2 luku
Yleiset toimivaltuudet
1 §
Henkilöllisyyden selvittäminen
Poliisimiehellä on yksittäisen tehtävän
suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä,
henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta
ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on
tavoitettavissa.
Jos henkilö kieltäytyy antamasta 1 momentissa
tarkoitettuja tietoja eikä henkilöllisyyttä voida
muutoin selvittää, poliisimiehellä on
oikeus selvittää henkilöllisyys henkilötuntomerkkien perusteella.
Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä henkilöön
kohdistuvan etsinnän toimittamisesta pakkokeinolain
8 luvun 33 §:n 2—4 momentissa säädetään.
Poliisimiehellä on oikeus henkilöllisyyden selvittämiseksi
ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta
1 momentissa tarkoitettuja tietoja tai antaa siinä tarkoitetuista
seikoista todennäköisesti virheellisen tiedon,
jos kiinniottaminen on välttämätöntä henkilöllisyyden
selvittämiseksi. Kiinni otettu on päästettävä vapaaksi heti,
kun tarvittavat tiedot on saatu, kuitenkin viimeistään
24 tunnin kuluttua kiinniottamisesta.
2 §
Kiinniottaminen henkilön suojaamiseksi
Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö hänen
suojaamisekseen henkeä, ruumiillista koskemattomuutta,
turvallisuutta tai terveyttä välittömästi
uhkaavalta vakavalta vaaralta, jos henkilö ei kykene pitämään
huolta itsestään eikä vaaraa voida muuten
poistaa tai henkilöstä huolehtia muilla keinoin.
Jos 1 momentin mukaan kiinni otettu on alle 18-vuotias, hänet
on viipymättä luovutettava huoltajalleen tai,
jollei se ole mahdollista, lastensuojeluviranomaiselle. Muun kiinni
otetun on annettava poistua heti, kun kiinniottamisen tarve on lakannut,
kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua kiinniottamisesta.
Henkilö, jota ei ole päästetty vapaaksi
kello 20:een mennessä, saadaan kuitenkin pitää kiinniotettuna
seuraavaan aamuun kello 8:aan saakka, jos siihen on henkilön
hengen tai terveyden suojaamiseksi, asunnon tai yösijan
puuttumisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä erityistä aihetta.
Päihtyneenä kiinni otetun säilössä pitämisestä säädetään
päihtyneiden käsittelystä annetussa laissa
(461/1973). Ilmeisesti mielisairaan henkilön
hoitoon toimittamisesta ja muusta virka-avusta sellaista henkilöä koskevassa
asiassa säädetään mielenterveyslaissa
(1116/1990).
3 §
Etsintäkuulutetun kiinniottaminen
Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni etsintäkuulutettu,
joka toimivaltaisen viranomaisen antaman kuulutuksen mukaan
on vangittava tai otettava säilöön.
Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu etsintäkuulutettu
on velvollinen poliisimiehen kehotuksesta saapumaan poliisiasemalle
tai muuhun paikkaan, jossa etsintäkuulutuksen mukaiset
toimenpiteet voidaan suorittaa. Jollei hän noudata kehotusta
tai jos on todennäköistä, että hän
pyrkii välttämään etsintäkuulutuksessa
mainitun toimenpiteen, poliisimiehellä on oikeus ottaa hänet
kiinni kuulutuksessa mainitun toimenpiteen suorittamiseksi.
Etsintäkuulutettu on, jollei etsintäkuulutuksen
edellyttämien toimenpiteiden kestoajasta laissa toisin
säädetä, velvollinen olemaan toimenpiteiden
suorittamiseksi saapuvilla enintään kuusi tuntia
kiinniottamisesta.
4 §
Etsintä henkilön kiinniottamiseksi
Poliisimiehellä on oikeus tämän lain
6 luvussa tarkoitettuun poliisitutkintaan noudettavan henkilön
löytämiseksi toimittaa kotietsintä tai paikanetsintä siten
kuin pakkokeinolain 8 luvussa säädetään.
Etsinnästä päättää päällystöön
kuuluva poliisimies. Muu poliisimies voi ilman päällystöön kuuluvan
poliisimiehen päätöstä toimittaa
etsinnän silloin, kun sen välitön toimittaminen
on asian kiireellisyyden vuoksi välttämätöntä.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös poliisin muulle viranomaiselle antamaa laissa säädettyä virka-apua
henkilön kiinniottamiseksi. Tällaisesta etsinnästä päättää päällystöön kuuluva
poliisimies.
5 §
Kotirauhan ja julkisrauhan suojaaminen
Poliisimiehellä on oikeus rikoslain (39/1889) 24
luvun 11 §:ssä tarkoitetun kotirauhan tai saman
luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisrauhan suojaaman
tilan tai muun paikan haltijan tai tämän edustajan
pyynnöstä poistaa henkilö, joka ilman laillista
oikeutta tunkeutuu, menee salaa tai toista harhauttamalla taikka
kätkeytyy sinne tai jättää noudattamatta
käskyn poistua sieltä.
Poliisimiehellä on oikeus poistaa 1 momentissa tarkoitetusta
tilasta tai muusta paikasta siellä luvallisesti oleskeleva
henkilö, jos tämä häiritsee
muiden henkilöiden kotirauhaa tai julkisrauhaa taikka aiheuttaa
siellä muulla tavoin huomattavaa häiriötä ja
on perusteltua syytä epäillä, että häirintä toistuu.
Jos poistamisella ei todennäköisesti voitaisi estää häiriön
toistumista, poliisimiehellä on oikeus ottaa
häiritsijä kiinni ja pitää tämä säilössä.
Kiinni otettua saa pitää säilössä vain
niin kauan kuin häiriön toistuminen on todennäköistä,
kuitenkin enintään 12 tuntia kiinniottamisesta.
6 §
Sisäänpääsy ja etsintä vaara-
ja vahinkotilanteissa
Poliisimiehellä on oikeus päästä kotirauhan tai
julkisrauhan suojaamaan tilaan tai muuhun paikkaan tai tilaan tai
muuhun paikkaan, johon ei ole yleistä pääsyä,
taikka kulkuneuvoon ja suorittaa siellä tarvittaessa etsintä,
jos on perusteltua syytä olettaa, että:
1) henkeä, terveyttä tai henkilökohtaista
vapautta vaarantava tai huomattavaa omaisuus- tai ympäristövahinkoa
aiheuttava teko tai tapahtuma on välittömästi
uhkaamassa tai käynnissä;
2) joku on jo tapahtuneen rikoksen tai onnettomuuden
taikka muun vastaavan syyn vuoksi välittömän
avun tarpeessa; tai
3) etsinnässä löytyy kuollut
henkilö.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa
edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide
on välttämätön vaaran tai vahingon estämiseksi
taikka räjähdysaineiden, aseiden tai muiden vaarallisten
aineiden ja esineiden etsimiseksi ja haltuun ottamiseksi.
Muissa kuin kiireellisissä tilanteissa vakituiseen
asumiseen käytettävään tilaan
pääseminen edellyttää päällystöön
kuuluvan poliisimiehen määräystä.
7 §
Toimenpiteiden suorittaminen
Edellä 4—6 §:ssä tarkoitetuissa
tapauksissa saadaan huone, säilytyspaikka tai muu vastaava toimenpiteen
kohde tarvittaessa avata voimakeinoja käyttäen.
Toimenpiteen päätyttyä sen kohde on sopivalla
tavalla suljettava. Mainittujen pykälien nojalla suoritetuista
toimenpiteistä on laadittava pöytäkirja
tai tehtävä vastaava merkintä muuhun
asiakirjaan.
8 §
Paikan ja alueen eristäminen
Poliisimiehellä on oikeus eristää,
sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty
paikka tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumista,
jos se on tarpeen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
ylläpitämiseksi, poliisitutkinnan turvaamiseksi
taikka onnettomuuspaikalla suoritettavien toimenpiteiden,
toimenpiteen kohteena olevan henkilön yksityisyyden tai
vaaraan joutuneen omaisuuden suojaamiseksi.
Poliisimiehellä on oikeus päällystöön
kuuluvan poliisimiehen määräyksestä ja
kiireellisessä tapauksessa ilman määräystäkin
eristää tai tyhjentää kotirauhan
tai julkisrauhan suojaama alue, jos se on välttämätöntä henkeä tai
terveyttä välittömästi uhkaavan
vaaran torjumiseksi eikä alueella olevia voida muuten suojata.
Poliisin oikeudesta antaa yleisen kokouksen järjestämispaikkaa
koskevia määräyksiä säädetään
kokoontumislain (530/1999) 10 §:ssä.
Poliisimiehellä on oikeus kieltää tai
rajoittaa esineiden siirtämistä taikka määrätä esine
siirrettäväksi yleisesti käytetyllä paikalla
tai alueella, jos se on tarpeen poliisitutkinnan turvaamiseksi.
Vastaava oikeus poliisimiehellä on myös kotirauhan
suojaamalla alueella, jos toimenpide on tarpeen henkeä tai
terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka omaisuuden
suojaamiseksi.
9 §
Väkijoukon hajottaminen
Poliisimiehellä on oikeus määrätä väkijoukko
hajaantumaan tai siirtymään, jos kokoontuminen
vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta
tai on esteenä liikenteelle. Sama oikeus poliisimiehellä on,
jos väkijoukossa olevat uhkaustensa tai muun
käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti
syyllistyisivät henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan
tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen. Jollei hajaantumis-
tai siirtymismääräystä noudateta,
poliisimiehellä on oikeus hajottaa väkijoukko
voimakeinoin sekä ottaa niskoitteleva henkilö kiinni. Poliisin
tulee mahdollisuuksien mukaan rajata toimenpiteensä koskemaan
niitä henkilöitä, joiden menettelystä väkijoukon
hajottamisen tai siirtämisen tarve aiheutuu.
Kiinni otettu on päästettävä vapaaksi
heti, kun tehtävän tarkoitus on saavutettu, kuitenkin viimeistään
12 tunnin kuluttua kiinniottamisesta.
Yleisen kokouksen keskeyttämisestä ja päättämisestä säädetään
kokoontumislain 21 §:ssä sekä yleisötilaisuuden
estämisestä, keskeyttämisestä ja
päättämisestä saman lain 22 §:ssä.
10 §
Rikoksilta ja häiriöiltä suojaaminen
Poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö,
jos hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella
on perusteltua syytä olettaa tai hänen aikaisemman
käyttäytymisensä perusteella on todennäköistä,
että hän syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen,
kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen taikka aiheuttaisi
huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa
yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
Henkilö voidaan ottaa kiinni, jos paikalta poistaminen
on todennäköisesti riittämätön
toimenpide eikä rikosta voida muuten estää taikka häiriötä tai
vaaraa muuten poistaa. Kiinni otettu voidaan pitää säilössä niin
kauan kuin on todennäköistä, että hän
syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen taikka aiheuttaa
häiriötä tai vaaraa, kuitenkin enintään
24 tuntia kiinniottamisesta.
Poliisimies voi suojella henkilöä tai vartioida paikkaa
1 momentissa tarkoitetun rikoksen estämiseksi
tai keskeyttämiseksi.
11 §
Kulkuneuvon pysäyttäminen ja siirtäminen
Poliisimiehellä on oikeus määrätä kulkuneuvo
pysäytettäväksi, siirtää kulkuneuvo
tai määrätä se siirrettäväksi,
jos se on perusteltua poliisille kuuluvan tehtävän
suorittamiseksi.
Tieliikenteen valvonnasta säädetään
tieliikennelaissa (267/1981) ja ilma-aluksen määräämisestä laskeutumaan
ilmailulaissa (1194/2009).
