Rakennusala tarvitsee pikaisia tukitoimia 

Rakennusala on syvässä suhdannekuopassa. Korkojen nousu, asuntokaupan hidastuminen ja kustannusten kasvu ovat romahduttaneet asuntoaloitukset historiallisen alas. Asuntojen uudisrakentamisen arvioidaan vähenevän selvästi vuosina 2023 ja 2024. Vuosina 2011—2022 on aloitettu keskimäärin 7 200 ARA-asuntoa vuosittain. Tänä vuonna ARA-tuotanto nousee noin 8 000 asuntoon. 

Hallituksen esittämät sopeutustoimet sekä hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat vahvasti ARA-sektoriin. ARA-tuotannolla on erityinen merkitys ns. vastasyklisessä asunnontuotannossa, taloudellisessa matalasuhdanteessa, kun vapaarahoitteiset projektit sakkaavat. 

SDP:n mielestä nyt tarvitaan suhdanneluontoisia ja määräaikaisia tukitoimia, joilla palautetaan rakennusalan luottamus ja autetaan alaa pahimman yli. Toimien tulisi tukea, sekä kohtuuhintaista asuntotuotantoa että asuntojen korjausrakentamista. SDP:n mielestä valtion asuntotuotannon tuilla täytyy toteuttaa tuotantoa, joka on aidosti kohtuuhintaista.  

Hyvinvointialueille tulee taata työrauha pitkäjänteiseen kehittämiseen 

Orpon hallitus hakee merkittäviä säästötavoitteita hyvinvointialueita koskien. Hallitus on hakenut välittömiä sote-säästöjä lykkäämällä viime kaudella säädetyn uuden vammaispalvelulain voimaantuloa sekä hoitajamitoituksen ja hoitotakuun kiristymistä. 

Jotta alueilla olisi mahdollisuus saada taloutensa tasapainoon ja järjestelmä toimimaan tehokkaasti, ne tarvitsevat rauhan tehdä pitkäjänteistä taloussuunnittelua ja toiminnan kehittämistä. Tämä ei onnistu, jos hallitus esittelee tarkentamattomia ja mittakaavaltaan epärealistisia säästösuunnitelmia. 

Jotta toiminta aloittaneet hyvinvointialueet voivat rakentaa toimintaansa pitkäjänteisesti, tulee niille taata nyt työrauha ja pidättäytyä etupainotteisista sopeutumistoimista.  

Hyvinvointialueille kaavaillut leikkaukset tulee tämän vuoden osalta perua kohdentamalla jakamattoman varauksen jäljellä olevaa rahoitusta alueille. Tämä ei myöskään lisäisi julkisen velan määrää. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Vastalauseen lausumaehdotus 3  

Rakennusalan suhdannepaketti 

Suomen talous on ajautumassa taantumaan. Erityisesti rakennusalan suhdannetilanteesta on muodostumassa poikkeuksellisen vakava. Konkurssien määrä, lomautukset ja työttömyys ovat kasvussa.  

Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia kesä—elokuun 2023 aikana yli 40 % vähemmän kuin vuosi sitten. Rakennusalan tilanteesta uhkaa muodostua vaikein sitten 1990-luvun laman. Rakennusalan vaikeudet voivat pitkittyessään heijastua myös muualle talouteen, kuten palvelualalle. 

Hallitus on tähän asti lähinnä seurannut sivusta tilanteen huononemista ja tyytynyt siirtämään eteenpäin hallitusohjelmien mukaisten rakennusalaa koskevien säästöpäätösten toimeenpanoa.  

Keskusta esittää, että hallitus valmistelee välittömästi 300 miljoonan euron suhdannepaketin tukemaan erityisesti rakennusalan työllisyyttä ja yritysten pystyssä pysymistä vaikeiden aikojen yli. Toimenpiteet kohdistuisivat kaikkialle Suomeen.  

Rakennusalan suhdannepaketti muodostuisi seuraavista toimenpiteistä: 

Itäisen ja Pohjois-Suomen kilpailukyvyn ja kasvun edistämispaketti 

Keskusta on syvästi huolissaan siitä, että hallituksen politiikka on johtamassa Suomen jakamiseen kahtia. Hallitus on unohtanut itäisen Suomen ja Pohjois-Suomen tarpeet, vaikka Venäjän hyökkäyssodan seuraukset tuntuvat vahvimmin juuri rajamaakunnissa. Alueelliset erot Suomen sisällä ovat kärjistymässä rajusti, kun eri hallinnonalojen säästöt ovat kohdistumassa kohtuuttomasti itäiseen Suomeen ja vastaavasti panokset ohjataan muualle.  

