Viimeksi julkaistu 25.8.2025 13.00

Pöytäkirjan asiakohta PTK 64/2025 vp Täysistunto Keskiviikko 11.6.2025 klo 14.00—22.39

7. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 44/2025 vp
Valiokunnan mietintöVaVM 7/2025 vp
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Jussi Halla-aho
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 7/2025 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Strandman, olkaa hyvä. 

Keskustelu
19.42 
Jaana Strandman ps :

Arvoisa puhemies! Puiden humina soi, pihka tuoksuu, pölli liikkuu, sinivalkoista elinvoimaa parannetaan. Suomi voi hyvin ja elää metsästä.  

Arvoisa puhemies! Käsillä olevalla esityksellä ehdotetaan, että tuloverolain metsävähennystä koskevat säännökset muutetaan siten, että metsävähennyksen enimmäismäärä nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin sekä veronalaisista metsätalouden pääomatuloista että metsäkiinteistöjen hankintamenoista. Lisäksi luovutusvoittoon lisättävän metsävähennyksen määrä voi olla enintään 75 prosenttia luovutetun metsän hankintamenosta.  

Esityksen tavoitteena on kannustaa aktiiviseen metsätalouteen ja turvata puun saatavuus. Esitys vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa suhteessa monikansallisiin sijoittajiin. Se tukee kotimaista yksityisomistusta ja tukee alueellista työllisyyttä ja yrittämistä.  

Arvoisa puhemies! Maan ja metsien omistus kuuluu suomalaisten omiin käsiin, ja tällä esityksellä tätä ajattelutapaa myös tuetaan. Vähennys tekee puun myynnistä taloudellisesti entistä houkuttelevampaa alentamalla verotusta, mikä kannustaa erityisesti yksityisiä ja perhemetsänomistajia myymään puuta. Vähennys kohdistuu kuitenkin hakkuukypsiin metsiin, jolloin puu saadaan nopeasti liikkeelle.  

Esitys on erityisen tärkeä, koska Venäjän puutuonti on loppunut ja teollisuuden kotimaisen puun tarve taas kasvanut. Esityksellä turvataan suomalainen puuhuolto ja pidetään suomalainen metsänomistus elinvoimaisena. Muutos koskee myös takautuvasti jo hankittuja metsätiloja. Tämä etu kohdistuu vain ja ainoastaan yksityisille ja yhteismetsille, joiden omistuspohja on yksityinen. Tämä ei siis tarkoita yhtiöitä, rahastoja tai julkisesti omistettuja metsiä.  

Valtio menettää uudistuksen myötä arvioiden mukaan noin 30 miljoonan euron verotulot vuodessa. Tämä on valtiontaloudellisesti perusteltu kustannus siitä, että metsätalous pysyy kannattavana, omaisuus kotimaisessa hallinnassa ja puuta saadaan teollisuuden tarpeisiin sekä jatkojalostukseen.  

Vähennys ei sinänsä ohjaa hakkuumääriä vaan mahdollistaa verotuksellisesti oikeudenmukaisen puukaupan niille, jotka ovat metsänsä hankkineet. Hallitusohjelmasta löytyy selkeä kirjaus hakkuumäärien säilyttämisestä vähintään nykytasolla. Tämä on tärkeä viesti niille tahoille, jotka ilmastolain varjolla haluaisivat romahduttaa suomalaisen metsätalouden ja hakkuut.  

Arvoisa puhemies! Tulen Etelä-Savosta, maamme metsäisimmästä maakunnasta, ja tämä vahvistaa erityisesti aluettamme. Tällä esityksellä nykyhallitus turvaa metsäteollisuuden edellytyksiä, luo työpaikkoja ja lisää vientiä.  

Arvoisa puhemies! Metsät ovat elintärkeä ja historiallisesti merkittävä suomalainen voimavara. Vihreäksi kullaksi tituleerattu teollisuudenala on ollut yksi Suomen kehittymisen kulmakivistä. Tällä esityksellä tuemme erityisesti tavallisen suomalaisen kykyä hyödyntää omaa metsäänsä ja vaurastua entistä helpommin, aivan kuten monet sukupolvet ennen meitä. Kiitän tästä esityksestä.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Piisinen, olkaa hyvä. 