12 §
Turvallisuustarkastus
Poliisimiehellä on oikeus kiinniottamisen, pidättämisen,
vangitsemisen, säilöön ottamisen ja muun
henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvan toimenpiteen yhteydessä tarkastaa,
mitä henkilöllä on vaatteissaan tai muuten
yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa sen
varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan
esineitä tai aineita, joilla hän voi
vaarantaa säilyttämisensä taikka aiheuttaa
vaaraa itselleen tai muille. Poliisimies voi virkatehtävän
suorittamisen yhteydessä tehdä henkilölle
tarkastuksen tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi
muussakin tapauksessa, jos se perustellusta syystä on tarpeen
poliisimiehen työturvallisuuden ja virkatehtävän
suorittamisen varmistamiseksi.
Henkilö tai hänen mukanaan olevat tavarat voidaan
vapauteen kohdistuvan toimenpiteen yhteydessä tarkastaa
myös hänen tunnistamistaan varten tarpeellisen
asiakirjan löytämiseksi.
Poliisimiehellä on tilanteen vaatimin tavoin ja edellyttämässä laajuudessa
oikeus tarkastaa oikeudenkäyntiin sekä erityistä suojelua
edellyttävään kokoukseen, yleisötilaisuuteen
tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen tai tilaisuuden osallistujien
majoitustiloihin saapuva tai sieltä poistuva taikka tilaisuuden
järjestämispaikan tai majoitustilojen
välittömässä läheisyydessä oleva
henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi,
ettei henkilöllä ole hallussaan sellaisia esineitä tai
aineita, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa tilaisuuteen osallistuvien
tai majoitustiloissa olevien tai muiden henkilöiden turvallisuudelle.
Poistuvan henkilön tarkastaminen edellyttää tilaisuudessa
tai majoitustiloissa järjestyshäiriönä tai
muuten ilmennyttä erityistä syytä.
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitetut vaaralliset
esineet tai aineet on tarvittaessa otettava pois tarkastettavalta.
Pois on otettava myös esineet tai aineet, joiden
hallussapito on muuten lain tai sen nojalla annetun säännöksen
tai määräyksen nojalla kielletty.
13 §
Turvallisuustarkastuksen toimittaminen
Turvallisuustarkastus toimitetaan käsin tunnustelemalla,
koulutettua koiraa käyttäen, metallinilmaisinta
tai muuta vastaavaa teknistä laitetta käyttäen
taikka muulla niihin rinnastettavalla tavalla.
Tarkastuksella ei saa puuttua tarkastettavan henkilökohtaiseen
koskemattomuuteen enempää kuin tehtävän
suorittamiseksi on välttämätöntä.
Tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta.
14 §
Vaarallisten esineiden ja aineiden haltuunotto
Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään,
poliisimiehellä on oikeus ottaa tilapäisesti poliisin haltuun
räjähdysaineet ja muut vaaralliset esineet
tai aineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä ikänsä,
päihtymyksensä, mielentilansa tai muiden
olosuhteiden perusteella aiheuttavan välitöntä vaaraa
yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Poliisin
haltuun otetaan myös vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden
käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) tai
sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen
vastaisesti hallussa pidetyt räjähdysaineet, joista
niiden hallussapitäjä oma-aloitteisesti ilmoittaa
poliisille ja jotka tämä luovuttaa poliisin haltuun.
Koko esineen sijasta saadaan ottaa haltuun sellainen esineeseen
kuuluva tai siihen liittyvä osa, jonka poistamisella 1
momentissa tarkoitetun vaaran aiheuttaminen voidaan estää.
Omaisuuden haltuunotosta on laadittava pöytäkirja
tai tehtävä vastaava merkintä muuhun asiakirjaan.
Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten
ammusten haltuunotosta säädetään
ampuma-aselaissa (1/1998).
15 §
Haltuun otetun omaisuuden käsittely
Poliisin haltuun 12 §:n 4 momentin tai 14 §:n 1
momentin nojalla otetut vaaralliset esineet ja aineet on palautettava
haltijalle viipymättä ja viimeistään
14 vuorokauden kuluessa, jollei sitä ennen ryhdytä hallussapitoa
koskevan luvan peruuttamiseen taikka 2 tai 3 momentissa tai pakkokeinolain
7 luvussa tarkoitettuun toimenpiteeseen. Poliisin haltuun tämän
luvun 14 §:n 2 momentin nojalla otettu esineeseen kuuluva
tai siihen liittyvä osa on aina palautettava, jollei kysymyksessä olevaa
esinettä kokonaisuudessaan oteta sitä ennen 14 §:n
1 momentin nojalla poliisin haltuun.
Poliisin haltuun 14 §:n 1 momentin nojalla otettu esine
tai aine, jota ei voida vaaratta palauttaa haltijalleen tai omistajalleen,
voidaan omistajan suostumuksella myydä tai luovuttaa sen hallussapitoon
oikeutetulle henkilölle. Jollei tämä ole
mahdollista, omaisuus voidaan myydä omistajan lukuun julkisella
huutokaupalla.
Jollei esinettä tai ainetta voida vaaratta palauttaa,
myydä tai luovuttaa siten kuin 1 ja 2 momentissa säädetään
tai jos kysymys on vähäarvoisesta esineestä tai
aineesta, päällystöön kuuluva
poliisimies voi määrätä esineen
tai aineen hävitettäväksi.
Omistajalle ja haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi
ennen myymistä tai hävittämistä, jollei
kysymys ole vähäarvoisesta omaisuudesta. Myymisestä ja
hävittämisestä on laadittava pöytäkirja
tai tehtävä vastaava merkintä muuhun
asiakirjaan.
16 §
Eläimen kiinniottaminen ja lopettaminen
Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena
keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle
tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti
vaarantaa liikennettä. Eläin saadaan lopettaa
myös, jos sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä julmuutta
sitä kohtaan.
17 §
Voimakeinojen käyttö
Poliisimiehellä on virkatehtävää suorittaessaan
oikeus vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi,
kiinniottamisen toimittamiseksi, vapautensa menettäneen
pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi taikka
välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen
teon tai tapahtuman estämiseksi käyttää sellaisia
tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina.
Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon
tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan
vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat
sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat.
Poliisimiehellä on virantoimituksessa lisäksi oikeus
hätävarjeluun siten kuin rikoslain 4 luvun 4 §:ssä säädetään.
Tällaisessa hätävarjelussa poliisimies
toimii virkavastuulla. Arvioitaessa hätävarjelun
puolustettavuutta on otettava huomioon poliisimiehelle
koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asetettavat vaatimukset.
Sillä, joka poliisimiehen pyynnöstä tai
tämän suostumuksella tilapäisesti avustaa
poliisimiestä tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen
apuun voimakeinojen käytössä erittäin
tärkeän ja kiireellisen poliisin virkatehtävän
suorittamisessa, on oikeus poliisimiehen ohjauksessa sellaisten
voimakeinojen käyttämiseen, joihin poliisimies
toimivaltansa nojalla hänet valtuuttaa.
Poliisilla on oikeus puolustusvoimien avustuksella käyttää sotilaallisia
voimakeinoja terrorismirikoksen estämiseksi tai
keskeyttämiseksi sen mukaan kuin puolustusvoimien virka-avusta
poliisille annetussa laissa (781/1980) säädetään.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain
4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä sekä hätävarjelun
liioittelusta rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentissa
ja 7 §:ssä.
18 §
Varautuminen voimakeinojen käyttöön
ja käytöstä varoittaminen
Jos virkatehtävää suoritettaessa
on syytä epäillä kohdattavan vastarintaa
tai rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeudeton hyökkäys,
voimakeinojen käyttöön on varauduttava
sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Virkatehtävän kohteena olevaa henkilöä on varoitettava
mahdollisuudesta joutua voimakeinojen käytön kohteeksi,
jos varoittaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Varoittaminen
on tehtävä tarkoitukseen soveltuvalla ymmärrettävällä tavalla.
19 §
Ampuma-aseen käyttö
Ampuma-asetta voidaan käyttää vain
silloin, kun kyseessä on välitöntä ja
vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön
toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa
pysäyttämiseksi ole käytettävissä. Ampuma-asetta
voidaan lisäksi käyttää kiireellistä ja
tärkeää tehtävää suoritettaessa
esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi.
Ampuma-asetta ei saa käyttää väkijoukon hajottamiseksi,
ellei ampuma-aseessa käytetä kaasupatruunoita
tai muita vastaavia ammuksia niistä erikseen annettujen
määräysten mukaisesti.
Ampuma-aseen käytöllä tarkoitetaan ampuma-aselain
2 §:ssä tarkoitetun ampuma-aseen käytöstä varoittamista,
ampuma-aseella uhkaamista ja laukauksen ampumista. Ampuma-aseen
esille ottaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen eivät
ole ampuma-aseen käyttöä.
Ampuma-aseella uhkaamisesta ja laukauksen ampumisesta päättää päällystöön
kuuluva poliisimies, jos se tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen
on mahdollista.
20 §
Sitominen
Virkatehtävän kohteena olevan henkilön
liikkuma- tai toimintavapautta saadaan rajoittaa käsiraudat
laittamalla, muovista sidettä käyttämällä tai
muulla vastaavalla tavalla, jos rajoittaminen on välttämätöntä virkatehtävän
suorittamisen yhteydessä henkilön karkaamisen
estämiseksi, väkivaltaisen käyttäytymisen
hillitsemiseksi tai uhkaavan väkivallan torjumiseksi.
Liikkuma- tai toimintavapauden rajoittamista ei saa jatkaa pitempään
kuin on välttämätöntä. Rajoittaminen
ei saa aiheuttaa kohteena olevalle henkilölle vaaraa tai
tarpeetonta kipua.
Poliisin säilyttämien kiinni otettujen ja
tutkintavankien sitomisesta säädetään
poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta
annetun lain (841/2006) 11 luvun 2 §:ssä ja
tutkintavankeuslain (768/2005) 13 luvun 2 §:ssä.
21 §
Rajatarkastus ja tullitoimenpiteet
Poliisimiehellä on oikeus rajatarkastustehtävässä suorittaa
rajavartiolaissa (578/2005) tarkoitettu rajatarkastus rajanylityspaikalla
tai muussa rajavartiolain 14 §:ssä säädetyssä paikassa
mainitun lain 28 ja 29 §:ssä säädetyin
toimivaltuuksin.
Poliisimiehellä on laittomasti valmistetun, maahantuodun
tai hallussa pidetyn esineen tai aineen takavarikoimiseksi oikeus
tullilain (1466/1994) mukaisiin tullitoimenpiteisiin mainitun
lain 14 §:ssä säädetyin toimivaltuuksin. Jos
tullitoimenpiteen suorittaminen edellyttää henkilönkatsastuksen
tai muun kuin henkilön matkatavaroihin tai päällysvaatteisiin
kohdistuvan tarkastuksen toteuttamista esitutkintaa suorittamatta,
tällaisen toimenpiteen suorittamisessa noudatetaan,
mitä tullilain 15 §:ssä säädetään.
Toimenpiteestä päättää kuitenkin
päällystöön kuuluva poliisimies.
22 §
Vieraan valtion virkamiehen toimivalta
Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla
tehdyn sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen
(Schengenin yleissopimus) 41 artiklassa tarkoitetulla Schengenin
säännöstöä soveltavan
valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus maansa
alueella verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän
takaa-ajoon Suomen alueella samoin kuin kiinniottoon ja turvallisuustarkastukseen
Suomen
alueella siten kuin Suomea velvoittavassa Schengenin säännöstössä määrätään. Kulkuneuvon
pysäyttämiseen ja turvallisuustarkastukseen sovelletaan
lisäksi, mitä 11 §:n 1 momentissa säädetään
kulkuneuvon pysäyttämisestä, 12 §:n
1 momentissa tarkastuksesta henkilökohtaiseen vapauteen
kohdistuvan toimenpiteen yhteydessä ja 12 §:n
4 momentissa vaarallisten esineiden ja aineiden poisottamisesta.
