Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys lemmikkieläinten siirtoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta on luonteeltaan ennen kaikkea tekninen mutta samalla erittäin tärkeä. Sen keskeisenä tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan Euroopan unionin eläinterveyssäännöstöä tilanteessa, jossa nykyinen niin sanottu lemmikkieläinasetus kumoutuu huhtikuussa 2026. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään viittausten päivittämisestä. Taustalla on laajempi kokonaisuus siitä, miten varmistamme, että lemmikkieläinten liikkuminen maasta toiseen on turvallista sekä eläinten että ihmisten kannalta. Eläintautien torjunta ei tunne rajoja, ja siksi sääntelyn on oltava ajantasaista, selkeää ja tehokasta.
Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin, pääosin teknisin, muutoksin, joilla varmistetaan sääntelyn täsmällisyys ja yhteensopivuus EU-lainsäädännön kanssa. Valiokunta korostaa mietinnössään erityisesti valvonnan merkitystä. Suomessa lemmikkieläinten siirtojen valvonta kuuluu Tullille ja Ruokavirastolle. Vuonna 2024 Tulli tarkasti lähes 15 000 lemmikkieläintä, ja puutteita havaittiin lähes 300 tapauksessa. Tämä osoittaa, että sääntelylle ja sen valvonnalle on todellinen tarve. Valiokunta pitää tärkeänä, että valvovilla viranomaisilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Keskeinen muutos esityksessä koskee viranomaisten toimivaltuuksia tilanteissa, joissa siirtoja koskevia vaatimuksia rikotaan. Jatkossa Ruokavirasto tai Tulli voi tarvittaessa itse huolehtia esimerkiksi eläimen lopettamisesta tai tuotteen hävittämisestä toimijan kustannuksella. Tämä selkeyttää vastuukysymyksiä ja ennen kaikkea varmistaa, että toimenpiteisiin voidaan ryhtyä viivytyksettä eläintautiriskien torjumiseksi.
Arvoisa puhemies! Valiokunta nostaa esiin myös konkreettiset riskit, joita puutteellisesti valvotut siirrot voivat aiheuttaa. Esimerkiksi raivotauti on vakava ja hengenvaarallinen tauti, jota esiintyy yhä Euroopassa. Samoin afrikkalainen sikarutto muodostaa merkittävän uhan eläintuotannolle. Näiden tautien leviämisen estäminen edellyttää selkeää sääntelyä ja tehokkaita toimivaltuuksia viranomaisille. On myös myönteistä, että jatkossa EU:n ulkopuolelta tuotaville koiran-, kissan- ja fretinpennuille sääntely tiukentuu raivotautirokotusvaatimusten osalta. Tämä on tärkeä askel tautiriskien vähentämisessä.
Lopuksi valiokunta korostaa neuvonnan ja ohjeistuksen merkitystä. Kansalaisten ja toimijoiden on saatava helposti ymmärrettävää tietoa siitä, mitä vaatimuksia lemmikkieläinten siirtoihin liittyy. Ennaltaehkäisy on tässäkin asiassa tehokkain keino. Kyseessä on kokonaisuus, joka tukee sekä eläinten hyvinvointia että kansanterveyttä ja varmistaa, että Suomi toimii osana yhteistä eurooppalaista eläinterveyden suojelujärjestelmää.
Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset valiokunnan ehdottamin muutoksin. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle esittelystä. — Sitten edustaja Hänninen, olkaa hyvä.