Arvoisa puhemies! Kyseessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisesta, ja valiokunnan puheenjohtajana tulen täten esittelemään mietinnön.
Lakiehdotuksessa ehdotetaan, että maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen valtionosuusrahoitus erotetaan omaksi kokonaisuudekseen vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmässä. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä teknisluonteisella korjauksella muutettuna.
Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 632/1998 9 §:ssä säädetään valtionosuuden määrästä. Säädöksen ensimmäisen momentin mukaan kansanopiston, kansalaisopiston ja kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia sekä opintokeskuksen ja liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjälle 65 prosenttia valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Kansanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään säännöksen mukaan 100 prosentin valtionosuus, kun kyse on maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta, joka on hyväksytty kotoutumisen edistämisestä annetun lain 1386/2010 11 §:ssä tarkoitettuun opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan tai joka on oppivelvollisuuslain 1214/2020 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on pitkä kokemus maahanmuuttajien tarpeisiin vastaavan koulutuksen toteuttamisesta. Vapaan sivistystyön kotoutumissuunnitelman mukainen koulutusmalli on monipuolistanut maahanmuuttajien luku‑ ja kirjoitustaidon opiskelumahdollisuuksia ja osaltaan tukenut maahanmuuttajien polkuja koulutukseen tai työelämään eli luonut mahdollisuuksia kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutuksen keskeisenä sisältönä on luku‑ ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen taidon opinnot sekä muut kotoutumisen edistämisestä annetun lain tavoitteiden mukaiset sisällöt. Valiokunta toteaa, että riittävä kielitaito luo edellytyksiä sujuvalle etenemiselle koulutuspolulla.
Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan hyväksytty koulutus sisältyy nykyisin vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmäkokonaisuuteen. Näin ollen vapaan sivistystyön järjestämän maahanmuuttajien koulutuksen ja muun koulutuksen toteutuneiden suoritteiden määrät ovat sidoksissa toisiinsa. Jos oppilaitokselle vuosittain vahvistettu suoritemäärä ylittyy, huomioidaan oppilaitoksen rahoituksessa vain vahvistettujen suoritteiden mukainen määrä. Tällöin suoritteiden ylityksistä johtuvat suoriteleikkaukset kohdistuvat samassa suhteessa kaikkeen oppilaitoksen järjestämään koulutukseen. Kun maahanmuuttajien koulutuksen rahoituksesta muodostetaan jatkossa oma kokonaisuus, poistuu tämän koulutuksen riippuvuus vapaan sivistystyön muun koulutuksen suoritetoteutumista. Lakimuutos selkeyttää vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmää ja on näin ollen kannatettava.
Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoituksen muodostuminen omaksi kokonaisuudekseen edellyttää laskelmien mukaan yhteensä 11,8 miljoonaa euroa valtionosuusrahoitusta, jotta tähän koulutukseen osoitettujen suoritteiden määrä ei pienene nykyisestään. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 22—25 lisätään vapaan sivistystyön maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen vuosittain 5 miljoonaa euroa. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoitussummaksi muodostuu 11,83 miljoonaa euroa, kun kyseistä koulutusta varten varattuun vapaaseen 5 miljoonaan euroon lisätään kehyspäätöksen mukaisesti 5 miljoonaa euroa ja vajaat 2 miljoonaa euroa siirretään valtionosuusjärjestelmään valtionavustuksista eli maahanmuuttajien nuorisotakuun opintoseteliavustuksesta.
Hallituksen esityksen mukaan muutosten myötä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen rahoitusta on vuosittain noin 4 000 opiskelijan tarpeen kattavasti. Sivistysvaliokunta toteaa, että esitetyt muutokset parantavat vapaan sivistystyön oppilaitoksen toiminnan ja rahoituksen ennakoitavuutta ja mahdollistavat pitkäjänteisen koulutustarjonnan suunnittelun myös muille vapaan sivistystyön koulutuksille. Valiokunta katsoo, että lisärahoitus mahdollistaa nykyistä paremmin koulutuksen suoritteiden rahoittamisen täysmääräisesti.
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen määräraha on esitetyistä lisäyksistä huolimatta kuitenkin edelleen niukka. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille esimerkiksi kansalaisopistojen järjestämän niin sanotun UMAKO-koulutuksen yksikköhintaa koskevia ongelmia ja yleisemminkin näkemyksiä siitä, että kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyille koulutuksille osoitettava määräraha on edelleen riittämätön, jotta kaikkiin koulutustarpeisiin voitaisiin vastata. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoituksen riittävyyttä seurataan ja arvioidaan tulevina vuosina.
Nyt käsiteltävä esitys koskee maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn koulutuksen rahoitusta. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että myös kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien koulutustarpeisiin vastataan ja että heille voidaan turvata mahdollisuudet osallistua kotoutumista edistävään koulutukseen. Valiokunta katsoo, että myös kotoutumissuunnitelman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille suunnattavien koulutusten rahoituksen vakiinnuttamista ja riittävyyttä tulee jatkuvasti arvioida.
Yhteenvetona valiokunta toteaa, että kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava säännöllisesti ja arvioinnin perusteella on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Ja sitten se yksi pykälämuutos, jonka me teimme. Yksityiskohtaisissa perusteluissa toteamme 10 §:stä — valtionosuuden laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen on siis otsikko tällä pykälällä — että ehdotettuun 10 §:ään sisältyy säännös, jonka mukaan ”Opetus‑ ja kulttuuriministeriö vahvistaa lisäksi vuosittain valtion talousarvion rajoissa niiden opiskelijaviikkojen ja opetustuntien määrän edellä mainituista opiskelijaviikoista ja opetustunneista, joihin 9 §:n 5 momentin mukaisesti myönnetään sadan prosentin valtionosuus”. Kun mainitussa 9 §:n 5 momentissa säädetään kansanopistojen järjestämästä koulutuksesta ja kun kansanopistojen suoritteina käytetään opiskelijaviikkoja eikä opetustunteja, ehdottaa sivistysvaliokunta säännöksestä poistettavaksi viittauksen opetustunteihin, ja niinhän me sitten tosiaan teimmekin.
Eli näillä mentiin. Yksi vastalause meillä tässä sitten oli, mutta hyvin oltiin sitä mieltä, että kotoutumiskoulutus tarvitsee rahaa. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä. Edustaja Kinnunen poissa. Näin yleiskeskustelu on päättynyt... [Paula Risikko: Hei, mulla oli puheenvuoro!] Anteeksi. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.