19.46 
Jorma Piisinen ps :

Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan, että tuloverolain metsävähennystä koskevat säännökset muutetaan siten, että metsävähennyksen enimmäismäärää nostetaan 60 prosentista 75 prosenttiin. Nykyinen 60 prosentin vähennystaso ei vastaa todellista puuston osuutta metsätilojen arvosta, vaan uusi 75 prosentin taso on lähempänä käytännön markkina-arvoja. Muutos koskee myös aiemmin hankittuja metsätiloja takautuvasti, ja myös jo käytetyt vähennyspohjat kasvavat.  

Viime vuosina rahastoyhtiöt, myös ulkomaiset, ovat kasvattaneet omistusosuuttaan Suomen metsissä. Se on herättänyt aiheellista huolta erityisesti maaseudulla. Korotuksen keskeinen tavoite on puolustaa kotimaista perhemetsätaloutta kasvavaa institutionaalista ja kansainvälistä metsänomistusta vastaan. Metsävähennyksen korotus 75 prosenttiin todennäköisesti kannustaa aktiivisia omistajia hankkimaan lisää metsätiloja. 

Kyseessä on merkittävä veropoliittinen uudistus, joka vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa, puolustaa kotimaista yksityisomistusta ja tukee alueellista yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Verokannustin on erityisen tärkeä nyt, kun Venäjän puuntuonti on loppunut ja teollisuuden kotimaisen puun tarve on kasvanut. Metsävähennys on paitsi omistajaa hyödyttävä uudistus myös kansantaloudellisesti tärkeä keino turvata puuhuolto ja pitää suomalainen metsänomistus elinvoimaisena. Metsävähennys kohdistuu nimenomaan hakkuukypsiin metsiin, jolloin puu saadaan nopeasti liikkeelle. Verovähennystä ei myönnetä yhtiöille tai rahastoille. Tämä etu kohdistuu ainoastaan yksityisille ja yksityisomisteisille yhteismetsille. Metsävähennys lisää puuraaka-aineen tarjontaa markkinoille usealla tavalla. Se tekee puun myynnistä taloudellisesti houkuttavampaa alentamalla verotusta. Se kannustaa erityisesti yksityisiä ja perhemetsänomistajia myymään puuta. 

Hallitusohjelman kirjaus hakkuumäärien säilyttämisestä vähintään nykytasolla turvaa myös metsätalouden toimintaedellytyksiä. Metsävähennyksen korottaminen tukee puun tarjontaa ja turvaa metsäteollisuuden raaka-aineen saantia, ja tämä on elintärkeää suomalaisille työpaikoille ja viennille. Ympäristöjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa mahdollisesta metsävähennyksen kannustavuudesta ylimitoitettuihin hakkuisiin. Metsävähennys ei kuitenkaan ohjaa hakkuumäärää vaan mahdollistaa verotuksellisesti oikeudenmukaisen puukaupan heille, jotka ovat metsänsä itse hankkineet. Veropoliittinen linjaus ei muuta metsien suojelukriteereitä eikä poista vapaaehtoisen suojelun mahdollisuutta, vaan päinvastoin yksityismetsien usein pitkän aikavälin, useamman sukupolven ylittävä omistus mahdollistaa kestävän metsänhoidon. 

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat toistuvasti painottaneet, että maan ja metsien omistus kuuluu suomalaisille. Metsävähennyksen korotus ei ole pelkkä veroratkaisu. Se on linjavalinta suomalaisen omistajuuden ja maaseudun tulevaisuuden puolesta. Se myös parantaa yksityisen metsän omistajien kilpailuasemaa. Hallituksen esitys onkin tärkeä askel omistusoikeuden, verotuksellisen oikeudenmukaisuuden ja kotimaisen työn puolesta. Me perussuomalaiset puolustamme suomalaisen maanomistuksen säilymistä kansallisissa käsissä. — Kiitos.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä. 

19.50 
Inka Hopsu vihr :

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että metsävähennyksen määrä olisi jatkossa enintään 75 prosenttia metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saadun veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä, minkä lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä olisi 75 prosenttia metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Hallituksen esityksessä metsävähennystä korotetaan siis 15 prosenttiyksiköllä. 

