Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Esitys sisältää muutosehdotukset yhteisöveron jako-osuuksiin ja osakesäästötilin veronkorotukseen.
Määräaikainen elinkeinoverotuksen veroperustemuutoksien kompensointi
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 budjettiriihessä tekemät yhteisöveroperusteita koskevat päätökset sisältävät verotuottoa sekä lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Muutokset elinkeinoverolain korkojen vähentämistä koskevaan sääntelyyn lisäävät yhteisöveron tuottoa 11 miljoonaa euroa. Siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen uudistaminen lisää yhteisöverotuottoa vuositasolla 75 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen korottaminen puolestaan pienentää yhteisöverotuottoa 11 miljoonaa euroa vuosina 2022—2025 ja 19 miljoonaa euroa vuosina 2026—2027. Veroperustemuutoksista aiheutuvat muutokset yhteisöveron tuottoon esitetään kompensoitaviksi kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla.
Verovuodelta 2022 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien vuoden 2022 osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan alennettavaksi 0,43 prosenttiyksiköllä 34,19 prosentista 33,76 prosenttiin ja valtion pysyvää jako-osuutta korotettavaksi 65,81 prosentista 66,24 prosenttiin. Valiokunta pitää esitettyä kompensaatiota perusteltuna, eikä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kompensointiin liittynyt huomautettavaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustointa koskevan uudistuksen yhteydessä hyväksytyt veroperusteet tullaan vielä vuoden 2022 aikana päivittämään vastaamaan vuonna 2022 tehtäviä veroperustemuutoksia, joten esityksessä ei ole tehty verovuosien 2023—2027 jako-osuuksien muutosten vertailua.
Osakesäästötilin veronkorotus
Osakesäästötilin veronkorotusta koskevaan verotusmenettelylain 32 c §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettään, että osakesäästötilin veronkorotus jätetään määräämättä, jos verovelvollisella on ollut verovuoden aikana voimassa ilmeisen erehdyksen johdosta samanaikaisesti useampia osakesäästötilejä, mutta verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä. Lisäksi säännökseen sisällytetään veronkorotuksen määräämättä jättäminen tai alentaminen erityisen syyn perusteella.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa osakesäästötiliin liittyvää veronkorotuksen muutosta on kannatettu laajasti ja sitä on pidetty perusteltuna.
Osakesäästötilin veronkorotuksen tarkoituksena on sanktioida osakesäästötilillä olevan 50 000 euron talletuskaton kiertäminen avaamalla useampia osakesäästötilejä. Jos verovelvollinen ei ole siirtänyt millekään osakesäästötilille varoja tai varoja on siirretty vain yhdelle osakesäästötilille, on selvää, ettei verovelvollinen ole voinut saada useamman osakesäästötilin avaamisesta mitään verotuksellista etua.
Valiokunta yhtyy siihen näkemykseen, että tällaisessa tilanteessa olisi kohtuutonta määrätä mitään veronkorotusta verovelvolliselle, joka ei erehdyksensä johdosta ole ymmärtänyt toimineensa väärin eikä ole tavoitellut toiminnallaan verotuksellista etua. Valiokunta pitää lähtökohtana, että veronkorotus jätetään määräämättä, jos verovuoden aikana säästövaroja on ollut enintään yhdellä osakesäästötilillä. Tällöin voidaan pitää ilmeisenä, että kyse on säännöksessä tarkoitetusta erehdyksestä, ellei erityisistä syistä muuta johdu.
Valiokunta pitää tärkeänä, että esitys sisältää myös säännökset veronkorotuksen määräämättä jättämisestä tai alennettuna määräämisestä kohtuuttomuuden tai erityisen syyn perusteella. Sääntely ottaa asianmukaisesti huomioon perustuslakivaliokunnan hallinnollisten sanktioiden oikeasuhtaisuuteen liittyvät huomiot (PeVL 21/2020 vp).
Koska esityksellä ei muuteta osakesäästämiseen liittyvää sääntelyä sanktioiden kohtuullistamista laajemmin, valiokunnan asiantuntijakuuleminen on rajautunut pääosin veronkorotuksen muutosta koskevaan sääntelyyn. Täten valiokunta ei käsittele tässä yhteydessä osakesäästämiseen liittyviä yleisiä huomioita.