1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan opetusministeriön
toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin.
2 §
Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä
Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.
3 §
Ammattikorkeakoulun itsehallinto ja jäsenet
Ammattikorkeakoululla on sisäisissä asioissaan
itsehallinto.
Ammattikorkeakouluun kuuluvat sen jäseninä päätoimiset
opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja
päätoimiset opiskelijat. Siitä, kuka
on päätoiminen, säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Ammattikorkeakoulujen tehtävät
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on
antaa työelämän ja sen kehittämisen
vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin
perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin,
tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa
sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa
ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus-
ja kehitystyötä.
Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta
työelämäosaamisen ylläpitämiseksi
ja vahvistamiseksi.
Ammattikorkeakoulu voi antaa ammatillista opettajankoulutusta
sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
5 §
Yhteistyö toimintaympäristön kanssa
Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään
suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino-
ja muun työelämän sekä suomalaisten
ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa.
2 luku
Ammattikorkeakoulun ylläpitäminen
6 §
Ammattikorkeakoulun toimilupa
Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle
tai kuntayhtymälle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle
tai säätiölle ammattikorkeakoulun toimiluvan.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu
on koulutustarpeen vaatima ja täyttää ammattikorkeakoululle
asetettavat laatu- ja muut vaatimukset.
Toimiluvan saajalla on oikeus ylläpitää ammattikorkeakoulua,
jossa annetaan ammattikorkeakouluopetusta toimiluvassa määrätyn
koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle
määrätä myös sen tehtäviin
kohdistuvia kehittämis- ja muita velvoitteita.
Valtioneuvosto voi toimiluvan saajaa kuultuaan peruuttaa
toimiluvan kokonaan tai osittain, jos koulutustarpeen olennaiset
muutokset tai muut ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen liittyvät
syyt sitä edellyttävät taikka jos ammattikorkeakoulun
toiminta ei täytä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja
vaatimuksia ja velvoitteita.
7 §
Koulutustehtävä
Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrätään,
sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään,
ammattikorkeakoulun toimiala, opiskelijapaikkamäärä perustutkintoon
johtavassa koulutuksessa, ammattikorkeakoulun opetuskieli ja sijaintipaikat.
Luvan ammattikorkeakoulun koulutustehtävän
muuttamiseen, joka koskee opiskelijapaikkamäärää ja
sijaintipaikkoja, antaa opetusministeriö.
3 luku
Toiminnan ohjaus ja arviointi
8 §
Tavoitteiden asettaminen
Valtioneuvosto hyväksyy, sen mukaan kuin valtioneuvoston
asetuksella tarkemmin säädetään,
määrävuosiksi kerrallaan koulutuksen
ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, joka sisältää ammattikorkeakoulujen
yleiset kehittämistavoitteet.
Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulun ylläpitäjä yhdessä ammattikorkeakoulun
kanssa sopivat määrävuosiksi kerrallaan
ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista, kansallisen korkeakoulupolitiikan
kannalta keskeisistä tavoitteista ja niiden seurannasta
sekä keskeisistä valtakunnallisista kehittämishankkeista.
Milloin ammattikorkeakoulukohtaisia määrällisiä tavoitteita
ei saada muutoin valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteensovitetuiksi,
opetusministeriö voi päättää ammattikorkeakouluissa
opintonsa aloittavien määristä aloituspaikkojen
kokonaismääränä ja tarvittaessa
kokonaan tai osittain tutkinnoittain.
9 §
Laadunarviointi
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on
vastata järjestämänsä koulutuksen
ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä ja
osallistua määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin.
Ammattikorkeakoulun tulee julkistaa järjestämänsä arvioinnin
tulokset.
Opetusministeriön yhteydessä on korkeakoulujen
arviointineuvosto, josta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
4 luku
Ammattikorkeakoulun hallinto
10 §
Sisäiset hallintoelimet
Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat
hallitus ja rehtori.
11 §
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Hallituksessa ovat
lisäksi edustettuina ammattikorkeakoulun muu johto, päätoimiset
opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja
päätoimiset opiskelijat sekä elinkeino-
ja muun työelämän edustajat.
Kustakin 1 momentissa tarkoitetusta ryhmästä tulee
jäseniä olla vähemmän kuin puolet
hallituksen koko jäsenmäärästä,
kuitenkin niin, että elinkeino- ja muuta työelämää edustavia
jäseniä voi olla enintään kolmannes
hallituksen koko jäsenmäärästä.
Hallituksen jäsenillä voi olla varajäseniä.
Hallituksen jäsenten kokonaismäärästä ja
1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien jäsenten
lukumäärästä päättää ammattikorkeakoulun
ylläpitäjä. Jäsenten valinnasta
määrätään ammattikorkeakoulun
säännöissä.