Hallituksen esityksen perustelut ovat poikkeuksellisen hatarat, ja esitykseen liittyy lukuisia ongelmia niin julkisen talouden kuin Suomen ilmasto- ja luontotavoitteidenkin näkökulmasta. Metsävähennyksen korottaminen tilanteessa, jossa puun hinta on ennätyskorkealla, ei ole missään määrin perusteltua. Puutavaran saatavuuteen liittyvät kysymykset ratkeavat tällä hetkellä markkinaehtoisesti, mikä on julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokasta. On ongelmallista, että esityksen valmistelussa ei ole arvioitu muutoksen luonto- ja ilmastovaikutuksia perusteellisesti. Esityksessä kuitenkin todetaan, että metsävähennyksen määrän kasvattaminen voi johtaa hakkuiden lisääntymiseen. Tämä kävi ilmi myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Näin ollen esitys on vakavassa ristiriidassa Suomen ilmastolain ja hiilineutraalisuustavoitteiden kanssa. Lisäkannustinta hakkuisiin ei voi mitenkään pitää hyväksyttävänä tilanteessa, jossa maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden ja kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttäisi päinvastoin hakkuumäärien vähentämistä. 

Myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta esitykseen liittyy ongelmia. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä osana sekä kansallisia että kansainvälisiä sopimuksia. Korkean luontoarvon metsien suojelu on edelleen Suomessa hyvin puutteellista. Nämä metsät ovat usein runsaspuustoisia. Metsävähennyksen korottaminen lisää kannusteita kohdistaa päätehakkuita metsiin, joita tulisi sen sijaan suojella. Metsävähennyksen korotus vähentää valtion verotuloja eli heikentää julkista taloutta vähintään 32 miljoonalla eurolla. Kyseessä on alin arvio, eli summa voi nousta korkeammaksikin. Kyseessä on verotuki verrattain pienelle joukolle suomalaisia, jotka eivät sitä varsinaisesti tarvitse. Tämä on kyseenalainen arvovalinta tilanteessa, jossa hallitus on kohdistanut mittavia leikkauksia köyhimmille suomalaisille ja aikoo karsia muita verovähennyksiä heikentäen siten esimerkiksi opettajien taloudellista asemaa. Samoin esitys on myös täysin ristiriidassa hallituksen julkisen talouden vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. 

Veropohjan heikentämisen sijaan veropohjaa tulisi vahvistaa. Metsävähennyksen kasvattamisen sijaan ehdotamme, että metsävähennyksen enimmäismäärä lasketaan 50 prosenttiin. Metsävähennyksen enimmäismäärän lasku on perusteltua niin ilmasto- ja luonto- kuin taloustavoitteiden kannalta. Metsävähennyksen lasku kannustaisi kasvattamaan puun jalostusarvoa. Lisäksi se lisäisi valtion verotuloja ja vahvistaisi julkisen talouden tilaa. 

Teen vastalauseen 2 mukaiset muutosehdotukset. 

Ja tätä aiempaa keskustelua kuunnellessani pohdin, että näin eri mieltä sitä voi olla metsienkäytön kannusteista, vaikka meilläkin perhepiirissä omistetaan metsää, kuten varmaan useassa suomalaisessa perheessä ja suvussa.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Meriluoto, olkaa hyvä. 

19.54 
Laura Meriluoto vas :

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta on sekä taloudellisesti että ekologisesti haitallinen. Ei ole myöskään järin oikeudenmukaista lisätä verotukea niille, joilla jo on varallisuutta, samalla kun leikataan pienituloisilta ja hyvinvointipalveluista. 

Hallituksen esitys on vakavassa ristiriidassa Suomen ilmastolain sekä hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Korotettu metsävähennys lisää kannusteita hakkuille aikana, jolloin meidän pitäisi päinvastoin suojella metsiämme ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Lisäksi valtio menettää esityksen myötä yli 30 miljoonaa euroa verotuloja, summan, joka voitaisiin käyttää esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon. 

Arvoisa puhemies! Näin ollen kannatan edustaja Hopsun tekemiä ehdotuksia, jotka sisältävät ilmaston, luonnon ja julkisen talouden kannalta järkevän esityksen laskea metsävähennyksen yläraja 50 prosenttiin. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä. 