Oikeus voimakeinoin tapahtuvaan verekseltä tavatun
tai pakenevan kiinniottoon on kuitenkin vain, jos kiinni otettava
vastarintaa tekemällä koettaa välttää kiinnijoutumisen
eikä suomalaisen toimivaltaisen virkamiehen apua kiinniottoon
ole viipymättä saatavilla. Voimakeinojen käytön
edellytyksistä ja käytöstä on
lisäksi voimassa, mitä muualla tässä laissa
ja rikoslaissa säädetään.
Kiinniottamisen perustuessa 1 momenttiin kiinni otettu on viipymättä luovutettava
kiinniottamispaikkakunnan poliisilaitokselle, jolle on myös
ilmoitettava Suomen alueella tehdyistä muista toimenpiteistä ja
niiden seurauksista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimivaltaisen virkamiehen
toimenpiteistä aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa,
mitä 8 luvussa säädetään
vahingonkorvausvastuusta.
5 luku
Salaiset tiedonhankintakeinot
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala ja määritelmät
Tässä luvussa säädetään
telekuuntelun, tietojen hankkimisen telekuuntelun sijasta, televalvonnan,
tukiasematietojen hankkimisen, suunnitelmallisen tarkkailun,
peitellyn tiedonhankinnan, teknisen tarkkailun (tekninen kuuntelu,
tekninen katselu, tekninen seuranta ja tekninen laitetarkkailu),
teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen
hankkimisen, peitetoiminnan, valeoston, tietolähdetoiminnan
ja valvotun läpilaskun käyttämisestä rikoksen
estämiseen, paljastamiseen tai vaaran torjumiseen. Näitä tiedonhankintakeinoja
voidaan käyttää salassa niiden kohteilta.
Rikoksen estämisellä tarkoitetaan
toimenpiteitä, joiden tavoitteena on estää rikos,
sen yritys tai valmistelu, kun henkilön toiminnasta tehtyjen
havaintojen tai siitä muuten saatujen tietojen vuoksi voidaan
perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikokseen,
taikka keskeyttää jo aloitetun rikoksen tekeminen
tai rajoittaa siitä välittömästi
aiheutuvaa vahinkoa tai vaaraa.
Rikoksen paljastamisella tarkoitetaan toimenpiteitä,
joiden tavoitteena on selvittää, onko esitutkinnan
aloittamiselle esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 1
momentissa tarkoitettua perustetta, kun henkilön toiminnasta
tehtyjen havaintojen tai siitä muuten saatujen tietojen
vuoksi voidaan olettaa, että rikos on tehty.
Mitä tässä luvussa säädetään
poliisin tai poliisimiehen oikeudesta käyttää salaisia
tiedonhankintakeinoja, koskee telekuuntelua, tietojen hankkimista
telekuuntelun sijasta, peitetoimintaa, valeostoa ja tietolähteen
ohjattua käyttöä lukuun ottamatta
lisäksi rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaisia sen
mukaan kuin siitä laissa erikseen säädetään.
Salaisten pakkokeinojen käytöstä rikosten esitutkinnassa
säädetään pakkokeinolain 10
luvussa.
2 §
Salaisten tiedonhankintakeinojen käytön edellytykset
Salaisen tiedonhankintakeinon käytön yleisenä edellytyksenä on,
että sillä voidaan olettaa saatavan rikoksen estämiseksi
tai paljastamiseksi taikka vaaran torjumiseksi tarvittavia tietoja.
Sen lisäksi, mitä salaisten tiedonhankintakeinojen
käytön erityisistä edellytyksistä jäljempänä säädetään,
telekuuntelua, tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta,
suunnitelmallista tarkkailua, teknistä kuuntelua, teknistä katselua, henkilön
teknistä seurantaa, teknistä laitetarkkailua,
peitetoimintaa, valeostoa, tietolähteen ohjattua käyttöä ja
valvottua läpilaskua saadaan käyttää vain,
jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys
rikoksen estämiselle tai paljastamiselle. Peitetoiminnan
ja valeoston käyttäminen edellyttää lisäksi,
että se on välttämätöntä rikoksen
estämiseksi tai paljastamiseksi.
Salaisen tiedonhankintakeinon käyttö on lopetettava
ennen päätöksessä mainitun määräajan
päättymistä, jos käytön
tarkoitus on saavutettu tai sen edellytyksiä ei
enää ole.
3 §
Salainen tiedonhankinta rikoksen paljastamiseksi
Tässä luvussa säädettyjä keinoja
saadaan käyttää seuraavien rikosten paljastamisessa:
1) Suomen itsemääräämisoikeuden
vaarantaminen;
2) sotaan yllyttäminen;
3) maanpetos, törkeä maanpetos;
4) vakoilu, törkeä vakoilu;
5) turvallisuussalaisuuden paljastaminen;
6) luvaton tiedustelutoiminta;
7) rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2—7 kohdassa
tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettu
terroristisessa tarkoituksessa tehtävä rikos;
8) terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
rikoksen valmistelu;
9) terroristiryhmän johtaminen;
10) terroristiryhmän toiminnan edistäminen;
11) koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten;
12) värväys terrorismirikoksen tekemiseen;
13) terrorismin rahoittaminen.
4 §
Salaisen tiedonhankinnan jatkaminen rikoksen selvittämiseksi
Jos rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi aloitetun
salaisen tiedonhankinnan aikana ilmenee, että on
syytä epäillä tiedonhankinnan kohteena
oleva rikos tehdyksi, tiedonhankintaa saadaan kuitenkin jatkaa rikoksen
selvittämiseksi tämän luvun nojalla annetun
luvan nojalla kolme vuorokautta, enintään kuitenkin
luvan voimassaoloajan. Jos rikoksen selvittämiseksi on tarpeen
käyttää pakkokeinolain 10 luvussa tarkoitettua
salaista pakkokeinoa, asia on saatettava mainitun ajan
kuluessa sen viranomaisen ratkaistavaksi, joka on toimivaltainen
päättämään
kysymyksessä olevan pakkokeinon käyttämisestä.
Tiedonhankinta televerkoista
5 §
Telekuuntelu ja sen edellytykset
Telekuuntelulla tarkoitetaan viestintämarkkinalaissa
(393/2003) tarkoitetun yleisen viestintäverkon
tai siihen liitetyn viestintäverkon kautta teleosoitteeseen
tai telepäätelaitteeseen vastaanotettavan taikka
siitä lähetetyn viestin kuuntelua, tallentamista
ja muuta käsittelyä viestin sisällön
ja siihen liittyvien 8 §:ssä tarkoitettujen tunnistamistietojen
selvittämiseksi. Telekuuntelua saadaan kohdistaa
vain siltä henkilöltä lähtöisin
olevaan tai sellaiselle henkilölle tarkoitettuun viestiin,
jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän 2 momentissa
mainittuun rikokseen.
Poliisille voidaan antaa lupa telekuunteluun rikoksen
estämiseksi, jos telekuuntelun kohteena olevan henkilön
lausumien, uhkausten tai käyttäytymisen perusteella
voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän:
1) Suomen itsemääräämisoikeuden
vaarantamiseen;
2) sotaan yllyttämiseen;
3) maanpetokseen, törkeään
maanpetokseen;
4) vakoiluun, törkeään vakoiluun;
5) turvallisuussalaisuuden paljastamiseen;
6) luvattomaan tiedustelutoimintaan;
7) rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2—7 kohdassa
tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettuun
terroristisessa tarkoituksessa tehtävään
rikokseen;
8) terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
rikoksen valmisteluun;
9) terroristiryhmän johtamiseen;
10) terroristiryhmän toiminnan edistämiseen;
11) koulutuksen antamiseen terrorismirikoksen tekemistä varten;
12) värväykseen terrorismirikoksen
tekemiseen; tai
13) terrorismin rahoittamiseen.
Poliisille voidaan lisäksi antaa lupa telekuunteluun,
jos se on välttämätöntä henkeä tai
terveyttä välittömästi
uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.
6 §
Tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta
Jos on todennäköistä, että 5 §:ssä tarkoitettua viestiä ja
siihen liittyviä tunnistamistietoja ei ole enää saatavissa
telekuuntelulla, poliisille voidaan antaa rikoksen estämiseksi
lupa tietojen hankkimiseen teleyrityksen tai yhteisötilaajan hallusta
5 §:ssä säädetyillä edellytyksillä.
Jos tietojen hankkiminen kohdistetaan viestin sisällön
selvittämiseksi telepäätelaitteeseen
välittömästi yhteydessä olevaan
viestin lähettämiseen ja vastaanottamiseen
soveltuvaan henkilökohtaiseen tekniseen laitteeseen
tai tällaisen laitteen ja telepäätelaitteen
väliseen yhteyteen, poliisille voidaan antaa rikoksen estämiseksi lupa
tietojen hankkimiseen telekuuntelun sijasta, jos 5 §:ssä säädetyt
edellytykset täyttyvät.
7 §
Telekuuntelusta ja muusta vastaavasta tietojen hankkimisesta
päättäminen
Tuomioistuin päättää telekuuntelusta
ja tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta pakkokeinolain 2
luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun poliisimiehen
(pidättämiseen oikeutettu poliisimies)
vaatimuksesta.
Lupa voidaan antaa enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Telekuuntelua ja telekuuntelun sijasta toimitettavaa
tietojen hankkimista koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on
mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen oletettu
tekoaika;
2) henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa
syyllistyvän 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen;
3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
ja telekuuntelun edellytykset perustuvat;
4) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;
5) toimenpiteen kohteena oleva teleosoite tai telepäätelaite;
6) telekuuntelun suorittamista johtava ja valvova pidättämiseen
oikeutettu poliisimies;
7) mahdolliset telekuuntelun ja muun vastaavan tietojen
hankkimisen rajoitukset ja ehdot.
8 §
Televalvonta ja sen edellytykset
Televalvonnalla tarkoitetaan tunnistamistietojen hankkimista
viestistä, joka on lähetetty 5 §:ssä tarkoitettuun
viestintäverkkoon kytketystä teleosoitteesta
tai telepäätelaitteesta taikka vastaanotettu tällaiseen
osoitteeseen tai laitteeseen, sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen
sijaintitiedon hankkimista taikka osoitteen tai laitteen käytön
tilapäistä estämistä. Tunnistamistiedolla tarkoitetaan
sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004)
2 §:n 8 kohdassa tarkoitettua tilaajaan tai käyttäjään
yhdistettävissä olevaa viestiä koskevaa
tietoa, jota viestintäverkoissa käsitellään
viestien siirtämiseksi, jakelemiseksi tai tarjolla
pitämiseksi.
Poliisille voidaan rikoksen estämiseksi
antaa lupa sellaisen henkilön hallussa olevan tai oletettavasti
muuten käyttämän teleosoitteen tai telepäätelaitteen
televalvontaan, jonka lausumien, uhkausten tai käyttäytymisen
perusteella taikka muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen
syyllistyvän:
1) rikokseen, josta säädetty ankarin
rangaistus on vähintään neljä vuotta
vankeutta;
2) teleosoitetta tai telepäätelaitetta
käyttäen tehtyyn rikokseen, josta säädetty
ankarin rangaistus on vähintään kaksi
vuotta vankeutta;
3) seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöön
tai paritukseen;
4) huumausainerikokseen;
5) terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
rikoksen valmisteluun; taikka
6) törkeään tulliselvitysrikokseen.
Poliisilla on oikeus televalvontaan 2 momentin estämättä,
jos sen välitön toteuttaminen on välttämätöntä henkeä tai
terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi.
Poliisilla on oikeus lyhytaikaisesti estää teleosoitteiden
tai telepäätelaitteiden käyttö tietyllä alueella.
Toimenpiteen käytön on oltava välttämätön
henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan
vaaran torjumiseksi, eikä sillä saa aiheuttaa
suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän
suorittamiseksi.
