Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat nousseet hälyttävälle tasolle. Pysyvän syrjäytymisen riski kohoaa nyt kuukausi kuukaudelta näiden ryhmien kohdalta. Asia on kiireellinen eikä voi odottaa seuraavaa talousarviota eikä varsinkaan seuraavaa hallitusta. 

Hallitus esittää kasvu- ja työllisyyspaketin toteuttamiseen 145 milj. euron kokonaisuutta. Edellä todetun tilanteen mukaisesti toimenpiteiden pitää olla kattavampia työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden kasvun taittamiseksi. 

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot

Keskusta ei pidä Länsiradan eli ns. Turun tunnin junan toteuttamista perusteltuna tilanteessa, jossa valtion talous on tuntuvasti alijäämäinen ja Suomi on taloudenpidon tarkkailuluokalla EU:ssa. Tässä tilanteessa valtion menoja on harkittava tarkoin ja asioita on laitettava tärkeysjärjestykseen. Erittäin kalliiksi hyötyihinsä nähden veronmaksajille tuleva Länsirata ei tätä vaatimusta täytä.  

Pääministeri Orpon hallitus on rahoittamassa tätä yhtä raidehanketta 385 miljoonan eurolla valtion budjetista. Lisäksi hallitus kaavailee, että valtio takaisi hankeyhtiön vierasta pääomaa enintään 520 milj. eurolla. Tällaista valtion rahoitusta ei tule myöntää, kuten ei myöskään myöhemmin erikseen päätettävää valtion valtuutta lainatakauksiin. Myös kunnat ovat rahoittamassa hankeyhtiötä valtion tapaan 385 miljoonalla eurolla, mutta eivät osallistu valtio tavoin hankeyhtiön lainojen takaamisen.  

Nykyhallituksen kaavailemalla 1,3 miljardin euron rahoituskokonaisuudella ei kuitenkaan saada toteutumaan likimainkaan koko uutta raideyhteyttä Helsingistä Turkuun, vaan pääministeri Orpon hallitus on siirtänyt tulevien hallitusten kontolle merkittävän osan Länsiradan tarvitsemista rahoituspäätöksistä. 

Nyt tiedossa olevalla rahoituksella ja raideyhtiön velkojen takaamisella saadaan rakennuttua vasta ensimmäinen vaihe, joka pitää sisällään Espoo—Lohja sekä osittaisen kaksoisraiteen rakentamisen väleille Salo—Hajala ja Nunna—Kupittaa.  

Länsiradan valmistuminen edellyttäisi kuitenkin myös Lohja-Salo-oikoradan rakentamista sekä Hajala—Nunna kaksoisraiteen rakentamista. Kokonaisuudessaan Länsiradan kustannukset tulevat olemaan arviolta vähintään kolme miljardia euroa. Uutta ns. tunnin junaa ei ole olemassa ennen kuin koko yhteysväli on rakennettu. Todellisuudessa kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus pyrkii kustannukset viipaloimalla sitouttamaan myös tulevat hallitukset siihen, että niidenkin tulisi edistää tätä raideyhteyttä ja käyttää siihen lisää vero- tai velkaeuroja. 

Keskusta kohdistaisi Länsiradan pääomittamiseen tällä vaalikaudella varatun rahoituksen siihen, että rakennusalalle saadaan nopeasti työtä koko maahan ja tavalla, joka vivuttaisi liikkeelle samalla merkittävän määrän yksityistä rahoitusta. Näin toimimalla Suomeen olisi jo saatu suhdanteen kannalta oikea-aikaisesti ja nopeasti käyntiin iso määrä rakentamista. 

Rahoitusta voitaisiin tällöin esimerkiksi kohdistaa pientalojen rakentamisen ja peruskorjausten valtiontakauksiin, taloyhtiöiden korjausavustuksiin ja perusparannuslainojen takausten ehtoihin, homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausohjelmaan, perusväylänpitoon ja yksityisteihin, Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien toteuttamiseen ja erityistalousalueiden käynnistämiseen sekä nettiyhteyksiin ja junien nettiyhteyksiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallituksen esityksessä korotetaan Länsirata-hankkeen rakentamisvaiheen rahoitusta 6,2 miljoonalla eurolla ja ehdotetaan valtion pääomanehtoisen rahoituksen enimmäismääräksi enintään 385 miljoonaa euroa.  

