Viimeksi julkaistu 17.2.2026 18.30

Pöytäkirjan asiakohta PTK 8/2026 vp Täysistunto Tiistai 17.2.2026 klo 14.00

7. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 7/2026 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. 

Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Jos puhujalistaa ei ehditä käydä läpi, niin asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan muiden asiakohtien jälkeen. — Keskustelu alkaa. Ministeri Multala, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä. 

Keskustelu
15.59 
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala 
(esittelypuheenvuoro)
:

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee EU:n kaasun toimitusvarmuusasetuksessa säädetyn kaasun varastointivelvoitteen kansallisen toimeenpanon jatkamista. Kaasun toimitusvarmuusasetuksessa säädettiin vuonna 2022 markkinatoimijoihin kohdistuvasta kaasuvarastojen täyttövelvoitteesta. Kaasun varastointivelvoite on osa vastausta vallitsevaan kaasumarkkinoiden tilanteeseen ja varautumista talvikausiin. 

Varastointivelvoitteen voimassaoloa jatkettiin EU:ssa syksyllä 2025 kahdella vuodella, ja se on voimassa 31.12.2027 saakka. Sääntely edellyttää kansallisen toimeenpanon jatkamista. Asetuksen mukaiset velvoitteet esitetään säilytettäviksi väliaikaisella muutoksella tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin. Esitetty lainmuutos vastaa vuosina 2023—2025 voimassa ollutta kansallista sääntelyä huomioiden kuitenkin EU:n kaasun toimitusvarmuusasetukseen lisätyt joustot. 

Arvoisa puhemies! Kaasun toimitusvarmuusasetus velvoittaa Suomen varmistamaan, että markkinatoimijat toteuttavat vuosittain 1. päivä lokakuuta — 1. päivä joulukuuta mennessä kaasun varastoinnin niin, että varastoitu määrä pääsäännön mukaan vastaa 15:tä prosenttia Suomen edeltävän viiden vuoden kaasun kulutuksesta. Lisävarastointivelvoite koskisi noin 50:tä markkinatoimijaa mukaan lukien maakaasun velvoitevarastoinnista käytännössä vapautetut maakaasulaitokset. Lisävarastointivelvoitteen piirissä olisivat myös teollisuuden toimijat, jotka vastaavat suuresta osasta kaasun kulutusta Suomessa. Huoltovarmuuskeskus vahvistaisi vuosittain lisävarastointivelvoitteen määrän huomioiden asetuksessa olevat poikkeukset varastoinnin pääsääntöön. 

Lisävarastoinnin toteuttamisessa esitetään asetuksen mahdollistamissa määrin hyödynnettäväksi Suomessa jo olemassa olevia velvoitevarastoja, jottei markkinatoimijoihin kohdistuisi kaksinkertaista varastointivelvoitetta. Varastointivelvoitteeseen luettava kaasu tai vaihtoehtoinen polttoaine on tarkoitettu voitavaksi käyttää talvikauden aikana.  

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa kaasun varastointivelvoitteen kohdistuessa jo tulevaan talveen. Lain esitetään olevan voimassa 31.12.27 saakka. — Kiitos.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä. 

16.02 
Atte Harjanne vihr :

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja äskeisestä energia- ja ilmastopoliittisesta keskustelusta. Minulla ei ole suoraan tähän ehdotukseen liittyen sinänsä huomautettavaa, mutta nostaisin esille kysymyksen tästä meidän huoltovarmuuden tilasta ja tulevaisuudesta energian osalta vähän laajemmin. Eli meillähän nyt syystäkin käytännössä velvoitevarastoidaan fossiilienergiaa, ja sitten samaan aikaan me tiedetään, että siitä pitäisi päästä irti. Minun käsittääkseni tämä nykyinen järjestelmä tavallaan aika lailla hyvin toimii tähän tilanteeseen, että se pyörii sillä, että meillä pysyvät tietyt velvoitevarastot ja muut, mutta sen pitäisi myös tukea sitä siirtymää pois siitä fossiilienergiasta ja sitä kautta syvään huoltovarmuuteen, jolloin me ei oltaisi ylipäänsä riippuvaisia tuontifossiilienergiasta. 