Poliisille voidaan antaa lupa kuolemansyyn selvittämisestä annetussa
laissa (459/1973) tarkoitetussa kuolemansyyn selvittämisessä vainajan
hallussa olleen teleosoitteen tai telepäätelaitteen
televalvontaan, jos toimenpiteellä voidaan perustellusti
olettaa saatavan kuolemansyyn selvittämisessä tarvittavia
tietoja.
Tietojen luovuttamisesta hätäilmoituksia vastaanottaville
viranomaisille säädetään sähköisen
viestinnän tietosuojalain 35 §:ssä.
9 §
Televalvonta teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijan
suostumuksella
Poliisi saa kohdistaa rikoksen estämiseksi
televalvontaa henkilön suostumuksella tämän
hallinnassa olevaan teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen,
kun jonkun voidaan lausumiensa tai muun käyttäytymisensä perusteella
perustellusti olettaa syyllistyvän:
1) rikokseen, josta säädetty ankarin
rangaistus on vähintään kaksi vuotta
vankeutta;
2) rikokseen, jonka johdosta teleosoite tai telepäätelaite
on oikeudettomasti toisen hallussa;
3) teleosoitetta tai telepäätelaitetta
käyttäen tehtävään
lähestymiskiellon rikkomiseen, rikoslain 17 luvun 13 §:n
2 kohdassa tarkoitettuun ilkivaltaan tai mainitun lain
24 luvun 1 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun
kotirauhan rikkomiseen;
4) muuhun kuin 3 kohdassa tarkoitettuun teleosoitetta
tai telepäätelaitetta käyttäen
tehtävään rikokseen; tai
5) seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöön.
10 §
Televalvonnasta päättäminen
Tuomioistuin päättää 8 §:n
2 ja 5 momentissa sekä 9 §:n 1, 4 ja 5 kohdassa
tarkoitetusta televalvonnasta sekä televalvonnasta 3 §:ssä tarkoitetuissa
tapauksissa pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen
vaatimuksesta.
Jos 1 momentissa tarkoitettua muuta kuin 3 §:n
nojalla suoritettavaa televalvontaa koskeva asia ei siedä viivytystä,
pidättämiseen oikeutettu poliisimies
saa päättää televalvonnasta
siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan
vaatimuksen. Asia on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi heti,
kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24
tunnin kuluttua keinon käytön aloittamisesta.
Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai liikkuvan poliisin
päällikkö taikka poliisilaitoksen päällikkö päättää 8 §:n
4 momentissa tarkoitetusta televalvonnasta. Jos asia ei
muussa kuin 3 §:ssä tarkoitetussa asiassa siedä viivytystä,
pidättämiseen oikeutettu poliisimies saa päättää televalvonnasta
siihen asti, kunnes keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai liikkuvan
poliisin päällikkö taikka poliisilaitoksen
päällikkö on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan
asian. Asia on saatettava mainitun poliisimiehen ratkaistavaksi
heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään
24 tunnin kuluttua keinon käytön aloittamisesta.
Pidättämiseen oikeutettu poliisimies päättää 8 §:n
3 momentissa ja 9 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta televalvonnasta.
Lupa voidaan antaa enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Se voidaan myöntää koskemaan myös
päätöstä edeltänyttä tiettyä aikaa,
joka voi olla kuukautta pidempi.
Televalvontaa koskevassa vaatimuksessa ja päätöksessä on
mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;
2) henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa
syyllistyvän 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen;
3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
ja televalvonnan edellytykset perustuvat;
4) suostumus, jos se on televalvonnan käytön edellytys;
5) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;
6) toimenpiteen kohteena oleva teleosoite tai telepäätelaite;
7) televalvonnan suorittamista johtava ja valvova pidättämiseen
oikeutettu poliisimies;
8) mahdolliset televalvonnan rajoitukset ja ehdot.
11 §
Tukiasematietojen hankkiminen ja sen edellytykset
Tukiasematietojen hankkimisella tarkoitetaan tiedon
hankkimista tietyn tukiaseman kautta telejärjestelmään
kirjautuneista tai kirjautuvista telepäätelaitteista
ja teleosoitteista.
Poliisille voidaan antaa lupa 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun
rikoksen estämiseksi merkityksellisten tukiasematietojen
hankkimiseen.
Poliisilla on lisäksi oikeus tukiasematietojen hankkimiseen,
jos se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä uhkaavan
vaaran torjumiseksi.
12 §
Tukiasematietojen hankkimisesta päättäminen
Tuomioistuin päättää tukiasematietojen
hankkimisesta pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen
vaatimuksesta. Jos asia ei siedä viivytystä, pidättämiseen
oikeutettu poliisimies saa päättää tukiasematietojen
hankkimisesta siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan
myöntämistä koskevan vaatimuksen. Asia
on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi heti, kun se on mahdollista,
kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua keinon
käytön aloittamisesta.
Lupa annetaan tietyksi ajanjaksoksi.
Tukiasematietojen hankkimista koskevassa vaatimuksessa
ja päätöksessä on mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;
2) tosiseikat, joihin tukiasematietojen hankkimisen
edellytykset perustuvat;
3) ajanjakso, jota lupa koskee;
4) tukiasema, jota lupa koskee;
5) tukiasematietojen hankkimisen suorittamista
johtava ja valvova pidättämiseen oikeutettu poliisimies;
6) mahdolliset tukiasematietojen hankkimisen
rajoitukset ja ehdot.
Suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta ja tekninen
tarkkailu
13 §
Suunnitelmallinen tarkkailu ja sen edellytykset
Tarkkailulla tarkoitetaan tiettyyn henkilöön salaa
kohdistettavaa havaintojen tekemistä tiedonhankintatarkoituksessa.
Suunnitelmallisella tarkkailulla tarkoitetaan muun
kuin lyhytaikaisen tarkkailun kohdistamista henkilöön,
jonka voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän rikokseen.
Poliisi saa rikoksen estämiseksi kohdistaa 2 momentissa
tarkoitettuun henkilöön suunnitelmallista tarkkailua,
jos on perusteltua syytä olettaa hänen syyllistyvän
rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on
vähintään kaksi vuotta vankeutta, taikka
varkauteen tai kätkemisrikokseen.
Tässä pykälässä tarkoitettua
tarkkailua ei saa kohdistaa vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan.
14 §
Suunnitelmallisesta tarkkailusta päättäminen
Pidättämiseen oikeutettu poliisimies päättää suunnitelmallisesta
tarkkailusta.
Suunnitelmallista tarkkailua koskeva päätös voidaan
tehdä kerrallaan enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Päätös suunnitelmallisesta
tarkkailusta on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on
mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;
2) henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa
syyllistyvän 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen;
3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
ja suunnitelmallinen tarkkailu perustuvat;
4) luvan voimassaoloaika;
5) suunnitelmallisen tarkkailun suorittamista johtava
ja valvova pidättämiseen oikeutettu poliisimies;
6) mahdolliset suunnitelmallisen tarkkailun rajoitukset
ja ehdot.
15 §
Peitelty tiedonhankinta ja sen edellytykset
Peitellyllä tiedonhankinnalla tarkoitetaan tiettyyn
henkilöön kohdistuvaa lyhytkestoisessa vuorovaikutuksessa
tapahtuvaa tiedonhankintaa, jossa poliisimiehen tehtävän
salaamiseksi käytetään vääriä,
harhauttavia tai peiteltyjä tietoja.
Poliisi saa käyttää peiteltyä tiedonhankintaa rikoksen
estämiseksi, jos henkilön lausumien tai muun käyttäytymisen
perusteella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän:
1) rikokseen, josta säädetty ankarin
rangaistus on vähintään neljä vuotta
vankeutta;
2) seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöön
tai paritukseen;
3) huumausainerikokseen;
4) terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
rikoksen valmisteluun;
5) törkeään tulliselvitysrikokseen;
taikka
6) suunnitelmalliseen, järjestäytyneeseen, ammattimaiseen,
jatkuvaan tai toistuvaan rikolliseen toimintaan liittyvään
varkauteen tai kätkemisrikokseen.
16 §
Peitellystä tiedonhankinnasta päättäminen
Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka
tehtävään määrätty salaiseen
tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen
oikeutettu poliisimies päättää peitellystä tiedonhankinnasta.
Päätös peitellystä tiedonhankinnasta
on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on
mainittava:
1) toimenpide ja sen tavoite riittävästi yksilöityinä;
2) peitellyn tiedonhankinnan toteuttava poliisiyksikkö ja
siitä vastaava poliisimies;
3) toimenpiteen perusteena oleva rikos;
4) peitellyn tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö;
5) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
perustuu;
6) toimenpiteen suunniteltu toteuttamisajankohta;
7) mahdolliset peitellyn tiedonhankinnan rajoitukset
ja ehdot.
Päätöstä on olosuhteiden
muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.
17 §
Tekninen kuuntelu ja sen edellytykset
Teknisellä kuuntelulla tarkoitetaan rikoslain 24
luvun 5 §:n estämättä tapahtuvaa
tietyn henkilön sellaisen keskustelun tai viestin, joka
ei ole ulkopuolisten tietoon tarkoitettu ja johon keskusteluun kuuntelija
ei osallistu, kuuntelua, tallentamista ja muuta käsittelyä teknisellä laitteella,
menetelmällä tai ohjelmistolla keskustelun tai
viestin sisällön tai sen osapuolten taikka 4 momentissa
tarkoitetun henkilön toiminnan selvittämiseksi.
Teknistä kuuntelua ei saa kohdistaa vakituiseen asumiseen
käytettävään tilaan.
Poliisilla on oikeus rikoksen estämiseksi vakituiseen
asumiseen käytettävän tilan ulkopuolella
olevan henkilön tekniseen kuunteluun. Poliisille
voidaan antaa lupa myös viranomaisten tiloissa olevan rikoksen
johdosta vapautensa menettäneen henkilön tekniseen
kuunteluun. Kuuntelu voidaan toteuttaa kohdistamalla se tilaan tai
muuhun paikkaan, jossa tiedonhankinnan kohteena olevan henkilön
voidaan olettaa todennäköisesti oleskelevan tai
käyvän.
Teknisen kuuntelun edellytyksenä on lisäksi, että henkilön
lausumien, uhkausten tai käyttäytymisen perusteella
taikka muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän:
1) rikokseen, josta säädetty ankarin
rangaistus on vähintään neljä vuotta
vankeutta;
2) huumausainerikokseen;
3) terroristisessa tarkoituksessa tehtävän
rikoksen valmisteluun; tai
4) törkeään tulliselvitysrikokseen.
Poliisilla on aina 2 momentin estämättä oikeus
tekniseen kuunteluun, jos se on välttämätöntä poliisitoimenpiteen
turvalliseksi suorittamiseksi ja toimenpiteen suorittajan, kiinni otettavan
tai suojattavan henkilön henkeä tai terveyttä uhkaavan
välittömän vaaran torjumiseksi.
18 §
Teknisestä kuuntelusta päättäminen
Tuomioistuin päättää rikoksen
johdosta vapautensa menettäneen henkilön teknisestä kuuntelusta
pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen vaatimuksesta.
Pidättämiseen oikeutettu poliisimies päättää 17 §:n
5 momentissa tarkoitetusta ja muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta
teknisestä kuuntelusta.
Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä enintään kuukaudeksi
kerrallaan.
Teknistä kuuntelua koskevassa vaatimuksessa
ja päätöksessä on mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;
2) henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa
syyllistyvän 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen;
3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
ja teknisen kuuntelun edellytykset perustuvat;
4) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;
5) tila tai muu paikka, johon kuuntelu kohdistuu;
6) teknisen kuuntelun suorittamista johtava ja valvova
pidättämiseen oikeutettu poliisimies;
7) mahdolliset teknisen kuuntelun rajoitukset ja ehdot.
