Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia siihen, kuinka opiskelu vaikuttaa työnhakijan työttömyysturvaoikeuteen. Lisäksi ehdotetaan muutoksia työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita koskevaan työnhakuvelvollisuuteen sekä työnhaun tueksi tarjottavaan palveluprosessiin.
Esityksen tavoitteena on parantaa työttömien mahdollisuuksia opiskella työnhaun ohessa työttömyysetuutta menettämättä sekä selkeyttää opiskelun vaikutusta työttömyysetuoikeuteen. Esityksellä tavoitellaan työllisyyden vahvistamista noin 1 100 työllisellä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Opiskelun vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta
Esityksen mukaan opintojen pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan opintojen laajuuden perusteella vain tiettyjen erikseen määriteltyjen opintojen osalta. Tutkintotavoitteisuuden perusteella päätoimisina pidettävät opinnot ehdotetaan määriteltävän työttömyysturvalaissa pääasiassa nykyistä vastaavasti. Päätoimisten opintojen ajalta työnhakijalla ei nykyistä vastaavasti ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Työnhakijan muilla kuin työttömyysturvalaissa luetelluilla opinnoilla ei esityksen mukaan ole vaikutusta työttömyysetuusoikeuteen. Tällaisia opintoja ovat esimerkiksi erilaiset lyhyehköt kurssit ja koulutukset, pätevöitymiskoulutukset sekä opinnot kansalaisopistoissa. Lisäksi lyhyet enintään kolme kuukautta kestävät avoimessa korkeakoulussa suoritettavat opinnot ja osana työllistymistä edistäviä palveluja järjestettävät opinnot eivät vaikuta oikeuteen saada työttömyysetuutta.
Esityksen mukaan mitkä tahansa opinnot on mahdollista osoittaa sivutoimisiksi vähintään kuusi kuukautta kestäneen opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella. Tämä vastaa pääasiassa nykyistä soveltamiskäytäntöä. Lisäksi työsuhteen aikana aloitetut opinnot eivät estä työttömyysetuuden saamista, jos työttömyys johtuu lomautuksesta tai irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa ehdotettujen muutosten parantavan työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa työttömyysetuutta menettämättä. Valiokunta kannattaa ehdotettuja muutoksia.
Palveluprosessi ja työnhakuvelvollisuus työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana
Esityksen mukaan työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita nykyisin koskeva määrältään alennettu työnhakuvelvollisuus rajataan koskemaan vain sellaisia omaehtoisia opintoja opiskelevia työnhakijoita, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Muut kuin edellä tarkoitetut koulutusta vailla olevat työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisia opintoja opiskelevat työnhakijat siirtyvät lähtökohtaisesti täysimääräisen työnhakuvelvollisuuden piiriin, ja heille tarjotaan tiiviimpää tukea työnhakuun.
Perustuslakivaliokunta on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa (PeVL 70/2022 vp) arvoinut edellä kuvattua muutosta perustuslain 6 ja 19 §:n kannalta. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, ettei ehdotettu sääntely ole vastoin perustuslain 6 §:ssä yhdenvertaisuudesta säädettyä eikä ongelmallisessa suhteessa perustuslain 19 §:ssä turvattuun oikeuteen sosiaaliturvaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin lausunnossaan yleisesti huomiota työttömän asemaa ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevan sääntelyn monimutkaisuuteen viitaten asiasta aiemmin antamaansa lausuntoon (PeVL 44/2021 vp).
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta viittaa sääntelyn monimutkaisuutta koskevan huomion osalta aiemmin antamansa mietinnön TyVM 17/2021 vp (HE 167/2021 vp) pohjalta hyväksyttyyn lausumaan, jonka mukaan eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työvoimapalveluita ja työttömyysturvaa koskevan sääntelyn ymmärrettävyyden ja ennakoitavuuden parantamiseksi sekä antaa asiassa selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadun tiedon mukaan selvitystyö on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2023.
Rahoitusperiaate
Esityksen mukaan työnhakijan palveluprosessiin esitettävän muutoksen johdosta työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleville kunnille sekä TE-toimistoille aiheutuva määrärahatarve katetaan osittain hallinnonalan sisäisin määrärahasiirroin. Esityksessä ehdotetusta siirtymäsäännöksestä johtuen resurssitarve ei toteudu kokonaisuudessaan esitettyjen muutosten voimaantulosta lukien, vaan työnhakukeskustelujen määrät lisääntyvät vähitellen. Muun lisärahoituksen tarve arvioidaan esityksen mukaan myöhemmin toimeenpanosta saatujen kokemusten perusteella.
Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa tuonut esiin, että kuntien tehtävistä säädettäessä on huolehdittava rahoitusperiaatteen mukaisesti niiden tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua velvoitteistaan. Perustuslakivaliokunnan mukaan valtioneuvoston on seurattava ehdotetun sääntelyn kustannusvaikutuksia ja ryhdyttävä tarvittaessa rahoitusperiaatteen toteutumisen edellyttämiin toimenpiteisiin.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja korostaa, että sääntelystä aiheutuvia muutoksia työnhakukeskustelujen lisääntymisessä ja siten vaikutuksia työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisesti opiskelevien työnhakijoiden palveluprosessin resursointiin on seurattava tarkasti.