Hallituksen linjavalinta itäisen Suomen jättämisestä yksin näkyy monella politiikkalohkolla, kuten muun muassa liikenneverkon kehittämisessä, aluekehitysrahoissa sekä energiatuotannossa. Itäinen Suomi tarvitsee ja on oikeutettu tasavertaisiin mahdollisuuksiin muun Suomen kanssa. Itäisen Suomen asia on myös mitä suurimmassa määrin turvallisuuspoliittinen kysymys. Näinä aikoina hallituksen luulisi ymmärtävän, mikä merkitys koko Suomen yhdenveroisella kehittämisellä on. 

Hallitus on ohjelmassaan kohdentamassa panostuksia erilliseen Länsirannikon kilpailukyvyn ja kasvun edistämispakettiin. Itäinen Suomi tarvitsee nopeasti vastaavanlaisen toimenpidekokonaisuuden itäisen Suomen kehittämisvision toteuttamiseksi. Keskusta esittää, että hallitus valmistelee yhdessä itäisen Suomen maakuntien sekä alueen yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa 130 miljoonan euron toimenpidekokonaisuuden itäisen Suomen kasvunäkymien vahvistamiseksi. Lisäksi kohdistetaan 30 miljoonaa euroa Pohjoisen ohjelman toteuttamiseen aloittamiseen alueen kasvunäkymien vahvistamiseksi. 

Turun tunnin junan pääomittamiskaavailun peruminen 

Hallitus on ohjelmassaan varannut 460 miljoonaa euroa Turun Tunnin Juna -yhtiön pääomittamiseen vaalikauden aikana, vaikka hanke on viime kaudella valmistuneessa valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön selvitystyössä todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomaksi. Lisäksi päästöjen takaisinmaksuaika Turun tunnin junassa olisi 140 vuotta, joten hanke on myös ilmaston kannalta vaikeasti perusteltavissa.  

Hallituksen lupaamaa pääomitus on syytä nähdä eräänlaisena veronmaksajien ennakkomaksuna koko Turun tunnin junalle. Ministeriöiden selvityksen mukaan Turun tunnin juna aiheuttaisi julkiselle sektorille nykyarvossa noin 2,6 miljardin euron menot sen lisäksi että lippujen hinnat nousevat. Todellisuudessa veronmaksajien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle voivat osoittautua tätäkin suuremmaksi, jos investointikustannukset nousevat arvioiduista. Se on selvää, että tämän vaalikauden pääomitus ei tule riittämään kuin hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. 

Samanaikaisesti Suomessa riittää olemassa olevassa tie- ja rakennuskannassa runsaasti korjattavaa ja korjausvelka on hallituksen politiikan seurauksena kasvamassa vaalikauden aikana.  

Keskusta esittää, että vastauksena suhdannetilanteeseen hallitus luopuu kannattamattomasta Turun tunnin junan 460 miljoonan euron pääomittamisaikeesta ja toteuttaa sen sijaan eri puolilla maata työpaikkoja ja talouden kasvua turvaavan rakentamisen 300 miljoonan euron suhdannepaketin sekä itäisen Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä vahvistavan 130 miljoonan euron toimenpidekokonaisuuden ja kohdistaa 30 miljoonaa euroa Pohjoisen ohjelman toteuttamiseen aloittamiseen.  

Maataloudelle varatun kriisipaketin uudelleenkohdennus aloitus- ja investointitukiin  

Lisäksi Keskusta esittää, että maatalouden kriisituesta aiemmin säästyneet varat ohjattaisiin maatilatalouden kehittämisrahastoon. Maatalouden kriisi ei ole päättynyt ja Makeran pääomittamisen avulla on mahdollisuus kohdistaa aloitus- ja investointitukia joustavasti mahdollistamaan sukupolvenvaihdoksia ja investointeja myös tulevaisuudessa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vahva ja kestävä talous nojaa hyvinvoiviin ihmisiin ja yhteiseen oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Säilyttääksemme hyvinvointivaltio tuleville sukupolville meidän on kyettävä uudistamaan taloutta oikeudenmukaisella tavalla. Orpon hallitus kasaa leikkauksillaan painetta erityisesti nuorten, lasten ja valmiiksi heikommassa asemassa olevien niskaan. Samalla hallitus jatkaa kestämätöntä velanottoa tarjoamalla veronalennuksia rikkaille sekä jatkamalla tehottomia ja ympäristölle haitallisia yritystukia. 

