnasta annetun lain (3. lakiehdotus) 41 §:n ja 41 a §:n seuraamuksia koskevaan sääntelyyn sekä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (4. lakiehdotus) 3 luvun 8 a §:n 3 ja 4 momentin sääntelyyn erityisistä vaatimuksista, jotka koskevat osakkeiden kaupankäynnin kohteeksi ottamista. Talousvaliokunta viittaa valtiovarainministeriön vastineeseen ja toteaa, että edellä mainittuja säännöksiä on tarpeen täsmentää asiantuntijalausunnoissa esitetyn mukaisesti. Säännösten sanamuotojen ja niissä käytettävän terminologian täsmennyksiä perustellaan tarkemmin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lain 3 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 a §, jossa säädetään osakkeiden kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevista erityisistä vaatimuksista. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan ehdotetun 3 luvun 8 a §:n 3 ja 5 momentin säännökset ovat ristiriidassa keskenään, koska 3 momentissa puhutaan tietyn osakelajin osakkeiden määrästä ja 5 momentissa puolestaan kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista. Valiokunta viittaa valtiovarainministeriön vastineeseen ja toteaa, että lain 3 luvun 8 §:n 3 ja 5 momentin sanamuodot ovat yhdenmukaiset MiFID II -direktiivin (2014/65/EU) 51 a artiklan kanssa ja liittyvät direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon.
Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan perusteluissa on tärkeää nimenomaisesti todeta, että ehdotetuilla sijoitusrahastolain (6. lakiehdotus) 26 luvun 1 §:n 2 momentin ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (7. lakiehdotus) 7 luvun 11 §:n 2 momentin salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten tarkoituksena ei ole luoda perustetta henkilötietojen käsittelylle. Talousvaliokunta viittaa valtiovarainministeriön vastineeseen, ja toteaa, että säännöksillä ei luoda perustetta henkilötietojen käsittelylle.