Valiokunnan mietintö
VaVM
4
2015 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 §:n muuttamisesta (HE 35/2015 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Krista
Sinisalo
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Ari
Seppänen
ympäristöministeriö
toimitusjohtaja
Markku
Salo
JLY - Jätelaitosyhdistys ry
toimitusjohtaja
Tatu
Rauhamäki
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry
erityisasiantuntija
Tuulia
Innala
Suomen Kuntaliitto ry
ympäristö- ja energiajohtaja
Pekka
Vuorinen
Infra ry
Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 
Ahvenanmaan maakunnan hallitus
Fortum Oyj
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Energiateollisuus ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. 
Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. 
Verotuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa. 
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että kaatopaikalle toimitettavan keräyspaperin siistauslietteen verottomuutta koskeva säännös kumottaisiin.  
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 
Jäteveron korotus 55 eurosta 70 euroon tonnilta on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman veropoliittisia toimia, joilla pyritään kasvattamaan verotulokertymää. Korotuksen staattisiksi vaikutuksiksi on arvioitu ensi vuodelle noin 3,5 milj. euroa ja sen jälkeen noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Esityksessä on kuitenkin todettu, että lisätuotto voi olla vaikeasti saavutettavissa ainakin ensi vuonna veron ohjausvaikutuksen ja muun jätteitä koskevan sääntelyn vuoksi. Erityisen merkityksellinen tässä suhteessa on ensi vuoden alusta voimaan tuleva orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jonka oletetaan puolittavan nykyisen jäteveropohjan. 
Korotus itsessään on suhteellisesti melko suuri, noin 27 prosenttia. Sen vaikutus korostuu, kun otetaan huomioon myös taannoiset korotukset vuosien 2013 ja 2015 alusta. Toisaalta on otettava huomioon, että jätevero on leimallisesti kannustintyyppinen ympäristövero, jonka ensisijaisena ympäristötavoitteena on vähentää jätteiden kaatopaikkakäsittelyä ja edistää jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä. Vero on myös toiminut käytännössä odotusten mukaisesti ja vaikuttanut osaltaan siihen, että veropohja on jo pienentynyt puoleen vuoden 2011 kokonaisuudistuksen jälkeenJäteveron tuotto oli vuoden 2011 tilinpäätöksessä noin 64 milj. euroa. Viime vuoden tuottoarvio oli enää vain noin 33 milj. euroa ja arvio ensi vuodelle noin 25 milj. euroa. Todellinen tuotto on siis huomattavasti pienempi kuin kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosenttiin lisätty kiinteä 70 milj. euroa vastaava osuus (0,27 prosenttiyksikköä). Tätä koskeva lainmuutos tuli voimaan kuluvan vuoden alusta (1406/2014).. Tämän kehityksen oletetaan siis jatkuvan edelleen. — Kaikki korotukset eivät siten realisoidu kasvavana verorasitteena. 
Valiokunta pitää korotusesitystä näillä perusteilla hyväksyttävänä, vaikka se lisää ainakin aluksi hieman teollisuuden kustannuksia. Se on joka tapauksessa jätehuollon kehittämisen kannalta oikea askel ja tukee osaltaan orgaanisten jätteiden kaatopaikkakieltoa. Todettakoon myös, että ehdotettu verotaso jää edelleen alle EU:n 27 maan jäteveron keskiarvon, joka on noin 80 euroa tonnilta.  
Eräät jätejakeet
Jätevero koskee ylipäänsä vain jätteitä, joita voitaisiin käyttää teknisesti ja ympäristöperusteisesti hyödyksi. Tässä arvioinnissa ei oteta huomioon, onko hyötykäyttö taloudellisesti kannattavaa. Komissio piti aikanaan taloudellisiin seikkoihin perustuvaa soveltamisedellytystä liian epämääräisenä, minkä vuoksi sitä ei voitu ottaa lakiin. Valiokunta katsoo näillä perusteilla, ettei esitys anna aihetta muuttaa polttolaitoksissa syntyvien jätteiden, kuten tuhkien ja kuonien, tai voimalaitosten rikinpoistojätteen (nimike 10 01 05) verokohtelua. Valiokunta pitää lisäksi perusteltuna, että keräyspaperin siistauslietteen verottomuutta koskeva säännös kumotaan, koska komissio ei ole hyväksynyt sen voimaantulon edellyttämää valtiontukilupaa. 
Jäteverotus muutettiin vuoden 2011 uudistuksessa kaikkiaan neutraaliksi ja verotuskohtelultaan johdonmukaiseksi. Se tukeutuu kansalliseen ja EU-tasoiseen jäte- ja ympäristölainsäädäntöön sekä niistä juontuvaan jätehierarkiaan. Tavoitteena on, että kaatopaikoille ohjautuisi vain hylkyjäte ja muut jätteet ohjautuisivat kiertoon, materiaalikäyttöön tai polttoon. Ensisijainen tavoite on vähentää ylipäänsä jätteiden määrää. 
Nämä yleiset periaatteet koskevat myös muovijätettä. Esitys ei kuitenkaan edistä muovin kierrätystä — joskaan ei sitä estäkään. Kehityksen suunta on kuitenkin oikea, koska muovijätettä ei voida viedä enää kaatopaikalle orgaanisten jätteiden kaatopaikkakiellon vuoksi. Sen asema paranee siis jätehierarkiassa. Muovijätteen käyttö on ollut toistaiseksi vielä rajoitettua sen vuoksi, että muovia on ollut vaikea saada kiertoon eikä sille ole ollut riittävää kysyntää Suomessa. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva pakkausjätteen tuottajavastuu saattaa edistää osin myös muovin kierrätystä. 
Väliaikainen varastointi ja valvonta
Kiristyvä verotus saattaa lisätä myös jätteiden laitonta varastointia esimerkiksi niin, että kolmen vuoden veroton välivarastointiaika ylittyy valvonnan puutteessa. Valvonta on siirretty Tullilta ympäristöviranomaisille, joiden tulisi huolehtia siitä nykyistä tehokkaammin. Tämän tarve on noussut esiin myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Asiaan liittyy kilpailuhäiriöiden lisäksi myös ympäristö- ja verotusintressi. Valiokunta kehottaa sen vuoksi valtiovarainministeriötä ja ympäristöministeriötä selvittämään keskenään tarvittavat lisätoimenpiteet valvonnan tehostamiseksi. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 35/2015 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Helsingissä 6.11.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
jäsen
Touko
Aalto
vihr
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Eero
Heinäluoma
sd
jäsen
Kalle
Jokinen
kok
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
jäsen
Toimi
Kankaanniemi
ps
jäsen
Esko
Kiviranta
kesk
jäsen
Mika
Lintilä
kesk
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Sami
Savio
ps
jäsen
Kari
Uotila
vas
jäsen
Pia
Viitanen
sd
varajäsen
Timo
Harakka
sd
varajäsen
Mika
Niikko
ps
varajäsen
Jari
Ronkainen
ps
varajäsen
Eero
Suutari
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Maarit
Pekkanen
Viimeksi julkaistu 23.11.2015 14:08