Ilmastonmuutos ja luontokato luovat vakavan uhkan niin ihmisten hyvinvoinnille kuin vakaalle taloudelle. Talouden tulee toimia ympäristön kantokyvyn rajoissa. On muistettava, että kaikki taloudellinen toiminta perustuu lopulta luonnolle. Hallituksen toimilla Suomi ei tule saavuttamaan ilmastovelvoitteitaan tai pysäyttämään luontokatoa, ja se heikentää myös vahvan ja kestävän talouden edellytyksiä. 

Taloudellisesti epävarmoina aikoina ihmisten huoli toimeentulosta ja pärjäämisestä on voimistunut. Viimeisten vuosikymmenten aikana lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, nuorten ikäpolvien koulutustaso laskenut ja varallisuuskehitys heikentynyt. Samalla väestö vanhenee, mikä lisää painetta uudistaa Suomen taloutta ja nostaa työn tuottavuutta. Julkisen talouden tilanne on heikko ja valtion velkaantumisvauhti kova. 

Valtion tulee luoda edellytykset Suomen talouden uudistumiselle ja reilulle kilpailulle, jotta suomalaiset ihmiset ja yritykset pystyvät tarttumaan vihreän siirtymän ja puhtaan energiamurroksen mahdollisuuksiin. Kun fossiilisiin polttoaineisiin perustunut talous rakoilee, tarjoaa se suuria liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vihreässä siirtymässä on kyse ainutlaatuisesta taloudellisesta ja teknologisesta murroksesta, jossa oikeilla päätöksillä Suomella on mahdollisuus olla kokoaan suurempi globaali toimija. 

Nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia on vahvistettava 

Moni opiskelija kamppailee jaksamisen ja toimeentulon haasteiden kanssa. Nyt opiskeleva sukupolvi on myös elänyt nuoruuttaan keskellä koronakriisiä, ja sen vaikutukset tuntuvat yhä nuorten hyvinvoinnissa. 

Opintolainakanta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2017 eli varsin lyhyessä ajassa. Opiskelijat ovat Suomessa ainoa ryhmä, jonka oletetaan velkaantuvan selviytyäkseen tavallisista arjen menoista. Hallitus aikoo jäädyttää opintorahan indeksikorotukset ja vaikeuttaa opiskelijoiden toimeentuloa entisestään. Samalla hallitus sysää velkataakkaa opiskelijoiden harteille. 

Opintolainakannan kasvu ei ole valtiollekaan riskitöntä. Lisätalousarviossa opintolainan valtiontakaukseen varatut määrärahat kasvavat 54 500 000 eurolla. Syynä ovat ennakoitua suuremmat valtion takaajana maksettavaksi tulevat lainamäärät ja takausvastuuvelallisten määrät sekä ennakoitua suurempi maksuvapautusten määrä ja korkoavustusmenojen kasvu. 

Mielenterveyskriisi vaatii ripeitä ja kattavia ratkaisuja 

Suomalaisten mielenterveys on kriisissä. Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten yleisimpiä terveysongelmia, ja vuoden 2022 nuorisobarometrin mukaan 35 % nuorista on hakenut hoitoa mielenterveys- tai päihdeongelmiin.  

Mielenterveyden haasteet eivät kuitenkaan kohdistu ainoastaan nuoriin. Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Vanhempien mielenterveyden haasteet heijastuvat herkästi myös lasten hyvinvointiin. Mielenterveysongelmien hoitamattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle 11 miljardin kustannukset ja yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperustaisia. Mielenterveyskriisi on iso kysymys myös taloudelle ja työllisyydelle.  

Hallituksen panostukset mielenterveyteen loistavat kuitenkin poissaolollaan. Suomessa olisi vihdoin toteutettava terapiatakuu. Hallituksen ratkaisu rajata terapiatakuu vain lapsille ja nuorille on riittämätön. Vihreät kannattaa terapiatakuuta kaikenikäisille. Perusterveydenhuoltoon sisältyvä terapiatakuu takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. 

Valtion vanhat metsät on suojeltava 

Hallituksen toimettomuus luontokadon pysäyttämisessä ja ilmastokriisin ratkomisessa on hätkähdyttävää. Esimerkiksi metsäluonnon tila Suomessa heikkenee hälyttävästi ja hiilinielut ovat romahtaneet. 