Hallituksen nimittää ammattikorkeakoulun ylläpitäjä.
12 §
Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on kehittää ammattikorkeakoulun
toimintaa.
Lisäksi hallituksen tehtävänä on:
1) tehdä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle ehdotus
ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi;
2) päättää ammattikorkeakoululle
myönnettyjen määrärahojen jakamisen
perusteista;
3) tehdä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle ehdotus
koulutustehtävän muuttamista koskevasta esityksestä;
4) asettaa muut monijäseniset hallintoelimet;
5) hyväksyä ammattikorkeakoulun tutkintosääntö;
6) hyväksyä sisäistä hallintoa
koskevat ammattikorkeakoulun säännöt;
sekä
7) käsitellä ja ratkaista muut sen
tehtäväksi säädetyt tai määrätyt
taikka asian laadun mukaan sille kuuluvat asiat.
13 §
Rehtori ja vararehtori
Rehtori johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa sekä käsittelee
ja ratkaisee ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa
koskevat asiat, jollei laissa, valtioneuvoston tai opetusministeriön asetuksessa
taikka ammattikorkeakoulun säännöissä toisin
säädetä tai määrätä.
Rehtorin nimittää tai ottaa ammattikorkeakoulun
ylläpitäjä.
Rehtorin kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
Ammattikorkeakoulussa voi olla yksi tai useampi vararehtori
sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päättää.
14 §
Ylläpitäjän tehtävät
Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa
säädetään, ammattikorkeakoulun
ylläpitäjän tehtävänä on:
1) päättää ammattikorkeakoulun
strategisesta kehittämisestä;
2) päättää ammattikorkeakoulun
toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta;
3) tehdä valtioneuvostolle esitys ammattikorkeakoulun
koulutustehtävän muuttamisesta; sekä
4) nimittää tarvittaessa ammattikorkeakoululle
valtuuskunta.
5 luku
Opetus ja tutkinnot
15 §
Opetuskieli
Ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Kaksikielisen
ammattikorkeakoulun opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi.
Opetuksessa sekä kuulusteluissa ja kokeissa saadaan tarvittaessa
käyttää muutakin kuin ammattikorkeakoulun
opetuskieltä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu päättää.
16 §
Ammattikorkeakoulussa järjestettävän
opetuksen ja tutkimuksen vapaus
Ammattikorkeakoululla on 4 §:ssä tarkoitettuja
tehtäviä suoritettaessa opetuksen ja tutkimuksen
vapaus. Opetuksessa on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen
järjestämisestä annettuja säännöksiä ja
määräyksiä.
Ammattikorkeakoulun opetus on julkista. Perustellusta syystä pääsyä opetusta
seuraamaan voidaan rajoittaa.
17 §
Ammattikorkeakoulussa annettava opetus
Ammattikorkeakoulussa annetaan sille määrätyn
koulutustehtävän rajoissa korkeakoulututkintoon
johtavaa opetusta, ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta
sekä avointa ammattikorkeakouluopetusta. Osa tutkintotavoitteisesta
opetuksesta voidaan järjestää työpaikoilla.
18 §
Tutkintojen perusteet
Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkintojen
asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Ammattikorkeakoulututkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen
rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään
valtioneuvoston asetuksella ja määrätään
sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
Ammattikorkeakoulussa suoritettuun ammattikorkeakoulututkintoon
liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike
ja tarvittaessa lyhenne AMK. Tutkinnoista säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
19 §
Koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään
koulutusohjelmina sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään
ja sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrätään.
Koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien tulee olla laajuudeltaan
vähintään kolmen ja enintään
neljän lukuvuoden päätoimisten opintojen
mittaisia. Erityisestä syystä tutkinto voi olla
neljääkin vuotta laajempi.
Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista ammattikorkeakoulun
esityksestä sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella
tarkemmin säädetään. Ammattikorkeakoulu
päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista
sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrätään.
Ammattikorkeakoulussa voi olla koulutuksen kehittämistä varten
neuvottelukuntia.
6 luku
Opiskelijat
20 §
Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin
Ammattikorkeakouluun voidaan ottaa opiskelijaksi
henkilö, joka on suorittanut:
1) lukion oppimäärän tai
ylioppilastutkinnon;
2) ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat
aikaisemmat opinnot sen mukaan kuin opetusministeriön asetuksella
tarkemmin säädetään;
3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon
tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon sen mukaan kuin opetusministeriön
asetuksella tarkemmin säädetään;
tai
4) edellä 1—3 kohdassa tarkoitettuja
tutkintoja vastaavat ulkomaiset opinnot.
Ammattikorkeakouluun voidaan ottaa opiskelijaksi myös
muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla ammattikorkeakoulu
katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja
varten.