Länsirata-hankkeen välittömät ilmasto- ja luontovaikutukset ovat merkittäviä siitäkin huolimatta, että pitkällä aikavälillä raideliikennekapasiteetin kasvattaminen alentaa liikenteen päästöjä. Hankkeen toteuttamisessa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota ilmasto- ja luontovaikutusten minimoimiseen sekä kompensointiin. Valtion on osoitettava tässä esimerkkiä muille osakkaille. 

Rakentamisvaiheessa tulisi sitoutua käyttämään vähähiilistä betonia sekä terästä. Lisäksi hankkeen luontovaikutuksia tulee systemaattisesti selvittää sekä lieventää kaikin mahdollisin toimin. Erityisesti ekologisten yhteyksien turvaaminen ratalinjan läheisyydessä täytyy varmistaa ja olemassa olevia ekologisia yhteyksiä pyrkiä vahvistamaan. Valtion on myös toteutettava ekologista kompensaatiota hankkeen osalta huolelliseen selvitykseen pohjaten. 

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallituksen esittämässä 145 miljoonan euron kasvu- ja työllisyyspaketissa nuorisotyöttömyyteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. 

Suomea vaivaa historiallisen korkea työttömyys, joka kohdistuu erityisen voimakkaasti nuoriin. Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 2025 yhteensä 80 000. Vuoden 2025 viimeisen kvartaalin työttömyysaste oli koko väestön tasalla 9,8 % ja alle 25-vuotiaiden osalta vastaava luku oli 21 %. 

Erityisen huolestuttavana voidaan pitää pitkäaikaistyöttömäksi jääneiden nuorten tilannetta. Vuosina 2008—2025 heidän osuutensa oli kasvanut 300 pitkäaikaistyöttömästä lähes 7 000:een. Kehitys ei selity pelkästään suhdannevaikutuksilla. 

Nuorten tulevaisuususkon murentumiseen ja työllisyysnäkymien heikkenemiseen olisi puututtava nopeasti ja määrätietoisesti.  

Vihreät ovat esittäneet lukuisia keinoja nuorten työllisyyden parantamiseksi. Nuorille tulisi esimerkiksi säätää etusijamenettely TE-palveluissa, turvata Ohjaamo-palveluiden resurssit koko maassa sekä ottaa käyttöön kesätyösetelit koko maassa. Lisäksi on syytä luopua työttömyysturvan ikäperusteisista sanktioista sekä vahvistaa valtakunnallista nuorisotakuuta.  

Nuorten työllistymistä tulee tukea myös koulutuksen keinoin. Nyt on oikea hetki varmistaa entistä useammalle nuorelle mahdollisuus korkeakouluopintoihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös ammatillisen koulutuksen tilaan. Ilman riittävää lähiopetusta ja ohjausta ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistuvilla nuorilla ei ole riittäviä jatko-opinto tai työelämävalmiuksia.  

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Suomen heikko taloudellinen kehitys näkyy alentuvina verotuottoarvioina, jotka johtavat velanoton tarpeen kasvuun säästötoimista huolimatta. 

Valtiovarainministeriön joulukuussa 2025 julkaiseman talousennusteen perusteella ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 629 miljoonalla eurolla ja arvonlisäveron tuottoarviota 323 miljoonalla eurolla. 

Verotuottojen alenema lähes miljardilla eurolla budjetoituun nähden on huolestuttava kehitys, johon hallituksen olisi viipymättä pyrittävä vastaamaan. Veropohjaa heikentäviä päätöksiä on hallituskauden aikana tehty useita ja yksi vaikutuksiltaan merkittävimmistä, yhteisöverokannan alentaminen 18 %:iin, ei ole vielä astunut voimaan. 

Tätä asiantuntijoiden laajasti tyrmäämää, vielä hallituksen valmistelussa olevaa esitystä, tulisi julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta tarkastella uudelleen. Verokannan alentamisesta luopuminen vahvistaisi julkista taloutta 830 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: