Arvoisa puhemies! Lueskelin näitä asiakirjoja, ja tämä vastalause, jonka tässä moni edustaja on allekirjoittanut, vaikuttaa perusteiltaan minusta erittäin hyvältä. Tarkastelen näitä hieman kohdittain, ja sitten nostan esille erikseen erityisesti oman kotikaupunkini lausunnot asiasta eli Hyvinkään.
Nämä säästöt, joita tässä tavoitellaan, ovat 3—3,5 miljoonaa, ja lisäksi vielä muutama miljoona euroa tulee erilaisten turvajärjestelyjen supistumisesta ja Aipa-varustelusta. Tämä Aipa-järjestelmähän on sähköinen järjestelmä, joka tuomareilta saamani tiedon mukaan ei oikein tunnu kovin reippaasti etenevän, sitä aina siirretään ja siirretään. Itsekään en valtionhallinnossa työskennelleenä tiedä, miten se onnistuu aina niin, että ostetaan ne palvelut sellaisilta tuottajilta, että ne sähköiset järjestelmät eivät koskaan tunnu valmistuvan. Vaikka ihminen lentää avaruuteen, niin siitä huolimatta tämmöistä ei saada tehtyä.
Vastalauseessa on tuotu hyvin esille myös se, että vuoden 2010 reformin vaikutuksiakaan ei ole vielä tutkittu.
Tuomariliitto ja Asianajajaliitto ovat tuoneet hyvin esille juuri senkin, että asianajajapalvelut keskittyvät käräjäoikeuspaikkakunnille ja tietysti oikeudellista neuvontaa tarvitaan nykyisin monenmoisissa asioissa, kuten perintöriidoissa, perunkirjoituksissa, monenmoisissa, mitkä eivät välttämättä edes liity sitten rikos- tai riita-asioihin, ja ne palvelut kaikkoavat paikkakunnalta. Myös korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko on tämän usein tuonut esille.
Säästöjä haetaan myös henkilöstön vähentymisellä, kun henkilöt eläköityvät. Mehän olemme lukeneet viime vuosina siitä, kuinka tuomarit ovat työtaakkansa alla hyvinkin väsyneitä, joten olen hieman huolestunut heidän jaksamisestaan, ja se ei ainakaan parane tällä. Meidän olisi hyvä muistaa se, että lisäämme jatkuvasti tuomareiden, syyttäjien oikeudellisia velvoitteita luomalla heille erilaisia asioita, joita heidän tulee tarkastaa muun muassa prosesseissa, oikeudenkäynneissä, ja erilaisia huolellisuusvelvoitteita, joita laillisuusvalvojat heille lisäävät, ja tämä ei ainakaan vähennä ja pienennä sitä työmäärää.
Yksi asia näissä edellisissä puheenvuoroissa, josta en ole samaa mieltä, on se, että isommissa käräjäoikeuksissa haavoittuvaisuus on paremmin hoidettavissa, koska pienissä yksiköissä poissaolot saattavat aiheuttaa sen, että siellä ei ole ketään tuomareita. Tämä pystyttäisiin tekemään niin, että tuomareiden virka-alueet olisivat laajempia, siihen ei tätä koko pakettia tarvittaisi. Tästä syystä esimerkiksi perussuomalaiset ovat tänään vaihtoehtobudjetissaan esittäneet lisärahoitusta tuomioistuimille ja syyttäjille. Olen itse työskennellyt tuomioistuinlaitoksessa ja olen lakimies ja olen saanut paljon palautetta sieltä, että ei enää jakseta sen taakan kanssa, ja me emme voi kuvitella, että pelkästään sähköistämisellä tämä ongelma ratkaistaisiin, se ei voi olla näin.
Lisäksi tuon muutaman kommentin näistä alueellisista asioista. Itse tosiaan olen Hyvinkäältä ja Hyvinkään kaupunginhallituksessa, ja olen ollut itsekin antamassa tätä Hyvinkään kaupungin lausuntoa asiasta kaupunginhallituksen jäsenenä. Olemme olleet erittäin huolestuneita ja toivoneet, että meillä säilyisi Hyvinkäällä istuntopaikka ja kanslia, koska meillä on melko uudet toimitilat, ja näin tässä esityksessä onkin käynyt. Mutta myös Hyvinkään kaupunki kuten Hyvinkään käräjäoikeuden laamanni ovat olleet sitä mieltä, että tämä Uudenmaan alue tulisi jakaa kahteen asukaspohjaltaan mittavan kokoiseen alueeseen elikkä yhdistettäisiin Hyvinkään ja Tuusulan käräjäoikeus, se olisi noin 275 000 asukaspohjaltaan — tämä Tuusulan käräjäoikeushan sijaitsee Järvenpäässä, tässä on sellainen erikoisuus, että sen nimi on Tuusulan käräjäoikeus — ja sitten Vantaan käräjäoikeus ja nykyinen Itä-Uudenmaan käräjäoikeus yhdistettäisiin yhdeksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi, se olisi asukaspohjaltaan noin 310 000 asukasta. Tämä olisi kooltaan erittäin kompakti, ja esimerkiksi itse olen usein käynyt tuolla Tuusulan käräjäoikeudessa Järvenpäässä ja — en nyt mitään kuntokartoitusta ole nähnyt — ne tilat ovat erittäin hyvät. Jos ajatellaan tätä verkoston tiheyttä ja matkakuluja, niin se olisi erittäin hyvin ihmisten saatavissa ja tukisi myös niitä muiden oikeuspalvelujen säilymistä alueella.
Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko tuo lausunnossaan esille sen, että kun tätä asiaa on selvitetty virkamiesvalmistelussa — hallituksen esityksestäkin, sivuilta 42 ja 43, tämä käy esille — mitä mieltä ihmiset ja erityisesti lausunnonantajat ovat tästä olleet: 300 lausunnonantajasta selvästi yli puolet, suurin piirtein 60 prosenttia, vastusti uudistusta. Elikkä tämä olisi semmoinen asia, mikä pitäisi varmasti ottaa huomioon, koska nämä ihmiset, jotka siellä näiden asioiden kanssa ovat tekemisissä, haluavat kehittää varmasti sitä työtänsä mutta myöskin niin, että oikeusturva ei vaarannu. Ja pitäisi huomioida myös se, että ihmisillä on myös mielekäs määrä sitä työtä, että se ei sillä vähene, että me isonnamme käräjäoikeuksia. Näinhän se ei tietenkään ole, vaan siellä pitää olla riittävät resurssit. Ja kuten sanoin, tämä sähköisen asioinnin aineistopankki Aipa on kärsinyt jatkuvista vastoinkäymisistä, ja tällä hetkellä sen laajamittaisen käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan vuoden 2019 alussa, mahdollisesti. Toivottavasti tämä joka tapauksessa etenee.
Perustuslakivaliokunta, johon kuulun, edellytti tähän seurantaa, ja lakivaliokunnan varsinaisessa mietinnössä näin onkin tehty, mutta mielestäni tässä hätiköidään, koska tässä ei ole niitä vuoden 2010 vaikutuksia tutkittu.
Täällä on yksittäisiä pykäliä, jotka ovat kannatettavia, mutta tämä kokonaisuus ei kyllä ole kannatettava. Tästä syystä perussuomalaisten eduskuntaryhmä on käynyt asiasta keskustelun, ja me kannatamme ryhmänä tämän lakiehdotuksen hylkäämistä. [Timo Heinonen: Ryhmäpäätöksiä perussuomalaisissa! — Leena Meri: Kaikki olimme samaa mieltä!]