19 §
Tekninen katselu ja sen edellytykset
Teknisellä katselulla tarkoitetaan rikoslain 24 luvun
6 §:n estämättä tapahtuvaa tietyn
henkilön taikka tilan tai muun paikan tarkkailua tai tallentamista
kameralla tai muulla sellaisella paikkaan sijoitetulla teknisellä laitteella, menetelmällä
tai
ohjelmistolla.
Teknistä katselua ei saa kohdistaa vakituiseen asumiseen
käytettävään tilaan.
Poliisilla on oikeus rikoksen estämiseksi vakituiseen
asumiseen käytettävän tilan ulkopuolella
olevan henkilön tekniseen katseluun. Poliisille voidaan
antaa lupa myös viranomaisen tiloissa olevan rikoksen johdosta
vapautensa menettäneen henkilön tekniseen katseluun.
Katselu voidaan toteuttaa kohdistamalla se tilaan tai muuhun paikkaan,
jossa tiedonhankinnan kohteena olevan henkilön voidaan
olettaa todennäköisesti oleskelevan
tai käyvän.
Rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitetun kotirauhan
suojaaman tilan tai muun paikan ja rikoksen johdosta vapautensa
menettäneen henkilön teknisen katselun edellytyksenä on,
että henkilön lausumien, uhkausten tai
käyttäytymisen perusteella taikka muutoin voidaan
perustellusti olettaa hänen syyllistyvän 17 §:n
4 momentissa tarkoitettuun rikokseen. Muun teknisen katselun edellytyksenä on,
että henkilön voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän
rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on
vähintään vuosi vankeutta.
Poliisilla on aina 2 momentin estämättä oikeus
tekniseen katseluun, jos se on välttämätöntä poliisitoimenpiteen
turvalliseksi suorittamiseksi ja toimenpiteen suorittajan, kiinni otettavan
tai suojattavan henkilön henkeä tai terveyttä uhkaavan
välittömän vaaran torjumiseksi.
20 §
Teknisestä katselusta päättäminen
Tuomioistuin päättää teknisestä katselusta
pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen vaatimuksesta,
kun katselu kohdistuu rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun
kotirauhan suojaamaan tilaan tai muuhun paikkaan taikka rikoksen
johdosta vapautensa menettäneeseen henkilöön.
Pidättämiseen oikeutettu poliisimies päättää 19 §:n
5 momentissa tarkoitetusta ja muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta
teknisestä katselusta.
Lupa voidaan antaa ja päätös tehdä enintään kuukaudeksi
kerrallaan.
Teknistä katselua koskevassa vaatimuksessa ja
päätöksessä on mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;
2) henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa
syyllistyvän 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen;
3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
ja teknisen katselun edellytykset perustuvat;
4) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;
5) tila tai muu paikka, johon katselu kohdistuu;
6) teknisen katselun suorittamista johtava ja valvova
pidättämiseen oikeutettu poliisimies;
7) mahdolliset teknisen katselun rajoitukset ja ehdot.
21 §
Tekninen seuranta ja sen edellytykset
Teknisellä seurannalla tarkoitetaan esineen, aineen
tai omaisuuden liikkumisen seurantaa siihen erikseen sijoitettavalla
tai siinä jo olevalla radiolähettimellä tai
muulla sellaisella teknisellä laitteella taikka menetelmällä tai
ohjelmistolla.
Poliisi saa rikoksen estämiseksi kohdistaa rikoksen
kohteena olevaan tai sellaisen henkilön oletettavasti hallussa
olevaan tai käyttämään esineeseen,
aineeseen tai omaisuuteen teknistä seurantaa, jonka lausumien,
uhkausten tai käyttäytymisen perusteella taikka
muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän
rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on
vähintään vuosi vankeutta.
Jos teknisen seurannan tarkoituksena on seurata henkilön
liikkumista sijoittamalla seurantalaite hänen yllään
oleviin vaatteisiin tai mukanaan olevaan esineeseen (henkilön
tekninen seuranta), saadaan toimenpide suorittaa vain, jos
hänen voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän
17 §:n 4 momentissa tarkoitettuun rikokseen.
Poliisilla on lisäksi oikeus tekniseen seurantaan,
jos se on välttämätöntä poliisitoimenpiteen
turvalliseksi suorittamiseksi ja toimenpiteen suorittajan,
kiinni otettavan tai suojattavan henkilön henkeä tai
terveyttä uhkaavan välittömän
vaaran torjumiseksi.
22 §
Teknisestä seurannasta päättäminen
Tuomioistuin päättää henkilön
teknisestä seurannasta pidättämiseen
oikeutetun poliisimiehen vaatimuksesta. Jos asia ei siedä viivytystä, pidättämiseen
oikeutettu poliisimies saa päättää seurannasta
siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan
vaatimuksen. Asia on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi
heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään
24 tunnin kuluttua keinon käytön aloittamisesta.
Pidättämiseen oikeutettu poliisimies päättää 21 §:n
4 momentissa tarkoitetusta ja muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta
teknisestä seurannasta.
Lupa voidaan antaa tai päätös tehdä enintään kuudeksi
kuukaudeksi kerrallaan.
Teknistä seurantaa koskevassa vaatimuksessa
ja päätöksessä on mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;
2) henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa
syyllistyvän 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen;
3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
ja teknisen seurannan edellytykset perustuvat;
4) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;
5) toimenpiteen kohteena oleva esine, aine tai omaisuus;
6) teknisen seurannan suorittamista johtava ja valvova
pidättämiseen oikeutettu poliisimies;
7) mahdolliset teknisen seurannan rajoitukset ja ehdot.
23 §
Tekninen laitetarkkailu ja sen edellytykset
Teknisellä laitetarkkailulla tarkoitetaan
tietokoneen tai muun vastaavan teknisen laitteen taikka sen ohjelmiston
toiminnan, sisältämien tietojen tai yksilöintitietojen
muuta kuin yksinomaan aistinvaraista tarkkailua, tallentamista tai muuta
käsittelyä rikoksen estämiselle merkityksellisen
seikan tutkimiseksi.
Teknisellä laitetarkkailulla ei saa hankkia tietoa
viestin sisällöstä eikä 8 §:ssä tarkoitetuista tunnistamistiedoista.
Poliisille voidaan antaa rikoksen estämiseksi lupa
tekniseen laitetarkkailuun, jos henkilön lausumien, uhkausten
tai käyttäytymisen perusteella taikka muutoin
voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän
17 §:n 4 momentissa tarkoitettuun rikokseen. Poliisi
saa kohdistaa teknistä laitetarkkailua mainitun henkilön
todennäköisesti käyttämään
tietokoneeseen tai muuhun vastaavaan tekniseen laitteeseen taikka
sen ohjelmiston toimintaan.
24 §
Teknisestä laitetarkkailusta päättäminen
Tuomioistuin päättää teknisestä laitetarkkailusta
pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen vaatimuksesta.
Jos asia ei siedä viivytystä, pidättämiseen
oikeutettu poliisimies saa päättää teknisestä laitetarkkailusta
siihen asti, kunnes tuomioistuin on ratkaissut luvan myöntämistä koskevan
vaatimuksen. Asia on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi
heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään
24 tunnin kuluttua tiedonhankintakeinon käytön
aloittamisesta.
Lupa voidaan antaa enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Teknistä laitetarkkailua koskevassa vaatimuksessa
ja päätöksessä on mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;
2) henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa
syyllistyvän 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen;
3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
ja teknisen laitetarkkailun edellytykset perustuvat;
4) luvan voimassaoloaika kellonajan tarkkuudella;
5) toimenpiteen kohteena oleva tekninen laite tai ohjelmisto;
6) teknisen laitetarkkailun suorittamista johtava ja
valvova pidättämiseen oikeutettu poliisimies;
7) mahdolliset teknisen laitetarkkailun rajoitukset
ja ehdot.
25 §
Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen
hankkiminen
Poliisi saa rikoksen estämiseksi hankkia teknisellä laitteella
teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitiedot,
jos estettävänä on rikos, josta säädetty
ankarin rangaistus on vähintään vuosi
vankeutta.
Poliisi saa käyttää 1 momentissa
tarkoitettujen tietojen hankkimiseksi ainoastaan sellaista teknistä laitetta,
jota voidaan käyttää vain teleosoitteen
ja telepäätelaitteen yksilöimiseen. Viestintävirasto
tarkastaa teknisen laitteen tässä momentissa tarkoitetun
vaatimustenmukaisuuden sekä sen, ettei laite ominaisuuksiensa
vuoksi aiheuta haitallista häiriötä yleisen
viestintäverkon laitteille tai palveluille.
Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen
hankkimisesta päättää pidättämiseen oikeutettu
poliisimies.
26 §
Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen
ja poisottaminen
Poliisimiehellä on oikeus sijoittaa tekniseen tarkkailuun
käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto
toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen, aineeseen, omaisuuteen,
tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään,
jos tarkkailun toteuttaminen sitä edellyttää.
Poliisimiehellä on tällöin oikeus laitteen,
menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön
ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuihin
kohteisiin tai tietojärjestelmään sekä kiertää,
purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa
kohteen tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata
sitä. Kotietsinnästä säädetään
erikseen.
Tekniseen tarkkailuun käytettävän
laitteen, menetelmän tai ohjelmiston saa asentaa vakituiseen
asumiseen käytettävään tilaan
vain, jos tuomioistuin on antanut siihen luvan pidättämiseen oikeutetun
poliisimiehen vaatimuksesta taikka jos asentaminen on välttämätöntä 17 §:n
5 momentissa, 19 §:n 5 momentissa tai 21 §:n 4
momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
27 §
Vieraan valtion virkamiehen suorittama tarkkailu ja tekninen
tarkkailu
Schengenin yleissopimuksen 41 artiklassa tarkoitetulla Schengenin
säännöstöä soveltavan valtion
toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus jatkaa maansa
alueella alkanutta, rikoksen selvittämiseksi tapahtuvaa
henkilön tarkkailua tai teknistä tarkkailua Suomen
alueella siten kuin Suomea velvoittavassa Schengenin säännöstössä määrätään.
Edellytyksenä on lisäksi, että suomalainen
poliisimies tai toimivaltansa rajoissa suomalainen rajavartiomies
tai tullimies ei voi välittömästi jatkaa
tarkkailua tai teknistä tarkkailua Suomen alueella.
Tarkkailussa saa käyttää sellaisia
teknisiä välineitä, joiden käyttöön
suomalainen poliisimies on oikeutettu teknisestä tarkkailusta
annettujen säännösten mukaisesti. Tarkkailusta
ja teknisestä tarkkailusta on annettava selvitys sille
poliisilaitokselle, jonka alueella on pääasiallisesti
toimittu.
Peitetoiminta ja valeosto
28 §
Peitetoiminta ja sen edellytykset
Peitetoiminnalla tarkoitetaan tiettyyn henkilöön
tai hänen toimintaansa kohdistuvaa suunnitelmallista tiedonhankintaa
käyttämällä soluttautumista,
jossa tiedonhankinnan edellyttämän luottamuksen
hankkimiseksi tai tiedonhankinnan paljastumisen estämiseksi
käytetään vääriä, harhauttavia
tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka
valmistetaan tai käytetään vääriä asiakirjoja.
Poliisi saa kohdistaa rikoksen estämiseksi henkilöön
peitetoimintaa, jos henkilön lausumien tai muun
käyttäytymisen perusteella voidaan perustellusti
olettaa hänen syyllistyvän tai myötävaikuttavan
pakkokeinolain 10 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun
muuhun rikokseen kuin törkeään tulliselvitysrikokseen
tai rikoslain 17 luvun 18 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen.