Olen itse esittänyt tällaista mallia, jossa joitakin näistä velvoitevarastoista täytettäisiin synteettisillä polttoaineilla ja luotaisiin sillä myös kysyntää tälle teollisuudelle ja mainituille teknisille nieluille, itse asiassa, tätä kautta. Se on selvää, että se vaatii rahoitusta jollain tavalla tehdä tällaista, ja ehkä siihen liittyen pitäisin mielen auki esimerkiksi huoltovarmuusmaksujen määrittelyyn niin, että siellä olisi joku tällainen siirtymään allokoitu ikään kuin huoltovarmuusmaksun osuus myös. Nythän meillä on vähän haaste — viime viikolla oli käsittelyssä tämä toinen HE täällä — liittyen siihen, että itse sähköstä tavallaan peritään sitä, vaikka meidän pitäisi edistää sitä sähköistämistä ja näin. 

Tämä on aika kompleksinen juttu, mutta kiinnostaisi kuulla, jos ministerillä on ajatuksia, miten tätä meidän sinänsä hyvään huoltovarmuuskoneistoon ja mekanismeihin lisättäisiin ja niitä täydennettäisiin tavoilla, jotka tukisivat tämmöistä syvää huoltovarmuutta ja irtautumista fossiilienergiasta laajemminkin, jotta me tavallaan osutaan tässä liikkuvaan maaliin, että samalla kun putsataan meidän energiajärjestelmää, niin huolehditaan tietysti jatkuvasta huoltovarmuudesta ja lopulta siis huomattavasti parannetaan sitä. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kallio, olkaa hyvä. 

16.04 
Vesa Kallio kesk :

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä on varsin selkeä asia sinänsä, mutta käyn nyt vähän tätä läpi. Tämä on kuitenkin mielenkiintoinen, ja monella tapaa, niin kuin edustaja Harjannekin toi tuossa esille, asiat aina kytkeytyvät vähän laajemminkin toisiinsa. 

Tässä esityksessä ehdotetaan tosiaan muutettavaksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettua lakia, ja tämän maailmanlaajuisten kaasumarkkinoiden tilanteen vuoksi Euroopan unionin kaasun toimitusvarmuusasetuksen määräaikaisten kaasun varastointia koskevien muutosten voimassaolon jatkamista vuoden 27 loppuun saakka voidaan pitää perusteltuna. Kaasun varastointivelvoitteen jatkamisella varmistetaan EU:n energiajärjestelmän energiaturvallisuus ja häiriönsietokyky. Erityisen tärkeää tämä on talvikuukausina, niin kuin täällä on myös edellisessä asiakohdassa aiheeseen liittyen keskusteltu. 

Meillähän tosiaan maakaasun käyttö on vähäistä verrattuna moneen Manner-Euroopan maahan ja muodostaa noin neljä prosenttia vuosittaisesta kokonaisenergiankulutuksesta. Kulutus painottuu käytännössä talvikuukausille, jolloin kaasua voidaan käyttää tasaamaan energiankulutushuippuja. Nämä huiputhan ovat aina se ongelmakohta, johonka pitää löytää monenlaisia ratkaisuja. Sitten tämä pakkasjaksojen pituus ja talven lämpötilat vaikuttavat siihen kulutukseen. 

Arvoisa puhemies! Myös maakaasun kulutuksen rakenne poikkeaa meillä merkittävästi muista EU-maista. Meillä sitä käytetään lähinnä teollisuudessa sekä sähkön ja lämmön tuotannossa. Koska Suomessa ei ole omia kaasuvarantoja tai ‑varastoja, on kaasun käyttö tuonnin varassa, ja tähän liittyy tämä Balticconnector-kaasuputki. Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan takia suorat maakaasun ja nesteytetyn maakaasun toimitukset Venäjältä Suomeen ovat loppuneet, kuten kaikki me hyvin tiedetään. Meillä on pienen kokoluokan LNG-terminaali Haminassa ja sitten suuren kokoluokan kelluva LNG-laivaterminaali Inkoossa. 

