Arvoisa puhemies! Maailmassa energiaa käytetään tänä päivänä välineenä painostamiseen. Siksi huoltovarmuus ei ole enää talouskysymys. Se on kriittinen osa Suomen puolustuskykyä. Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota, Lähi-idän konfliktit ja niiden seurauksena muuttunut energiamarkkina ovat osoittaneet, miten haavoittuvaisia eurooppalaiset kaasuvirrat voivat olla. Siksi EU on jatkanut kaasun varastointivelvoitetta vuoteen 2027 saakka, ja Suomen on pantava tämä toimeen omassa lainsäädännössään. Meidän on pystyttävä varmistamaan, että kaasua on saatavilla myös silloin, kun markkinoilla on häiriöitä, verkostoissa pullonkauloja tai maailmanpoliittista kiristystä. Suomen maakaasun kulutus on vähäistä, mutta sen rooli kylminä talvikuukausina korostuu. Siksi me tarvitsemme varmuuden siitä, ettei energia lopu kesken pakkasen eikä keskeydy kriisin keskellä. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys jatkaa aiempaa väliaikaista lisävarastointivelvoitetta, joka oli voimassa vuoden 2025 loppuun. Sen ydin on sama. Suomi varautuu mahdollisiin energian toimituskatkoihin ja saatavuusvaikeuksiin sekä huolehtii siitä, että kotimainen energiahuolto säilyy toimintakykyisenä kaikissa olosuhteissa. Tämä on juuri sitä huoltovarmuutta, josta Suomessa on vuosikymmeniä puhuttu. Nyt se nousee arvoonsa. Kyse on ennakoitavasta, järkevästä ja kriittisestä varautumisesta, koska varautuminen ei ole vaihtoehto. Se on välttämättömyys, sillä energian toimitusketjut voivat tänä päivänä häiriintyä hetkessä. 

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on koko yhteiskuntamme turvaverkko. Se suojaa kotitalouksia talvella, turvaa teollisuuden kilpailukyvyn ja pitää kriittiset palvelumme toiminnassa. Se on osa kansallista turvallisuutta. Siksi tämä esitys ei ole vain tekninen jatko aiempaan poikkeukseen vaan tärkeä osa Suomen laajempaa varautumista ja EU:n yhteistä energia-arkkitehtuuria. Suomi ei ole se jäsenvaltio, joka ei varaudu. Me olemme se maa, joka varautuu paremmin ja on valmiina ja valppaana. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on yksi osa meidän energiavarautumistamme, ja sinänsä tässä puhutaan käytännössä LNG-varastoinnista Suomeen. Voi ajatella niin, että kun Inkoon satamassa tämä laiva on ollut, niin se on ollut tätä tehtävää varten, mistä tässäkin nyt juuri puhutaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Miksi pyysin puheenvuoron? Täytyy puhua tästä kokonaisuudesta enemmän. Kun tässä meillä on nyt lähinnä kaasu tässä keskustelussa nyt se yksi keskeinen asia, niin täytyy yrittää miettiä tätä meidän energiaverkkoamme ja energiankäyttöämme. Näissä pitää pystyä rakentamaan myöskin sellaisia puskureita myös muihin osiin energiasektoria, että me pystymme tällaisia tekemään. Ja sitten meidän pitää olla joustavia sillä tavalla, että me voidaan kaasun sijasta käyttää jotain muuta polttoainetta eli meillä on myöskin vaihtelua tässä. Nämä kysymykset on myöskin täällä talousvaliokunnan mietinnössä otettu esiin. Sillä tavalla tämmöisiin tuotantopiikkeihin ja tämmöisiin polttoainetuotannon keskeytyksiin pystytään varautumaan monella tapaa. 

Eli Suomen energiapuoli on tässä mielessä hyvin monipuolinen. Me tehdään monella tavalla sähköä. Se on meidän vahvuutemme, ja sitä tehdään monessa paikassa Suomea. Sillä tavalla me ollaan kaikkein varmimmin hoidettu tämä oma tehtävämme tuottaa sähköä ja lämpöä kansalaisille ja teollisuuteen. 

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta käsitteli tämän tuontipolttoaineita koskettavan lisävarastointivelvoitteen jatkamista, joka tulee suoraan EU-velvoitteista. Koska Ukrainan kriisi nostatti meille Eurooppaan kaasun kriisin ja tämä vanha varastointivelvoite päättyi vuoden 25 lopussa mutta valitettavasti jatkuu sota ja jatkuu epävarmuus, niin nyt tämä esitys tehdään niin, että se päättyy vuoteen 27. Suomi tekee tämän siis osana Euroopan unionia. 

Meillä itsellämme ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, mutta me käytämme kaasua, myös putkikaasua, Balticconnectorin kautta. Tuo nykyinen Itämeren levottomuushan on vahingoittumisvaaraa, ja siihen kiinnitetään huomiota Suomessa sitten ihan kansallisin toimin. Elikkä meidän lisäkaasu on siirtoyhteyksien takana ja maailmanmarkkinoilta ostettavan LNG:n varassa. Ensimmäisen energiakriisitalven aikana saimme nopeasti Inkooseen lisälaivan, jossa pystytään sitten käyttämään paikallisesti kaasua. Muiden maiden haavoittuvuus perustuu paljon siihen, että kodit lämpenevät kaasulla ja sitä käytetään hyvin paljon enemmän kuin meillä myös kotien ulkopuolella, mutta meillä tämä on hoidettu enemmän paikallisin energiamuodoin ja vaikkapa kaukolämmön kautta. 

En malta olla mainitsematta, että vaikka tämä koskettaa vain kaasujen lisävarastointivelvoitetta, niin näemme tänä päivänä suuria heittelyjä myös muissa tuontipolttoaineissa, mitä tapahtuu Lähi-idän ja Iranin alueilla öljykuljetuksissa, öljyn jalostamisissa ja siinä kaikessa. Se kyllä korostaa tarvetta analysoida koko tuontipolttoaineiden riippuvuuteen varautumista, ja meillä on ollut hienot keskustelut eduskunnassa koskien ilmasto- ja energiastrategioita ja -kokonaisuuksia. 

Haluan lohduttaa kaikkia meitä sillä, että huoltovarmuusvelvoitteet meillä hoitavat sen, että energiaa on saatavilla myös toimitushäiriöiden aikana, ja tuota työtä teemme huolella joka kylmän talven kohdatessa ajoissa niin, että erityisesti talvella, jolloin energiakäyttö on meille elinehto, siinä ei ole sitten ylitsepääsemättömiä yllätyksiä.