Edellytyksenä on lisäksi, että tiedonhankintaa
on rikollisen toiminnan suunnitelmallisuuden, järjestäytyneisyyden
tai ammattimaisuuden taikka ennakoitavissa olevan jatkuvuuden tai
toistuvuuden vuoksi pidettävä tarpeellisena.
Poliisilla on oikeus kohdistaa rikoksen estämiseksi
henkilöön peitetoimintaa tietoverkossa, jos henkilön
lausumien tai muun käyttäytymisen perusteella
voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän
sellaiseen rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus
on vähintään kaksi vuotta vankeutta tai
jos kysymyksessä on rikoslain 17 luvun 19 §:ssä tarkoitettu
rikos.
Peitetoiminta asunnossa on sallittua vain, jos sisäänkäynti
tai oleskelu tapahtuu asuntoa käyttävän
aktiivisella myötävaikutuksella. Kotietsinnästä säädetään
erikseen.
29 §
Rikoksentekokielto
Peitetoimintaa suorittava poliisimies ei saa tehdä rikosta
eikä aloitetta rikoksen tekemiseen.
Jos peitetoimintaa suorittava poliisimies tekee liikennerikkomuksen,
järjestysrikkomuksen tai muun niihin rinnastettavan rikoksen,
josta on säädetty rangaistukseksi rikesakko, hän
on rangaistusvastuusta vapaa, jos teko on ollut välttämätön
peitetoiminnan tavoitteen saavuttamiseksi tai tiedonhankinnan
paljastumisen estämiseksi.
30 §
Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan
ja valvottuun läpilaskuun osallistuminen
Jos peitetoimintaa suorittava poliisimies osallistuessaan
järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan
hankkii toimitiloja tai kulku- tai muita sellaisia välineitä,
kuljettaa henkilöitä, esineitä tai aineita,
hoitaa taloudellisia asioita taikka avustaa rikollisryhmää muilla
näihin rinnastettavilla tavoilla, hän on rangaistusvastuusta
vapaa, jos erittäin pätevin perustein on voitu
olettaa, että:
1) toimenpide tehdään ilman hänen
myötävaikutustaankin;
2) poliisimiehen toiminta ei tule aiheuttamaan
vaaraa tai vahinkoa kenenkään hengelle, terveydelle
tai vapaudelle taikka merkittävää vaaraa
tai vahinkoa omaisuudelle; ja
3) avustaminen edistää merkittävästi
peitetoiminnan tavoitteen saavuttamista.
Peitetoimintaa suorittava poliisimies saa osallistua 43 §:ssä tarkoitetun
valvotun läpilaskun kohteena olevaan toimitukseen, jos
osallistuminen edistää merkittävästi
läpilaskun tavoitteen saavuttamista.
31 §
Peitetoimintaa koskeva esitys ja suunnitelma
Peitetoimintaa koskevassa esityksessä on mainittava:
1) toimenpiteen esittäjä;
2) tiedonhankinnan kohteena oleva henkilö riittävästi
yksilöitynä;
3) toimenpiteen perusteena oleva rikos riittävästi
yksilöitynä;
4) peitetoiminnan tavoite;
5) peitetoiminnan tarpeellisuus;
6) muut peitetoiminnan edellytysten arviointia varten
tarvittavat tiedot.
Peitetoiminnan toteuttamisesta on laadittava kirjallinen suunnitelma,
jonka tulee sisältää peitetoimintaa koskevan
päätöksenteon ja peitetoiminnan toteuttamisen
kannalta oleelliset ja riittävän yksityiskohtaiset
tiedot. Suunnitelmaa on olosuhteiden muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.
32 §
Peitetoiminnasta päättäminen
Keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö päättää peitetoiminnasta.
Yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta peitetoiminnasta päättää keskusrikospoliisin,
suojelupoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka
tehtävään määrätty
salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen
oikeutettu poliisimies.
Peitetoimintaa koskeva päätös voidaan
antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Päätös peitetoiminnasta
on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on
mainittava:
1) toimenpiteen esittäjä;
2) peitetoiminnan toteuttava poliisiyksikkö ja peitetoiminnan
toteuttamisesta vastaava poliisimies;
3) tunnistetiedot peitetoiminnan suorittavista poliisimiehistä;
4) tiedonhankinnan perusteena oleva rikos;
5) peitetoiminnan kohteena oleva henkilö, jonka
voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän 4 kohdassa tarkoitettuun
rikokseen;
6) tosiseikat, joihin epäily ja peitetoiminnan edellytykset
perustuvat;
7) peitetoiminnan tavoite ja toteuttamissuunnitelma;
8) päätöksen voimassaoloaika;
9) voidaanko peitetoiminnassa tehdä 30 §:ssä tarkoitettuja
toimenpiteitä, ja toimenpiteiden perusteena olevat tosiseikat
sekä peitetoiminnan mahdolliset rajoitukset ja ehdot.
Päätöstä on olosuhteiden
muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. Peitetoiminnan
lopettamisesta on tehtävä kirjallinen
päätös.
33 §
Ratkaisu peitetoiminnan edellytyksistä
Jos peitetoiminnalla saatua tietoa on tarkoitus käyttää oikeudenkäynnissä syyllisyyttä
tukevana
selvityksenä, peitetoiminnasta päättäneen
poliisimiehen on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi, olivatko
28 §:n 2 momentissa tarkoitetut peitetoiminnan edellytykset olemassa
tai oliko kysymys peitetoiminnasta 3 §:ssä tarkoitetuissa
tapauksissa.
34 §
Peitetoiminnan laajentaminen
Jos peitetoiminnan aikana ilmenee, että voidaan perustellusti
olettaa peitetoiminnan kohteena olevan henkilön syyllistyvän
sen käyttämisen perusteena olevan rikoksen lisäksi
siihen välittömästi liittyvään
muuhun 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rikokseen, jonka
estämiseksi on välittömästi
tehtävä peitetoimintaa, peitetoimintaa suorittava
poliisimies saa laajentaa peitetoiminnan koskemaan myös
tämän rikoksen estämistä.
Peitetoiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta
viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden
kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta peitetoiminnasta päättäneen
poliisimiehen ratkaistavaksi.
Jos peitetoiminnan aikana ilmenee, että voidaan perustellusti
olettaa muun kuin peitetoiminnan kohteena olevan henkilön
syyllistyvän 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuun
rikokseen, jonka estämiseksi häneen on välittömästi
kohdennettava peitetoimintaa, peitetoimintaa suorittava poliisimies
saa laajentaa peitetoiminnan koskemaan myös mainittua henkilöä.
Peitetoiminnan laajentaminen on kuitenkin saatettava ilman aiheetonta
viivytystä ja viimeistään kolmen vuorokauden
kuluttua tiedonhankinnan aloittamisesta peitetoiminnasta
päättäneen poliisimiehen ratkaistavaksi.
35 §
Valeosto ja sen edellytykset
Valeostolla tarkoitetaan poliisin tekemää esineen,
aineen, omaisuuden tai palvelun ostotarjousta tai ostoa, jonka tavoitteena
on rikoksen estämiseksi saada poliisin haltuun tai löytää estettävään
rikokseen liittyvä esine, aine tai omaisuus. Muun kuin
näyte-erän ostaminen edellyttää,
että ostaminen on välttämätöntä valeoston
toteuttamiseksi.
Poliisi saa tehdä rikoksen estämiseksi valeoston,
jos estettävänä on rikos, josta säädetty ankarin
rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta,
taikka varkaus tai kätkemisrikos ja on todennäköistä,
että valeostolla saavutetaan 1 momentissa mainittu
tavoite.
Valeoston toteuttaja saa tehdä vain sellaista tiedonhankintaa,
joka on välttämätöntä valeoston
toteuttamiseksi. Valeosto on toteutettava siten, ettei se saa kohteena
olevaa tai muuta henkilöä tekemään
rikosta, jota hän ei muuten tekisi.
Valeosto asunnossa on sallittua vain, jos sisäänkäynti
tai oleskelu tapahtuu asuntoa käyttävän
aktiivisella myötävaikutuksella. Kotietsinnästä säädetään
erikseen.
36 §
Valeostosta päättäminen
Keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö päättää valeostosta.
Yksinomaan yleisön saataville toimitetusta myyntitarjouksesta
tehtävästä valeostosta saa päättää myös
tehtävään määrätty
salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen
oikeutettu poliisimies.
Valeostoa koskeva päätös voidaan
antaa enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Päätös valeostosta on
tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on
mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos;
2) valeoston kohteena oleva henkilö;
3) tosiseikat, joihin epäily ja valeoston
edellytykset perustuvat;
4) valeoston kohteena oleva esine, aine, omaisuus tai
palvelu;
5) valeoston tarkoitus;
6) päätöksen voimassaoloaika;
7) valeoston suorittamista johtava ja valvova pidättämiseen
oikeutettu poliisimies;
8) mahdolliset valeoston rajoitukset ja ehdot.
37 §
Valeoston toteuttamista koskeva suunnitelma
Valeoston toteuttamisesta on laadittava kirjallinen suunnitelma,
jos se on tarpeen toiminnan laajuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Valeoston toteuttamista koskevaa suunnitelmaa on olosuhteiden
muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.
38 §
Valeoston toteuttamista koskeva päätös
Päätös valeoston toteuttamisesta
on tehtävä kirjallisesti. Päätöksen
tekee valeoston toteuttamisesta vastaava salaiseen tiedonhankintaan erityisesti
koulutettu pidättämiseen oikeutettu poliisimies.
Päätöksessä on
mainittava:
1) valeostosta päättänyt
poliisimies ja tuomioistuin, päätösten
antopäivät ja sisältö;
2) valeoston toteuttava poliisiyksikkö;
3) tunnistetiedot valeoston suorittavista poliisimiehistä;
4) selvitys siitä, miten on varmistuttu, että valeosto
ei saa sen kohteena olevaa tai muuta henkilöä tekemään
rikosta, jota hän ei muuten tekisi;
5) mahdolliset toteuttamisen rajoitukset ja ehdot.
Jos toimenpide ei siedä viivytystä, 2 momentissa
tarkoitettua päätöstä ei tarvitse
laatia kirjallisesti ennen valeostoa. Päätös
on kuitenkin laadittava kirjallisesti viipymättä valeoston
jälkeen.
Valeoston toteuttamista koskevaa päätöstä on olosuhteiden
muuttuessa tarvittaessa tarkistettava.
39 §
Poliisimiehen turvaaminen peitellyssä tiedonhankinnassa,
peitetoiminnassa ja valeostossa
Pidättämiseen oikeutettu poliisimies saa päättää,
että peiteltyä tiedonhankintaa, peitetoimintaa
tai valeostoa toteuttava poliisimies varustetaan kuuntelun
ja katselun mahdollistavalla teknisellä laitteella, jos
varustaminen on perusteltua hänen turvallisuutensa varmistamiseksi.
Kuuntelu ja katselu saadaan tallentaa. Tallenteet on hävitettävä heti
sen jälkeen, kun niitä ei tarvita poliisimiehen
turvaamiseen. Jos niitä on kuitenkin tarpeen säilyttää asiaan
osallisen oikeusturvaan liittyvistä syistä,
tallenteet saadaan säilyttää ja niitä saadaan
käyttää tässä tarkoituksessa.
Tällöin tallenteet on hävitettävä,
kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä.
Tietolähdetoiminta ja valvottu läpilasku
40 §
Tietolähdetoiminta ja tietolähteen ohjatun
käytön edellytykset
Tietolähdetoiminnalla tarkoitetaan muuta kuin
satunnaista luottamuksellista, 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen
tehtävien hoitamiseksi merkityksellisten tietojen vastaanottamista
poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen ulkopuoliselta henkilöltä (tietolähde).
