Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annettua lakia, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia sekä työturvallisuuslakia. Esityksellä on tarkoitus panna osaltaan täytäntöön EU:n asbestidirektiivin muutokset.
EU:n asbestidirektiiviä on muutettu direktiivillä (EU) 2023/2668, joka on saatettava eräin poikkeuksin kansallisesti voimaan viimeistään 21.12.2025. Direktiivissä on otettu huomioon alan uusin tieteellinen ja teknologinen kehitys ja määrätty tarkemmista toimenpiteistä työntekijöiden suojelemiseksi asbestille altistumiselta. Muutosdirektiivin kansallinen täytäntöönpano tapahtuu pääasiassa muuttamalla asbestityötä koskevaa valtioneuvoston asetusta (798/2015), mutta osa direktiivin vaatimuksista edellyttää laintasoista sääntelyä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä osittain muutettuina.
Asbesti
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosittain todettujen asbestisairaustapausten määrä laskee Suomessa tasaisesti, mutta niitä todetaan edelleen liittyen pitkään viiveeseen altistumisen ja sairauden diagnosoimisen välillä. Asbestille myös altistutaan edelleen suomalaisessa työelämässä ja asbestipurkutyötä koskevia ennakkoilmoituksia tehdään työsuojeluviranomaiselle noin 10 000 vuodessa. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri) ilmoitetaan vuosittain yli 4 000 asbestille työssään altistunutta työntekijää. Eniten ilmoituksia tehdään kaivos- ja rakennusalan työntekijöistä. Lisäksi erityisenä haasteena ovat työmaan vaikutuspiirissä olevien muiden työntekijöiden ja henkilöiden altistumisen tunnistaminen ja pienentäminen.
Työterveyslaitoksen julkaisun ”Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2021—2022” mukaan lähes kaikki kyseisen ajankohdan ammattitautikuolemat johtuivat asbestialtistumisesta (232 kappaletta). Yli 65-vuotiailla vahvistettiin kyseisinä kahtena vuotena asbestiammattitauteja noin 500 kappaletta. Asbestille ei pystytä osoittamaan turvallista altistumistasoa.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 48 §:ssä säädetään asbestipurkutyöstä työsuojeluviranomaiselle tehtävästä ennakkoilmoituksesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ennakkoilmoituksen tulee jatkossa sisältää uusia tietoja. Niitä ovat tieto työntekijän ammattipätevyydestä sekä erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetusta todistuksesta. Lisäksi jatkossa tulee ilmoittaa tieto viimeisimmän hengityksensuojaimen tiiviystestauksen päivämäärästä.
Ehdotus tarkoittaa, että työnantajan on ilmoitettava tieto siitä, että purkutyökohteessa työskentelevät työntekijät ovat suorittaneet asbestipurkutyöntekijän ammattipätevyyteen vaadittavan koulutuksen. Lisäksi ennakkoilmoituksen tulee sisältää työntekijöille erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta annetun todistuksen päivämäärä. Erityisestä opetuksesta ja ohjauksesta säädetään asbestityöasetuksen 6 §:ssä. Kyseistä lainkohtaa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus muuttaa asbestidirektiivin täytäntöönpanemiseksi siten, että siinä säädetään myös opetuksesta ja ohjauksesta annettavasta kirjallisesta todistuksesta.
Kuten edellä mainittiin, esityksessä esitetään ennakkoilmoitukseen lisättäväksi tieto viimeisimmän hengityksensuojaimen tiiviystestauksen päivämäärästä. Koska asbestipurkutyössä asbestikuitujen pitoisuudet voivat nousta erittäin korkeiksi ja suojautuminen perustuu keskeisesti hengityksensuojainten käyttöön, tieto tiiviystestauksesta auttaa työsuojeluviranomaista osaltaan varmistumaan tarpeellisen suojaustason toteutumisesta. Hengityksensuojaimen tiiviystestauksesta säädetään tarkemmin asbestityöasetuksen 14 §:ssä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa ehdotettuja muutoksia ja katsoo, että niillä on työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta edistäviä vaikutuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että asbestityön turvallisuus saadaan tasolle, jolla asbestisairauksia voidaan mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä. Valiokunta korostaa valvonnan ja valvontaresurssien tärkeyttä, laadukkaiden asbestianalytiikkaan erikoistuneiden laboratorioiden merkitystä sekä asianmukaista terveyden seurantaa asbestille altistuneille.
Ammattipätevyydet
Esityksen mukaan lainsäädäntöön perustuvat ammattipätevyysvaatimukset liittyvät perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaiseen oikeuteen työn ja ammatin valinnan vapaudesta, minkä vuoksi ammattipätevyyttä koskevan sääntelyn on oltava tavallisen lain tasoista. Tästä syystä eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista annettua lakia ja työturvallisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että eräiden työsuojelun tehtävien (asbestipurkutyöntekijä, eräät nosturinkuljettajat ja kansikoneen kuljettaja sekä rakennustyötä tekevä sukeltaja) ammattipätevyyden perusvaatimukset asetetaan lain tasolla. Kyse on niin kutsutuista säännellyistä ammateista. Yhteistä niille on, että tehtäviin liittyy työturvallisuuden kannalta erityisiä osaamisvaatimuksia. Silloin kun säännökset edellyttävät erityistä koulutuksella tai tutkinnolla osoitettua ammattipätevyyttä, työtä saa tehdä vain henkilö, joka täyttää vaadittavat pätevyysvaatimukset. Ehdotetut ammattipätevyysvaatimukset vastaavat pääasialliselta sisällöltään ja tarkoitukseltaan sitä, miten asiasta on säädetty voimassa olevissa valtioneuvoston asetuksen tasoisissa säädöksissä.
Samassa yhteydessä voimassa olevan työturvallisuuslain 14 §, jossa säädetään opetuksen ja ohjauksen lisäksi ammattipätevyyksistä, jaetaan kahdeksi pykäläksi. Ehdotukset täyttävät esityksen mukaan ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (376/2020) vaatimukset. Valtioneuvoston asetuksilla on tarkoitus jatkossakin antaa tarkempia säännöksiä kyseisten tehtävien ammattipätevyysvaatimuksista. Ammatillisten tutkintojen perusteiden myöhemmin mahdollisesti muuttuessa tarvittavat muutokset soveltuvien tutkintojen ja niiden osien nimikkeissä on mahdollista tehdä asetusta muuttamalla. Lakeihin lisätään nyt tarvittavat täsmennetyt asetuksenantovaltuudet.
Voimassa olevassa lainsäädännössä ei nykyisin säädetä täsmällisesti siitä, mikä viranomainen on toimivaltainen tunnustamaan edellä mainittujen tehtävien ammattipätevyyden, jos tutkinto on suoritettu toisessa EU- tai ETA-jäsenvaltiossa. Periaatteena on ollut, että ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaavana viranomaisena toimii se ammatin sääntelystä vastaavan hallinnonalan viranomainen, jolla on riittävä asiantuntemus ammattitoiminnan sisällöstä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna ja selkeyttä lisäävänä, että toimivaltaisesta viranomaisesta (Lupa- ja valvontavirasto) säädetään esityksen mukaisesti laissa.