Suomi on sitoutunut osana EU:n monimuotoisuusstrategiaa suojelemaan sekä vanhat että luonnontilaiset metsät. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kriteerejä ajetaan poliittisella ohjauksella niin kireiksi, että käytännön vaikutus uhkaa jäädä vähäiseksi ja tavoite vanhojen metsien suojelusta toteutumatta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vuoden 2023 toinen lisätalousarvio on pääasiassa tekninen ja painottuu meno- ja tuloarvioiden tarkentumiseen sekä teknisluonteisiin muutoksiin. 

Lisätalousarviossa näkyy kuitenkin jo joitakin Petteri Orpon hallituksen linjauksia. Tärkeitä ja perusteltuja vuoden 2023 varsinaisen talousarvion menoja perutetaan, ja toisaalta jätetään käyttämättä mahdollisuuksia puuttua ajankohtaisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Suurimmat ongelmat esityksessä koskevat ilmasto- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.  

Hyvinvointialueiden rahoituksesta vähennetään 12,7 miljoonaa euroa, mikä johtuu Orpon hallituksen päätöksestä siirtää vammaispalvelulainsäädännön uudistus vuoteen 2025 ja hoivahenkilöstön 0,7-vähimmäismitoituksen voimaantulo kokonaan hallituksen jälkeiseen aikaan vuodelle 2028. Vasemmistoliitto ei hyväksy näitä päätöksiä eikä siten myöskään niihin liittyviä määrärahavähennyksiä. 

Kuten hallituksen omassa lakiesityksessäkin todetaan, Suomen voimassa oleva vammaispalvelulainsäädäntö on vanhentunut ja osin puutteellinen eikä täytä perustuslain tai YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia. Näistä syistä eduskunta keväällä 2023 hyväksyikin yksimielisesti uuden vammaispalvelulain, joka korjaisi nämä puutteet. Myös perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 22 §:ään kytkeytyvät syyt enemminkin puoltaisivat vammaispalvelulain voimaantuloa alkuperäisen aikataulun mukaan kuin voimaantulon lykkäämistä.  

Tästä huolimatta hallituspuolueet haluavat lykätä uuden vammaispalvelulain voimaantuloa ja jatkaa vammaispalveluiden järjestämistä edelleen vanhojen ja puutteellisiksi todettujen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Eniten tästä päätöksestä kärsivät vammaiset ihmiset. Vasemmistoliitto esittikin eduskunnan käsittelyssä hallituksen lakiesityksen hylkäämistä. Emme voi hyväksyä lain voimaantulon lykkäystä emmekä hyvinvointialueiden rahoituksen leikkausta. 

Iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon lakisääteisellä henkilöstömitoituksella turvataan perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä toteutetaan iäkkäiden henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Lainsäädännöllä voidaan myös varmistaa hoidon laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista. 

Kehitys vuodesta 2020, jolloin portaittain voimaan tulevasta henkilöstömitoituksesta säädettiin, on ollut hyvää. Henkilöstömitoituksen lakisääteisyys on parantanut hoidon tilannetta. Useat yksiköt ovat jo täyttäneet mitoituksen, ja suurella osalla niistä mitoituksen täyttäminen eduskunnan aiemmin hyväksymässä aikataulussa onnistuisi (HE 298/2022 vp). Vuonna 2020 mitoituksen 0,65 hoivahenkilöä per hoidettava täytti 31 prosenttia yksiköistä. Kolmessa vuodessa tämä osuus on noussut 89 prosenttiin. Mitoituksen 0,7 täyttäneiden yksiköiden määrä on myös kasvanut, ja toukokuussa 2023 tällaisia yksikköjä oli jo 40 prosenttia kaikista ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä. 

Orpon hallitus on kuitenkin päättänyt lykätä vähimmäismitoituksen nostamista 0,7:ään yli neljällä vuodella ja vähentää vastaavasti ympärivuorokautisen hoivan rahoitusta. Hallituksen esitys heikentää vanhusten hoidon laatua ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusoikeuksien toteutumista. Se heikentää myös henkilöstön hyvinvointia ja vähentää sote-alan mahdollisuuksia houkutella alalle uusia tekijöitä ja pitää kiinni nykyisistä. Olemme esittäneet kyseisen lain hyl-käystä, ja myös määrärahaleikkaus tulisi perua. 