Poliisi saa pyytää tähän
tarkoitukseen hyväksyttyä, henkilökohtaisilta
ominaisuuksiltaan sopivaa, rekisteröityä ja
tiedonhankintaan suostunutta tietolähdettä hankkimaan
1 momentissa tarkoitettuja tietoja (tietolähteen ohjattu
käyttö).
Tietolähteen ohjatussa käytössä tietoja
ei saa pyytää hankittavaksi sellaisella tavalla,
joka edellyttäisi viranomaiselle kuuluvien toimivaltuuksien
käyttöä tai joka vaarantaisi tietolähteen tai
muun henkilön hengen tai terveyden. Ennen tietolähteen
ohjattua käyttöä tietolähteelle
on tehtävä selkoa hänen oikeuksistaan
ja velvollisuuksistaan sekä erityisesti hänelle
lain mukaan sallitusta ja kielletystä toiminnasta. Tietolähteen
turvallisuudesta on tarpeen mukaan huolehdittava tiedonhankinnan
aikana ja sen jälkeen.
41 §
Tietolähdettä koskevien tietojen käsittely
ja palkkion maksu
Tietolähdettä koskevat tiedot voidaan tallettaa
henkilörekisteriin. Tietojen käsittelyyn sovelletaan
henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annettua lakia (761/2003).
Rekisteröidylle tietolähteelle voidaan maksaa
palkkio. Perustellusta syystä palkkio voidaan maksaa myös
rekisteröimättömälle tietolähteelle.
Palkkion veronalaisuudesta säädetään erikseen.
42 §
Tietolähteen ohjatusta käytöstä päättäminen
Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka
tehtävään määrätty salaiseen
tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen
oikeutettu poliisimies päättää tietolähteen
ohjatusta käytöstä.
Tietolähteen ohjattua käyttöä koskeva
päätös voidaan antaa enintään
kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Päätös tietolähteen
ohjatusta käytöstä on tehtävä kirjallisesti.
Päätöksessä on mainittava:
1) toimenpiteen esittäjä;
2) tiedonhankinnan toteuttava poliisiyksikkö ja
sen toteuttamisesta vastaava poliisimies;
3) tunnistetiedot tietolähteestä;
4) toimenpiteen perusteena oleva rikos;
5) tiedonhankinnan tavoite ja toteuttamissuunnitelma;
6) päätöksen voimassaoloaika;
7) mahdolliset tietolähteen ohjatun käytön
rajoitukset ja ehdot.
Päätöstä on olosuhteiden
muuttuessa tarvittaessa tarkistettava. Tietolähteen
ohjatun käytön lopettamisesta on tehtävä kirjallinen
päätös.
43 §
Valvottu läpilasku ja sen edellytykset
Poliisi saa olla puuttumatta esineen, aineen tai omaisuuden
kuljetukseen tai muuhun toimitukseen tai siirtää tällaista
puuttumista, jos tämä on tarpeen tekeillä olevaan
rikokseen osallisten henkilöiden tunnistamiseksi taikka
tekeillä olevaa rikosta vakavamman rikoksen tai
laajemman rikoskokonaisuuden estämiseksi (valvottu läpilasku).
Poliisi saa käyttää valvottua läpilaskua
sellaisen rikoksen estämiseksi, josta säädetty
ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta
vankeutta. Edellytyksenä on lisäksi, että läpilaskua
voidaan valvoa ja siihen voidaan tarvittaessa puuttua. Toimenpiteestä ei
saa myöskään aiheutua merkittävää vaaraa
kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle
eikä merkittävää huomattavan
ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon
vaaraa. Viranomaisyhteistyöstä valvotun
läpilaskun toteuttamiseksi säädetään
erikseen.
Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen tai muuhun
Suomea sitovaan velvoitteeseen liittyvästä kansainvälisestä valvotusta
läpilaskusta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen laissa
säädetään.
44 §
Valvotusta läpilaskusta päättäminen
Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin tai poliisilaitoksen päällikkö taikka
tehtävään määrätty salaiseen
tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen
oikeutettu poliisimies päättää poliisin
suorittamasta valvotusta läpilaskusta. Muiden viranomaisten
valvottua läpilaskua koskevasta päätöksenteosta
säädetään erikseen.
Valvottua läpilaskua koskeva päätös
voidaan antaa enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Valvottua läpilaskua koskevassa päätöksessä on
mainittava:
1) toimenpiteen perusteena oleva rikos ja sen tekoaika;
2) henkilö, jonka voidaan perustellusti olettaa
syyllistyvän 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen;
3) tosiseikat, joihin henkilöön kohdistuva epäily
perustuu;
4) tiedonhankinnan tavoite ja toteuttamissuunnitelma;
5) toimenpiteen kohteena oleva kuljetus tai muu toimitus;
6) päätöksen voimassaoloaika;
7) mahdolliset valvotun läpilaskun rajoitukset
ja ehdot.
Tässä pykälässä tarkoitetun
päätöksen ilmoittamisesta poliisin, tullin
ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetun lain (687/2009) 5 §:ssä tarkoitetulle
PTR-rikostiedusteluyksikölle säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
Yhteiset säännökset
45 §
Menettely tuomioistuimessa
Salaista tiedonhankintaa koskevan lupa-asian käsittelemisessä ja
ratkaisemisessa tuomioistuimessa noudatetaan soveltuvin
osin, mitä pakkokeinolain 3 luvun 1, 3, 8 ja 10 §:ssä säädetään
vangitsemisasian käsittelystä. Peitetoimintaa
koskevat asiat käsitellään Helsingin
käräjäoikeudessa.
Salaisen tiedonhankintakeinon käyttöä koskeva
vaatimus on otettava viipymättä tuomioistuimessa
käsiteltäväksi vaatimuksen tehneen tai
hänen määräämänsä asiaan
perehtyneen virkamiehen läsnä ollessa. Asia on
ratkaistava kiireellisesti. Käsittely voidaan pitää myös
käyttäen videoneuvottelua tai muuta
soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jos käsittelyyn
osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään.
Jos tuomioistuin on myöntänyt luvan telekuunteluun
tai televalvontaan, se saa tutkia ja ratkaista luvan myöntämistä uuteen
teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen koskevan
asian vaatimuksen tehneen tai hänen määräämänsä virkamiehen
läsnä olematta, jos on kulunut vähemmän
kuin kuukausi samaa estettävää tai paljastettavaa
rikosta koskevan lupa-asian suullisesta käsittelystä.
Asia voidaan käsitellä mainitun virkamiehen läsnä olematta
myös, jos tiedonhankintakeinon käyttö on
jo lopetettu.
Asia voidaan ratkaista kuulematta henkilöä, jonka
perustellusti voidaan olettaa syyllistyvän tai syyllistyneen
rikokseen, taikka teleosoitteen tai telepäätelaitteen
taikka kuunneltavan tai katseltavan tilan haltijaa. Käsiteltäessä 9 §:ssä tarkoitettua
asiaa teleosoitteen tai telepäätelaitteen haltijalle
on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei siihen
rikoksen estämiseen liittyvästä syystä ole
estettä. Käsiteltäessä vapautensa
menettäneen teknistä kuuntelua tai katselua
koskevaa asiaa, on henkilöä säilyttävän laitoksen
edustajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei se ole hänen
aikaisempi kuulemisensa huomioon ottaen tarpeetonta.
Lupa-asiassa annettuun päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätöksestä saa
ilman määräaikaa kannella. Kantelu on
käsiteltävä kiireellisenä.
Vaatimuksen esittäjä ei saa kuitenkaan kannella
peitetoimintaa koskevasta päätöksestä.
Peitetoimintaa koskevaa asiaa varten tuomioistuimelle
on toimitettava ainoastaan asian käsittelemiseksi välttämättömät
tiedot. Asian käsittelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota salassapitovelvollisuuden
toteutumiseen ja siihen, että asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin
sisältyvien tietojen suoja turvataan tarvittavin menettelytavoin
ja tietoturvallisuusjärjestelyin.
46 §
Salaisen tiedonhankinnan suojaaminen
Poliisilla on salaista tiedonhankintakeinoa käyttäessään
oikeus siirtää puuttumista rikokseen, jos puuttumisen
siirtämisestä ei aiheudu merkittävää vaaraa
kenenkään hengelle, terveydelle tai vapaudelle
eikä merkittävää huomattavan
ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon
vaaraa. Edellytyksenä on lisäksi, että puuttumisen
siirtäminen on välttämätöntä tiedonhankinnan
paljastumisen estämiseksi tai toiminnan tavoitteen turvaamiseksi.
Poliisi saa käyttää vääriä,
harhauttavia tai peiteltyjä tietoja, tehdä ja
käyttää vääriä,
harhauttavia tai peiteltyjä rekisterimerkintöjä sekä valmistaa
ja käyttää vääriä asiakirjoja,
kun se on välttämätöntä jo
toteutetun, käynnissä olevan tai tulevaisuudessa
toteutettavan salaisen tiedonhankintakeinon käytön
suojaamiseksi.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu rekisterimerkintä on
oikaistava sen jälkeen, kun momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei
enää ole.
47 §
Suojaamisesta päättäminen
Keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö päättää 46 §:n
2 momentissa tarkoitetun rekisterimerkinnän tekemisestä sekä asiakirjan valmistamisesta.
Salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutettu pidättämiseen
oikeutettu poliisimies päättää muusta
tiedonhankinnan suojaamisesta.
Rekisterimerkintöjen tekemisestä sekä asiakirjojen
valmistamisesta päättäneen viranomaisen
on pidettävä luetteloa merkinnöistä ja
asiakirjoista, valvottava niiden käyttöä sekä huolehdittava
merkintöjen oikaisemisesta.
48 §
Salaista tiedonhankintaa koskeva ilmaisukielto
Pidättämiseen oikeutettu poliisimies saa tärkeästä rikoksen
estämiseen tai paljastamiseen liittyvästä syystä kieltää sivullista
ilmaisemasta tämän tietoon tulleita seikkoja salaisen
tiedonhankintakeinon käytöstä. Edellytyksenä on
lisäksi, että sivullinen on tehtävänsä tai
asemansa johdosta avustanut tai häntä on pyydetty
avustamaan salaisen tiedonhankintakeinon käytön toteuttamisessa.
Ilmaisukielto annetaan enintään vuodeksi kerrallaan.
Kielto on annettava saajalleen kirjallisena todisteellisesti tiedoksi.
Siinä on yksilöitävä kiellon
kohteena olevat seikat, mainittava kiellon voimassaoloaika ja ilmoitettava
sen rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta.
Rangaistus ilmaisukiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38
luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa
säädetä ankarampaa rangaistusta.
49 §
Määräaikojen laskeminen
Tässä luvussa tarkoitettujen määräaikojen laskemiseen
ei sovelleta säädettyjen määräaikain
laskemisesta annettua lakia (150/1930).
Aika, joka on määrätty kuukausina,
päättyy sinä määräkuukauden
päivänä, joka järjestysnumeroltaan
vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa
päivää ei ole siinä kuussa,
jona määräaika päättyy,
määräaika päättyy kuukauden
viimeisenä päivänä.
50 §
Kuuntelu- ja katselukiellot
Telekuuntelua, teknistä kuuntelua ja teknistä katselua
koskevista kielloista on soveltuvin osin voimassa, mitä pakkokeinolain
10 luvun 52 §:ssä säädetään.
51 §
Tallenteiden ja asiakirjojen tarkastaminen
Pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen tai hänen
määräämänsä virkamiehen
on ilman aiheetonta viivytystä tarkastettava
salaisen tiedonhankintakeinon käytössä kertyneet
tallenteet ja asiakirjat.
52 §
Tallenteiden tutkiminen
Salaisen tiedonhankintakeinon käytössä kertyneitä tallenteita
saa tutkia vain tuomioistuin ja pidättämiseen
oikeutettu poliisimies. Pidättämiseen
oikeutetun poliisimiehen määräyksestä tai
tuomioistuimen osoituksen mukaan tallennetta saa tutkia myös
muu poliisimies, asiantuntija tai muu henkilö, jota käytetään
apuna tiedonhankintaa toteutettaessa.