Arvoisa puhemies! Kaasun toimitusvarmuus Suomeen on ollut hyvä, mutta geopoliittisen tilanteen takia epävarmuus on kasvanut. Tästä esimerkkinä tämä Balticconnector-kaasuputken vaurioituminen syksyllä 23. Sen takia sitten tuotiinkin vain näiden terminaalien kautta seuraavina kuukausina sitä kaasua. Samaan aikaan on nähtävissä, että kaasumarkkinoiden hintataso ja entisestään epävarmemmaksi muuttuva geopoliittinen tilanne johtavat toimijoiden siirtymiseen vaihtoehtoisiin energialähteisiin, eli kaasun käyttötarve mitä todennäköisimmin vähenee tulevaisuudessa. Varastointivelvoitetta pidetään yleisesti kannatettavana huoltovarmuuden näkökulmasta sekä kaasun ja sähkön hintatason hillitsemisessä. 

Lausunnonantajat kannattivat myös lainsäädäntöön esitettyä lisäjoustoa, ja Huoltovarmuuskeskus korosti lausunnossaan ehdotetun lainsäädännön kiireellisyyttä. Maanalaisten kaasuvarastojen kapasiteetti varataan tyypillisesti aikaisin keväällä, jolloin varastointivelvollisella tulisi olla riittävästi aikaa varautua mahdolliseen varastokapasiteetin hankkimiseen. Tämän vuoksi lakiehdotus tulee käsitellä mahdollisimman nopeassa aikataulussa. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä. 

16.07 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että valmistaudumme varastoimalla energiaa kaikenlaisiin kriisitilanteisiin. Käymme tätä ilmasto- ja energiapoliittista keskustelua, ja silläkin puolella nousee esille tämä kotimaisen energian puute silloin, kun sitä tarvitaan.  

Olen hieman ihmetellyt näitä keskusteluja molemmissa asioissa, tässä asiassa ja edellisessä asiassa, mistä keskusteltiin juuri äsken, sitä, että me emme näe tätä suomalaista omaa näkökulmaa siinä. Meille Euroopan unioni on jonkinasteinen suuri voima, joka antaa meille kaikkea hyvää. Näin ei ole — uskokaa nyt jo, hyvät ystävät. Me olemme maksaneet eurooppalaisten velkoja ensimmäisessä elvytyspaketissa. Yli 700 miljardia annettiin rahaa sinne, Suomen osuus on 12 miljardia. Kun se loppuu joskus, maksamme, jos rahat riittävät tai jos luottokelpoisuutta ei ole ennen sitä jo menetetty. Meidän pitää ruveta ajattelemaan suomalaisilla aivoilla, että varastoimme tänne sopivasti energiaa. Totta kai Euroopan unioni antaa meille, niin kuin tässäkin esityksessä, säädöksiä siitä, miten se pitää tehdä.  

Mutta mitä meidän pitäisi oikeasti tehdä? Biokaasua pitäisi ruveta tuottamaan tässä maassa paljon enemmän ja varastoimaan sitä. Sehän on täällä aina, se järjestelmä toimii aina. Suomessa on investointihalukkuutta vaikka kuinka paljon. Tällä hetkellä, parhaillaan Savoonkin, tuonne Sonkajärvelle, sille seudulle, on tulossa St1:n ja paikallisten yrittäjien ja viljelijöiden yhteistyöllä valtava biokaasumädättämö, joka tuottaa biokaasua. Niitä on paljon muitakin. Mutta kun jatkuvasti elinkeinoministeriö muuttaa näitä systeemejä niin, että se tulee kannattamattomaksi, niin semmoista pitkäjänteistä energiapolitiikkaa ei ikävä kyllä ole.  