21 §
Opiskelijamäärä
Ammattikorkeakoulu päättää koulutustehtävän
rajoissa ammattikorkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden
määrästä, jollei 8 §:n
3 momentista muuta johdu.
22 §
Opiskelijavalinta
Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen
järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu.
Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta järjestetään
yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä
annetussa
laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen,
jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä.
Yhteishausta ja opiskelijavalinnasta säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ja määrätään
sen nojalla opetusministeriön päätöksellä.
Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu sen mukaan kuin valtioneuvoston
asetuksella tarvittaessa säädetään.
Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon
johtavan opiskelupaikan.
Opiskelijaksi hakenut voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta
kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen
14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta.
Menettelytavasta säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
23 §
Opiskelijaksi ilmoittautuminen
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa
vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla
ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet
merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi
ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi
ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.
24 §
Opiskeluoikeus
Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon
johtavat opinnot asianomaisen koulutusohjelman ja sen opetussuunnitelmien
sekä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrättyjen
perusteiden mukaisesti.
Kokopäiväopiskelijan on suoritettava 1 momentissa
tarkoitetut opinnot viimeistään yhtä vuotta
niiden laajuutta pitemmässä ajassa. Opiskelija
voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella
olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa
ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Muun opiskelijan 1
momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan perusteista määrätään
ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
25 §
Opiskeluoikeuden menettäminen
Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 23 §:ssä säädetyllä tavalla,
menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen
opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa
niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta
uudelleen opiskeluoikeutta.
Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 24 §:n
2 momentissa säädetyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa,
jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle
lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.
Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun hallitukselta kirjallisesti
oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan
päätökseen 14 päivän
kuluessa päätöksestä tiedon
saatuaan.
26 §
Opetuksen maksuttomuus
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle
maksutonta.
Muussa opetuksessa voidaan periä maksuja. Maksujen
perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella
noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa
(150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista
säädetään.
Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta
perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä,
saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien
siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.
Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten
kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
laissa (367/1961) säädetään.
27 §
Opintosuoritusten arvioinnin oikaiseminen
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta
opintosuoritukseensa. Menettelytavasta säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen
hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija
voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti
oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai hyväksilukemisesta
päätöksen tehneeltä opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa
siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus
saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen
omalta kohdaltaan tietoonsa.
Opiskelija, joka on tyytymätön 2 momentissa tarkoitettuun
päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti
oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän
kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.
Tutkintolautakunnan tehtävistä ja kokoonpanosta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella.
28 §
Opiskelijan kurinpito
Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin
tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä,
voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen
varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi,
enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian
ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi
asiassa.
Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori
ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi
ammattikorkeakoulun hallitus.
7 luku
Opettajat ja muu henkilöstö
29 §
Opettajat ja muu henkilöstö
Ammattikorkeakoulussa on yliopettajan ja lehtorin virkoja ja
toimia.
Ammattikorkeakoulussa voi olla tuntiopettajia ja luennoitsijoita.
Opettajat nimittää tai ottaa ammattikorkeakoulu.
30 §
Opettajien kelpoisuusvaatimukset ja tehtävät
Ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista
erivapauden.
31 §
Kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun henkilöstön
asema
Kunnallisen ammattikorkeakoulun virkoihin, niiden haltijoihin
ja väliaikaisiin hoitajiin noudatetaan, mitä kuntalaissa
(365/1995) ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa
( /2003) säädetään,
jollei tässä laissa toisin säädetä.
Yksityisen ammattikorkeakoulun toimiin, niiden haltijoihin ja
väliaikaisiin hoitajiin noudatetaan, mitä työsopimuslaissa
(55/2001) säädetään,
jollei tässä laissa toisin säädetä.
8 luku
Rahoitus
32 §
Perusrahoitus
Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnetään
perusrahoitusta ammattikorkeakoulun opiskelijamäärän
ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan
perusteella siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetussa laissa (635/1998) säädetään.
Ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle
myönnetään ammattikorkeakoulun perustamishanketta varten
valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetussa laissa säädetään.
33 §
Hanke- ja tuloksellisuusrahoitus sekä ammattikorkeakoulujen
yhteisten menojen rahoitus
Opetusministeriö voi myöntää ammattikorkeakoulun
ylläpitäjälle hankerahoitusta ammattikorkeakoulun
toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen valtion talousarvioon
otetun määrärahan rajoissa.
Opetusministeriö voi myöntää ammattikorkeakoulun
ylläpitäjälle ammattikorkeakoulun tuloksellisen
toiminnan perusteella tuloksellisuusrahoitusta valtion talousarvioon
otetun määrärahan rajoissa.