19.55 
Eerikki Viljanen kesk :

Arvoisa puhemies! Metsävähennyksen korotus aktivoi metsänomistusta, sillä vähennysoikeus ei realisoidu, ellei metsästä saada pääomatuloja, olivatpa pääomatulot tulleet sitten puunmyynnistä tai tulevaisuudessa kasvavasta ekosysteemipalveluiden kaupasta. 

Metsävähennyksen korotuksen metsäpoliittinen vaikutus tulee olemaan metsätilakoon ja metsäyrittäjyyden vahvistuminen. Metsävähennys antaa metsänomistajalle mahdollisuuden vähentää pääomaverotuksessa osan metsätilan hankintamenosta, josta puuston arvo muodostaa keskimäärin 90 prosenttia. Ja koska puuta myytäessä metsäkiinteistön arvo alenee vastaavasti, on metsävähennyksessä itse asiassa kyse veroteknisesti investointien poistomenettelyyn verrattavasta mekanismista. 

Jos metsänomistaja myy hankkimansa metsätilan muuhun kuin luonnonsuojelutarkoitukseen, muulle kuin lähisukulaiselle tai ei liitä metsätilaansa luonnollisten henkilöiden enemmistönä omistamaan yhteismetsään, joutuu myyjä tulouttamaan käyttämänsä metsävähennyksen luovutusvoittoverotuksessa. Metsävähennysprosentin korottaminen edistää siis myös yhteismetsien kasvamista, mitä voidaan pitää erinomaisen hyvänä kehityssuuntana, parhaana omistamisen muotona heti suoran yksityisen omistajuuden jälkeen. 

Arvoisa puhemies! Metsävähennysprosentin korottaminen on hyvä suomalaista omistajuutta tukeva linjaus, joka parantaa yksityisten metsänomistajien ja yhteismetsien suhteellista asemaa metsämarkkinassa, ja tämä on erittäin toivottava kehityssuunta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä. 

19.58 
Pekka Aittakumpu ps :

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on oiva esimerkki hallituksen tervejärkisestä linjasta, ei kunnianhimoamista turhien tai jopa haitallisten ilmastotoimien nimissä, vaan tällaisia päätöksiä, jotka hyödyttävät sekä ympäristöä, ilmastoa että maamme taloutta. 

Nyt siis korotetaan metsävähennystä, joka kannustaa metsien kestävään käyttöön ja suomalaisen puun hyödyntämiseen. Puu on uusiutuva luonnonvara, ja kun puu kasvaa, se sitoo hiiltä. On hyvä, että metsiä käytetään vastuullisesti, niin kuin Suomessa on tehty ja tehdään. 

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden viennin arvo viime vuonna oli reilu 12 miljardia. Tällä on todella suuri merkitys maamme taloudelle. Metsät ovat kansallinen aarteemme, ja tämä muutos nyt vahvistaa suomalaisen metsänomistajan asemaa ja puolustaa kotimaista yksityisomistusta. Tämä parantaa kotimaisten metsänomistajien kilpailuasemaa esimerkiksi ulkomailta tuleviin sijoittajiin nähden. Tämä on ylipäätäänkin hyvin tärkeä linjaus suomalaisen metsän ja suomalaisen metsätalouden puolesta. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lahdenperä, olkaa hyvä. 

19.59 
Milla Lahdenperä kok :

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee investointeja, työtä ja vahvaa biotaloutta. Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta on perusteltu ja linjassa tavoitteidemme kanssa. Metsät ovat meille taloudellisesti merkittävä resurssi, ei vain metsänomistajille vaan koko kansantaloudelle. Nyt tehtävä päätös vahvistaa metsätalouden kannattavuutta, kannustaa aktiiviseen hoitoon ja lisää raakapuun tarjontaa, jota teollisuus kipeästi tarvitsee. 

Metsävähennyksen korotus 60 prosentista 75 prosenttiin kohdistuu suoraan niihin, jotka ovat valmiita hoitamaan metsiään ja ottamaan osaa yhteiseen huoltovarmuuteen, työllisyyteen ja vihreään kasvuun. Se tukee myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja yksityisomistusta. 

Tämä esitys ei ole ilmastopolitiikan vastainen vaan osa kestävää tasapainoilua, taloutta, omistajuutta ja vastuuta. Kannatan hallituksen esitystä. Se tukee työtä, kasvua ja metsäelinkeinoa ja vastaa Suomen tarpeeseen. — Kiitos. 

Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.