Asiantuntijat ovat arvostelleet Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa maatalouden ja maankäyttösektorin ilmastopolitiikan vesittämisestä, ja tämä politiikka näkyy jo nyt käsiteltävänä olevassa lisätalousarviossa monin tavoin. 

Edellisen hallituksen kosteikkoviljelyn edistämiseen ja turvepeltojen pohjaveden nostamiseen osoittama 30 miljoonan siirtomääräraha poistetaan kokonaan. Maaseutuyritysten energiainvestointeihin osoitettu 10 miljoonan tuki leikataan niin ikään kokonaan. Lisäksi muun muassa maatalouden biokaasu-, lannankäsittely-, ravintokierrätys- ja hiilensidontainvestointeihin osoitetuista avustuksista leikataan lisätalousarvioesityksessä 4 miljoonaa euroa, mikä on yli puolet vuoden 2023 talousarviossa osoitetusta 7,5 miljoonan kolmevuotisesta siirtomäärärahasta. 

Edellä mainitut toimet sisältyivät edellisen hallituksen keväällä 2022 linjaamaan maaseudun vihreän siirtymän ja huoltovarmuuden edistämisen kokonaisuuteen, jonka toimille myös nykyisistä hallituspuoleista on aiemmin löytynyt tukea. Esimerkiksi kosteikkoviljelyn edistämistä pidetään yleisesti yhtenä kustannustehokkaimmista tavoista vähentää maaperäpäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja. Sekä Suomen ilmastopolitiikan onnistumisen että maatilatalouden pitkän tähtäimen näkymien kannalta on lyhytnäköistä ja haitallista vesittää maatalouden vihreää siirtymää ja jättää kehittämättä maatalouden hiilensidontapotentiaalia. 

Hallitus poistaa myös Ilmastorahasto Oy:n 100 miljoonan euron pääomituksen ja ilmoittaa ohjaavansa nämä varat "investointipakettiin". Ilmastorahastolta siirretään myös noin 130 miljoonan edestä Neste Oyj:n osakkeita valtiolle, ja koko rahasto aiotaan siirtää osaksi Teollisuussijoitus-konsernia. Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä tätä valintaa. 

Ilmastorahaston päätavoite on ollut vauhdittaa talouden kestävää rakenteellista muutosta ja rahoittaa lupaavia puhtaan teknologian innovaatioita, kun taas investointipaketista suuri osa menee väylien normaaliin ylläpitoon. Rahoituksen siirto kertookin paljon hallituksen ilmasto- ja talouspoliittisesta ajatusmaailmasta. Myös ajankohta on erittäin huonosti mietitty: ekologisen siirtymän ratkaisuiden investoinnit ovat merkittävästi hidastuneet vaikeutuneiden korko-, rahoitus- ja markkinaolosuhteiden vuoksi, ja julkiselle, riskiä tasaavalle ja strategisesti toimivalle rahoittajalle on siksi suuri tilaus. 

Viime aikoina Suomessa on puhuttu paljon turkistuotannosta niin alan eettisten ongelmien, terveysriskien, yleisen hyväksynnän heikkenemisen kuin taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Turkistarhaus elinkeinona on tulossa tiensä päähän, minkä tiedostaa ja myöntää myös moni alan yrittäjä. Turkistarhoilla levinnyt lintuinfluenssa on alleviivannut niitä merkittäviä terveydellisiä ja myös kansantaloudellisia riskejä, joita tarhaukseen liittyy. 

Lisätalousarvioesitykseen sisältyy rahoitusta, jolla katetaan turkiseläinten lopettamisesta aiheutuneita kuluja ja tulonmenetyksiä. Katsomme, että samalla turkistarhaajille tulisi tarjota kattava oikeudenmukaisen siirtymän tukipaketti, joka helpottaisi tarhauksen lopettamista ja auttaisi uuden yrityksen perustamisessa, uudelleenkouluttautumisessa ja uuden työn löytymisessä. Me emme saa toistaa samoja virheitä kuin turvealalla, jota liian pitkään ylläpidettiin mittavin tuin, kunnes markkinat nopeasti ajoivat alan hallitsemattomasti alas aiheuttaen suurta ahdinkoa monille alan toimijoille. Lisätalousarvioon tulee lisätä turkistarhaan oikeudenmukaisen siirtymän tukipaketin rahoitusta.