Ja jos me emme tähän maahan saa turvetta takaisin, me olemme todella, todella vaikeuksissa. Kun olimme kovan pakkaskauden vallassa kaksi viikkoa sitten, meillä oli sillä hetkellä Suomessa vapaata energiareserviä, sähköntuotantoreserviä kymmenen megaa. Jos yksi pieni voimalaitos olisi mennyt verkosta pois, niin olisi koko Suomea ruvettu pimentämään, koska sillä hetkellä, kun alijännite syntyy verkkoon, se tarkoittaa, että siellä sekä jännite että sähköntaajuus rupeaa heittelehtimään. Näinhän kävi Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa, kun siellä kaatui koko valtava alueverkko, nimenomaan tuulivoiman takia. Siitähän ei vaan saa puhua tässä maassa, kun tuulivoima on semmoinen jumala, että sitä kaikki kumartaa, ja kaikkiin paikkoihin työnnetään tuulivoimaa lisää. Mitä sillä tekee? Ei kerta kaikkiaan mitään. Sillä ei datakeskuksia lämmitellä eikä mitään muutakaan, koska vain 30 prosenttia nimellistehosta voi sähköä saada. Kaksi kolmasosaa se lepää tyhjänä. Millä me sen aukon täytämme? Tämä kaasuasia on aivan samanlainen. Jos emme ala itse toimia suomalaisten hyväksi, on turha 30 asteen pakkasella soittaa Brysseliin, mitä tehdään. Silloin todennäköisesti ei puhelinverkkokaan toimi, koska siellä linkkimastot ovat pimeinä, kun siellä ei ole sähköä.  

Arvoisa herra puhemies! Olisikohan vihdoin aika ajatella suomalaisilla aivoilla, koska jos me jatkamme tätä oman maamme alasajoa liittyen metsäpolitiikkaan, liittyen energiapolitiikkaan ja liittyen vaikka mihin, niin Euroopan unioni ei meitä tule auttamaan, se on aivan varmaa.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä. 

16.10 
Lauri Lyly sd :

Arvoisa puhemies! Tämä on erinomainen keskustelu tähän äskeisen keskustelun perään, koska samasta aiheesta puhutaan ja tämä on yksi osa sitä meidän energiapalettia. Tämä kaasuvarastointi selvisi kyllä varsin hyvin 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja energiapaletti meni Euroopassa kokonaisuudessaan sekaisin. Siinä mielessä, nämä taustat huomioiden, tämä on erittäin tärkeä asia, mitä tässä tuodaan meille käsiteltäväksi. 

Arvoisa puhemies! Olisin vähän samasta asiasta kysynyt kuin edustaja Hoskonen tässä kysyi biokaasun merkityksestä tämän ympärillä. Kun me nyt mietitään tätä varastointia täällä, niin tietyllä tavalla myöskin kannattaa katsoa, mitä mahdollisuuksia täällä on myöskin omin voimin tehdä asioita, joilla saadaan kaasua aikaiseksi. 

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä vielä, kuinka paljon tätä lisävarastointivelvoitetta meille tulee. Tuleeko meille uusia laivoja tuonne Inkoon satamaan tai muualle, että me saadaan tämä varastointi täällä Suomessa toteutettua riittävällä määrällä, vai onko meillä kapasiteettia olemassa sillä tavalla, että me pystytään tätä tekemään? 

Ja toinen kysymys koskee sitä, minkälaisia pullonkauloja te, ministeri, näette tässä meidän kaasuverkossa noin käytännössä, kun myöskin nämä yhteydet Eurooppaan tarvitsee sen kautta hoitaa. — Kiitos. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Kumpula-Natri, olkaa hyvä. 

16.12 
Miapetra Kumpula-Natri sd :

Arvoisa puhemies! Äsken käytiin laajempi keskustelu energia- ja ilmastopolitiikasta. Kiitos ministerille siitä hyvästä työstä ja perusteluista niille asioille, mitä on tehty, vaikka oppositiossa koetimme myös sanoa sitä, mitä ei ole tehty. 

Nyt on tässä kyseessä kaasuvarastoasetuksen jatkaminen ja Eurooppaa kohdanneet epäselvät kaasumarkkinat. Vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, me emme halunneet enää ostaa venäläistä kaasua ja rahoittaa tuota sotataloutta. Valitettavasti ensi viikolla tulee neljä vuotta sodan alusta ja kaasumarkkinat ovat edelleen kireät globaalisti. On hyvä, että Eurooppa tätä kautta sitten toimintavarmuuttaan odottaa, ja Suomella on kaikki järkevät syyt myös tähän parin vuoden jatkoaikaan oma lainsäädäntönsä kuntoon laittaa ja hoitaa osaltaan myös tämä, vaikka meillä on se hyvä tilanne, että emme tuo kaasua Venäjältä ylipäätänsä. Kaasu ei ole meille asumiseen lämmitysehtona niin merkittävä kuin monelle muulle.  