53 §
Ylimääräinen tieto
Ylimääräisellä tiedolla tarkoitetaan
telekuuntelulla, televalvonnalla, tukiasematietojen hankkimisella
ja teknisellä tarkkailulla saatua tietoa, joka ei liity
rikokseen tai vaaran torjumiseen taikka joka koskee muuta rikosta
kuin sitä, jonka estämistä tai paljastamista
varten lupa tai päätös on annettu.
54 §
Ylimääräisen tiedon käyttäminen
Ylimääräistä tietoa saa
käyttää rikoksen selvittämisessä,
kun tieto koskee sellaista rikosta, jonka estämisessä olisi
saatu käyttää sitä tämän luvun
mukaista tiedonhankintakeinoa, jolla tieto on saatu. Ylimääräisen
tiedon käyttämisestä päättää tuomioistuin,
jos sillä on toimivalta päättää siitä tiedonhankintakeinosta,
jolla tieto on saatu.
Ylimääräistä tietoa saa
lisäksi käyttää aina rikoksen
estämiseksi, poliisin toiminnan suuntaamiseksi ja syyttömyyttä tukevana
selvityksenä.
Ylimääräistä tietoa saa
käyttää myös hengelle, terveydelle
tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran taikka
huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon
estämiseksi.
Pakkokeinolain nojalla saadun ylimääräisen tiedon
käyttämisestä rikoksen estämiseen
tai 3 momentissa mainittuun tarkoitukseen säädetään
pakkokeinolain 10 luvun 56 §:ssä.
55 §
Tietojen hävittäminen
Salaisella tiedonhankintakeinolla saatu tieto on hävitettävä viipymättä sen
jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita
rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi
taikka vaaran torjumiseksi.
Ylimääräinen tieto voidaan kuitenkin
säilyttää ja tallettaa henkilötietojen
käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa
tarkoitettuun rekisteriin, jos tieto koskee 54 §:n
1 momentissa tarkoitettua rikosta taikka jos tieto on tarpeen rikoslain
15 luvun 10 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseksi.
Tieto, jota ei ole talletettu rekisteriin tai liitetty
esitutkinta-aineistoon, on hävitettävä ilman
aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun on käynyt
ilmeiseksi, ettei tietoa voida käyttää tai
sitä ei enää tarvita rikoksen estämisessä tai
selvittämisessä.
Edellä 11 §:ssä tarkoitetut tukiasematiedot
on hävitettävä, kun asia on lainvoimaisesti
ratkaistu tai jätetty sillensä.
56 §
Teknisen kuuntelun ja teknisen laitetarkkailun keskeyttäminen
Jos käy ilmi, että teknisen kuuntelun kohteena
oleva henkilö ei oleskele kuunneltavassa tilassa tai muussa
paikassa, tiedonhankintakeinon käyttö on keskeytettävä niin
pian kuin mahdollista sekä kuuntelulla saadut tallenteet
ja sillä saatuja tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä.
Velvollisuus keskeyttämiseen sekä tallenteiden
ja muistiinpanojen hävittämiseen koskee myös
teknistä laitetarkkailua, jos käy ilmi,
että tarkkailu kohdistuu viestin sisältöön tai
8 §:ssä tarkoitettuihin tunnistamistietoihin taikka
että 23 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö ei
käytä tarkkailun kohteena olevaa laitetta.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa on ennen tiedonhankintakeinon
keskeyttämistä tullut syy perustellusti olettaa
jonkun syyllistyvän 17 §:n 4 momentissa tarkoitettuun
rikokseen, voidaan teknistä kuuntelua ja teknistä laitetarkkailua
kohdistaa mainittuun henkilöön. Tällöin päätöksentekoon
sovelletaan, mitä 18 ja 24 §:ssä säädetään.
Jos tuomioistuin ei myönnä lupaa tekniseen kuunteluun
tai tekniseen laitetarkkailuun, kuuntelu on
lopetettava sekä sillä saadut tallenteet ja sillä saatuja
tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä.
57 §
Kiireellisessä tilanteessa saadun tiedon hävittäminen
Jos pidättämiseen oikeutettu poliisimies on 10 §:n
2 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 22 §:n
1 momentissa tai 24 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kiireellisessä tilanteessa
päättänyt televalvonnan, tukiasematietojen
hankkimisen, henkilön teknisen seurannan tai teknisen laitetarkkailun
aloittamisesta, mutta tuomioistuin katsoo, että edellytyksiä toimenpiteelle
ei ole ollut, tiedonhankinnan käyttö on
lopetettava sekä sillä saatu aineisto ja sillä saatuja
tietoja koskevat muistiinpanot on heti hävitettävä.
Näin saatuja tietoja saadaan kuitenkin käyttää samoin edellytyksin
kuin ylimääräistä tietoa saadaan käyttää 54 §:n
mukaan.
58 §
Salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä ilmoittaminen
Telekuuntelusta, tietojen hankkimisesta telekuuntelun sijasta,
televalvonnasta, suunnitelmallisesta tarkkailusta, peitellystä tiedonhankinnasta,
teknisestä tarkkailusta ja valvotusta läpilaskusta
on viipymättä ilmoitettava tiedonhankinnan kohteelle
kirjallisesti sen jälkeen, kun tiedonhankinnan tarkoitus
on saavutettu. Salaisen tiedonhankintakeinon käytöstä on
kuitenkin ilmoitettava tiedonhankinnan kohteelle viimeistään
vuoden kuluttua sen käytön lopettamisesta. Kohteelle
ilmoittamisesta on samalla annettava kirjallisesti tieto luvan myöntäneelle
tuomioistuimelle.
Tuomioistuin voi pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen
vaatimuksesta päättää, että 1
momentissa tarkoitettua ilmoitusta tiedonhankinnan kohteelle saadaan
lykätä enintään kaksi vuotta
kerrallaan, jos se on perusteltua käynnissä olevan
tiedonhankinnan turvaamiseksi, valtion turvallisuuden varmistamiseksi
taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus saadaan tuomioistuimen
päätöksellä jättää kokonaan
tekemättä, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden
varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi.
Suunnitelmallisesta tarkkailusta, peitellystä tiedonhankinnasta,
peitetoiminnasta, valeostosta ja tietolähteen ohjatusta
käytöstä ei ole velvollisuutta ilmoittaa
tiedonhankinnan kohteelle, jos asiassa ei ole aloitettu esitutkintaa.
Jos esitutkinta aloitetaan, noudatetaan soveltuvin osin, mitä pakkokeinolain
10 luvun 60 §:ssä säädetään.
Kun harkitaan ilmoituksen lykkäämistä tai
tekemättä jättämistä 2
ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, arvioinnissa
on myös otettava huomioon asianosaisen oikeus asianmukaisesti
valvoa oikeuttaan.
Ilmoitusta koskevan asian käsittelyssä tuomioistuimessa
noudatetaan soveltuvin osin, mitä 45 §:ssä säädetään.
Valeostosta ja tietolähteen ohjatusta käytöstä ilmoittamista
koskevat asiat käsitellään Helsingin
käräjäoikeudessa noudattaen soveltuvin
osin mainitun pykälän 6 momenttia.
59 §
Pöytäkirja
Muun salaisen tiedonhankintakeinon kuin tarkkailun käytön
lopettamisen jälkeen on laadittava ilman aiheetonta viivytystä pöytäkirja.
60 §
Asianosaisjulkisuuden rajoittaminen eräissä tapauksissa
Henkilöllä, jonka oikeutta tai velvollisuutta asia
koskee, ei ole viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain
(621/1999) 11 §:ssä säädetystä huolimatta
oikeutta saada tietoa tässä luvussa tarkoitetun
tiedonhankintakeinon käytöstä, ennen
kuin 58 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty. Hänellä ei
ole myöskään henkilötietolaissa
(523/1999) tai henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetussa laissa tarkoitettua rekisteröidyn tarkastusoikeutta.
Kun 58 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty, 1 momentissa
tarkoitetulla henkilöllä on oikeus saada tieto
salaisen tiedonhankintakeinon käyttöä koskevasta
asiakirjasta tai tallenteesta, jollei antamatta jättäminen
ole välttämätöntä valtion turvallisuuden
varmistamiseksi taikka hengen, terveyden, yksityisyyden tai salassa
pidettävien taktisten ja teknisten menetelmien suojaamiseksi.
Kun harkitaan asiakirjan, tallenteen tai tiedon antamatta jättämistä,
arvioinnissa on otettava huomioon 1 momentissa tarkoitetun
henkilön oikeus asianmukaisesti valvoa oikeuttaan.
Tieto ääni- tai kuvatallenteesta voidaan antaa vain
luovuttamalla tallenne viranomaisen luona kuultavaksi tai nähtäväksi,
jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa,
että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa
tallenteessa esiintyvän henkilön yksityisyyden
suojan loukkaamiseen.
61 §
Teleyrityksen avustamisvelvollisuus ja pääsy eräisiin
tiloihin
Teleyrityksen on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä televerkkoon
telekuuntelun ja televalvonnan edellyttämät
kytkennät sekä annettava poliisiviranomaisen
käyttöön telekuuntelun toimeenpanoa
varten tarpeelliset tiedot, välineet ja henkilöstö.
Sama koskee myös niitä tilanteita, joissa telekuuntelu
tai televalvonta toteutetaan poliisiviranomaisen toimesta teknisellä laitteella.
Teleyrityksen on lisäksi annettava pidättämiseen
oikeutetun poliisimiehen käyttöön hallussaan
olevat teknisen seurannan toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot.
Poliisilla sekä toimenpiteen suorittajalla ja avustavalla
henkilöstöllä on oikeus telekuuntelua
varten tarpeellisen yhteyden kytkemiseksi päästä myös
muihin kuin teleyrityksen hallinnassa oleviin tiloihin, ei kuitenkaan
vakituiseen asumiseen käytettyihin tiloihin. Toimenpiteestä päättää pidättämiseen
oikeutettu poliisimies. Kotietsinnästä säädetään
erikseen.
62 §
Korvaus teleyritykselle
Teleyrityksellä on oikeus saada valtion varoista korvaus
tässä luvussa tarkoitetusta viranomaisten avustamisesta
ja tietojen antamisesta aiheutuneista välittömistä kustannuksista
siten kuin viestintämarkkinalain 98 §:ssä säädetään. Korvauksen
maksamisesta päättää toimenpiteen suorittaneen
poliisiviranomaisen yksikkö.
Päätökseen saa hakea muutosta siten
kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. Hallinto-oikeuden
on tällaista asiaa käsitellessään varattava
Viestintävirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.
63 §
Salaisen tiedonhankinnan valvonta
Poliisihallitus ja salaisia tiedonhankintakeinoja käyttävien
yksiköiden päälliköt valvovat tässä luvussa
tarkoitettua tiedonhankintaa.
Sisäasiainministeriön on annettava eduskunnan
oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus salaisten tiedonhankintakeinojen
ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta.
Oikeusasiamiehelle annettavista rikoksen selvittämiseksi
käytettyjä salaisia pakkokeinoja koskevista kertomuksista
säädetään pakkokeinolaissa.
64 §
Rangaistusasteikon lieventämisen vaikutus
Tässä luvussa tarkoitettujen tiedonhankintakeinojen
käyttämiseen ei vaikuta se, että rangaistus
mitattaisiin rikoslain 6 luvun 8 §:ää soveltaen
lievennetyltä rangaistusasteikolta.
65 §
Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä luvussa
tarkoitettujen salaisten tiedonhankintakeinojen käytön järjestämisestä ja
valvonnasta sekä toimenpiteiden kirjaamisesta ja valvontaa
varten annettavista selvityksistä.