Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kuntoutus- ja kuntoutusrahamenojen leikkauksista on herättänyt huolta erityisesti nuorten aseman kannalta. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa noin 29,3 miljoonan euron nettosäästöt, mutta tämä säästötavoite on todella kyseenalainen, kun tarkastelemme esityksen inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia erityisesti nuorten osalta.
Esityksessä leikkaukset kohdistuvat nimenomaan niihin nuoriin, jotka ovat jo entuudestaan haavoittuvassa asemassa. Nuorten oikeus kuntoutusrahaan on tärkeä tuki, joka helpottaa nuorten pääsyä kuntoutukseen, tukee heidän motivaatiotaan ja vähentää taloudellista stressiä, joka muuten voi estää osallistumista kuntoutuspalveluihin. Kuntoutusrahan leikkaaminen on siis paitsi epäreilua myös taloudellisesti lyhytnäköistä politiikkaa.
Nuoriin suunnatut säästötoimet voivat johtaa siihen, että monet nuoret jäävät ilman tarvittavaa tukea. Erityisesti NEET-nuorille suunnattu Nuotti-valmennus on esimerkki palvelusta, joka on ollut erittäin tehokas auttaessaan nuoria parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan ja pääsemään takaisin koulutukseen. Seurantatutkimusten mukaan Nuotti-valmennuksessa mukana olleista nuorista suuri osa koki työkykynsä parantuvan, mutta jos kuntoutusrahan saaminen poistetaan osalta näistä nuorista, on suuri vaara, että he eivät hakeudu valmennukseen tai eivät saa sitä tarvitsemaansa toimeentulotukea, mikä vaikeuttaa heidän osallistumistaan kuntoutusprosesseihin huomattavasti.
Arvoisa puhemies! Hallitus on jo aiemmin päättänyt laskea nuorten kuntoutusrahan tasoa, vaikka tutkimukset ovat osoittaneet, että kuntoutusraha edistää nuorten kuntoutumista, vähentää taloudellista stressiä ja parantaa heidän osallistumismotivaatiotaan. Ilman tätä taloudellista turvaa yhä useampi nuori, joka osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen, joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, ja tämäkin taas entisestään lisää kannustinloukkuja.
Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi turvaksi, ei jatkuvaksi elinkeinoksi. Pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen voi johtaa siihen, että nuori jää loukkuun, jossa työllistyminen tuntuu aina vain vaikeammalta. Sen sijaan, että nuoret saisivat tarvittavan tuen työllistymiseen ja kuntoutumiseen, hallitus esittää leikkauksia, jotka lisäävät nuorten taloudellista epävarmuutta ja luovat pitkän aikavälin kustannuksia yhteiskunnalle.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetut muutokset ammatillisen kuntoutuksen palvelujen myöntämisedellytyksiin lisäävät byrokratiaa ja tekevät nuorten pääsyn palveluihin entistä vaikeammaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä useampi nuori jää ilman tarpeellista tukea ja jää väliinputoajaksi. Sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsy vaikeutuu, ja se voi johtaa siihen, että nuoret jäävät kokonaan ilman apua, vaikka he sitä eniten tarvitsevat.
Hallitus ei ole tälläkään kertaa riittävästi arvioinut esityksensä pitkän aikavälin vaikutuksia. Kuntoutuspalveluihin pääsyn vaikeutuminen, toimeentulotuen tarpeen kasvu ja nuorten syrjäytymisen riski on otettava vakavasti. Hyvinvointialueiden ennustetut kasvavat kustannukset erityisesti toimeentulotuen ja sosiaalipalveluiden osalta jäävät esityksessä täysin huomiotta. Samoin on puutteellisesti arvioitu nuorten syrjäytymisen ja heikentyneen työllisyyden taloudelliset kustannukset, jotka voivat pitkällä aikavälillä olla huomattavasti suuremmat kuin lyhyen aikavälin säästöt.
Arvoisa puhemies! Esitys on inhimillisesti kestämätön ja taloudellisesti lyhytnäköinen. Meidän on muistettava, että nuorten hyvinvointi ei ole vain rahakysymys. Se on yhteiskunnallinen kysymys, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme. Leikkaukset, jotka heikentävät nuorten mahdollisuuksia kuntoutukseen ja lisäävät taloudellista epävarmuutta, voivat johtaa syrjäytymiseen, joka on yhteiskunnalle paljon kalliimpaa kuin nyt tavoiteltavat säästöt. Meidän on rakennettava yhteiskunta, jossa nuorilla on mahdollisuus kasvaa, kuntoutua ja löytää tiensä työelämään, ei yhteiskunta, joka sysää nuoret syrjään ja antaa heidän jäädä vaille tukea.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Merinen.