Edelleen nähdään, että on toiminut erittäin hyvinä, tasapainottavina toimina, kun välittömästi vuonna 22 saimme LNG-terminaalin Haminaan ja seuraavana vuonna Inkoon laivaterminaalin. Niistä nähdään nytkin hyötyä hintaheittelyiden vakauttamiseksi, ja on todella hyvä, että näin on. 

Kaiken kaikkiaan hallituksen selvityksessä myös näitten joustavuuslaitosten tekeminen on osa isoa pakettia, mutta nyt tehtävässä päätöksessä en näe haasteita sitä viedä eteenpäin, koska tosiaan me haluamme olla osa eurooppalaista verkkoa, ja meilläkin kaasuyhteys nykyään onneksi on myös tuonne Latviaan, jossa varastoa voidaan yhdessä käyttää, kun olemme osa eurooppalaista kaasuverkkoa. Sitten tämä kaupattava, laivoilla liikuteltava nesteytetty kaasu on myös validia markkinatavaraa, toki Suomessa pienessä osassa, mutta hyvä, että se hoidetaan varastointina myös sitten mahdollisia kriisejä varten ja hintaa vakauttavasti. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä. 

16.14 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Olen todellakin ihmetellyt näiden energia-asioiden puitteissa sitä, että mikä meitä suomalaisia oikein riivaa, kun ei millään meinata haluta omaan energiantuotantoon rahaa sijoittaa. Fortum työnsi rahaa sekä Venäjälle että Uniperin kauppoihin Saksaan noin 15 miljardia. Kun nyt sitten puhutaan sähköntuotannon tehosta, niin ei millään. Ei kuulemma kannata. No, ei varmasti kannata, kun rahat on hävitetty maailman tuuliin. Jos omat rahat hävittää, niin sitten on peeaa. Näinhän se menee.  

Toinen juttu on tämä biokaasuasia, mistä nyt puhutaan. Tämä asiahan on myös ihan helppo homma. Me voisimme tehdä tästä maasta esimerkiksi liikenteen kannalta todella todella kotimaisilla kaasuilla toimivan järjestelmän, mutta ei millään. Nyt jo elinkeinoministeriö on vaikeuttanut niitä sääntöjä niin paljon, että moni on lopettamassa nekin hankkeet, mitkä ovat laskeneet valmiiksi ja kustannuslaskelmat ovat valmiina, ja ei enää onnistu. Yhden tämmöisen yrittäjän kanssa viime viikolla puhelimessa keskustelimme tästä asiasta, että turhahan se on lähteä investoimaan semmoiseen, mikä ei kannata.  

Sitten kolmantena vielä tämä turveasia. Haluan nostaa sen esille, kun me puhumme kriisin ajan energiavarastoista. Turve on ainoa raaka-aine, jota voidaan varastoida voimalaitoksia varten vuosiksi eteenpäin. Oikein varastoituna viisikin vuotta säilyy, ei ole mitään ongelmaa. Ja kun me olemme metsäinen maa, niin kuin tiedämme, hakkaamme paljon metsiämme ja teemme energiaa, niin turve tarvitaan tukipolttoaineeksi, muuten ne kuoret eivät pala.  

