Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Edustaja Sammallahti, olkaa hyvä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Puheenvuoro on seuraavaksi edustaja Sammallahdella.
Kiitos, arvon puhemies! Mukava puhua, kun edustaja Kurvisenkin kädet ovat jo laskeutuneet. [Naurua] — Yksi Suomen menestyksen kulmakivistä ovat kilpailukykyiset, työllistävät ja kasvua luovat yritykset. Hallituksen uudistus sovittelujärjestelmän kehittämisestä parantaa sovittelijan edellytyksiä turvata suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vahvistaa lainsäädännön keinoin sitä viennin linjaa, jota sovittelijat ovat tukeneet jo 1960-luvulta asti. Työmarkkinaosapuolilla on jatkossakin täysi vapaus sopia palkankorotuksista ja niiden kohdennuksesta, ja myös sovittelija voi jatkossakin esittää kohdennuksia työvoimapula-aloille tai palkkatasa-arvon edistämiseksi. Opposition kiihkeä pelottelu ei näitä tosiasioita miksikään muuta. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kuinka tärkeänä pidätte sovittelujärjestelmän uudistamista ja muita hallituksen tekemiä rakenneuudistuksia suomalaisten yritysten kilpailukyvylle, julkisen sektorin palkanmaksukyvylle, talouskasvulle ja koko suomalaisen hyvinvoinnin rahoittamiselle? Onko Suomella varaa jättää nämä uudistukset tekemättä, kuten oppositio vaatii?
Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Hallitukselta monesti vaaditaan toimia esimerkiksi kasvun edistämiseksi. Hallitus ja valtio voi huolehtia siitä, että yritysten ja tässä tapauksessa vientisektorin toimintaedellytykset ja se pelikenttä ovat sellaisia, että ne kannustavat kasvuun. Kasvu, jota me haemme, tapahtuu nimenomaan siellä yksityisellä sektorilla.
Vientisektorin kilpailukyky hyvin pitkälle määrittää sen, mikä on julkisen sektorin ja julkisen talouden kantokyky, ja siinä mielessä nimenomaan vientisektorin ja yritysten kilpailukyky hyvin pitkälle määrittää esimerkiksi työmarkkinoille tehtäviä uudistuksia. Tämä päänavaus, jota vientipuolelta edellytetään, on tässä maassa enimmäkseen aina toteutunutkin. Ei tosin aina.
Kun mietitään hyvinvointijärjestelmän rahoitusta ja julkisen talouden kantokykyä, jotka on kirjattu hallitusohjelmaankin, esimerkiksi tämän vientipalkkamallin uudistamisen yhteyteen, niin nämä ovat juuri sinne ytimeen meneviä asioita, joista meidän pitää olla kiinnostuneita. Me haluamme, [Puhemies koputtaa] että sekä Suomen vientisektori että yritykset ovat kilpailukykyisiä. [Puhemies koputtaa] Toki tähän vaikuttaa moni muukin asia, esimerkiksi yhteisöverokanta, yritys- ja pääomaverojärjestelmä, ja niin edelleen.
Kysymyksen käsittely päättyi.
Kyselytunti päättyi.
Siirrymme päiväjärjestyksen muihin asioihin.