Opetusministeriö voi valtion talousarvioon otetun määrärahan
rajoissa rahoittaa kaikille ammattikorkeakouluille yhteisiä niiden
toimintaa tukevia toimintoja ja hankkeita.
34 §
Ammatillisen opettajankoulutuksen rahoitus
Opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoulujen
ylläpitäjille ammatillista opettajankoulutusta
varten valtionavustusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetussa laissa säädetään.
35 §
Kuntien rahoitusosuus ammattikorkeakoulujen kustannuksista
Kunnat osallistuvat ammattikorkeakoulujen 32 §:ssä säädetyn
rahoituksen perusteena oleviin kustannuksiin sen mukaan kuin opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.
36 §
Muu rahoitus
Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä voi
ottaa vastaan ammattikorkeakoulun toimintaa ja sen kehittämistä varten
avustuksia ja lahjoituksia.
37 §
Valtionavustuslain säännösten soveltaminen
Tämän lain mukaisiin valtionavustuksiin sovelletaan
valtionavustuslakia (688/2001). Valtionavustuslakia
ei sovelleta kuitenkaan 33 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
tuloksellisuusrahoitukseen.
9 luku
Erinäiset säännökset
38 §
Ammattikorkeakoulujen yhteistyö
Ammattikorkeakoulut voivat sopia yhteisistä koulutus-
ja tutkimusyksiköistä samalla alueella sijaitsevien
ammattikorkeakoulujen toiminnan yhteensovittamiseksi tai yhteisten
hankkeiden, tutkimus- ja kehitystyön tai muun yhteistoiminnan
edistämiseksi.
39 §
Ammattikorkeakoulun nimen ja tutkintonimikkeen käyttö
Ammattikorkeakoulun nimeä saa käyttää vain tässä laissa
tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta.
Ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikettä saa käyttää vain
ammattikorkeakoulussa suoritetuista tutkinnoista.
40 §
Tietojensaantioikeus
Ammattikorkeakoululla on tehtäviään
hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta
koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen kannalta
tarpeelliset tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.
Ammattikorkeakoulun tulee pyynnöstä toimittaa
opetusministeriölle sen määräämät
koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan
edellyttämät tiedot.
41 §
Eräiden hallintoasian käsittelyä koskevien
säännösten soveltaminen
Käsiteltäessä tässä laissa
tarkoitettua hallintoasiaa ammattikorkeakoulussa noudatetaan, mitä hallintomenettelylaissa
(598/1982), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa (621/1999) ja tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa
laissa (232/1966) säädetään.
42 §
Muutoksenhaku
Ammattikorkeakoulun tämän lain ja sen nojalla
annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen
haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun
päätoimipaikka sijaitsee, ja muutoin siten kuin
hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Päätökseen, johon saa 22, 25 tai
27 §:n mukaan hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen
haetaan muutosta valittamalla 1 momentissa tarkoitettuun hallinto-oikeuteen.
Opintosuoritusten arviointia koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun
päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta
valittamalla.
Ammattikorkeakoulun päätökseen, joka
koskee ammattikorkeakoulun sääntöjä,
tutkintosääntöä taikka koulutusohjelmaa,
opetussuunnitelmaa tai muuta opetuksen järjestelyä koskevaa määräystä,
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka
koskee 22 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi
ottamista, 25 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden
menettämistä tai 28 §:ssä tarkoitettua
opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Opiskelijan määräaikaista erottamista
koskeva päätös voidaan panna täytäntöön
siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei
ammattikorkeakoulu tai hallinto-oikeus toisin määrää.
43 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimivaltaan
kuuluvissa asioissa noudatetaan, mitä kuntalaissa, osakeyhtiölaissa
(734/1978) tai säätiölaissa
(109/1930) säädetään.
44 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän
lain täytäntöönpanosta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
10 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
45 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.
Tällä lailla kumotaan:
1) ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta
1995 annettu laki (255/1995) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen; sekä
2) eräistä ammattikorkeakouluopinnoista
annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä 3
päivänä maaliskuuta 1995 annettu laki (258/1995)
lukuun ottamatta lain 6 §:ää.
Aikaisempien säännösten mukaan valittu
ammattikorkeakoulun hallitus jatkaa tehtävässään toimikautensa
loppuun.
Lain 11 §:ssä tarkoitettua hallitusta
ensimmäistä kertaa asetettaessa ja valittaessa
11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja päätoimisia
opettajia, muuta päätoimista henkilöstöä ja
päätoimisia opiskelijoita edustavien jäsenten
valinnat tehdään ammattikorkeakoulun rehtorin
koolle kutsumissa eri ryhmien kokouksissa.
Ennen lain voimaatuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.