Tämä biokaasuasia olkoon sitten esimerkki siitä, että kun on mahdollisuus tehdä jotakin, niin sekään ei meille käy, koska me sitten rupeamme ulkomailta tuomaan sitä biokaasua, hyvänen aika. Mitä siinä tapahtuu? Siinä tapahtuu se perinteinen homma, että suomalainen työ loppuu, suomalainen pääoma häviää Suomesta pois. Tälläkin hetkellä suomalaista metsäomaisuutta ostetaan ulkomaille kiireellä. Maatiloja on kuulemma menossa nyt ulkomaiseen omistukseen. En ole vielä yhtään kauppaa kuullut, mutta monta ehdotusta, tarjouksia on tehty jo. Elikkä suomalaista maaperää myydään ulkomaille, suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille, ja näin ollen se rahavirta, minkä pitäisi kohdistua suomalaisten elintason nostoon, menee ulkomaille koko ajan. Kaikki hyöty häviää maasta. Olen siitä äärimmäisen huolissani. Jos me ei tätä kotimaista energiahommaa panna tässä maassa kuntoon, niin me olemme vuoden kuluttua semmoisessa tilanteessa, jota en uskalla ääneen sanoa, etten syyllisty pelotteluun. Mutta senhän me näemme sitten, kun sinne asti elämme, mutta sittenhän se on myöhäistä nähdä, kun se on jo tapahtunut. Silloin ei voi tehdä enää mitään muuta kuin kärsiä seuraukset.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä. 

16.17 
Atte Harjanne vihr :

Kiitos, arvoisa puhemies! Ajattelin nyt sanoa tähän biokaasuun muutaman sanan. Itse asiassa jo tuossa edellisessä keskustelussa toivoin tähän puheenvuoroa, mutta aika silloin riensi. 

Minä kannatan biokaasun käytön lisäämistä ja sen tuotannon, potentiaalin hyödyntämistä nykyistä laajemmin. Samalla totean, että Suomen kokonaisenergiankulutus on noin 360 terawattituntia, ja liikenteen on muistaakseni joku 45—50 terawattituntia tästä potista. Suomessa käytetään kaasua jotain 10 ja 15 terawattitunnin väliltä, nyt. Biokaasuvisio 2030 eli alan toimijoiden visio, paljonko biokaasua voisi tuottaa, on 4 terawattituntia. Teknistaloudellinen potentiaali, joka on arvioitu joku vuosi sitten, on 10 terawattituntia. Eli on hyvä havaita, että biokaasu ei riitä edes liikenteen kattamisessa kuin pieneen murto-osaan, ja kun sille olisi varmaan muutakin käyttöä, niin ehkä peräänkuulutan, että paitsi että biokaasua tuetaan, niin myös mietitään, missä se on sitten tehokkaimmassa käytössä. Varmaan käytännössä tässä hetkessä itse asiassa nimenomaan tässä kaasun käytössä — se, että meillä olisi kotimaisia huoltovarmuusratkaisuja tuontikaasulle, on varmaan hyvä asia, ja joku muu miettii tämän varmasti minua paremmin — on minusta hyvä pitää se suhteellisuudentaju, eli että se on hyvä asia, mutta sitä ei millään riitä kuin pieneen osaan energiantarpeesta, eikä se itse asiassa kaikkeen nykyiseen kaasunkäyttöönkään tässä meidän taloudessa nähtävästi tule riittämään. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lyly, olkaa hyvä. 

16.18 
Lauri Lyly sd :

Arvoisa puhemies! Edustaja Harjanne sai minut pyytämään tämän puheenvuoron. Hyvä, että hän toi näitä biokaasun mittaluokkia tässä esiin, mutta kyllä biokaasu on yksi ratkaisuvaihtoehto esimerkiksi kaupunkien joukkoliikenteen hoitamisessa. Tavallaan kun siellä syntyy biokaasua, niin tätä pitäisi hyödyntää joukkoliikenneratkaisuissa. Kysynkin samalla tässä ministeriltä: Ovatko nämä ratkaisut olleet siellä keskustelussa kuinka vahvasti mukana? Se voisi olla semmoinen tapa, ja se olisi myös osa tätä huoltovarmuutta. 

Myöskään jätteiden kuljetuksessa isot autot eivät sähköllä kulje varmasti lähitulevaisuudessakaan, niin varmaan sen tyyppisissä ratkaisuissa voisi olla markkinaa, jossa voisi toimia, ja se olisi aika kompaktia rakennetta. Muun muassa meillä Pirkanmaalla pohditaan kaikkia tämäntyyppisiä asioita nyt kun mietitään, miten biokaasua hyödynnettäisiin. — Kiitos.  

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Ministeri Multala, neljä minuuttia, olkaa hyvä.